Talousarvioesitys 2019
Osasto 11
VEROT JA VERONLUONTEISET TULOT
Selvitysosa:Valtiolle arvioidaan kertyvän verotuloja 45 816 milj. euroa vuonna 2019. Verotulojen arvioidaan kasvavan noin 3,7 % vuodelle 2018 budjetoituun (talousarvio ml. lisätalousarvio) verrattuna. Verotulomomenttien kertymäarviot perustuvat arvioihin veropohjien kehityksestä sekä veroperustemuutosten vaikutuksista. Arviot keskeisten veropohjaerien kehityksestä vuonna 2019 on esitetty tuloarviomomenttien selvitysosissa. Verotuloennusteiden laatimista on selostettu tarkemmin valtiovarainministeriön muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).
Pääministeri Sipilän hallitusohjelman veropolitiikka tähtää kasvun, yrittäjyyden ja työllisyyden vahvistamiseen. Hallitusohjelman mukaiset verotuksen kärkitavoitteet vaalikaudella ovat:
- — Verotus kannustaa tekemään työtä, yrittämään, työllistämään, ottamaan riskiä, omistamaan, investoimaan ja sijoittamaan Suomessa. Kokonaisveroaste ei nouse vaalikauden aikana
- — Verotus on ennakoitavaa ja johdonmukaista. Verotuksen yleislinjasta sovitaan vaalikauden alussa ja vältetään epävarmuutta aiheuttavia linjanmuutoksia vaalikauden aikana
- — Verotuksen keventämisen painopiste on pieni- ja keskituloisissa. Kannustinloukkuja puretaan. Palkkatulojen verotus ei millään tulotasolla kiristy
- — Verotusta kehitetään niin, että yrittäminen, omistaminen ja investoiminen ovat nykyistä kannattavampaa. Verotuksen rakenne tukee Suomen kilpailukykyä ja hallituksen asettamia kärkitavoitteita. Verotuksen painopistettä siirretään työn ja yrittämisen verotuksesta erityisesti haittaveroihin
- — Verotuksen perusperiaate on laaja veropohja, matalat verokannat. Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi
- — Verotusmenettelyt ovat asiakaslähtöisiä ottaen huomioon verotuksen johdonmukaisuuden, ennakoitavuuden ja oikeusvarmuuden sekä tietojen saannin.
Suurin osa hallitusohjelman mukaisista veroperustemuutoksista on jo toteutettu vuosina 2016—2018. Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet työn verotuksen keventäminen ja toisaalta valmisteverotuksen ja kiinteistöverotuksen kiristäminen. Vuonna 2019 jatketaan hallitusohjelman mukaisia asteittain voimaan tulevia muutoksia: tupakkaveron korottamista, autoverotuksen keventämistä sekä asuntolainan korkovähennyksen supistamista. Hallitusohjelman mukaisesti tehdään indeksitarkistus ansiotuloveroperusteisiin kaikilla tulotasoilla.
Vuonna 2019 ansiotuloverotusta kevennetään yhteensä 130 milj. eurolla (vaikutus kaikille veronsaajille yhteensä). Kevennys kohdistetaan ensisijaisesti pienituloisille palkka-, eläke- ja päivärahatulon saajille. Työasuntovähennyksen enimmäismäärää korotetaan niin, että se tukee paremmin työn perässä muuttamista. Vapaaehtoistyöntekijöille maksettavien kilometrikorvausten verovapautta laajennetaan. Solidaarisuusveron alarajan alentamista jatketaan. Yritysten korkovähennysoikeuden rajoitusta kiristetään, kun Suomi panee täytäntöön EU:n veronkiertodirektiivin.
Valmisteverotusta kiristetään ansiotuloverotuksen keventämisestä seuraavien verotuottomenetysten kompensoimiseksi. Alkoholiveroa korotetaan 30 milj. eurolla ja virvoitusjuomaveroa 25 milj. eurolla. Lämmityspolttoaineiden verotusta muutetaan siten, että polttoaineen hiilidioksidiveron laskentaperusteissa otetaan huomioon polttoaineenkeskimääräiset elinkaaripäästöt. Lisäksi turpeen veroa nostetaan sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon verotukea muutetaan niin, että hiilidioksidiveron puolitus korvataan energiasisältöveron alennuksella. Muutosten myötä turpeesta ja muista lämmityspolttoaineista kertyvät verotulot nousevat bruttomääräisesti 38 milj. eurolla. Väylämaksun puolituksen voimassaoloa sekä taksien autoverotuen pienentämistä jatketaan. Ajoneuvoveroa alennetaan 50 milj. eurolla v. 2020 alun jälkeen alkavilta veropäiviltä, mikä vähentää veron kertymää jo v. 2019. Rautatiemarkkinadirektiivin vuoksi rataverosta luovutaan, mikä pienentää verotuloja 18 milj. eurolla.
Hallitusohjelman mukaisesti hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille.
Taulukossa esitetään keskeisten vuonna 2019 voimaan tulevien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuloihin. Veronkannon ja verontilitysten ajoituksesta johtuen veroperustemuutosten voimaantulovuonna niiden vaikutus budjettitalouden kassakertymään on usein pienempi kuin pysyvä vuositason vaikutus.
Keskeisten veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2019 (milj. euroa)
| Vaikutus vuonna 2019 |
Vaikutus vuositasolla |
|
| Ansio- ja pääomatulovero | ||
| — ansiotuloverotuksen indeksitarkistus | -214 | -233 |
| — työtulovähennyksen korottaminen | -18 | -20 |
| — valtionverotuksen eläketulovähennyksen korottaminen | -20 | -22 |
| — asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen | 16 | 17 |
| — työasuntovähennyksen enimmäismäärän korotus | -1 | -1 |
| — ns. solidaarisuusveron alarajan alentamisen jatkaminen | 25 | 27 |
| — Valmis-hanke, veronkannon ajoitukseen liittyvä kertaluontoinen ajoitustekijä | 74 | - |
| Yhteisövero | ||
|---|---|---|
| — korkovähennysoikeuden rajoituksen kiristys | 4 | 10 |
| Valmisteverot | ||
| — tupakkaveron korotus1) | 17 | 68 |
| —- alkoholiveron korotus | 28 | 30 |
| — virvoitusjuomaveron korotus | 23 | 25 |
| — väylämaksun puolitus | -42 | -42 |
| — lämmityspolttoaineiden verotuksen muutokset, ml. turpeen veron korotus | 35 | 38 |
| Autovero | ||
| — autoveron alennus2) | -65 | -65 |
| Ajoneuvovero | ||
| — ajoneuvoveron alennus v. 2020 | -15 | -50 |
| Ratavero | ||
| — rataveron poistaminen | -18 | -18 |
| Yhteensä | -171 | -236 |
| — josta verotuottoa lisäävät | 222 | 215 |
| — josta verotuottoa vähentävät | -393 | -451 |
1) Tupakkaveron korotukset toteutetaan jaksoittain, jolloin peräkkäisten veronkorotusten yhteisvaikutus vuonna 2019 on 68 milj. euroa verrattuna vuoteen 2018. Vuoden 2019 veroperustemuutosten vaikutus vuonna 2019 on 17 milj. euroa.
2) Eduskunta päättänyt vuonna 2015.
Valtion verotulot verolajeittain vuosina 2017—2019 (milj. euroa)
| 2017 tilinpäätös |
2018 TA + I LTA |
2019 esitys |
|
| Tuloon ja varallisuuteen perustuvat verot | 14 266 | 14 498 | 15 171 |
| Liikevaihtoon perustuvat verot | 18 496 | 19 005 | 19 786 |
| Valmisteverot | 7 048 | 7 378 | 7 515 |
| Muut verot ja veronluonteiset tulot | 3 297 | 3 304 | 3 344 |
| Yhteensä | 43 107 | 44 185 | 45 816 |
Verotuksen kokonaistasoon vaikuttavat valtion päätösten lisäksi kuntien veropäätökset ja sosiaalivakuutusmaksujen taso. Alla olevassa taulukossa on esitetty kansantaloudessa kertyvät verot yhteensä suhteessa bruttokansantuotteeseen (kokonaisveroaste) sektoreittain ja verolajeittain jaoteltuna. Kokonaisveroasteen ennakoidaan alenevan noin 0,1 prosenttiyksiköllä vuoteen 2018 nähden.
Julkisyhteisöjen saamat verotulot sektoreittain ja verolajeittain, % BKT:sta
| 2017 | 2018 | 2019 | |
| Sektoreittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 43,3 | 42,2 | 42,1 |
| Valtio | 20,9 | 20,5 | 20,5 |
| Kunnat | 10,2 | 9,7 | 9,9 |
| Soturahastot | 12,2 | 12,0 | 11,7 |
| Verolajeittain: | |||
| Verot ja sosiaalivakuutusmaksut yhteensä | 43,3 | 42,2 | 42,1 |
| Välittömät verot | 17,0 | 16,3 | 16,6 |
| Tuotannon ja tuonnin verot | 14,1 | 13,9 | 13,8 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 12,2 | 12,0 | 11,7 |
Verotuet ovat verolainsäädännössä määrättyjä poikkeuksia verotuksen perusrakenteesta eli ns. normiverojärjestelmästä. Käytännössä verotuilla tarkoitetaan verovapauksia, verovähennyksiä, alempia verokantoja ja muita niihin rinnastettavia keinoja, joiden avulla tuetaan jotain tiettyä elinkeinoa tai verovelvollisryhmää. Toisin kuin suorat tuet verotuet eivät pääasiassa näy budjetin menomomenteilla, vaan tuki toteutuu saamatta jääneinä verotuloina. Verotukien tarkkaa määrää ei pystytä useimmissa tapauksissa täsmällisesti laskemaan, joten niiden seuranta perustuu tukien määristä laadittuihin arvioihin. Joidenkin verotukien määrästä ei pystytä laatimaan euromääräistä arviota lainkaan, johtuen saatavilla olevien tietoaineistojen puutteellisuudesta. Verotukien määritelmät sekä arviot niiden vaikutuksista verotuottoihin ovat riippuvaisia verotukilaskennassa käytetystä normiverojärjestelmästä ja laskentamenetelmistä. Verotuet lasketaan säännöskohtaisesti ja staattisen laskelman avulla. Tässä esitettyjen verotukilaskelmien perustana olevaa normiverojärjestelmää ja laskentamenetelmiä on kuvattu Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen valmisteluraportissa Verotuet Suomessa 2009 (www.vatt.fi).
Verotukia tarkasteltaessa on huomioitava, että verotuen poistaminen ei välttämättä lisäisi verotuloja vastaavalla määrällä. Osa tuista on päällekkäisiä, joten ne vaikuttavat toistensa suuruuteen. Tuet vaikuttavat myös hintoihin ja käyttäytymiseen, mitä staattisessa verotukilaskennassa ei pystytä ottamaan huomioon. Yksittäisen verotuen poistamisen lopullisia vaikutuksia on näistä syistä johtuen vaikea arvioida. Verotukien seuranta on kuitenkin tärkeää, koska niiden kautta ohjataan merkittävää julkista tukea eri kohteisiin. Verotuet myös kaventavat veropohjaa ja usein monimutkaistavat verojärjestelmää.
Verotukia on tällä hetkellä määritelty 184 kappaletta. Näistä noin kolmasosalle ei pystytä esittämään euromääräistä arviota ja osalle voidaan esittää vain suuruusluokka-arvio. Vuonna 2019 verotukien kokonaismääräksi arvioidaan noin 28,5 mrd. euroa, josta 18,0 mrd. euroa kohdistuu valtion verotuloihin. Alla olevassa taulukossa esitetään verotukien kappalemäärät sekä arviot niiden euromääräisestä suuruudesta vuosina 2018 ja 2019. Kunkin verotuloarviomomentin selvitysosassa esitetään merkittävimmät momentin tuottoa alentavat verotuet.
Vuonna 2019 verotukien euromäärää pienentää asuntolainan korkovähennyksen supistuminen, taksien autoverotuen pieneneminen sekä yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hiilidioksidiveron puolituksen korvaaminen energiasisältöveron alennuksella. Verotukien euromäärää kasvattaa työtulovähennyksen, valtion- ja kunnallisverotuksen eläketulovähennysten sekä työasuntovähennyksen korottaminen.
Verotuet 2018 ja 2019
| Tunnistetut verotuet 2018, kpl |
Lasketut verotuet 2018, kpl |
2018, milj. euroa |
Tunnistetut verotuet 2019, kpl |
Lasketut verotuet 2019, kpl |
2019, milj. euroa |
|
| Henkilöverotus | 52 | 40 | 18 437 | 52 | 40 | 18 992 |
| Elinkeinoverotus | 28 | 13 | 1 036 | 28 | 13 | 1 080 |
| Maa- ja metsätalouden verotus | 20 | 7 | 125 | 20 | 7 | 130 |
| Varainsiirtoverotus | 11 | 3 | 2 095 | 11 | 3 | 2 095 |
| Kiinteistöverotus | 7 | 5 | 658 | 7 | 5 | 673 |
| Perintö- ja lahjaverotus | 15 | 13 | 240 | 15 | 13 | 240 |
| Arvonlisäverotus | 20 | 17 | 3 097 | 20 | 17 | 3 182 |
| Valmisteverotus | 25 | 23 | 2 162 | 25 | 23 | 2 141 |
| Sosiaalivakuutusmaksut | 6 | 0 | ei voida laskea | 6 | 0 | ei voida laskea |
| Yhteensä | 184 | 121 | 27 850 | 184 | 121 | 28 534 |
Osaston tuloarviot vuosina 2017—2019
| v. 2017 tilinpäätös 1000 € |
v. 2018 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2019 esitys 1000 € |
Muutos 2018—2019 |
|||
| 1000 € | % | |||||
| 01. | Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verot | 14 266 318 | 14 498 000 | 15 171 000 | 673 000 | 5 |
| 01. | Ansio- ja pääomatuloverot | 9 053 747 | 9 511 000 | 9 939 000 | 428 000 | 5 |
| 02. | Yhteisövero | 4 237 947 | 4 194 000 | 4 428 000 | 234 000 | 6 |
| 03. | Korkotulojen lähdevero | 65 543 | 73 000 | 84 000 | 11 000 | 15 |
| 04. | Perintö- ja lahjavero | 909 082 | 720 000 | 720 000 | — | 0 |
| 04. | Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut | 18 495 704 | 18 895 700 | 19 785 900 | 890 200 | 5 |
| 01. | Arvonlisävero | 17 547 147 | 17 911 000 | 18 796 000 | 885 000 | 5 |
| 02. | Eräistä vakuutusmaksuista suoritettava vero | 767 636 | 813 000 | 795 900 | -17 100 | -2 |
| 03. | Apteekkivero | 180 921 | 171 700 | 194 000 | 22 300 | 13 |
| 08. | Valmisteverot | 7 048 422 | 7 378 000 | 7 515 000 | 137 000 | 2 |
| 01. | Tupakkavero | 953 811 | 1 042 000 | 1 126 000 | 84 000 | 8 |
| 04. | Alkoholijuomavero | 1 337 320 | 1 487 000 | 1 520 000 | 33 000 | 2 |
| 05. | Virvoitusjuomavero | 150 879 | 151 000 | 175 000 | 24 000 | 16 |
| 07. | Energiaverot | 4 590 842 | 4 683 000 | 4 678 000 | -5 000 | 0 |
| 08. | Eräiden juomapakkausten valmistevero | 15 570 | 15 000 | 16 000 | 1 000 | 7 |
| 10. | Muut verot | 3 160 591 | 3 122 000 | 3 228 000 | 106 000 | 3 |
| 03. | Autovero | 977 138 | 911 000 | 959 000 | 48 000 | 5 |
| 05. | Varainsiirtovero | 775 097 | 786 000 | 840 000 | 54 000 | 7 |
| 06. | Arpajaisvero | 227 057 | 235 000 | 236 000 | 1 000 | 0 |
| 07. | Ajoneuvovero | 1 169 155 | 1 174 000 | 1 182 000 | 8 000 | 1 |
| 08. | Jätevero | 12 143 | 16 000 | 11 000 | -5 000 | -31 |
| 19. | Muut veronluonteiset tulot | 136 424 | 118 281 | 116 165 | -2 116 | -2 |
| (03.) | Ratavero | 4 771 | 4 870 | — | -4 870 | -100 |
| 04. | Eräät viestinnän maksut | 42 042 | 20 369 | 21 726 | 1 357 | 7 |
| 05. | Eräät liikenteen maksut | 27 831 | 28 900 | 25 985 | -2 915 | -10 |
| 06. | Väylämaksut | 47 366 | 47 400 | 48 400 | 1 000 | 2 |
| 08. | Öljyjätemaksu | 3 768 | 4 000 | 4 000 | — | 0 |
| 09. | Muut verotulot | 4 611 | 6 000 | 6 000 | — | 0 |
| 10. | Sähkö- ja maakaasuverkkomaksut ja Perämeren tuulivoima-alueella perittävä tuulivoimamaksu | 3 757 | 3 795 | 3 830 | 35 | 1 |
| 11. | Rahoitusvakausviraston hallintomaksut | 2 278 | 2 947 | 3 953 | 1 006 | 34 |
| 12. | Säteilytoimintavero | — | — | 2 271 | 2 271 | 0 |
| Yhteensä | 43 107 459 | 44 011 981 | 45 816 065 | 1 804 084 | 4 | |