Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (50.) Vesitalous
         (60.) Metsätalous
         63. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

40. (30.40, osa, 20, osa, 50 ja 60) LuonnonvaratalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:

Toimintaympäristö

Suomen monipuoliset luonnonvarat — tuottavat metsät, elinvoimaiset kala- ja riistakannat sekä puhtaat ja runsaat vesivarat tarjoavat hyvät kasvuedellytykset uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle ja luonnon virkistyskäytölle.

Maailmanlaajuiset ja kansalliset muutokset taloudessa, väestössä ja sen elintason kasvussa, ilmastossa, ekosysteemeissä, teknologioissa, sosiaalisissa suhteissa ja arvoissa heijastuvat luonnonvarojen käyttöön. Luonnonvarojen käyttö lisääntyy, monipuolistuu ja tehostuu. Teknologian kehitys mahdollistaa aikaisemmin käyttämättömien luonnonvarojen hyödyntämisen. Myös luonnon markkinattomien hyödykkeiden kuten virkistyspalvelujen merkitys kasvaa.

Luonnonvarojen käytön erilaiset arvostukset sekä ristiriidat korostuvat. Arvostukset vaihtelevat luonnonvarojen erilaisten käyttötarkoitusten ja suojelun kesken. Uusiutuvien luonnonvarojen käytön yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden ja arvostuksen lisääminen on tärkeää.

Viime vuosina uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan tuotannon määrä ja arvo ei ole kasvanut odotetusti. Kehityksen kääntämiseksi kilpailukykyä tulisi parantaa ja rakenteita uudistaa, jotta syntyy investointeja, uutta tuotantoa ja palveluja. Näin voidaan turvata myös kotimaisen raaka-aineen kysyntä ja tarjonta sekä luonnonvaroihin perustuvien elinkeinojen kannattavuus.

Vuonna 2014 julkistetut teollisuuden investointisuunnitelmat ovat positiivinen merkki uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan talouden kasvusta.

Maa- ja metsätalousministeriön toimialan luonnonvaratalouden tehtäviä ovat metsätalous, elinkeinokalatalous, vapaa-ajankalastus ja riistatalous sekä vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat. Pääosa näiden tehtävien hoitamiseen tarvittavista määrärahoista, noin 211 milj. euroa, on budjetoitu tähän lukuun. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa luonnonvaratalouden tehtävissä ja Suomen ympäristökeskuksessa vesitaloustehtävissä työskentelee vakinaista henkilöstöä noin 295 henkilötyövuoden verran. Näistä aiheutuvat palkkaus- ja yleishallintomenot, yhteensä noin 15,1 milj. euroa, on otettu huomioon työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan momentilla 32.01.02 sekä ympäristöministeriön momentilla 35.01.04. Luonnonvaratalouden tehtäviin kuuluu myös sisäministeriön hallinnonalalla Rajavartiolaitoksen suorittama riista- ja kalatalouden valvonta.

Keskeisten toimenpiteiden tavoitteet

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti luonnonvaratalouden politiikkasektorille seuraavat pääluokkaperusteluissa esitettyjä yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita tukevat toimenpiteiden tavoitteet:

Kalatalous
  • — Turvataan kalakantojen elinvoimaisuus, monimuotoisuus sekä niiden käytön kestävyys tietoon perustuvalla kalastuksen säätelyllä ja muilla kalavarojen tilaa parantavilla hoitotoimenpiteillä.
  • — Tuetaan kalatalouselinkeinojen uudistumiseen ja kasvuun tähtäävää tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä kalatalousyritysten kasvua ja kilpailukykyä parantavia investointeja.
  • — Luodaan hyvät edellytykset vapaa-ajankalastukselle ja siihen liittyville hyvinvointipalveluille.
  • — Kehitetään asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille.
  • — Kehitetään hallintojärjestelmää kalataloustehtävien kustannustehokkaaksi hoitamiseksi.
  • — Varmistetaan valvonta- ja seurantajärjestelmällä kalakantojen kestävä käyttö sekä arvoketjun vastuullinen ja tuottava toiminta.
Riistatalous
  • — Vahvistetaan riistataloutta osana ekosysteemipalveluita ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä.
  • — Lisätään riistatalouden hyvinvointivaikutuksia.
  • — Kehitetään ajantasaista ja yhteiskäyttöistä riistatietoa ja lisätään sen käyttöä riistatalouden ohjauksessa.
  • — Lisätään alueellista ja paikallista osallistamista suurpetopolitiikan suunnittelussa ja valmistelussa.
  • — Uudistetaan metsästyslainsäädäntöä ministeriön tekemän selvityksen perusteella.
  • — Vähennetään merkittävästi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja ja valtion korvaustarvetta.
Metsätalous
  • — Aloitetaan Kansallinen metsästrategia 2025:n toimeenpano.
  • — Edistetään metsäalan sähköisten palveluiden kehittämistä.
  • — Metsäorganisaatiot edistävät metsiin perustuvaa yrittäjyyttä ja liiketoimintaa.
  • — Käynnistetään uudistettujen metsätalouden tukijärjestelmien toimeenpano.
  • — Jatketaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteutusta yhteistyössä ympäristöviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
Vesitalous ja yleiset luonnonvara-asiat
  • — Edistetään rakennettujen vesistöjen monipuolista käyttöä ja hoitoa sekä elinkeinotoiminnan edellytyksiä ottaen huomioon tulva- ja kuivuusriskit, kalatalous, virkistyskäyttö, elinympäristöjen tila ja uusiutuvan energian tuotanto.
  • — Edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja muita riskienhallintaa parantavia vesitaloushankkeita.
  • — Vesihuollon tietohuoltopalvelu valmistuu käyttöönotettavaksi.
  • — Hyödynnetään uuden tekniikan, innovatiivisten julkisten hankintojen ja kansalaishavainnoinnin käyttöä veden laadun ja määrän seurannassa.
  • — Edistetään suomalaiseen vesiosaamiseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä ja vientiä Suomen vesifoorumin kanssa.

Tunnusluvut

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
2015
tavoite
         
Kalatalous        
— Kaupallisen kalastuksen tuotannon arvo, milj. euroa 45,3 56,1 57,0 nousee
— Vesiviljelyn tuotannon arvo, milj. euroa 67,0 80,5 83,0 nousee
— Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto, milj euroa 666,4 685,0 700,0 nousee
— Vapaa-ajankalastuksen saaliin arvo, milj. euroa 50,5 50,8 51,0 nousee
— Vapaa-ajankalastajien kalastuspäivien lukumäärä, milj. kpl 16,2 16,0 16,0 ennallaan
Riistatalous        
— Riistasaaliin arvo, milj. euroa 63,2 64,8 65,0 nousee
— Metsästyspäivien lukumäärä, milj. kpl 5,4 5,0 5,5 nousee
— Suurpetojen aiheuttamat vahingot, milj. euroa 7,3 8,5 3,8 laskee
— Suurpetojen vahinkotapahtumat, kpl 5 257 5 303 3 000 laskee
Metsätalous        
— Metsätalouden tuotannon arvo, milj. euroa 4 097 4 216 4 350 nousee
— Yksityismetsien puuntuotannon reaalinen sijoitustuotto, % (ilman kantohintojen vuotuista muutosta) 3,8 3,8 3,9 nousee
— Ainespuun hakkuukertymä, milj. m3 52,7 55,2 56,5 nousee
— Metso-toimenpiteet yksityismetsissä, ha 39 170 43 236 47 500 51 000
Vesitalous ja muu luonnonvaratalous        
— Asukkaiden määrä merkittävillä tulvariskialueilla 1) 4 857 5 000 5 000
— Vesihuoltolaitokset, joiden varmuusluokka paranee, kpl 13 10 10 10

1) Ei kerättyä tilastotietoa.

Luvun nimike on muutettu.

(01.) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) lakkautetaan 1.1.2015 lukien ja sen tutkimus- ja kehittämistehtävät siirretään Luonnonvarakeskukseen. Momentille 30.40.62 siirretään kokonaismenoja 2 000 000 euroa ja kokonaistuloja 1 000 000 euroa (EU:n rahoitusosuutta) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston kalatalouden tiedonkeruun johdosta. RKTL on toteuttanut vuosien 2005—2015 tuottavuusohjelmissa sovitut henkilötyövuosivähennykset 53 henkilötyövuotta vuoden 2014 loppuun mennessä. Täten RKTL:stä Luonnonvarakeskukseen siirtyvien henkilötyövuosien kokonaismäärä on 250.

Vuodelta 2014 käyttämättä jäänyttä määrärahaa on tarkoitus käyttää vastaaviin tehtäviin Luonnonvarakeskuksessa.

Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

Määrärahan ja henkilötyövuosien siirrot

  1 000 euroa Htv
     
Luonnonvarakeskukseen siirtyvät (siirto momentille 30.01.05) -15 868 -250
Siirto momentille 30.40.62 -1 000  
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -142  
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momentille 29.40.50) -15  
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) -79  
Yhteensä -17 104 -250

2014 I lisätalousarvio -1 000 000
2014 talousarvio 17 104 000
2013 tilinpäätös 17 437 000

20. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin

4) siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään vesistön rakentamisen, säännöstelyn, perkausten, jäteveden päästöjen ym. luvanvaraisen toiminnan kalakannoille aiheuttamien vahinkojen kompensoimisen ja estämisen sekä kalataloudellisen tarkkailun menoihin. Vuonna 2015 kertyväksi arvioidut vesioikeudelliset kalatalousmaksut on merkitty tuloina momentille 12.30.40.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tulokertymän kasvu 400
Yhteensä 400

2015 talousarvio 2 900 000
2014 talousarvio 2 500 000
2013 tilinpäätös 2 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 2 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesilain (587/2011) 3 luvun 14 ja 22 §:n sekä ympäristönsuojelulain (86/2000) 44 §:n nojalla annettujen sekä muiden vastaavien lupapäätösten lupaehtojen edellyttämien kalakannan hoitotoimenpiteiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen, silloin kun ne liittyvät suoraan kohdan 1) mukaisiin kalakannan hoitotoimenpiteisiin

4) siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

21. (30.20.43, osa ja 50.20, osa) Vesivarojen käytön ja hoidon menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 752 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon kehittämiseen sekä valtion kompensaatio-, tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön

3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisista vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tulvariskien hallinta, patoturvallisuus ja vesistöjen säännöstely 2 000 000
Vesitalouden kehittäminen, rahoitusosuudet ja jäsenmaksut 2 380 000
Valtion vesistörakenteiden peruskorjaukset ja muut vesistötoimenpiteet 5 000 000
Valtion vesitalousluvista aiheutuvat velvoitteet 2 200 000
Valtiosopimuksiin perustuva rajavesistöyhteistyö 238 000
Useiden tilojen yhteisten vesitaloudellisten toimenpiteiden suunnittelu 84 000
Maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vaikutusten seuranta 700 000
Vesihuollon tiedonhallinta 150 000
Yhteensä 12 752 000

Palkkauksiin käytettävää määrärahaa on tarkoitus käyttää 151 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen työ- ja elinkeinoministeriön ja ympäristöministeriön hallinnonaloilla ja 16 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Vesihuollon tiedonhallintahanke (v. 2014 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -250
Vesihuollon tiedonhallintahanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 150
Palkkausten tarkistukset 60
Yhteensä -40

2015 talousarvio 12 752 000
2014 II lisätalousarvio 100 000
2014 I lisätalousarvio 25 000
2014 talousarvio 12 792 000
2013 tilinpäätös 16 742 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 12 752 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesivarojen käytön ja hoidon kulutus- ja sijoitusmenoihin, jotka liittyvät tulvariskien hallintaan, patoturvallisuuteen, vesistöjen säännöstelyyn, vesistön käytön ja hoidon kehittämiseen, vesihuollon kehittämiseen sekä valtion kompensaatio-, tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin

2) Inarijärven säännöstelystä aiheutuviin toimenpiteisiin sekä valtioiden välisiin sopimuksiin perustuvaan rajavesistöyhteistyöhön

3) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisista vesistötoimenpiteistä sekä vesistörakenteiden peruskorjauksista ja velvoitetöistä valtiolle aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 167 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen sekä vesialan kansallisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusosuuksien maksamiseen.

Momentille nettoutetaan yhteistyöosapuolten rahoitusosuudet hankkeista, selvityksistä tai muista toimenpiteistä, joiden toteuttaminen on elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten vastuulla sopimusten tai vesilainsäädännön mukaisten päätösten perusteella. Momentille nettoutetaan myös työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

Selvitysosa:Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 12 752 000
2014 II lisätalousarvio 100 000
2014 I lisätalousarvio 25 000
2014 talousarvio 12 792 000
2013 tilinpäätös 16 742 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös vesialan liiketoimintaa edistävien valtioiden välisten yhteistyösopimusten toteuttamiseen.

22. (50.20, osa, 60.44, osa, 45, osa ja 50, osa) Luonnonvara- ja biotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 9 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) enintään 3 500 000 euroa kertaluonteisesti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläketurvasta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä edistäviin kokeilu- ja kehittämishankkeisiin. Tavoitteena on luoda edellytyksiä metsä-, kala-, riista- ja vesivarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle.

Määrärahalla edistetään vuonna 2014 hyväksytyn kansallisen biotalousstrategian toimeenpanoa sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Tietojärjestelmien kehittämisessä painopisteenä on kalataloushallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen. Palveluita kehittämällä ja sähköistä asiointia lisäämällä tehostetaan toimintaa kalataloushallinnon organisaatioissa ja luodaan asiakaslähtöisiä toimintatapoja julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisten välille. Muita tietojärjestelmien kehittämisen painopisteitä vuonna 2015 ovat uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ja -varantojen yhteiskäyttöisyyden parantaminen, paikkaan sidotun ja ajantasaisen tiedon käyttö sekä sähköisen asioinnin kehittäminen.

Luonnon monimuotoisuutta ja luonnonhoitoa edistävinä toimenpiteinä rahoitetaan kokeilu- ja kehittämishankkeita, joiden aihepiirinä ovat muun muassa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen mukaan luettuna haitallisten vieraslajien torjunnan edistäminen sekä geenivarojen suojelu ja kestävä käyttö, luontoarvoihin liittyvän elinkeinotoiminnan ja yrittäjyyden edistäminen sekä luonnon virkistyskäytön edistäminen. Lisäksi määrärahalla voidaan toteuttaa selvityksiä, joiden avulla pyritään vähentämään luonnonvarojen tilaan ja niiden käyttöön heikentävästi vaikuttavia toimintoja.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämisestä. Yhtiöittämiseen liittyen momentille on sisällytetty 3 500 000 euron määräraha perustettavaan yhtiöön siirtyvän henkilöstön lisäeläketurvan järjestämisestä aiheutuviin menoihin. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista vuonna 2014 valtiolle kuuluvana osuutena on otettu huomioon tällä momentilla 135 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Luonnonvaratalouden kokeilu- ja kehittämishankkeet, biotalousstrategian toimeenpano 4 660 000
Tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito 700 000
Kalastusta koskevien sopimusten valvonta 150 000
Tapion yhtiöittämiseen liittyvät lisäeläkemenot (enintään) 3 500 000
Yhteensä 9 010 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalousstrategian toimeenpano (vastaava vähennys momentilla 30.40.44) 2 000
Kala- ja riistatalouden erillismenot (siirto momentilta 30.01.01) (3 htv) 560
Tapion eläkejärjestelyt 3 500
Tuottavuussäästöjen tilapäinen käyttö 400
Valtakunnalliset hankkeet (vastaava vähennys momentilla 30.40.45) 50
Yhteensä 6 510

2015 talousarvio 9 010 000
2014 talousarvio 2 500 000
2013 tilinpäätös 2 289 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Suomen biotalousstrategia julkaistiin toukokuussa 2014 osana valtioneuvoston periaatepäätöstä kasvun uusista kärjistä. Strategian tavoitteena on nostaa biotalouden tuotos nykyisestä 60 mrd. eurosta 100 mrd. euroon vuoteen 2025 mennessä ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Maa- ja metsätaloussektorilla on suuri merkitys strategian toteutumisessa.

Suomen biotaloudesta yli puolet on metsiin perustuvaa biotaloutta. Myös agrobiotalouden, eli maatalouden ja elintarviketeollisuuden, sekä biotalouden palveluiden (kuten luontomatkailu, metsästys ja kalastus) työllistävä vaikutus on suuri. Biotalouden kasvutavoitteen saavuttaminen edellyttää noin 4 prosentin vuotuista kasvua. Tavoitteena on tuottaa myös muita kansantaloudellisia hyötyjä, kuten viennin kasvun ohella korvata fossiiliraaka-aineita kotimaisilla uusiutuvilla luonnonvaroilla ja siten parantaa Suomen vaihtotasetta ja vahvistaa huoltovarmuutta.

Biotalousstrategiaa toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Toimeenpanoon osallistuu myös muita ministeriöitä ja vastuutahoja. Näin ollen strategian rahoituskin jakaantuu usealle eri momentille.

Käsittelyssä olevalle momentille esitettävästä määrärahasta arvioidaan käytettävän biotalousstrategian toimeenpanoon 2 milj. euroa. Momentilta rahoitetaan mm. biomassojen saatavuuteen ja käytettävyyteen liittyvää hanketta sekä useita kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Valiokunta pitää määrärahaa pienenä, mutta erittäin oleellisena uusien innovaatioiden edistämisessä ja markkinoille saattamisessa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 9 010 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) uusiutuvien luonnonvarojen kestävää käyttöä, ympäristön hoitoa, luonnon monimuotoisuutta, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin ja viestintään sekä näihin liittyvien avustusten maksamiseen

2) uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvien tietojärjestelmien ylläpitoon ja kehittämiseen

3) eräiden Suomen tekemien kalastusta koskevien sopimusten valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

4) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

5) enintään 3 500 000 euroa kertaluonteisesti Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion yhtiöittämiseen liittyvästä lisäeläketurvasta aiheutuvien valtionavustusten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää aiemmin arvioitua suurempaa työpanosta valtion virastoissa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 IV lisätalousarvio
2015 talousarvio 9 010 000
2014 tilinpäätös 2 539 743
2013 tilinpäätös 2 289 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

31. (30.50.31) Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 11 879 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 27 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon ennen vuotta 2002 hyväksytyistä lainoista aiheutuvat korkohyvitykset. Vuoden 2013 lopussa korkotukilainaa oli noin 4 milj. euroa. Korkotukilainoista arvioidaan valtiolle aiheutuvan korkohyvitysmenoja 39 000 euroa vuonna 2015 ja sen jälkeen vuoteen 2018 asti yhteensä noin 111 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Kokonaiskustannusarvio Valtion osuus Myönnetty
aikaisemmin
Myönnetään
         
Tulvasuojelu- ja kunnostushankkeet 9 320 000 5 244 000 3 624 000 1 240 000
Vesihuoltohankkeet 19 500 000 1 500 000 2 600 000 2 600 000
Maaseudun vesihuoltotoimenpiteet - - - 8 000 000
Vesihuoltolaitteiden rakentamisen korkotuki - - - 39 000
Yhteensä       11 879 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -800
Tasomuutos -200
Yhteensä -1 000

2015 talousarvio 11 879 000
2014 I lisätalousarvio 760 000
2014 talousarvio 12 879 000
2013 tilinpäätös 12 079 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Maa- ja metsätalousministeriö on toteuttanut yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa valtakunnallista viemäröintiohjelmaa. Vuonna 2014 laaditun väliraportin mukaan ohjelman perustavoite 20 000 haja-asutusalueen talouden liittämisestä viemäriverkoston piiriin on toteutumassa. Siirtoviemäreiden lukumäärällä tarkasteltuna toteutumisaste on kuitenkin vain noin 40 prosenttia.

Kevään 2014 kehyspäätöksessä päätettiin vesihuollon tuen lopettamisesta vuonna 2016, jolloin haja-asutuksen jätevesiasetuksen (209/2011) toimeenpanon siirtymäkausi päättyy. Hallitus esittää näin ollen 2,6 milj. euron tukea käynnissä olevien vesihuoltohankkeiden loppuun saattamiseen. Viemäröintiohjelman pienehköjen vesihuoltotoimenpiteiden toteuttamiseen esitetään 8,0 milj. euron määrärahaa.

Valiokunta toteaa, että momentin määrärahoilla on edistetty vesihuoltoverkostojen laajentamiseen liittyvää päätöksentekoa ja se on parantanut hankkeiden ennakoitavuutta myös asukkaiden kannalta. Hankkeilla on ollut lisäksi suuri työllistävä vaikutus.

Valiokunta lisää momentille 800 000 euroa vesihuoltotöihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 12 679 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004) mukaisiin vesihuoltotoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesihuoltohankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) luottolaitosten varoista myönnettävistä eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) mukaisten vesihuoltolaitteiden rakentamiseen ennen vuotta 2002 myönnettyjen lainojen korkohyvitysten maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 27 henkilötyövuotta vastaavan hankkeista aiheutuvan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien palkkausmenojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n sekä valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Vuonna 2015 on tarkoitus yhtenäistää vesistön ja vesiympäristön käyttöä ja tilaa parantavien toimenpiteiden avustamisen säädösperustaa valtionavustuslain 8 §:n nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Perusteluihin on tarpeen lisätä, että määrärahaa saa käyttää myös valtionavustuslain (688/2001) perusteella myönnettäviin menoihin.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 12 679 000
2014 I lisätalousarvio 760 000
2014 talousarvio 12 879 000
2013 tilinpäätös 12 079 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää myös maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 15 §:n sekä valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n mukaisesti vesistötoimenpiteisiin myönnettävien avustusten ja valtion työnä toteutettavista vesistöhankkeista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

40. (30.40.52, osa, 50.43 ja 60.43) Eräät luonnonvaratalouden korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Tenojoen kalastuslupatuloista palautetaan vuonna 2015 vesialueiden omistajille vuonna 2014 kertyneiden kalastuslupatulojen palautettava osuus. Vuoden 2014 talousarviossa kertymäksi on arvioitu 500 000 euroa. Kun yksityisille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettava osuus on noin 73 %, on palautettava määräraha 365 000 euroa. Tenojoen kalastuslupamaksutuloista valtiolle kuuluva osuus on otettu huomioon momentin 30.40.22 määrärahassa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2015 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Saimaannorpan suojeluun liittyvillä sopimuspalkkioilla korvataan sopimuksista aiheutuvia haittoja vesialueiden omistajille. Tavoitteena on, että vuonna 2015 kalastuksen rajoitussopimuksia olisi voimassa noin 2 000 km2 alueella. Momentille 30.40.62 on varattu varoja saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille.

Valtio voi joutua maksamaan korvauksia vesilain mukaisten päätösten, ennen päätöksiä vahingonkärsijöiden kanssa tehtyjen sopimusten tai valtioiden välisten sopimusten perusteella hankkeiden varsinaisen lupakäsittelyn jälkeen. Myös mahdolliset vesistöjen poikkeusjuoksutukset saattavat vesilain nojalla aiheuttaa valtiolle korvausvelvollisuuden.

Metsänomistajalle korvataan metsätuhojen torjunnasta annetun lain sekä metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain perusteella kustannukset, jotka ovat aiheutuneet laajojen metsätuhojen torjunnasta aiheutuneista toimenpiteistä sekä niihin mahdollisesti liittyvistä puuston kasvunmenetyksistä.

Laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen tapahduttua on saatava nopeasti tarvittavat tiedot tuhojen määrästä ja laajuudesta. Kartoitus voi edellyttää esimerkiksi ilmakuvien hankkimista tuhoalueilta.

Momentin määrärahoista maksetaan myös ne metsälain 20 §:n mukaiset korjaavat toimenpiteet, jotka aiheutuvat metsälain vastaisesta toiminnasta ja jotka on päätetty teettää asianomaisen kustannuksella. Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset maksetaan ensin valtion varoista ja ne peritään takaisin asianomaiselta. Korjaavia toimenpiteitä voi aiheutua esimerkiksi hakkuun jälkeisen metsän uudistamisvelvoitteen laiminlyönnistä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tenojoen kalastuslupamaksutulojen palautukset 365 000
Saimaannorpan suojelusopimusten palkkiot 360 000
Vesilain mukaisiin päätöksiin ja sopimuksiin perustuvat korvaukset 420 000
Metsätuhojen torjunnan korvaukset 20 000
Metsätuhojen kartoitus 50 000
Metsälain mukaiset korjaavat toimenpiteet 30 000
Yhteensä 1 245 000

2015 talousarvio 1 245 000
2014 talousarvio 1 245 000
2013 tilinpäätös 1 008 208

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 245 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Tenojoen kalastuslupatuloista vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen

2) saimaannorpan suojeluun liittyvistä vesialueiden omistajille maksettavista sopimuspalkkioista aiheutuvien menojen maksamiseen

3) lupaviranomaisten ja tuomioistuinten vesiasioista antamien päätösten ja lain tai valtioiden välisten sopimusten perusteella valtion maksettavaksi määrättyjen tai sovittujen korvausten sekä päätösmaksujen maksamiseen

4) metsän hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta annetun lain (263/1991) sekä metsätuhojen torjunnasta annetun lain (1087/2013) perusteella aiheutuvien korvausten ja muiden menojen maksamiseen

5) laajuudeltaan ja taloudelliselta merkitykseltään huomattavien metsätuhojen kartoituksesta ja tuhoalueita koskevien ilmakuvien tuottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) metsälaissa tarkoitetuista uhkasakkolain (1113/1990) mukaisista ja niihin verrattavista suorituksista aiheutuvien sellaisten menojen maksamiseen, jotka maksetaan etukäteen valtion varoista.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisesti:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääosin vuonna 2014 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Hirvieläinkantojen seurantaan ja hirvieläinten tutkimukseen sisältyy hirvieläimiä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano. Vastaavat tulot on merkitty momentille 12.30.42.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vahinkojen korvaukset 2 000 000
Vahinkojen estämistoimenpiteet 400 000
Hirvikannan seuranta ja tutkimus 400 000
Metsäpeurakannan seuranta ja tutkimus 300 000
Hirvieläinten hoitosuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano 300 000
Yhteensä 3 400 000

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2015 talousarvio 3 400 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 3 400 000
2013 tilinpäätös 5 400 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 3 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:n mukaisesti:

1) riistavahinkolain (105/2009) mukaisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuviin menoihin sekä edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten maksamiseen

2) hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään neljää henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää vuonna 2015 toteutuvien suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen, vahinkomäärät ovat tiedossa vasta vuonna 2016. Vahinkojen suuruutta pyritään pienentämään suurpetojen hoitosuunnitelmien ja muiden toimenpiteiden avulla.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suurpetojen vahinkojen korvaaminen 3 800 000
Vahinkojen ehkäiseminen ja valvonta 500 000
Yhteensä 4 300 000

2015 talousarvio 4 300 000
2014 I lisätalousarvio 3 200 000
2014 talousarvio 4 300 000
2013 tilinpäätös 7 520 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 4,3 milj. euron määrärahaa. Määrärahaa käytetään vuonna 2015 toteutuvien vahinkojen korvaamiseen, joiden tarkka määrä on tiedossa vasta vuonna 2016. Määrärahaa voidaan käyttää myös vahinkojen ehkäisemiseen 500 000 euroa.

Vuonna 2013 suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaustarve oli ennätykselliset 8,5 milj. euroa, josta porovahinkojen osuus oli 7,9 milj. euroa. Vuonna 2014 vahingot näyttäisivät arvioiden mukaan jäävän alhaisemmiksi kuin vuonna 2013. Niiden määrä ylitti kuitenkin jo syyskuun lopussa momentille osoitetun määrärahan.

Valiokunta pitää välttämättömänä (kuten VaVM 34/2013 vp), että suojeltujen petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti ja vahinkoja on myös pystyttävä selvästi vähentämään jo valtion varojen säästämiseksi. Poronhoitoalueella kyse ei ole kuitenkaan enää vain taloudellisesta ongelmasta. Menetettyjen tuotantoeläinten määrät ovat kohonneet sille tasolle, että elinkeinon harjoittaminen on paikoin uhattuna. Valiokunta on myös edelleen huolissaan metsäpeurakannasta ja pitää perusteltuna laatia suunnitelma kannan elvyttämiseksi. Tarpeen on lisäksi seurata metsäkauriin kannan kehitystä.

Valiokunta pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriön toimesta on valiokunnan toiveiden mukaisesti laadittu sudenhoitosuunnitelma, joka mahdollistaa susikannan hoidon suotuisan suojelutason saavuttamisen ehdoilla. Toimenpiteillä odotetaan myös olevan pelotevaikutus susien karkottamiseksi asutuksen sekä tuotanto- ja kotieläinten läheisyydestä. Valiokunta toteaa, että karhu- ja ilvestilannetta on jo pystytty ottamaan haltuun kannan hoitosuunnitelmien avulla. Valiokunta odottaa edelleen toimenpiteitä myös ahmavahinkojen osalta erityisesti poronhoitoalueella. Yleisen luottamuksen palauttamiseksi valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisilla on keinoja puuttua nopeasti petojen aiheuttamiin vahinkoihin tai eläinten häiriökäyttäytymiseen. Maa- ja metsätalousministeriön on edelleen entistä laajemmin tarkasteltava erilaisia vaihtoehtoja tilanteen parantamiseksi. Jos vahinkoja ei pystytä vähentämään vuonna 2015, momentille esitetty 4,3 milj. euron määräraha on riittämätön.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 4 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistavahinkolaissa (105/2009) määriteltyjen suurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) edellisiin vuosiin kohdistuvien korvausten ja riistavahinkolain toimeenpanosta aiheutuvien menojen maksamiseen

3) suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja valvonnasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu suurpetojen vuonna 2014 aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta täysimääräisenä.

Suurpedot aiheuttivat vuonna 2014 noin 7 500 000 euron vahingot (vuonna 2013 määrä oli 8 580 000 euroa). Vuoden 2014 talousarviossa osoitetusta 4 300 000 euron määrärahasta vahinkojen estämiseen käytettiin 500 000 euroa, joten vuoden 2014 vahinkojen korvaamiseen on käytettävissä 3 800 000 euroa.


2015 I lisätalousarvio 3 700 000
2015 talousarvio 4 300 000
2014 III lisätalousarvio
2014 I lisätalousarvio 3 200 000
2014 talousarvio 4 300 000
2013 tilinpäätös 7 520 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 48/2014 vp (9.3.2015)

Momentille esitetään 3 700 000 euron lisämäärärahaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäys riittää suurpetojen vuonna 2014 aiheuttamien vahinkojen täysimääräiseen korvaamiseen.

Valiokunta on pitänyt kuluneen vaalikauden ajan (VaVM 26/2011 vp, VaVM 39/2012 vp, VaVM 34/2013 vp, VaVM 37/2014 vp) välttämättömänä, että suojeltujen petoeläinten aiheuttamat vahingot korvataan täysimääräisesti. Valiokunta on myös toistuvasti huomauttanut siitä, että käsiteltävä momentti on ollut lähtökohtaisesti alibudjetoitu. On kuitenkin myönteistä, että määrärahaa on vuosittain lisätty vahinkokertymän täsmentyessä, mikä on mahdollistanut vahinkojen täysimääräisen korvaamisen eduskunnan vaatimuksen mukaisesti.

Valiokunta pitää samoin edelleen välttämättömänä (kuten VaVM 26/2011 vp, VaVM 39/2012 vp, VaVM 34/2013 vp, VaVM 37/2014 vp), että vahinkoja pystytään selvästi vähentämään ennen kaikkea valtion varojen säästämiseksi, mutta myös tuotanto- ja kotieläinten turvallisuuden sekä ihmisten turvallisuuden tunteen lisäämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön toimesta onkin valiokunnan toiveiden mukaisesti laadittu ja päivitetty suurpetokantojen hoitosuunnitelmat. Petopolitiikkaan kohdistuvan yleisen luottamuksen palauttamiseksi on tärkeää, että viranomaisilla on keinoja puuttua nopeasti petojen aiheuttamiin vahinkoihin ja eläinten häiriökäyttäytymiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 3 700 000 euroa.

44. (30.60.44, osa) Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 51 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla lukuunottamatta energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 25 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Määrärahalla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä myöntämällä tukea yksityismetsissä tehtäviin metsänhoito- ja perusparannustöihin.

Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslaiksi. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Tukien myöntäminen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla päättyy uuden tukilain voimaantultua taikka EU:n päätösten edellyttämänä ajankohtana. Uuteen lakiin on tarkoitus sisällyttää ne muutokset, joita vuonna 2014 uudistetut EU:n maa- ja metsätalousalan valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 edellyttävät. Uudessa laissa on tarkoitus karsia tuettavia työlajeja ja tarkistettu tukiehtoja ja tukitasoja.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että pienpuun energiakäyttöä edistetään momentin 30.40.47 määrärahasta myönnettävällä tuella.

Momentin valtuutta käytetään vain suunnitelman edellyttäviä työlajeja koskeviin tukipäätöksiin. Suunnitelman edellyttämiä työlajeja ovat muun muassa metsänuudistaminen, terveyslannoitus, kunnostusojitus ja metsätien tekeminen.

Määrärahalla toteutettavien töiden suora työllisyysvaikutus on noin 2 500 henkilötyövuotta.

Määrärahan jakautuminen ja myöntämisvaltuudesta valtiolle aiheutuvat menot

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä vuodesta 2015 lähtien
             
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 17,61 11,26 5,70 2,50 1,17 38,24
Vuoden 2015 sitoumukset (suunnitelmalliset hankkeet) 12,50 6,25 3,00 2,00 1,25 25,00
Nuoren metsän hoito, juurikäävän torjunta 21,12         21,12
Yhteensä 51,23 17,51 8,70 4,50 2,42 84,36

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalousstrategian toimeenpano (vastaava lisäys momentilla 30.40.22) -2 000
Hallituksen menosäästöpäätös -3 000
HO-säästö -2 000
Tasomuutos (vastaava lisäys momentilla 30.40.45) -1 000
Yhteensä -8 000

2015 talousarvio 51 230 000
2014 talousarvio 59 230 000
2013 tilinpäätös 64 100 224

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Biotalous on asetettu keskeiseksi painopistealueeksi elinkeinorakenteemme uudistamisessa. Metsiin ja puuhun perustuva metsäbiotalous on luontaisesti vahvin alueemme. Suomessa on osaavaa työvoimaa ja teknologian huippuosaamista. Metsäbiotaloudelle asetetaan erittäin kunnianhimoisia tavoitteita toukokuussa 2014 julkaistussa biotalousstrategiassa.

Biotalouden kehittyminen edellyttää uusia investointeja Suomeen. Metsäteollisuudella on jo käynnissä olevia ja suunniteltuja investointihankkeita, esimerkiksi Äänekosken uusi biotehdas sekä Kymen, Pietarsaaren ja Varkauden tehtaille kohdistuvat investoinnit. Toteutuessaan ne nostavat raakapuun kysyntää noin 10 milj. kuutiometriä. Hakkuumääriä on mahdollisuus kestävästi lisätä vuositasolla nykyisestä noin 50—55 milj. kuutiometrin tasosta 15—20 milj. kuutiometriä. Lisääntyvät hakkuut tukevat myös energiakäytön tavoitteen saavuttamista.

Valiokunta toteaa, että investointien toteutumisen keskeinen edellytys on riittävä puun liikkeelle saaminen ja kilpailukykyisen kotimaisen puun saatavuuden varmistaminen pitkällä aikavälillä. Kestävän metsätalouden rahoituslain toimenpiteet ovat tässä merkittävässä roolissa. Puun saatavuutta pitää edistää pitkäjänteisellä työllä, jossa metsien hoitoon ja perusparannukseen tehtyjen investointien tuoma hyöty realisoituu vasta vuosikymmenien päästä. Samalla on huolehdittava myös infrastruktuurista. Siltojen ja teiden kunnossapito on varmistettava, jotta logistiikka toimii kaikkina vuodenaikoina tehokkaasti. Vaikeassa määrärahatilanteessa valiokunta pitää välttämättömänä turvata riittävät määrärahat metsäautoteiden rakentamiseen ja peruskorjaamiseen jatkossakin.

Valiokunta toteaa, että metsäalan kilpailukykyä ja investointimahdollisuuksia tulee parantaa mm. metsävaratietojen ajantasaisuudella ja niiden aktiivisella hyödyntämisellä, sähköisten palveluiden kehittämisellä, puukaupan toimivuuden parantamisella, tilarakenteen ja sukupolvenvaihdosten edistämisellä sekä alaa uudistavalla tutkimuksella. Vaikka hakkuiden lisäämismahdollisuudet ovat Suomen metsistä hyvät, vain kannattava metsätalous tuottaa edellytykset puunjalostus- ja bioenergiateollisuudelle. Toteutuneen puunkäytön ratkaisee kysyntä lopputuotemarkkinoilla ja se, kuinka hyvin siihen pystytään vastaamaan kotimaan tarjonnalla.

Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) mukainen tuki

Momentille esitetään 51,23 milj. euron määrärahaa, joka on 8 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Määräraha on kuitenkin käytettävissä lähes kokonaisuudessaan uusiin hankkeisiin, koska vuodelta 2014 ei arvioida siirtyvän maksatuksia vuodelle 2015. Myöntämisvaltuudeksi esitetään 25 milj. euroa.

Uuden Kemera-lainsäädännön (HE 138/2014 vp) mukaan vanhan lain mukaisia rahoituspäätöksiä voidaan tehdä 30.6.2015 saakka ja maksatuksia vuoden 2019 loppuun. Uusi laki astuu voimaan mahdollisimman pian EU:n komission notifioinnin jälkeen, ja sen mukaisesti kaikista työlajeista tulee EU:n vaatimusten mukaisesti tehdä tukihakemus ennen työn aloittamista. Tämä voi lisätä valtuuden tarvetta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että valtuus riittää myös uusien säädösten mukaiseen toimintaan, ja korottaa momentin valtuutta 10 000 000 eurolla. Tärkeää on myös varmistaa, että tukijärjestelmien uudistamisvaiheessa ei synny katkosta eikä epävarmuutta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 51 230 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla lukuunottamatta energiapuun korjuutukea, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 35 000 000 eurolla.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 45 000 000 eurolla.

Selvitysosa:Valtuuden perusteluja on muutettu siten, että valtuutta voidaan käyttää myös uuden kestävän metsätalouden rahoituslain (34/2015) nojalla, jonka voimaantulo voimaantuloajankohtineen on riippuvainen EU:n komission hyväksymisestä. Valtuuden tasoa on nostettu 10 000 000 eurolla sen varmistamiseksi, että ei muodostu katkoksia tukijärjestelmissä. Vuoden 2015 myöhemmässä lisätalousarviossa tarvittaessa tarkistetaan momenttia tilanteen niin vaatiessa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 51 230 000
2014 talousarvio 59 230 000
2013 tilinpäätös 64 100 224

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lainsäädännön mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 45 000 000 eurolla.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 13 980 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön mukaisia työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 65 000 000 eurolla.

Selvitysosa:EU:n komissio on hyväksynyt kestävän metsätalouden määräaikaiseen rahoituslakiin (34/2015) sisältyvän tukijärjestelmän 27.4.2015. Uusi tukijärjestelmä on tullut voimaan 1.6.2015. Vuoden 2015 helmikuun alusta kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaista rahoitusta voidaan myöntää 30.6.2015 saakka.

Momentille myönnetyllä 45 000 000 euron valtuudella voidaan tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annettujen lakien mukaisia suunnitelman edellyttämiä työlajeja koskevia tukipäätöksiä. Kumotun lain (1094/1996) perusteella niitä tehdään 30.6.2015 saakka. Kaikki kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) mukaiset työt edellyttävät valtuuden puitteissa tehtyjä tukipäätöksiä. Tarkistettu momentin valtuus on 65 000 000 euroa, missä on lisäystä 20 000 000 euroa. Määrärahan lisätarpeeksi arvioidaan 13 980 000 euroa.


2015 II lisätalousarvio 13 980 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 51 230 000
2014 tilinpäätös 59 109 217
2013 tilinpäätös 64 100 224

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 13 980 000 euroa.

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2015 saa tehdä kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön mukaisia työlajeja koskevia tukipäätöksiä enintään 65 000 000 eurolla.

45. (30.60.45, osa) Metsäluonnon hoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 6 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tarkoitus on, että hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen kestävän metsätalouden rahoituslaiksi. Uusi tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun komissio on sen hyväksynyt. Tukien myöntäminen kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) nojalla päättyy uuden tukilain voimaantultua taikka EU:n päätösten edellyttämänä ajankohtana. Ympäristötuen vaikuttavuutta lisätään kytkemällä tuki ensisijaisesti niihin kohteisiin, joissa metsätalous uhkaa monimuotoisuuden turvaamista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen metsäluonnon hoidon edistämiselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

  • —  metsäluonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan ympäristötuella ja metsäluonnon hoitohankkeilla 3 500 hehtaarin alueella (vuoden 2014 tavoite 3 500 hehtaaria).

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ympäristötuki 4 227 000
Metsäluonnon hoitohankkeet 1 800 000
Yhteensä 6 027 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hallituksen menosäästöpäätös -1 000
Tasomuutos (vastaava vähennys momentilla 30.40.44) 1 000
Valtakunnalliset hankkeet (vastaava lisäys momentilla 30.40.22) -50
Yhteensä -50

2015 talousarvio 6 027 000
2014 talousarvio 6 077 000
2013 tilinpäätös 7 077 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 6 027 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla tuen maksamiseen metsien biologisen monimuotoisuuden turvaamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

46. (30.60.42) Valtionapu Suomen metsäkeskukselle (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 42 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Suomen metsäkeskus on metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Suomen metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Maa- ja metsätalousministeriö ohjaa ja valvoo Suomen metsäkeskusta.

Suomen metsäkeskuksen toiminnan tärkein kohderyhmä ovat yksityismetsänomistajat, jotka omistavat 440 000 metsälöä, joiden yhteispinta-ala on 12,1 milj. hehtaaria (noin 60 % Suomen metsämaa-alasta). Suomen metsäkeskus valvoo metsätaloutta koskevien lakien noudattamista ja hoitaa muut sille säädetyt viranomaistehtävät, esimerkiksi käsittelee vuosittain noin 100 000 metsänkäyttöilmoitusta ja noin 50 000 rahoitushakemusta. Metsäkeskus kerää alueellista metsävaratietoa noin 1,8 milj. hehtaaria sekä neuvoo ja kouluttaa noin 50 000 metsänomistajaa ja metsäalan toimijaa vuosittain.

Metsäkeskuksen toiminnan tuottavuutta parantavia toimenpiteitä ovat toimipaikkaverkoston, sähköisen asioinnin, tietojärjestelmäarkkitehtuurin sekä metsänomistajien ja metsäalan toimijoiden neuvontapalveluiden kehittäminen. Tuottavuuden paraneminen vähentää valtionavulla rahoitettavan henkilöstön tarvetta noin 30 henkilötyövuotta vuonna 2015.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta sekä laista, jolla Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikkö Otsosta muodostetaan markkinoilla toimiva osakeyhtiö 1.1.2015 alkaen. Yhtiöittämisessä noudatetaan aikaisemmissa valtion sisälle tapahtuneissa yhtiöittämisissä noudatettua periaatetta, jolloin valtio ottaa kantaakseen lisäeläkkeistä aiheutuvan ylimääräisen rasituksen. Toimenpiteellä Otso saatetaan lisäeläkkeistä aiheutuvan kustannusrasituksen suhteen samalle tasolle muiden Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmään kuuluvien työnantajien kanssa. Lisäeläketurva rahoitetaan perustettavan yhtiön taseen kautta. Lisäksi Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmässä Suomen metsäkeskuksen liiketoimintayksikölle kohdistettu vuotuinen lisämaksuvelvoite edellyttää 400 000 euron suuruisen vuotuisen maksuvastuun siirtämistä pysyvästi Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hoidettavaksi. Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muutoksella uudelleenjärjestetään metsäkeskuksen valtakunnallista ja alueellista organisaatiorakennetta.

Metsätaloudelle pääluokan selvitysosassa asetettujen yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2015 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen alustavasti Suomen metsäkeskuksen toiminnalle seuraavat tavoitteet:

Suomen metsäkeskuksen tulostavoitteet

  2014
tulostavoite
2015
tulostavoite
     
1. Taloudellisuustavoitteet    
Metsälain mukaisten ilmoitusten käsittelyn ja päätöksenteon kokonaiskustannukset ilmoitusta kohden, € alle 17 alle 17
Rahoituslain mukaisten hakemusten käsittelyn kokonaiskustannukset hakemusta kohden, € alle 90 alle 90
Maastotarkastusten yksikkökustannukset €/ha alle 175 alle 173
Alueellisen metsävaratiedon keruukustannukset €/ha alle 11 alle 10
2. Suoritetavoitteet    
Alueellisen metsävaratiedon keruutavoite, ha 1 800 000 1 800 000
Metsään.fi-tiedotteiden määrä, kpl 42 000 45 000
Mukana olevien yritysten määrä metsään.fi-toimijapalvelussa 200 300
3. Laatutavoitteet    
Ajantasaisen metsävaratiedon kattavuus yksityismetsien pinta-alasta, % 65 68
Nuoren metsän hoidossa metsänhoidollisesti hyvien hankkeiden osuus pinta-alasta, % vähintään 90 vähintään 90
Päätös nuoren metsän hoitohankkeista, viikkoa vireille tulosta enintään 4 enintään 4
Sähköisten ilmoitusten ja hakemusten osuus saapuneista, % 65 70

Momentin määrärahalla toteutettavan toiminnan kustannusten (milj. euroa) ja henkilötyövuosien (htv) arvioitu jakautuminen tulosalueille

  2014
kustannukset
htv 2015
kustannukset
htv
         
Rahoitus- ja tarkastustoiminta 12,7 185 12,3 175
Alueellisen metsävaratiedon keruu ja ylläpito 17,0 220 16,6 210
Asiantuntijapalvelut 8,7 145 8,2 135
Muu valtionaputoiminta 5,6 21 5,6 21
Yhteensä 44,0 571 42,7 541

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tuottavuusrahan kertaluonteisen käytön poistaminen -1 500
Palkkausten tarkistukset 262
Yhteensä -1 238

2015 talousarvio 42 720 000
2014 I lisätalousarvio 85 000
2014 talousarvio 43 958 000
2013 tilinpäätös 45 458 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 42,72 milj. euron määrärahaa, joka on 1,3 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014.

Valiokunta toteaa, että Metsäkeskuksella on keskeinen rooli metsävaratietojen hyödyntämisen tehostamisessa. Käynnissä on edelleen mittavat sähköisen palvelun, mm. Metsään.fi ja toimintaprosessien kehittämishankkeet. Lisäksi Metsäkeskus on uudistamassa organisaatiotaan. Valiokunta pitää kuitenkin tarkoituksenmukaisena, että Metsäkeskuksen liiketoimintayksikön (Otso-metsäpalvelut) yhtiöittämistä siirretään vuodella eteenpäin markkina- ja taloustilanteen takia. Tarpeen on myös huolehtia, että järjestelyihin liittyvät lisäeläkejärjestelmän maksuvelvoitteet tulevat hoidetuiksi asianmukaisella tavalla.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Metsäkeskuksen julkisten palveluiden määrärahatilanne on vaikea. Vuoden 2014 talousarvion ennakoidaan olevan yli 2 milj. euroa alijäämäinen, vaikka henkilöstökuluja leikattiin vuoden aikana 600 000 euroa yt-neuvotteluiden kautta. Alijäämä johtuu pääasiassa tietojärjestelmäinvestoinneista. Lisäksi vuonna 2015 Metsäkeskuksen työmäärää lisää uusi kestävän metsätalouden rahoituslaki (HE 138/2014 vp), joka laajentaa EU:n asettamien vaatimusten mukaisesti ennakkosuunnittelun koskemaan kaikkia työlajeja. Hankekäsittelyn arvioidaan kasvavan noin 30 000 kappaleella/vuosi aiheuttaen noin 20 henkilötyövuoden lisätyöpanostarpeen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että Metsäkeskuksen mahdollisuudet toimia uuden Kemera-lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti ja uusien sähköisten palveluiden rakentamiseen tarvittavat resurssit turvataan.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 42 720 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) mukaisista tehtävistä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) muuna julkisena rahoitusosuutena Suomen metsäkeskuksen valtionaputoimintaan kuuluvissa EU-hankkeissa

3) Suomen metsäkeskukselle kuuluvien Eläke-Tapio -lisäeläkejärjestelmän vuosimaksuista aiheutuvien menojen maksamiseen.

47. (30.60.47) Pienpuun energiatuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla energiapuun korjuutukeen, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Pienpuun energiatuen tavoitteena on lisätä pienpuun energiakäyttöä ja turvata pienpuuhakkeen saatavuus lämpö- ja voimalaitoksille.

Eduskunta on hyväksynyt pienpuun energiatuesta annetun lain (101/2011). Tukijärjestelmä ei ole tullut voimaan, koska sille ei ole vielä saatu EU-komission hyväksyntää. Tukijärjestelmään tehdään komission edellyttämät muutokset. Samalla tukijärjestelmään tehdään EU:n valtiontuen suuntaviivojen edellyttämät muutokset. EU:n valtiontuen suuntaviivat rahastokaudelle 2014—2020 uudistettiin vuonna 2014. Tukijärjestelmä on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2015 aikana, kun sille on saatu komission hyväksyntä.

Pienpuun energiatukijärjestelmän voimaantuloon saakka energiapuun korjuun edistämistä jatketaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaisella energiapuun korjuutuella.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon se, että vuodelta 2014 arvioidaan siirtyvän varoja käytettäväksi vuodelle 2015 yhteensä noin 10 000 000 euroa. Kun tuen tarpeeksi vuonna 2015 arvioidaan 17 000 000 euroa, momentille esitetään 7 000 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
HO-säästö -1 000
Säästöpäätös; Metsätalouden tuet -5 000
Säästöpäätös -10 000
Tasomuutos 3 000
Yhteensä -13 000

2015 talousarvio 7 000 000
2014 talousarvio 20 000 000
2013 tilinpäätös 18 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 7 milj. euron määräraha. Lisäksi käytössä on noin 10 milj. euron siirtyvä erä. Määrärahaa käytetään vanhan Kemera-lain (1094/1996) mukaiseen energiapuun korjuutukeen. Myöhemmin varoja on tarkoitus käyttää uuden lain mukaisesti taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon yhteydessä kaadetun pienpuun keräämiseen. Keruutuki maksetaan pinta-alatukena. Valiokunta toteaa, että uusi tukijärjestelmä vaatii kuitenkin EU:n komission hyväksynnän, minkä jälkeen lisätalousarviossa tulee tehdä momentin käyttötarkoituksen muutos.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 7 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla energiapuun korjuutukeen, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Momentilta vähennetään 7 000 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 980 000 euroa.

Selvitysosa:Momentin perustelujen mukaisesti määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden tukia koskevan lainsäädännön nojalla energiapuun korjuutukeen, jolla edistetään pienpuun energiakäyttöä. Tätä tukea voidaan myöntää kumotun metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) perusteella 30.6.2015 asti. Uuden kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) nojalla ei myönnetä energiapuun korjuutukea.

Vuoden 2015 varsinaisessa talousarviossa momentille 30.40.47 on myönnetty 7 000 000 euroa. Kun lisäksi käytettävissä on vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä määrärahasta vuodelle 2015 siirretty osuus 15 700 000 euroa, käytettävissä on yhteensä 22 700 000 euroa. Tästä 8 720 000 euroa käytetään kumotun kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain mukaiseen energiapuun korjuutukeen. Käyttämättä jäävä osuus 4 000 000 euroa lisätään momentille 30.40.44.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.


2015 II lisätalousarvio -7 000 000
2015 talousarvio 7 000 000
2014 tilinpäätös 20 000 000
2013 tilinpäätös 18 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Momentilta vähennetään 7 000 000 euroa.

Vuoden 2014 talousarviossa myönnetystä kaksivuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 6 980 000 euroa.

48. (30.50.48) Poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuonna 2013 tai sitä aiemmin tapahtuneiden poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa voidaan käyttää vuoden 2013 aikana ja sitä ennen aiheutuneiden tulvien aiheuttamien vahinkojen korvauksiin. Laki poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta (284/1983) on kumottu 1.1.2014 lähtien.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muuttunut tarve -741
Yhteensä -741

2015 talousarvio 100 000
2014 talousarvio 841 000
2013 tilinpäätös 5 379 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vuonna 2013 tai sitä aiemmin tapahtuneiden poikkeuksellisten tulvien aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta annetun lain (284/1983) 2 §:n mukaisten vahinkojen ja kustannusten korvaamiseen sekä metsäkeskusten asiantuntija-avusta aiheutuviin menoihin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

50. Riistatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 10 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 3 §:n nojalla valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella (309 477) arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Riistanhoitomaksun suuruus on 33 euroa. Vuonna 2015 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksutulot on merkitty momentille 12.30.45.

Momentin varojen käyttöä suunnataan julkisen riistakonsernin strategian perusteella.

Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka toimialueena on koko maa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö.

Suomen riistakeskuksen toiminnallinen tuloksellisuus

Suomen riistakeskus tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen riistapolitiikan yhteiskunnallisia vaikuttavuustavoitteita seuraavasti:

  • — vastaa riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien ja niiden päivitysten osallistavasta valmistelusta
  • — ottaa toiminnassaan, ml. julkiset hallintotehtävät, huomioon vahvistettujen hoitosuunnitelmien linjaukset sekä kansallisen vieraslajistrategian toimenpiteet
  • — huolehtii kattavasta sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta alueellisissa riistaneuvostoissa ja valtakunnallisessa riistaneuvostossa
  • — kehittää ja tukee suurpetoyhdyshenkilöverkoston toimintaa yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten kanssa sekä edistää vapaaehtoisuuteen perustuvien muiden riistakantaseurantojen toteuttamista ja havaintojen ja terveysnäytteiden toimittamista tutkimuslaitoksille
  • — kehittää yhteistyössä julkisen riistakonsernin toimijoiden kanssa saalistilastointia sekä muita riistatietovarantoja riistahallinnon suunnittelutoiminnan perustaksi
  • — huolehtii, että riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen määrä vähenee mm. aktiivisin vahinkojen estämistoimenpitein sekä kohdentamalla metsästystä vahinkoa aiheuttaviin riistaeläinlajeihin
  • — pyrkii aktiivisin toimenpitein vähentämään riistaeläimiin kohdistuvaa laitonta tappamista ja
  • — huolehtii valtionavustusten ohjaamisesta riistanhoitoyhdistysten toimintaan valtionavustuslain 7 §:n 2 momentin mukaisella menettelyllä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Suomen riistakeskus 6 825 000
Riistanhoitoyhdistykset 2 343 000
Metsästysmuseotoiminnan tukeminen 385 000
Riistakonsernin strategian toiminnallistaminen kuten suurpetojen laskenta ja riistakonsernin yhteisten tietojärjestelmien kehittäminen 660 000
Yhteensä 10 213 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -27
Yhteensä -27

2015 talousarvio 10 213 000
2014 talousarvio 10 240 000
2013 tilinpäätös 10 187 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 10 213 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen

2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

51. (30.40.51 ja 52, osa) Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 9 477 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 89 a, 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

7) vuonna 2015 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi, mutta kuitenkin vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt budjetointivuotta edeltävänä vuonna. Vuonna 2013 kalastuksenhoitomaksuina kertyi yhteensä 5 769 674 euroa. Kalastuksenhoitomaksu koko vuodelta on edelleen 24 euroa ja seitsemän vuorokauden maksu 7 euroa. Kun vuosina 2011—2013 kalastuksenhoitomaksun vuosimaksujen suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä oli 249 912 kpl ja seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita keskimäärin 39 412 kpl, tulee kalastuksenhoitomaksujen kolmen vuoden keskiarvoksi kalastuslain 90 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksuvarojen vähimmäismäärä 6 273 772 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 5 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myyntituloja vastaavina menoina. Vuonna 2015 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2015 jaettavana määränä 3 048 000 euroa, mikä saadaan, kun vuoden 2014 talousarviossa kertyväksi arvioidusta 3 198 000 euron viehekalastusmaksutuotosta vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2014 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2014 talousarviossa 150 000 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2015 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen hoidosta 150 000 euroa. Vuonna 2015 kertyviksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.44.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Viehekalastusmaksuista vesialueen omistajille palautettava osuus 3 048 000
Viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle aiheutuva meno 150 000
Kalastuslain (286/1982) 89 a, 91 ja 91 a §:n mukaiset menot 6 279 000
Yhteensä 9 477 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen menon poisto (EK) -100
Tasomuutos 286
Yhteensä 186

2015 talousarvio 9 477 000
2014 talousarvio 9 291 000
2013 tilinpäätös 8 981 146

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 9 577 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmanneksi kappaleeksi, jolloin talousarvioesityksen momentin päätösosan nykyiset kolmas ja neljäs kappale muuttuvat neljänneksi ja viidenneksi kappaleeksi.

Lisäys 100 000 euroa talousarvioesityksen 9 477 000 euroon nähden aiheutuu avustuksesta Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.


2015 talousarvio 9 577 000
2014 talousarvio 9 291 000
2013 tilinpäätös 8 981 146

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus on esityksessään ottanut huomioon valiokunnan tahdon ja sisällyttänyt siihen tuen Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle. Ammattikalastajien itsensä harjoittamalla alan neuvonnalla ja tukitoiminnalla on tärkeä merkitys alan edistämisessä. Tärkeää on myös, että Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma vuosille 2014—2020 saadaan nopeasti käynnistettyä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 9 577 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 89 a, 91 ja 91 a §:n perusteella:

1) vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin

2) kalastusaluetoiminnasta

3) kalastusalan järjestöjen toiminnasta

4) kalatalouden edistämisestä

5) valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen

6) viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille

7) vuonna 2015 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta käytetään 100 000 euroa avustuksena Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:lle.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää myös enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen sekä EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 157 000 euroa.

Selvitysosa: Lisämäärärahan tarve aiheutuu kalastuslain (286/1982) 89 a §:n perusteella viehekalastusmaksujen omistajakorvausten palauttamisesta vesialueiden omistajille.

Vuoden 2015 talousarviossa momentin määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille palautettavana osuutena 3 048 000 euroa, joka perustui arvioon momentille 12.30.44 vuonna 2014 kertyvien maksujen määrästä. Vuoden 2014 toteutunut viehekalastusmaksukertymä oli 3 355 000 euroa. Kun siitä vähennetään viehekalastusmaksujen kannosta valtiolle vuonna 2014 aiheutuvaksi arvioidut kulut 150 000 euroa, vesialueen omistajille maksettava määrä on 3 205 000 euroa.


2015 IV lisätalousarvio 157 000
2015 talousarvio 9 577 000
2014 tilinpäätös 9 406 296
2013 tilinpäätös 8 981 146

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 157 000 euroa.

53. (30.60.41 ja 50, osa) Eräät metsätalouden valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 1 443 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille metsätalouden yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen 600 000
Föreningen för Skogskultur rf 30 000
Työtehoseura ry 349 000
Mustilan Kotikunnas -säätiö 30 000
Suomen Metsäyhdistys ry 434 000
Yhteensä 1 443 000

Selvitysosa:Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen tarkoitetun määrärahan tarve on 600 000 euroa. Määrärahan mitoitus perustuu vuonna 2011 tarkistettuun metsäpuiden siemenviljelysten perustamisohjelmaan sekä Siemen- ja taimituotannon toimialajärjestelyt -työryhmän esitysten perusteella tehtyihin linjauksiin siemenhuollon tuen tasosta. Metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen myönnettävien valtionavustusten tavoitteena on varmistaa, että metsätalouden käyttöön on saatavissa jatkuvasti ja riittävästi alkuperältään kasvupaikan olosuhteisiin sopivaa ja hyvälaatuista metsänviljelyaineistoa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 400
Yhteensä 400

2015 talousarvio 1 443 000
2014 talousarvio 1 043 000
2013 tilinpäätös 1 543 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 1 443 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) metsäpuiden siemenviljelysten perustamista varten myönnettävien valtionavustusten maksamiseen

2) avustusten maksamiseen käyttösuunnitelmassa mainituille metsätalouden yleishyödyllisille yhdistyksille ja säätiöille.

Käyttösuunnitelma (euroa)

   
Avustukset metsäpuiden siemenviljelysten perustamiseen 600 000
Föreningen för Skogskultur rf 30 000
Työtehoseura ry 349 000
Mustilan Kotikunnas -säätiö 30 000
Suomen Metsäyhdistys ry 434 000
Yhteensä 1 443 000

62. Elinkeinokalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 36 484 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 40 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 15 905 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan ja yhdennetyn meripolitiikan mukaisina menoina 34 874 000 euroa, joka on vuosille 2014—2020 Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta (EMKR) osaksi rahoitettavan toimintaohjelman rahoitusosuutta. EU:n osuus tästä on 18 969 000 euroa. Määrärahassa on otettu huomioon ne vuoden 2014 EMKR:n menot, joita ohjelman käynnistymisen viivästyessä ei voitu ottaa huomioon vuoden 2014 talousarviossa. EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet vahvistetaan valtioneuvoston hyväksymässä toimintaohjelmassa, joka toimitetaan Euroopan komission hyväksyttäväksi. Meri- ja kalatalousrahaston varoja voidaan käyttää kalatalouselinkeinojen investointi- ja kehittämishankkeiden, kalatalouden ympäristöhankkeiden ja meripolitiikan toteuttamiseen liittyvien hankkeiden rahoittamiseen sekä kaupallisen kalastuksen valvonnan ja tiedonkeruun toimenpiteiden rahoittamiseen. Momentille siirretään momentilta 30.01.01 1 560 000 euroa (EU:n osuutta 500 000 euroa ja kansallista osuutta 1 060 000 euroa) ja momentin 30.40.(01) selvitysosaan viitaten 1 000 000 euroa kansallista osuutta ja 1 000 000 euroa EU:n osuutta. Arvonlisäveron osuus määrärahasta on 210 000 euroa, joka tuloutuu vastaavasti momentille 12.39.10.

Määrärahan EU-osuudessa on otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden omassa talousarviossaan.

Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän yhteensä 1 000 000 euroa ohjelmakauden 2014—2020 EMKR:n rahoitusosuutena.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevaksi kansalliseksi täytäntöönpanolaiksi sekä esityksen laiksi yhteisen kalastuspolitiikan valvontaa ja seuraamuksia koskevien säännösten toimeenpanosta.

Määrärahassa on otettu huomioon kokonaan kansallisesti rahoitettavina elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteinä kalastusvakuutusyhdistyksistä annetun lain (331/1958) ja kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetun lain (998/2012) mukaiset avustukset sekä kaupallisen kalastuksen valvonnasta aiheutuvat menot, siltä osin kuin valvontatoimenpiteet eivät sisälly Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelmaan. Määrärahaa voidaan käyttää maa- ja metsätalousministeriön hyväksymillä perusteilla myös muuhun elinkeinokalatalouden edellytysten parantamiseen tai muuhun kalatalous-alan vähämerkityksiseen tukeen tai ns. ryhmäpoikkeus-asetuksen mukaiseen tukeen komission asetusten mukaisesti. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvaamiseen Saimaan alueen ammattikalastajille arviolta 80 000 euroa. Vuonna 2015 kokonaan kansallisesti rahoitettaviin menoihin arvioidaan tarvittavan 1 610 000 euroa.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Kansallinen osuus EU:n osuus (EMKR) Yhteensä
       
Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelma, yhteensä 15 905 000 18 969 000 34 874 000
Kansalliset toimenpiteet 1 610 000   1 610 000
Yhteensä 17 515 000 18 969 000 36 484 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EMKR-toimintaohjelman rahoitus 34 874
HO-säästö -500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto -150
Siirto momentilta 30.01.01 1 560
Tasomuutos -950
Yhteensä 34 834

Momentin nimike on muutettu.


2015 talousarvio 36 484 000
2014 I lisätalousarvio 7 740 000
2014 talousarvio 1 650 000
2013 tilinpäätös 13 439 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään 36 284 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen.

Vähennys 200 000 euroa talousarvioesityksen 36 484 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta maa- ja metsätalousministeriön toimintaedellytysten turvaamiseksi momentille 30.01.01.

Lisäys talousarvioesityksen 40 henkilötyövuoteen nähden on 30 henkilötyövuotta, mikä aiheutuu kalastuksen tiedonkeruun kansallisen ohjelman sisällyttämisestä Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta osittain rahoitettavaan toimintaohjelmaan. Kerättyä tietoa käytetään hyvin laajasti EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tukemiseksi ja sen vaikutusten arvioimiseksi.


2015 talousarvio 36 284 000
2014 I lisätalousarvio 7 740 000
2014 talousarvio 1 650 000
2013 tilinpäätös 13 439 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Valiokunta pitää edelleen (kuten VaVM 34/2013 vp) poistokalastusta tehokkaana tapana edistää vesien tilan parantamista. Sen avulla on voitu vähentää sekä Itämeren että monien järvien rehevöitymistä. Valiokunta korostaa, että toiminnan tulee olla keskeytymätöntä ja riittävää, jotta sillä jo saavutettuja tuloksia vesistöjen fosfori- ja typpipitoisuuksien vähentymisestä ei menetetä.

Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa poistokalastukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 36 384 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista osittain rahoitettavien elinkeinokalataloutta ja meripolitiikkaa koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) kansallisesti rahoitettavista elinkeinokalatalouden edistämistoimenpiteistä ja kaupallisen kalastuksen valvonnasta sekä ammattikalastajille myönnettävistä saimaannorpan suojelusta aiheutuvien taloudellisten vahinkojen korvauksista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 70 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta on varattu 15 905 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta saa käyttää myös 2 600 000 euroa Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) osittain rahoitettavan vuosia 2007—2013 koskevan elinkeinokalatalouden toimintaohjelman menoihin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 17 230 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Selvitysosa: Euroopan kalatalousrahaston vuosia 2007—2013 koskevan toimintaohjelman toimeenpano jatkuu vuonna 2015. Vuoden 2012 talousarviossa budjetoidusta 11 546 000 euron kolmevuotisesta siirtomäärärahasta on jäänyt käyttämättä 2 600 000 euroa. Jotta Euroopan kalatalousrahaston toimintaohjelmassa osoitettu EU- ja kansallinen rahoitusosuus saataisiin täysimääräisesti käytettyä, vastaava määräraha ehdotetaan budjetoitavaksi uudelleen. Tästä EU:n osuutta on 1 275 000 euroa ja kansallista osuutta 1 325 000 euroa.


2015 I lisätalousarvio 2 600 000
2015 talousarvio 36 384 000
2014 I lisätalousarvio 7 740 000
2014 talousarvio 1 650 000
2013 tilinpäätös 13 439 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 2 600 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta saa käyttää myös 2 600 000 euroa Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR) osittain rahoitettavan vuosia 2007—2013 koskevan elinkeinokalatalouden toimintaohjelman menoihin.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahasta on varattu 17 230 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen. Hankkeilla vähennetään samalla kalanistutuksina toteutettavan kalavesien hoidon tarvetta.


2015 talousarvio 757 000
2014 talousarvio 757 000
2013 tilinpäätös 1 757 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen

2) hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen

3) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

83. (30.60.83) Lainat puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan tarpeeksi arvioidaan 100 000 euroa. Kun aiemmilta vuosilta siirtyväksi eräksi arvioidaan 50 000 euroa, vuoden 2015 määrärahan tarve on 50 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 40
Yhteensä 40

2015 talousarvio 50 000
2014 talousarvio 10 000
2013 tilinpäätös 10 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 50 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisten lainojen maksamiseen.