Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

30. Pelastustoimi ja hätäkeskustoimintaPDF-versio

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Selvitysosa:Pelastustoimen tehtävänä on tulipalojen ehkäiseminen ja pelastustoiminta normaali- ja poikkeusoloissa sekä häiriötilanteissa, pelastustoimelle kuuluvat kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat väestönsuojelutehtävät sekä varautuminen näihin tehtäviin. Lisäksi pelastustoimi osallistuu yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa onnettomuuksien ehkäisytyöhön. Pelastustoimella on valmius kansainvälisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen.

Vastuun pelastustoimen eri tehtävien hoitamisesta jakavat valtio ja kuntien ylläpitämät pelastuslaitokset. Valtion talousarviosta rahoitetaan Pelastusopiston toiminta sekä sisäministeriön johtama pelastustoimen valtakunnallinen kehittämistoiminta. Pelastuslaitosten rahoituksesta vastaavat kunnat. Rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti pelastuslaitosten tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä.

Pelastustoiminnan valmiudet erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusolojen toiminnassa ovat hyvällä tasolla.

Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on hätäkeskuspalvelujen tuottaminen sekä hätäkeskuspalvelujen tuottamiseen liittyvä pelastustoimen, poliisitoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten toiminnan tukeminen, kuten tehtävän välittämiseen liittyvät toimenpiteet, viestikeskustehtävät, väestön varoittamistoimenpiteiden käynnistäminen äkillisessä vaaratilanteessa sekä muut viranomaisten toiminnan tukemiseen liittyvät tehtävät. Hätäkeskuslaitoksen tehtävänä on myös hätäkeskuspalveluihin liittyvien tehtävien ja toimintatapojen kehittäminen ja valvonta.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2016 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

01. Pelastustoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 148 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky -yksikölle myönnettävään rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti

3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin

4) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

5) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

6) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa pelastustoimelle seuraavat alustavat tuloksellisuustavoitteet:

Onnettomuuksien ehkäisy

Pelastustoimen tehtävä on erityisesti tulipalojen ehkäisy. Toimiala osallistuu myös muiden onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksia ja niiden seurauksia pyritään ehkäisemään parantamalla ihmisten ja yhteisöjen omatoimista varautumista, lisäämällä väestön turvallisuustietoisuutta ja -osaamista sekä toteuttamalla pelastuslaitosten laatimien valvontasuunnitelmien mukaisia toimia. Pelastuslain vaikutuksia pelastusviranomaisten toimintaan seurataan.

Onnettomuuksien ehkäisy 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuotokset      
Erheellisten paloilmoitusten määrä (kpl), enintään 19 019 18 100 17 200
Neuvontaa ja valistusta saaneiden osuus väestöstä (%), vähintään 17 20 20
Pelastustoiminta ja varautuminen

Pelastustoimi kykenee toimimaan nopeasti ja riskejä vastaavasti onnettomuustilanteissa, antamaan pelastustoimeen kuuluvaa apua suuronnettomuustilanteissa myös ulkomailla ja varautumaan avun vastaanottamiseen. Pelastuslaitosten toiminta on järjestetty pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaisesti. Pelastustoimen palvelutasopäätökset noudattavat pelastuslakia ja ohjetta palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta.

Pelastustoimella on yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti uhka-arvio pelastustoimen valtakunnallista koordinaatiota edellyttäviä erityistilanteita varten. Pelastustoimen osuutta yhteiskunnan turvallisuusstrategiasta toteutetaan.Tavoitteena on saada strategian päämäärät ulottumaan nykyistä laajemmin myös alue- ja paikallishallintoon.

Huolehditaan aluehallintovirastojen ja muiden alueellisen tason toimijoiden varautumisen valtakunnallisesta yhteensovittamisesta keskushallinnossa.

Turvataan väestön suojaamismahdollisuudet. Pelastustoimi toteuttaa sille osoitettua varautumisen yhteensovittamistehtävää.

Pelastustoiminta ja varautuminen 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastuslaitosten hälytysluonteisten tehtävien määrä, kpl, arvio, josta1) 104 849 96 900 96 900
— tulipaloista (pl. maastopalot) aiheutuvat tehtävät 10 657 11 000 11 000
— maastopaloista aiheutuvat tehtävät 2 764 2 900 2 900
— tarkistus- ja varmistustehtävät 29 815 21 000 21 000
— ensivastetehtävät (pl. sairaankuljetustehtävät) 26 226 30 000 30 000
— muut tehtävät 35 387 32 000 32 000
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 1. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 76 50 50
Pelastuslaitosten kiireellisten tehtävien toimintavalmiusaika 2. riskialueella ensimmäisen yksikön mukaan, % tavoitteesta 75 50 50

1) Pelastuslaitoksen eri tehtävätyypeille ei aseteta tavoitteita, vaan niiden kehitystä seurataan.

Koulutus- ja tutkimustoiminta

Pelastusopistossa annettavan tutkintoon johtavan koulutuksen avulla varmistetaan pelastus- ja hätäkeskushenkilöstön riittävyys ja oikeanlainen osaaminen.

Pelastusopiston jatko- ja täydennyskoulutusjärjestelmä tukee monipuolisesti pelastustoimen osaamista.

Vahvistetaan pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminnan koordinointia. Lisätään pelastustoimen kotimaista tutkimustoimintaa ja kansainvälisen tutkimuksen sekä uusien toimintamenetelmien ja tekniikoiden hyödyntämistä.

Pelastustoimi 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuotokset      
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivien määrä, kpl, vähintään 48 578 50 400 43 560
Pelastusopiston tutkintojen määrä, kpl, vähintään 173 215 172
AMK-tutkintojen määrä, kpl 51 38 30
Panokset      
Momentin 26.30.01 henkilötyövuodet, josta 116,2 114,4 112,7
— Pelastusopiston henkilötyövuodet 104 104 102
— Sisäministeriön henkilötyövuodet 3 2 2
— Turvallisuus- ja kemikaaliviraston henkilötyövuodet 5 3,7 3,7
— Kriisinhallintakeskuksen henkilötyövuodet (kv. pelastustoimi) 4,2 4,7 5
Koulutuksen kokonaiskustannukset (1 000 euroa) 12 225 12 666 12 512
Toiminnan tehokkuus      
Pelastusopiston koulutettavapäivät/henkilötyövuodet 1 000 995 995
Pelastusopiston koulutettavapäivät/opettaja 1 321 1 331 1 330
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtainen vuosikustannus, euroa, enintään 26 718 27 682 27 364
Pelastusopiston ammatillisen peruskoulutuksen koulutettavapäivän hinta, euroa, enintään 148 150 150
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Pelastusopiston tutkintopalaute (asteikolla 1—4) 3,18 3,08 3,08
Hakeneiden lukumäärä/aloituspaikat 5,86 5,0 5,0
Henkiset voimavarat      
Pelastusopiston henkilöstön määrä 111 111 108
Kriisinhallintakeskuksen henkilöstön määrä (kv. pelastuspalvelu) 6 6 6
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,4 3,4 3,4
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 6,6 6,5 6,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 19 476 20 508 18 560
Pelastustoimen bruttotulot 4 968 4 146 4 412
Nettomenot 14 508 16 362 14 148
— Pelastusopisto 11 876 11 142 12 243
— Sisäministeriö 2 256 4 770 1 455
— Kansainvälinen pelastuspalvelu 375 450 450
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 473    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 624    

Pelastustoimen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 1 143 1 053 1 200
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 473 594 533
— osuus yhteiskustannuksista 874 810 968
Kustannukset yhteensä 1 347 1 404 1 501
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -204 -351 -301
Kustannusvastaavuus, % 85 75 80

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kunnallisten toimijoiden liittäminen TUVEen -3 000
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -100
Uusien tuottavuustoimien vähennys -90
Ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestäminen 1 000
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -9
Palkkaliukumasäästö -14
Palkkausten tarkistukset 37
Toimintamenojen tuottavuussäästö -66
Toimintamenosäästö (HO) 13
Vuokramenojen indeksikorotus 33
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -18
Yhteensä -2 214

2015 talousarvio 14 148 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 16 362 000
2013 tilinpäätös 13 659 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti pelastustoimelle asetettiin 7,5 milj. euron säästötavoite. Tavoitteen saavuttamiseksi sisäministeriö on esittänyt, että pelastuslaitoksien kuntamaksuosuudet jäädytettäisiin vuoden 2014 tasolle vuoteen 2017 saakka. Toimenpiteen toteutumisen osalta näyttäisi kuitenkin siltä, että pelastustoimen kustannukset laskisivat koko maassa vain vajaat 200 000 euroa vuonna 2015. Tämä tarkoittaa sitä, että vuosina 2016 ja 2017 on löydettävä vielä 7,3 milj. euron säästöt.

Pelastustoimen palopäällystön koulutus.Pelastusopisto järjestää palopäällystön ammattikorkeakoulutusta yhteistyössä Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen vuosikustannukset ovat noin 3 milj. euroa. Savonia-ammattikorkeakoulu on siihen kohdistuneiden säästöjen vuoksi päättänyt leikata osuuttaan yli 1,0 milj. euroa vuosina 2013—2018. Vuonna 2012 Savonian rahoitusosuus oli noin 1,982 milj. euroa, kun se vuonna 2015 on enää 1,284 milj. euroa. Sisäministeriö on käynnistänyt selvitystyön, jossa tutkitaan mahdollisuutta siirtää koulutus Savonia-ammattikorkeakoulusta Poliisiammattikorkeakoulun vastuulle.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ennen selvitystyön valmistumista ja mahdollisten toimenpiteiden aloittamista huolehditaan pelastustoimen päällystökoulutuksen jatkuvuudesta, ja lisää momentille 250 000 euroa pelastustoimen palopäällystön koulutukseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 398 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin sekä EU-rahastojen tuella toteutettaviin pelastustoimen kansainvälisiin hankkeisiin sisältyvien omarahoitusosuuksien maksamiseen

2) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tapaturmat ja toimintakyky -yksikölle myönnettävään rahoitukseen yhteistyösopimuksen mukaisesti

3) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston pelastustoimen laitelain (10/2007) mukaisten valvontaviranomaistehtävien sekä vuosittain laadittavan tulossopimuksen mukaisien pelastustoimen kehitys-, selvitys- ja valmistelutehtävien toimintamenoihin

4) pelastuslain (379/2011) 107 §:n mukaisten erityisten palon- tai onnettomuuden syiden tutkimusten aiheuttamien menojen suorittamiseen

5) pelastuslain 100 §:n 1 momentin nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen

6) pelastuslain 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla valmiuden ylläpitämiseen

7) pelastustoimeen liittyvään standardisointitoiminnan edistämiseen ja standardisointityöhön osallistumisesta johtuviin menoihin

Momentille saa nettobudjetoida siirtotalouden tuottoina Palosuojelurahastolta tutkimus- ja kehittämistoimintaan saadut erityisavustukset.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentilta vähennetään 800 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 26.30.02 ja aiheutuu vuoden 2015 talousarviossa myönnetyn ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen osoitetun määrärahan uudelleenkohdentamisesta.


2015 IV lisätalousarvio -800 000
2015 talousarvio 14 398 000
2014 tilinpäätös 16 362 000
2013 tilinpäätös 13 659 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentilta vähennetään 800 000 euroa.

02. Hätäkeskuslaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 53 318 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Hätäkeskuslaitokselle seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Toteutetaan hätäkeskustoiminnan strategisten linjausten mukaisia toimenpiteitä. Hätäkeskuslaitos jatkaa toiminnan yhdenmukaistamista yhdessä hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten kanssa. Yhdenmukaistaminen tulee saattaa tasolle, joka mahdollistaa verkottuneen toimintamallin käyttöönoton uudella tietojärjestelmällä. Uuden hätäkeskustietojärjestelmän kehitystyötä ja käyttöönoton valmistelua jatketaan siten, että käyttöönotto voidaan toteuttaa vuoden 2016 loppuun mennessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 2019— Yhteensä
vuodesta 2015
lähtien
             
Hätäkeskustietojärjestelmän hankinta            
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 14 564 - - - - 14 564
Menot yhteensä 14 564 - - - - 14 564
Hätäkeskuslaitos 2013
toteutuma
2014
arvio
2015
tavoite
       
Tuotokset      
Ilmoitusten määrä, kpl, josta 4 050 000 3 985 000 4 050 000
— hätäpuhelujen määrä, kpl 2 886 000 2 754 000 2 886 000
— välitettyjen tehtävien määrä, kpl 1 678 000 1 842 000 1 678 000
Panokset      
Hätäkeskustoiminnan kokonaismenot, brutto, 1 000 euroa 64 548 69 296 56 374
Henkilötyövuodet 684 685 655
Toiminnan tehokkuus      
Hätäilmoitusten määrä/hätäkeskuspäivystäjä (pl. vuoromestarit) 8 200 8 200 8 200
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/asukas, enintään 11,0 11,7 10,1
Hätäkeskustoiminnan kustannukset, euroa/hätäkeskusilmoitus, enintään 14,7 13,7 12,6
Toiminnan laatu ja palvelukyky      
Hätäkeskuslaitoksen yhteistyöviranomaisten tyytyväisyys, indeksi, vähintään (asteikko 1—5) - 3,4 -
Väestöstä keskeiset hätäkeskuspalvelut tuntee, (%) 96 96 96
Henkiset voimavarat      
Henkilöstön määrä 691 670 655
Työtyytyväisyys, indeksi (asteikko 1—5) 3,14 3,22 3,3
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv, enintään 16,5 16,0 16,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Bruttomenot 64 548 69 296 56 374
Bruttotulot 4 444 3 970 3 056
Nettomenot 60 104 65 326 53 318
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 672    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 12 425    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2013
toteutuma
2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot 4 303 3 973 3 000
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 1 360 2 183 2 110
— osuus yhteiskustannuksista 1 092 467 820
Kustannukset yhteensä 2 452 2 650 2 930
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 1 851 1 323 70
Kustannusvastaavuus, % 175 150 102

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Hätäkeskustoiminnan rakennemuutokseen liittyvä muutosturva -540
Hätäkeskusuudistuksen rakennemuutokseen liittyvän muutosturvan aikaistaminen -1 336
Säästöjen kohdentuminen (osuus 10 milj. eurosta) -651
Toimitilasäästöjen kohdentaminen -800
Toti-hanke ja rakennemuutos -11 480
Uuden hätäkeskustietojärjestelmän investointi 4 256
Uuden hätäkeskustietojärjestelmän liittäminen Tuve-palveluihin -1 000
Uusien tuottavuustoimien vähennys -405
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -42
Palkkaliukumasäästö -98
Palkkausten tarkistukset 295
Toimintamenojen tuottavuussäästö -268
Toimintamenosäästö (HO) 53
Vuokramenojen indeksikorotus 83
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -75
Yhteensä -12 008

2015 talousarvio 53 318 000
2014 I lisätalousarvio 687 000
2014 talousarvio 65 326 000
2013 tilinpäätös 68 857 000

Täydentävä talousarvioesitys HE 247/2014 vp (20.11.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 55 590 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.

Muutos talousarvioesityksen 53 318 000 euroon nähden on 2 272 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 2 441 000 euroa uuden hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönottoon liittyvistä menoista ja 18 000 euroa palkkausten tarkistuksista johtuen ja vähennyksenä 187 000 euroa Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusuudistuksen johdosta vapautuneesta Tampereen toimitilasta aiheutuvasta vuokrasäästöstä.


2015 talousarvio 55 590 000
2014 III lisätalousarvio 4 144 000
2014 I lisätalousarvio 687 000
2014 talousarvio 65 326 000
2013 tilinpäätös 68 857 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)

Momentille esitetään 55,590 milj. euron määrärahaa, joka on 14,567 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2014. Määrärahan mitoituksessa merkittävin vähennys on rakennemuutokseen ja tietotekniikan kehitykseen liittyvälle Toti-hankkeelle vuonna 2014 myönnetyn 11,480 milj. euron poistaminen. Vuonna 2015 perustoiminnan määrärahat ovat noin 49 milj. euroa, kun vastaava rahoitus oli 55,5 milj. euroa vuonna 2014.

Hätäkeskuslaitoksessa on menossa mittava rakenneuudistus, jossa valtakunnallinen hätäkeskustoiminta organisoidaan kuuteen hätäkeskukseen. Osana uudistusta otetaan vuoden 2016 loppuun mennessä käyttöön uusi hätäkeskustietojärjestelmä (Erica). Vaiheittainen käyttöönotto edellyttää vanhan järjestelmän pitämistä toiminnassa päällekkäin uuden järjestelmän kanssa. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus täydensi esitystään ja esittää momentille 2,441 milj. euron lisämäärärahaa Erican käyttöönottoon liittyviin menoihin.

Valiokunta toteaa, että määrärahan väheneminen merkittävästi uuden järjestelmän käyttöönoton edellä aiheuttaa kuitenkin riskin laitoksen toimintakyvylle. Valiokunta pitää välttämättömänä, että häiriötön hätäkeskustoiminta turvataan vuonna 2015 ja varmistetaan myös uuden hätäkeskusjärjestelmän käyttöönotto vuoden 2016 loppuun mennessä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 55 590 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 362/2014 vp (12.2.2015)

Momentilta vähennetäään 436 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 608 000 euroa Hätäkeskuslaitoksen Mikkelissä, Hämeenlinnassa ja Lohjalla sijaitsevien hätäkeskusuudistuksen seurauksena vapautuneiden toimitilojen vuokrasopimusten ennenaikaisesta päättämisestä aiheutuvat menovähennykset ja lisäyksenä 172 000 euroa TUVE-tietoliikenneyhteyksien lisätöiden tekeminen Erica-järjestelmään.


2015 I lisätalousarvio -436 000
2015 talousarvio 55 590 000
2014 III lisätalousarvio 4 144 000
2014 I lisätalousarvio 687 000
2014 talousarvio 65 326 000
2013 tilinpäätös 68 857 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 55/2014 vp (13.3.2015)

Momentilta vähennetäään 436 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 9/2015 vp (17.6.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Hätäkeskuslaitos oikeutetaan tekemään hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönoton edellyttämä sopimus toimitusprojektin jatkosta ja käyttöönoton siirtämisestä. Valtuus sisältää järjestelmän käyttöönoton viivästymisestä toimittajalle aiheutuvat kustannukset ja järjestelmän lisenssimaksut hankkeen viivästymisen ajalta. Sopimus ajoittuu vuosille 2016—2018 ja siitä saa aiheutua menoja enintään 7 000 000 euroa vuosina 2016—2018.

Selvitysosa:Vuoden 2011 ensimmäisessä lisätalousarviossa Hätäkeskuslaitos oikeutettiin tekemään sopimus uuden hätäkeskustietojärjestelmän hankinnasta.

Tietojärjestelmäuudistuksen tavoitteena on aikaansaada valtakunnallinen viranomaisten yhteiskäytössä oleva hätäkeskustietojärjestelmä (pelastustoimi, poliisitoimi, sosiaali- ja terveystoimi sekä Rajavartiolaitos).

Uuden hätäkeskusjärjestelmän hankintavaihe käynnistyi 2010 ja kesti 2011 kesäkuuhun asti, jolloin hankintasopimus allekirjoitettiin. Alkuperäisen toimitussopimuksen mukaisesti uusi hätäkeskustietojärjestelmä (Erica) olisi ollut käytössä vuoden 2015 aikana. Sovelluskehityksen ja tilaajavelvoitteiden viivästymisen vuoksi Hätäkeskuslaitos ja järjestelmän toimittaja ovat sopineet järjestelmän uudesta aikataulusta sekä järjestelmän versioinnista. Vuosien 2013—2014 aikana havaittiin TUVE-tietoliikenneyhteyksien ja infran toimittajan puolelta aikataulun pettäminen.

Hankkeen loppuunsaattamiseksi on laadittava muutossopimus, jonka solmiminen edellyttää valtuutta. Uuden aikataulun mukaisesti Erica on käytössä kaikissa hätäkeskuksissa kevääseen 2017 mennessä.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta 2016
lähtien
         
Muutossopimus no 5 5 000 1 750 250 7 000
Menot yhteensä 5 000 1 750 250 7 000

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2015 II lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio -436 000
2015 talousarvio 55 590 000
2014 tilinpäätös 70 157 000
2013 tilinpäätös 68 857 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 4/2015 vp (30.6.2015)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Hätäkeskuslaitos oikeutetaan tekemään hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönoton edellyttämä sopimus toimitusprojektin jatkosta ja käyttöönoton siirtämisestä. Valtuus sisältää järjestelmän käyttöönoton viivästymisestä toimittajalle aiheutuvat kustannukset ja järjestelmän lisenssimaksut hankkeen viivästymisen ajalta. Sopimus ajoittuu vuosille 2016—2018 ja siitä saa aiheutua menoja enintään 7 000 000 euroa vuosina 2016—2018.

 

IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu uuden hätäkeskustietojärjestelmän (Erica) käyttöönoton viivästymisestä aiheutuvista kustannuksista ja häiriöttömän hätäkeskustoiminnan turvaamisesta. Lisäyksestä 800 000 euroa on siirtoa momentilta 26.30.01.


2015 IV lisätalousarvio 1 600 000
2015 II lisätalousarvio
2015 I lisätalousarvio -436 000
2015 talousarvio 55 590 000
2014 tilinpäätös 70 157 000
2013 tilinpäätös 68 857 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)

Momentille myönnetään lisäystä 1 600 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin.

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
1) Ilma-alusten käyttö etsintä- ja pelastustehtäviin 706 000
2) Kansainvälisen hätäavun antaminen ja vastaanottaminen sekä siihen varautuminen 1 100 000
3) Metsäpalojen tähystystoiminta 600 000
Yhteensä 2 406 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -1 000
Yhteensä -1 000

2015 talousarvio 2 406 000
2014 talousarvio 3 406 000
2013 tilinpäätös 2 166 077

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 2 406 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) pelastuslain (379/2011) 97 §:ssä tarkoitetulla tavalla toimintakustannuksiin, jotka aiheutuvat ilma-alusten käytöstä etsintä- ja pelastustehtäviin sekä poliisiviranomaisen johtamiin etsintä- tai muihin vastaaviin virka-aputehtäviin ja niistä aiheutuvan valmiuden ylläpitämiseen sekä ilma-alusten käyttöön liittyvän hälytys- ja johtamisjärjestelmän välittömien kustannusten korvaamisesta Finavialle

2) pelastuspalveluavun antamisesta ja vastaanottamisesta sekä siihen varautumisesta aiheutuviin kustannuksiin Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen yhteistyössä sekä Suomen kahden- ja monenvälisten pelastuspalvelun yhteistoimintasopimusten perusteella, mihin luetaan myös Suomen osallistuminen Euroopan unionin, YK:n sekä NATO:n euroatlanttisen kumppanuusneuvoston pelastuspalvelun hälytys- ja informaatiokeskusten ja järjestelmien asiantuntijatehtäviin niistä aiheutuvine palkkaus- ja toimintakustannuksineen. Määrärahaa saa käyttää enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkauksiin.

3) pelastuslain 31 §:n mukaisiin metsäpalojen tähystystoiminnasta ja sen valmiuden ylläpidosta aiheutuneisiin kustannuksiin.

43. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.

Selvitysosa:Momentilta myönnetyn rahoituksen tavoitteena on turvata viranomaisradioverkon toiminta.


2015 talousarvio 8 100 000
2014 I lisätalousarvio
2014 talousarvio 8 100 000
2013 tilinpäätös 8 100 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)

Momentille myönnetään 8 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää viranomaisradioverkon hintatuen ja alijäämätuen maksamiseen Suomen Virveverkko Oy:lle.