Talousarvioesitys 2003

92. Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö

Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut arpajaislain (1047/2001) nojalla Raha-automaattiyhdistykselle rahapeliluvan yksinoikeudella raha-automaattien käytettävänä pitämiseen, kasinopelien toimeenpanemiseen sekä pelikasinotoimintaan. Rahapelilupaan perustuvalla toiminnalla Raha-automaattiyhdistys hankkii varoja oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Varat jaetaan harkinnanvaraisina avustuksina hakemusten perusteella.

Raha-automaattiyhdistys käsittelee avustushakemukset, laatii avustusten jakoehdotuksen ja hallinnoi avustusten maksatusta ja käytön valvontaa raha-automaattiavustuksista säädetyn lain (1056/2001) ja eräistä raha-automaattiavustuksiin sovellettavista määräajoista säädetyn valtioneuvoston asetuksen (1170/2001) mukaisesti. Avustukset myöntää Raha-automaattiyhdistyksen hallituksen ehdotuksen pohjalta valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä pääsääntöisesti kerran vuodessa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettiin vuonna 2002 avustuksia 279,5 milj. euroa yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Kun lisäksi arpajaislain 22 §:n 2 momentin nojalla osoitettiin Valtiokonttorin käytettäväksi 59,7 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 35,628 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen sekä 2,45 milj. euroa eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen, oli Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö yhteensä 377,278 milj. euroa. Vuoden 2001 tuottoa jäi myöhemmin käytettäväksi 48,6 milj. euroa.

Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa on tarkoitus käyttää vuonna 2003 yhteensä 390,585 milj. euroa. Tästä määrästä jaettaisiin avustuksina 292,8 milj. euroa momentilta 33.92.50. Lisäksi osoitetaan Valtiokonttorin käyttöön 59,7 milj. euroa sotainvalidien sairaskotien käyttökustannuksiin, 35,628 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen ja 2,45 milj. euroa eräiden Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen. Vuoden 2002 tuottoa jäisi myöhemmin käytettäväksi 64,6 milj. euroa.

50. Avustukset yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 292 800 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 17 §:n 2 momentissa ja 22 §:n 1 ja 3 momentissa mainittuihin tarkoituksiin.

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti sopinut Raha-automaattiyhdistyksen kanssa seuraavista tulostavoitteista avustustoiminnalle yleisesti ja tulosalueittain vuodelle 2003:

Avustustoiminnalla on kaksi päälinjaa: 1. avustusten suuntaaminen ongelmia ehkäisevään toimintaan ja 2. heikoimmassa asemassa olevien tuen ja palveluiden turvaaminen ja omaehtoisen aktiivisuuden edistäminen.

Ehkäisevän toiminnan painopiste on suurten kansanterveysongelmien ehkäisemisessä ja syrjäytymiskehityksen katkaisemisessa. Avustuksia suunnataan terveyttä edistävään toimintaan, työ- ja toimintakyvyn edistämiseen sekä toimintoihin, joilla luodaan edellytyksiä huono-osaisuuden havaitsemiselle, syrjäytymisen ehkäisyyn ja jo passivoituneiden kansalaisten ja perheiden saamiselle palvelujen ja tukijärjestelmien piiriin.

Heikoimmassa asemassa olevien väestöryhmien tuen ja palveluiden turvaamisessa keskeisiä kohderyhmiä ovat ne, joiden osalle sosiaaliset ja taloudelliset vaikeudet, pitkäaikainen työttömyys, päihde- tai mielenterveysongelmat, epävarmuus ja turvattomuus, köyhyys ja ylivelkaantuminen, vammaisuus tai vaikeat pitkäaikaissairaudet kasaantuvat. Kohderyhmiin kuuluvat myös paljon apua ja tukea tarvitsevat ikääntyvät kansalaiset. Lasten ja nuorten elinoloihin ja turvallisuuteen sekä perheiden selviytymisen edistämiseen kiinnitetään lisääntyvää huomiota. Avustuksilla edistetään tuen ja palvelujen saatavuuden turvaamista ja toimintamallien kehittämistä sellaisiksi, että ne entistä paremmin vastaavat moniongelmaisten kansalaisten ja perheiden tarpeisiin, auttavat estämään tai katkaisemaan syrjäytymiseen johtavien ongelmien kasaantumisen ja luovat edellytyksiä perheiden itsenäiselle selviytymiselle ja elämänhallinnalle.

Palveluihin liittyvien avustusten harkinnassa huomioidaan julkisen palvelujärjestelmän ensisijainen vastuu palveluiden järjestämisessä. Avustuksia suunnataan erityisesti alueille, joilla muuttoliike, väestörakenne tai muut paikalliset olosuhteet ovat erityisen vaikeat. Avustuksilla tuetaan maan eri osissa sosiaali- ja terveyspalveluiden paikallisen ja alueellisen koordinoinnin ja erityisosaamisen tehostamiseen tähtääviä hankkeita. Järjestöjen ja kuntien yhteistyötä edistetään riittävän kattavien ja yhtenäisten palvelu- ja tukiverkostokokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Palvelujen laatu, saatavuus ja joustavat palveluketjut ovat tärkeä kehittämisalue. Palvelujen yksityisen tarjonnan kehittymiseen liittyvät seikat otetaan avustuksia kohdennettaessa huomioon eri palvelusektoreissa.

Kansalaisjärjestötoiminta

• Kansalaisjärjestötoiminnan keskeiset toimintaedellytykset ja edunvalvonta, asiantuntijuus ja muu vaikuttamistoiminta turvataan.
• Alueellisen ja paikallisen edunvalvonnan, osaamisen ja yhteistoiminnan kehittämistä edistetään.
• Avustuksia lisätään erityisesti syrjäytymisen, suurten kansansairauksien ja elämäntapoihin liittyvien ongelmien ehkäisyyn; mielenterveysongelmien, päihteiden väärinkäytön, vanhemmuutta ja perheiden selviämistä tukeviin toimintoihin.
• Edistetään tietoyhteiskuntahankkeita, joilla kehitetään it-järjestelmiä ikäihmisten, vammaisten ja vajaakuntoisten tai syrjäseuduilla asuvien tiedonsaannin ja viestintätaitojen kehittämisen apuvälineenä. Palvelujärjestelmiä koskevan tiedon lisäämiseksi tuetaan kotona asumista edistävää koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. Asuntojen peruskorjausneuvontaa, omaisten ja ammattihenkilöstön neuvontaa ja koulutusta tuetaan.

Palvelu- ja tuettu asuminen

• Palveluasuntojen rahoitus turvataan;
• • vanhusten palveluasuntoja lisätään noin 400 asuntoa vuodessa
  • mielenterveysongelmaisille, päihdeongelmaisille sekä paljon apua tarvitseville.

• Vammaisille uusia palveluasuntoja noin 400 asuntoa vuodessa.
• Tuettuja asuntoja lisätään;
• • päihde- ja mielenterveysongelmaisille ja vammaisille (300) sekä
  • itsenäistymisvaiheessa oleville nuorille (400).

• Palveluasumisen uusien ratkaisujen kehittämistä ja kokeilua edistetään; vanhusten kevyemmät palveluasunnot, dementikkojen ryhmäasuminen ja mielenterveyshäiriöisten vanhusten palveluasunnot, vammaisten ja mielenterveysongelmaisten pienet ryhmäkodit. Asuntojen hankinnan lisäksi avustetaan asumisen tukemiseen ja asumisvalmiuksien lisäämiseen liittyviä uusien toimintamallien kehittämishankkeita ja toimintoja.

Kuntoutus

• Avustuksia kohdennetaan väliinputoajaryhmien kuntoutuspalveluihin; ikääntyvän väestön ja eläkeikäisten toimintakyvyn ylläpitämiseen, lasten ja lapsiperheiden sosiaaliseen kuntoutukseen, muihin kuin erityisen järjestämisvelvollisuuden piirissä olevaan vaikeavammaisten kuntoutukseen.
• Julkisia palveluita täydentäviä kuntoutusmahdollisuuksia lisätään erityisryhmille, joille soveltuvia palveluita on saatavissa riittämättömästi; mielenterveysongelmaiset, mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivät perheet ja pienten lasten äidit, moniongelmaiset perheet sekä pitkäaikaisen työttömyyden seurauksena toimintakykyään menettäneet.
• Edistetään avokuntoutuksen ja aiempaa kokonaisvaltaisempien uusien kuntoutusmallien kehittämistä sekä kuntoutuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden tutkimus- ja kehittämishankkeita, erityisesti huumehoidon, perhekuntoutuksen, vajaakuntoisten vaihtoehtoisten työllistymismuotojen, laitoshoidon tarvetta ehkäisevän vanhuskuntoutuksen (dementoituneet, aivohalvauspotilaat, lonkkamurtumapotilaat, yksinäisyydestä kärsivät) kehittämisessä.

Kotona selviytymisen ja omaisten tukeminen

• Avustuksia kohdennetaan hoitavan omaisen tai perheen tukemiseen sekä runsaasti apua tarvitsevien perheiden ja vanhusten tukimuotojen kehittämiseen; syrjäseutujen kyläavustajatoiminta, palveluntuottajien yhteistyötä edistävä yöpartiotoiminta, tehostettu kotipalvelu.
• Omaishoitajien toimintakyvyn ylläpitoon lisätään avustuksia; koulutus, työnohjaus, lomitus ja vertaisryhmätoiminta.
• Itsenäistä asumista tukevassa toiminnassa painotetaan järjestöjen erityisosaamista ja vapaaehtoistyön ja tukihenkilötoiminnan hyödyntämistä joustavien palvelukokonaisuuksien aikaansaamiseksi.
• Lastensuojelu- ja moniongelmaperheille kotiin annettavaa perhetyötä lisätään.
• Järjestöjen tukihenkilö- ja vapaaehtoistoimintaa lisätään eri sektoreissa, kohderyhminä erityisesti omaishoitajat, moniongelmaiset perheet, syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset, huumeongelmaiset, yksinäiset vanhukset ja vammaiset, maahanmuuttajaperheet.

Päivä- ja työtoiminnat

• Mielenterveys- ja päihdeongelmaisten sekä monivammaisten, vanhusten (dementoituneet, mielenterveys- ja muistihäiriöiset) mielekästä päivätoimintaa lisätään ja kehitetään toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista edistävään tavoitteellisempaan suuntaan.
• Lasten syrjäytymistä ehkäisevää koululaisten iltapäivätoimintaa lisätään, matalan kynnyksen auttamis- ja kohtaamispaikkoja lisätään erityisesti alueilla, joissa on paljon tukea tarvitsevia lapsiperheitä ja maahanmuuttaja- tai pakolaisperheitä.
• Vajaakuntoisten, nuorten ja pitkään työmarkkinoiden ulkopuolella olleiden työllistymishankkeita, työtoimintoja, toimintakeskuksia ja työpajoja lisätään.

Kurssi-, leiri- ja lomatoiminta

• Kurssi-, leiri- ja lomatoimintaa eri sektoreissa kehitetään entistä tavoitteellisempaan ja perheiden elämänhallintaa lisäävään suuntaan.
• Kurssi-, leiri- ja lomatoimintajaksojen niveltämistä elämänhallintaa edistävien muiden toimintojen kokonaisuuksiin tehostetaan.

Kriisipalvelut

• Valmiuksia reagoida monenlaisiin akuutteihin ongelmatilanteisiin edistetään (perhekriisit, päihteiden tai lääkkeiden liikakäyttö, mielenterveyshäiriöt, äkilliset sairastumiset, yksinäisyys, onnettomuudet, rikoksen uhriksi joutuminen, väkivalta tai sen uhka, prostituutio jne.). Lääkäri- ja pelastushelikopteritoiminnan tukemista jatketaan.
• Ehkäisevän ja hoitavan väkivaltatyön kehittämiseen ja nuorten itsemurhia ehkäisevään kriisityöhön, vanhusten yksinäisyyteen, turvattomuuteen, leskeytymiseen ja pahoinpitelyihin liittyvien kriisien ehkäisemiseen ja hoitamiseen lisätään avustuksia.
• Palvelujen helpon saatavuuden ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi edistetään järjestöjen ja kuntien yhteistoimintaa ja monipuolisten palveluverkostojen kehittämistä paikallistasolla. Kriisipalvelujen kehittämisessä painotetaan sosiaali- ja terveystyön hallinnolliset rajat ylittävän moniammatillisen yhteistyön lisäämistä.

55. Valtion korvaus sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 59 707 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja sotilasvammalain (404/1948) 6 d §:n nojalla sotainvalidien kuntoutus- ja hoitolaitosten käyttökustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Sotainvalidien laitosten perustamiskustannukset sekä niistä vuonna 2003 aiheutuvat lainojen lyhennykset ja korot rahoitetaan ylläpitäjäyhteisöjen pääsääntöisesti 10 prosentin omavastuuta lukuun ottamatta Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta myönnettävillä avustuksilla.

Sotainvalidien laitosten hoitopaikkoja arvioidaan olevan yhteensä 1 563 ja sotainvalidien ja heidän aviopuolisoiden kesken jaettuja hoitopäiviä yhteensä 444 300. Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään laitosten hoitopäivä- ja hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huolehtimaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista. Korvaus käyttökustannuksiin suoritetaan hoitopäivä- ja hoitokäyntikertahinnoista tehtävän sopimuksen perusteella.

58. Eräät kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 450 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajalaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) nojalla kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kuntoutusta järjestetään laitos- ja avokuntoutuksena pääsääntöisesti samoissa kuntoutus- ja hoitolaitoksissa kuin veteraanikuntoutustakin. Kuntoutuksen laatu ja kustannukset ovat samaa tasoa veteraanikuntoutuksen kanssa. Kuntoutettavien määrän arvioidaan olevan 1 800 henkilöä vuonna 2003. Määrärahan lisäyksellä voidaan nopeuttaa kuntoutuskiertoa 2—3 vuoden välein tapahtuvaksi. Tarjouskilpailulla pyritään hillitsemään laitosten hoito- ja hoitokäyntikertahintojen nousua sekä huolehtimaan kuntoutus- ja laitoshuoltopalvelujen laatuun liittyvistä tavoitteista.

59. Rintamaveteraanien kuntoutustoiminnan menot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 35 628 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää arpajaislain (1047/2001) 22 §:n 2 momentin ja rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain (1184/1988) nojalla rintamaveteraanien kuntoutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös rintamaveteraanikuntoutuksen tutkimusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha vähentää vastaavasti määrärahan tarvetta momentilta 33.22.59.