Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       04. Tarkastuslautakunta
       07. Työterveyslaitos
       08. Kansanterveyslaitos
       10. Säteilyturvakeskus
       12. Valtion koulukodit
       17. Työttömyysturva
       18. Sairausvakuutus
       19. Eläkevakuutus
       20. Tapaturmavakuutus
       57. Lomatoiminta

Talousarvioesitys 2003

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuoltoPDF-versio

Selvitysosa:Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992, STVOL) piiriin. Lisäksi tämän luvun momentti 35 rahoitetaan STVOL:ssa säädetyllä tavalla. Momentin 30 osalta on oheisessa taulukossa esitetty eräitä toiminnan laajuutta koskevia tietoja.

Ehkäisevä toiminta

Tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, syrjäytymisen ehkäisy sekä väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen. Tavoitteisiin pyritään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä rakentamalla paikallista toimintaa terveellisten elämäntapojen edistämiseksi ja sosiaalisen tuen vahvistamiseksi.

Erityisesti sosiaalityössä ja neuvola- ja kouluterveydenhuollossa vahvistetaan vanhemmuuden ja perheiden tukemista, varhaista puuttumista lasten ja nuorten ongelmiin, mielenterveyden edistämistä ja sosiaalisten ongelmien ehkäisyä.

Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kunnissa jatketaan hyvinvointipoliittisten ohjelmien laatimista ja toteuttamista yhteistyössä eri hallintokuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Toimenpiteiden sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten arviointi otetaan osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua.

Huumausaineiden käytön ehkäisytoimia tehostetaan yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa toteuttamalla huumausainepolitiikan tehostamiseksi vuosille 2001—2003 laadittua toimenpideohjelmaa. Samoin vahvistetaan päihdepolitiikan rakenteita ja vastuuta erityisesti paikallisella tasolla ja toteutetaan kansallista alkoholiohjelmaa.

Paikallisten ympäristöohjelmien valmistelua jatketaan ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantamiseksi. Asuntojen kosteus- ja mikrobihaittojen tutkimiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa.

Terveyskeskusten, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon seudullista ja alueellista yhteistyötä ja työnjakoa lisätään tavoitteena toimivat palveluketjut, kansallisiin hoitosuosituksiin perustuvat alueelliset hoito-ohjelmat ja kattavat alueelliset tietojärjestelmät.

Sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä edistetään turvaamalla vuoden 2002 alusta toimintansa aloittaneiden sosiaalihuollon osaamiskeskusten toimintaedellytykset ja kehittyminen yhdessä kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.

Erityistä huomiota kiinnitetään ikääntyvän väestön tarvitsemiin palveluihin, mielenterveystyöhön, huumeiden käyttäjien ja päihdeäitien hoitoon, syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen ja sosiaalityöhön sekä yleensä avopalvelujen parantamiseen.

Palvelujen ja toimintojen laadun hallintaa kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman 2000—2003 toimenpidesuosituksen mukaisesti jatketaan laatusuositusten valmistelua.

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyteen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Kuntien järjestämän sosiaali- ja terveydenhuollon eräitä laajuustietoja
  2002 2003
  arvio arvio
     
Kunnallinen toimeentuloturva    
Toimeentulotuki, kotitalouksia vuoden aikana 265 000 265 000
Toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 442 000 442 000
Ehkäisevä toimeentulotuki, saajia vuoden aikana 30 000 30 000
Elatustuki, saajia 31.12. 107 000 106 000
     
Sosiaalipalvelut    
Lasten päivähoito, paikkojen määrä 31.12. 194 000 191 000
Lasten kotihoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa 69 000 68 000
Lasten yksityisen hoidon tuki, saajia keskimäärin kuukaudessa 14 300 15 000
Kodinhoitoapu, kotitalouksia vuoden aikana 125 000 125 000
Tukipalvelut, saajia vuoden aikana 125 000 125 000
Vanhainkodit, paikkojen määrä 31.12. 20 000 19 000
Omaishoidontuki, saajia vuoden aikana 23 000 23 000
Vanhusten palveluasuminen, asuntojen määrä 31.12. 24 000 25 000
Kehitysvammaisten palveluasuminen, asiakkaita keskimäärin 6 000 7 000
Kehitysvammaisten laitoshuolto, paikkojen määrä 31.12. 2 900 2 900
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut, saajia vuoden aikana 70 000 73 000
     
Kansanterveystyö    
Sairaansijat (laskennalliset) 20 900 21 100
Hoitopäivät (milj.) 7,6 7,7
Avohoitokäynnit (milj.)    
— Lääkärin luona 10,1 10,0
— Muun ammattihenkilön luona 14,9 15,0
— Hammashuollon käynnit 4,9 4,9
— Kotisairaanhoidon käynnit 3,5 3,5
     
Erikoissairaanhoito    
Sairaansijat (laskennalliset) 14 600 14 000
Hoitopäivät (milj.) 5,3 5,1
Päättyneet hoitojaksot 865 000 842 000
Keskimääräinen hoitoaika (päiviä) 6,2 6,1
Avohoitokäynnit (milj.) 6,2 6,2

30. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 753 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetussa asetuksessa hyväksyttyjen käyttökustannusten valtionosuuksien maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kuntien valtionosuuslain mukaisten tasausten maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuutta korotetaan 1,51 prosenttiyksiköllä nykyisestä 25,36 prosentista 26,87 prosenttiin. Korotuksesta 0,05 prosenttiyksikköä liittyy vuonna 2002 toteutettuun kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän uudistamiseen siten, että perustamishankkeiden arvonlisäverojen kuittaamiseen ja seutukunnallisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen kertaluonteisesti irrotettu määräraha palautetaan valtionosuuksiin. Hyvinvointipalvelujen parantamiseksi, erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi, valtionosuutta korotetaan 0,92 prosenttiyksiköllä. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän toimivuuden turvaamiseksi, ottaen huomioon Kansallisen terveydenhuollon hankkeen toimeenpano, sekä sosiaalityön ja lastensuojelun voimavarojen lisäämiseksi valtionosuutta korotetaan 0,54 prosenttiyksiköllä. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 159 526 000 euroa, josta 4 832 000 euroa aiheutuu valtionosuuden 0,05 prosenttiyksikön korotuksesta, 97 694 000 euroa 0,92 prosenttiyksikön korotuksesta sekä 57 000 000 euroa 0,54 prosenttiyksikön korotuksesta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 3 695 000 euroa johtuen hammashuollon järjestämiseen liittyvän ikärajoituksen asteittaisesta poistamisesta 1.12.2002 mennessä.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 016 000 euroa 1.4.2002 toteutetun toimeentulotuen etuoikeutettua tuloa koskevan uudistuksen johdosta.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 25 000 euroa johtuen teratologisen tietopalvelun toiminnan siirtämisestä osaksi Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa toimivan Myrkytystietokeskuksen toimintaa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) muuttamisesta 1.1.2003 lukien siten, että oikeus valita kunnan järjestämä lasten päivähoitopaikka tai sen vaihtoehtona lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tuki laajennetaan koskemaan myös pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten ensimmäistä oppivelvollisuusvuotta. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 153 000 euroa lainmuutosten johdosta.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaalisesta luototuksesta. Sosiaalinen luototus on tarkoitus järjestää 1.1.2003 lukien kunnan sosiaalihuollossa, sillä sosiaalisella luototuksella on kiinteä yhteys sosiaalityöhön sekä tarveharkintaiseen toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Kunta vastaa sosiaalisen luototuksen pääomasta, luottotappioista ja toimeenpanosta. Kunta voi järjestää sosiaalisen luototuksen toteuttamisen yksin tai yhdessä muiden kuntien kanssa alueellisena yhteistyönä. Valtionosuuden lisäys perustuu sosiaalisen luototuksen aiheuttamaan sosiaalityön henkilötyövuosien lisäykseen. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 433 000 euroa lain voimaantulon johdosta.

Momentin 33.28.51 perusteluihin viitaten hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta 1.1.2003 lukien siten, että maahanmuuttajan erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävä vaikutus otetaan vähennyksenä huomioon kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuuden määrässä. Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 3 480 000 euroa lainmuutoksen johdosta siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 0,67 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtion korvausten maksamiseksi lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 6 253 000 euroa siirtona momentille 33.32.35 siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisiin kustannuksiin perustuvaa kunnan omarahoitusosuutta korotetaan 1,20 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden.

Valtionosuuden perusteena oleviin laskennallisiin kustannuksiin on tehty 1,4 prosentin suuruinen kustannustason tarkistus. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 39 901 000 euroa kustannustason nousun johdosta.

Luvun 26.97 perusteluihin viitaten määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasauslisät ja vähennyksenä verotuloihin perustuvat tasausvähennykset. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 33 487 000 euroa vuoteen 2002 verrattuna.

Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuus lasketaan sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laskennallisten kustannusten ja kunnan omarahoitusosuuden perusteella. Valtionosuus suoritetaan yhtenä kokonaisuutena. Kunnalle maksettavassa valtionosuudessa otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön osuus kuntien valtionosuuslain mukaisista tasauksista.

Sosiaalihuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen, palvelu- ja jalostusaloilla työskentelevien osuuden, työttömyysasteen ja työttömien lukumäärän mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat sosiaalihuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2003 seuraavat:

 
   
0—6-vuotiaat 4 214,16
7—64-vuotiaat 301,46
65—74-vuotiaat 561,64
75— 84-vuotiaat 3 288,21
85 vuotta täyttäneet 9 287,50

Työttömien lukumäärän mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan työtöntä kohden ovat 384,36 euroa ja työttömyysasteen mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden 35,09 euroa vuonna 2003.

Terveydenhuollon laskennalliset kustannukset määritellään kunnan asukasluvun, ikärakenteen ja asukkaiden sairastavuuden mukaan. Kunnan valtionosuutta laskettaessa ovat terveydenhuollon ikäryhmittäiset laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohti vuonna 2003 seuraavat:

 
   
0—6-vuotiaat 523,99
7—64-vuotiaat 596,14
65—74-vuotiaat 1 412,92
75—84-vuotiaat 2 705,41
85 vuotta täyttäneet 4 661,61

Sairastavuuden mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset kunnan asukasta kohden ovat 260,12 euroa vuonna 2003.

Lisäksi kunnan laskennallisiin kustannuksiin voi vaikuttaa syrjäisyyskerroin.

Kunnan omarahoitusosuus on 1 547,42 euroa kunnan asukasta kohden vuonna 2003. Kunnan omarahoitusosuutta on korotettu yhteensä 25,73 eurolla kutakin kunnan asukasta kohden vuonna 1998 toteutetun asumistuen ja muiden ensisijaisten etuuksien yhteensovittamisesta, vuonna 1999 toteutetun lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän rahoittamisesta, vuonna 2002 toteutettujen asumistuen normivuokrien korotuksen ja työmarkkinatuen lapsikorotuksen korottamisen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta sekä vuonna 2003 toteutettavasta erityistuen toimeentulotukimenoja vähentävästä vaikutuksesta johtuen.


2003 talousarvio 2 753 000 000
2002 talousarvio 2 514 830 000
2002 lisätalousarvio 15 315 000
2001 tilinpäätös 2 351 433 902

31. Valtionosuus kunnille sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamiskustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 17 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen perustamishankkeisiin suoritettavan valtionosuuden maksamiseen.

Vuonna 2003 saadaan vahvistaa kokonaiskustannuksiltaan vähintään 270 000 euron määräisiä perustamishankkeita sekä STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitettuja hankkeita siten, että niiden valtionosuuteen oikeuttavat enimmäiskustannukset ovat yhteensä enintään 33 200 000 euroa.

Selvitysosa:Kunnille ja kuntayhtymille suoritetaan perustamishankkeiden kustannuksiin valtionosuutta 25—50 % vahvistetuista kustannuksista. Vuonna 2002 ja sen jälkeen vahvistettavien hankkeiden valtionosuus suoritetaan arvonlisäverottomiin kustannuksiin.

Vuonna 2003 perustamishankkeena vahvistetaan toteutettavaksi vain pieniä hankkeita. Pieniä hankkeita ovat kokonaiskustannuksiltaan 270 000—3 450 000 euron määräiset perustamishankkeet.

Vuonna 2003 vahvistettavista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 9 700 000 euroa vuonna 2003, 4 500 000 euroa vuonna 2004 ja 800 000 euroa vuonna 2005. Vuosina 2000—2002 vahvistetuista perustamishankkeista arvioidaan aiheutuvan menoja valtiolle 7 500 000 euroa vuonna 2003 ja 400 000 euroa vuonna 2004.


2003 talousarvio 17 200 000
2002 talousarvio 26 600 000
2001 tilinpäätös 41 706 774

32. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 48 747 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47 ja 47 b §:n mukaisen tutkimustoiminnan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille suoritetaan valtion varoista laskennallisin perustein korvausta yliopistotasoisesta terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta aiheutuviin kustannuksiin.

Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 8 000 000 euroa siirtona momentille 33.32.33.


2003 talousarvio 48 747 000
2002 talousarvio 56 747 000
2001 tilinpäätös 56 746 606

33. Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 82 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 47—47 b §:n mukaisen valtion korvauksen maksamiseen lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 54 400 000 euroa lääkärin ja hammaslääkärin perus- ja erikoistumiskoulutuksen tutkintokorvausten maksamiseen yliopistollista sairaalaa ylläpitäville kuntayhtymille.

Selvitysosa:Terveydenhuollon toimintayksiköitä ylläpitäville kunnille ja kuntayhtymille, valtion mielisairaaloille sekä asetuksessa säädetyille muille terveydenhuollon toimintayksiköille, jotka antavat lääkärin ja hammaslääkärin peruskoulutusta ja erikoistumiskoulutusta, lääkärin perusterveydenhuollon ja siihen rinnastettavaa lisäkoulutusta, laillistetun hammaslääkärin käytännön ja siihen rinnastettavaa palvelua sekä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 14 §:ssä tarkoitettua koulutusta, suoritetaan valtion varoista laskennallinen korvaus koulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 8 000 000 euroa siirtona momentilta 33.32.32.


2003 talousarvio 82 170 000
2002 talousarvio 74 170 000
2001 tilinpäätös 73 444 667

34. Valtion korvaus kunnille mielentilatutkimuspotilaista sekä potilassiirroista aiheutuviin kustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 370 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää mielenterveyslain (1116/1990) 32 §:n mukaisten valtion korvausten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös Suomen ja Ruotsin välillä solmitun sopimuksen mukaisista potilassiirroista kunnille ja kuntayhtymille sekä Ruotsin valtiolle aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen mukaisten potilassiirtojen tukemiseen kertaluonteisena 17 000 euroa siirrettyä potilasta kohden maksettavana korvauksena kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on mielentilatutkimuksista aiheutuviin kustannuksiin maksettavina korvauksina otettu huomioon 2 140 000 euroa ja potilassiirroista aiheutuvien kustannusten korvauksina 230 000 euroa, josta 68 000 euroa on kertaluonteisia korvauksia potilassiirtojen tukemiseksi.


2003 talousarvio 2 370 000
2002 talousarvio 2 370 000
2001 tilinpäätös 2 129 992

35. Valtion korvaus lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän menoihin (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 37 462 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lastensuojelulain (683/1983) sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) perusteella lastensuojelun suurten kustannusten tasaamiseksi suoritettavan valtion korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:Tasausjärjestelmän piirissä arvioidaan vuonna 2003 olevan noin 5 000 lastensuojeluperhettä. Valtio suorittaa korvauksen kehitysvammahuollon erityishuoltopiirien kuntayhtymille, jotka huolehtivat järjestelmän toimeenpanosta. Valtion korvaus on 50 % tasattavien lastensuojelukustannusten arvioidusta kokonaismäärästä.

Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 6 253 000 euroa siirtona momentilta 33.32.30 vuonna 2001 toteutuneiden kustannusten mukaisten valtion korvausten maksamiseksi.


2003 talousarvio 37 462 000
2002 talousarvio 31 209 000
2001 tilinpäätös 27 751 008

(36.) Valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi (kiinteä määräraha)

Selvitysosa:Momentti on siirretty momentiksi 33.33.31.

36. Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 16 030 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää eräiden sosiaali- ja terveydenhuollon lakien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) ja sen nojalla annetun asetuksen mukaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon perustamis- ja kehittämishankkeisiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Selvitysosa:Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi tarpeellisten toiminnan kehittämistä ja tehostamista sekä toimintatapojen uudistamista tukevien alueellisesti tai valtakunnallisesti merkittävien tai muutoin laajalti hyödynnettävien hankkeiden toteuttamiseen. Kehittämishankkeen kokonaiskustannusten tulee olla vähintään 50 000 euroa, ellei erityisistä syistä muuta johdu. Toiminnallisiin kehittämishankkeisiin valtionavustus on enintään 50 % avustuksen määräämisen perusteena olevista kustannuksista.

Kunta tai kuntayhtymä voi saada valtionavustusta myös perustamishankkeeseen, jos hanke on välttämätön kunnan tai kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi tai toiminnallisen kehittämishankkeen toteuttamiseksi. Lisäksi edellytetään, että perustamishankkeen kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. Tätä pienempi perustamishanke voidaan hyväksyä valtionavustukseen oikeuttavaksi vain STVOL:n 21 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. Perustamishankkeisiin suoritettava valtionavustus on 25—50 % vahvistetuista kustannuksista.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 8 000 000 euroa palvelujärjestelmän rakenteellisten ja toiminnallisten kehittämishankkeiden tukemiseen valtioneuvoston terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta tekemän periaatepäätöksen mukaisesti.


2003 talousarvio 16 030 000

(37.) Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2002 talousarvio 3 160 000
2002 lisätalousarvio 25 000 000
2001 tilinpäätös 7 568 457

38. Valtionavustus kunnille huumeiden käyttäjien hoitoon(siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 7 570 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää huumeiden käyttäjien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen kunnille ja kuntayhtymille.

Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu myönnettäväksi hoitoon hakeutuneiden huumeiden käyttäjien palveluohjauksen järjestämiseen, hoidon ja kuntoutuksen tehostamiseen sekä opioidiriippuvaisten henkilöiden vieroitus-, korvaus- ja ylläpitohoidon lisäämiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määräämin perustein.


2003 talousarvio 7 570 000
2002 talousarvio 7 570 000

39. Valtionavustus sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain (1230/2001) mukaisen valtionavustuksen maksamiseen sosiaalialan osaamiskeskuksille valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein.

Selvitysosa:Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta käynnistyi pysyväisluonteisena toimintana vuoden 2002 alusta. Koko maan kattavat alueelliset osaamiskeskukset ovat Etelä-Suomen, Häme-Satakunnan, Itä-Suomen, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan maakuntien, Pohjois-Suomen ja Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukset. Lisäksi erityisesti ruotsinkielisten kuntien tarpeista lähtien on muodostettu Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området, jonka toimialue käsittää koko maan. Kullekin osaamiskeskukselle kohdentuvan valtionavustuksen perusteet on määritelty valtioneuvoston asetuksessa sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1411/2001).


2003 talousarvio 3 000 000
2002 talousarvio 3 000 000