Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 28

VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Globalisoituneessa, digitalisoituvassa maailmassa suomalaiseen yhteiskuntaan vaikuttaa kolme keskeistä kehityskulkua, joilla on suoria vaikutuksia valtiovarainministeriön toimialalla:

  • — Suomi ikääntyy edelleen
  • — Kansainvälinen taloudellinen toimintaympäristö on epävakaa ja vaikeasti ennustettava
  • — Yhteiskunnan digitalisoituminen etenee ja sen vaikutus näkyy laajasti kaikilla sektoreilla. Samalla globaali kilpailu voimistuu.

Väestön ikääntyminen heikentää yhä voimakkaammin kasvuedellytyksiä ja lisää julkisia menoja. Suomen ikärakenteen vanhenemiskehitys on vasta alussa, ja kehityksen vaikutus palvelutuotannon kustannuksiin ja talouskasvun hidastumiseen tasaantuu vasta 2030-luvulla. Ikääntyminen ei ole yhtenäistä koko Suomessa. Kaupunkiseudut kasvavat, ja haja-asutusalueilla väestö vähenee.

Euroopan ja euroalueen maiden taloudellinen tilanne on rahoitus- ja velkakriisien jäljiltä edelleen häiriöaltis. Kansainvälinen toimintaympäristö ja turvallisuuspoliittinen tilanne on poikkeuksellisen epävakaa, ja samaan aikaan monilla Euroopan mailla on erittäin heikko kyky kestää uusia talouden sokkeja.

Kilpailukykyhaasteet eivät poistu. Vaikka perinteinen tavaratuotannon globalisaatio on finanssikriisin jälkeen hidastunut ja ehkä jopa pysähtynyt, digitaalisuuden vaikutukset ulkomaankauppaan ja talouteen yleisemminkin ovat vasta aluillaan. Verkkokauppa kasvaa, ja yhä suurempi osa palveluista välitetään verkossa. Siten rajanveto avoimen ja suljetun sektorin välillä käy yhä vaikeammaksi. Kehityksellä on vaikutuksia niin markkinoiden muotoutumiseen kuin veropohjaan ja valtion tuloihin.

Maakuntien perustaminen, sote-palveluiden järjestämisvastuun siirtäminen niille ja maakuntien rahoitusratkaisu on merkittävä uudistuskokonaisuus, joka vaikuttaa myös julkisen talouden ohjaukseen. Väestön ikääntymisestä aiheutuvan sosiaali- ja terveyspalvelutarpeen kasvun hillintä siirtyy uudistuksen myötä suoremmin valtion ohjaukseen. Maakuntalainsäädännössä maakuntien ohjaukselle on luotu kehikko, jonka tarkoituksena on turvata menokasvun hillintää ja maakuntien hyvää taloudenhoitoa.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Valtiovarainministeriö asettaa toimialalleen seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lukuperusteluissa on kuvattu toiminnallisia tavoitteita, joilla edistetään yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista.

Valtiontalous
  • — Valtiontalous vahvistuu, kestävyysvaje pienenee ja velkaantumisaste alenee.
Kuntatalous
  • — Kuntatalouden rahoitusasema paranee.
Verotus
  • — Verovaje on alhainen.
Valtion alue- ja paikallishallinto
  • — Alue- ja paikallishallinto on selkeä ja yksinkertainen sekä tukee julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Julkisen hallinnon yleinen kehittäminen
  • — Digitalisoinnin ja sen ohjaus- ja investointimallin avulla toteutetaan tehokkaammat ja tuloksellisemmat toimintatavat
  • — Valtionhallinnon keskitettyjen palvelujen kustannukset alenevat ja tuottavuus paranee toimitilahallinnon, tietotekniikkapalvelujen sekä talous- ja henkilöstöhallintopalvelujen osalta.
Valtiovarainhallinto

Valtiovarainhallinnolla on strateginen vastuu tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta.

Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet.

Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen.

Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina:

  • — talouspolitiikan valmistelu
  • — hallintopolitiikan valmistelu
  • — hallinnonalan ohjaus.
Talouspolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa.

Taloustutkimus ja talouden ennustaminen

Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriön ennusteet laaditaan riippumattomasti ministeriön kansantalousosastolla. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka.

Julkinen hallinto ja talous

Valtiovarainministeriö on tiivistänyt talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Tämä näkyy mm. julkisen talouden suunnitelmassa. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen talouden ja palvelurakenteen analyyseihin ja valmistelee jatkossakin toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja sen vaikutusten arviointi. Keskeinen tehtävä on julkisen talouden suunnitelman valmistelu.

Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää julkisten menojen rakenteellista alentamista hallitusohjelman mukaisesti väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen.

EU:n budjetti

Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille.

Rahoitusmarkkinoiden säätely

Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut.

Verotus ja tulli

Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia.

Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tulli turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan täytäntöönpanosta ja valmisteverotuksen valvonnasta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan.

Valtion varainhallinta

Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi.

Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi.

Tilastotoimi

Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa.

Hallintopolitiikan valmistelu

Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja.

Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen

Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni.

Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja.

Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä.

Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan.

Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset.

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi.

Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tuottaa ja kehittää kustannustehokkaasti valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut sekä hallinnon turvallisuusverkkopalvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa.

Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Ohjauksen tavoitteena ovat asiakaslähtöiset, ensisijaisesti digitaaliset, yhteentoimivat, kustannustehokkaat ja tietoturvalliset julkiset palvelut ja tiedonhallinta valtionhallinnossa, kunnallishallinnossa sekä valmistelussa olevassa maakuntahallinnossa. Ohjausrakenteita ja investointimallia uudistetaan vuonna 2018.

Sähköisen asioinnin ensisijaisuuden edistäminen etenee niin sähköisen viestinvälittämisen kuin ensisijaisesti digitaalisesti tarjottavien palveluiden kautta. Palveluiden kehittämisen ja kartoittamisen lisäksi lainsäädännön kehittäminen ja merkittävässä muutoksessa niin kansalaisille kuin viranomaisille suunnattu viestintä mahdollistaa asiakaskeskeisen muutoksen.

Valtiovarainministeriö on käynnistänyt selvitystyön koskien suomalaisen henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista. Selvitystyön tavoitteena on vuoden 2019 loppuun mennessä tehdä esitys tuleville vuosikymmenille ulottuvasta kansallisesta toimintamallista henkilöiden yksilöimiseen Suomessa ja kuvata viranomaisten rooli henkilöön liittyvien ydintietojen hallinnassa.

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmassa kehitetään kuntia ja kuntayhtymiä koskevan julkisen talouden suunnitelman ja kuntatalousohjelman sekä kuntien omassa päätöksenteossa tarvittavan taloutta kuvaavan taloustiedon tuotantoa ja automaattisia prosesseja sekä tietojen saatavuutta ja yhteentoimivuutta. Kuntatieto-ohjelman tuotoksia ja toimintamalleja otetaan käyttöön perustettavien maakuntien julkisen talouden suunnitteluun liittyvissä prosesseissa ja tietomäärityksissä.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joihin ei liity välittömiä sukupuolivaikutuksia.

Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio

2018
esitys
       
28.60.02 Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha)    
  — sopimusvaltuus 4,6 4,6
28.92 EU ja kansainväliset järjestöt    
  — sopimusvaltuus 4 586,0 4 586,0

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 167 748 17 858 0 185 606
01. Valtiovarainministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
30 415 1 778 32 193
20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus
(siirtomääräraha 2 v)
245 245
29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
124 088 124 088
69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle
(kiinteä määräraha)
13 000 16 080 29 080
10. Verotus ja tulli 579 446 3 980 19 595 603 021
01. Verohallinnon toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
368 601 2 892 6 595 378 088
02. Tullin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
164 518 1 088 165 606
03. Kansallisen tulorekisterin toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
1 727 1 727
63. Takaisin maksetut verot
(arviomääräraha)
15 900 13 000 28 900
95. Verotukseen liittyvät korkomenot
(arviomääräraha)
22 700 0 22 700
97. Autoveron vientipalautus
(arviomääräraha)
6 000 0 6 000
20. Palvelut valtioyhteisölle 38 881 1 497 160 40 538
01. Valtiokonttorin toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
23 721 528 160 24 409
02. Keskitettyjen valuuttatilien kurssierot
(arviomääräraha)
50 50
06. Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut
(siirtomääräraha 2 v)
110 110
07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 3 v)
2 000 533 2 533
09. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 000 436 3 436
10. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen investointimenot
(siirtomääräraha 2 v)
10 000 10 000
88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 0 0
30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 84 180 1 156 213 85 549
01. Tilastokeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
47 299 873 48 172
02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 412 31 213 3 656
03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
33 469 252 33 721
40. Valtion alue- ja paikallishallinto 80 783 782 0 81 565
01. Aluehallintoviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
50 402 444 50 846
02. Maistraattien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
27 899 338 28 237
03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet
(siirtomääräraha 3 v)
2 482 2 482
50. Eläkkeet ja korvaukset 4 953 587 0 0 4 953 587
15. Eläkkeet
(arviomääräraha)
4 673 697 4 673 697
16. Ylimääräiset eläkkeet
(arviomääräraha)
2 050 2 050
17. Muut eläkemenot
(arviomääräraha)
2 643 2 643
50. Vahingonkorvaukset
(arviomääräraha)
40 500 40 500
63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot
(arviomääräraha)
217 200 217 200
95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien ennakoiden korkomenot
(arviomääräraha)
17 497 17 497
60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 15 865 0 1 500 17 365
02. Erikseen budjetoidut palkkamenot
(arviomääräraha)
15 0 15
10. Työturvallisuuden edistäminen
(siirtomääräraha 2 v)
850 850
12. Osaamisen kehittäminen
(siirtomääräraha 2 v)
15 000 1 500 16 500
70. Valtionhallinnon kehittäminen 240 402 9 773 -165 250 010
01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
4 125 1 176 5 301
02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
05. Maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen valmistelun ja toimeenpanon tuki ja ohjaus
(siirtomääräraha 3 v)
180 070 18 900 198 970
20. Tuottavuuden edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
23 268 -8 377 -6 165 8 726
21. Kansallisen tulorekisterin toteutus
(siirtomääräraha 3 v)
15 663 0 15 663
22. Hallinnon palveluiden digitalisoinnin tuki
(siirtomääräraha 3 v)
4 176 -1 926 6 000 8 250
40. Turvallisuusviranomaisten viestintäverkot
(siirtomääräraha 3 v)
8 100 8 100
80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 265 302 7 378 1 756 274 436
30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu
(arviomääräraha)
237 302 7 764 1 756 246 822
31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
15 000 200 15 200
33. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle
(arviomääräraha)
13 000 -586 12 414
90. Kuntien tukeminen 8 587 335 3 600 0 8 590 935
20. Julkisen sektorin yhteisen tietohallinnon ja tiedon hallinnan kehittäminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 475 3 600 6 075
22. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen
(siirtomääräraha 3 v)
200 200
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen
(arviomääräraha)
8 576 670 8 576 670
31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki
(arviomääräraha)
7 990 7 990
91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 261 000 23 000 0 284 000
41. Energiaverotuki
(arviomääräraha)
261 000 23 000 284 000
92. EU ja kansainväliset järjestöt 1 927 270 0 0 1 927 270
03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
2 947 2 947
20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin
(siirtomääräraha 2 v)
1 500 1 500
40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille
(kiinteä määräraha)
11 550 11 550
60. Siirto rahoitusvakausrahastoon
(siirtomääräraha 3 v)
18 493 18 493
67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen
(arviomääräraha)
170 170
69. Maksut Euroopan unionille
(arviomääräraha)
1 881 000 0 1 881 000
87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta
(arviomääräraha)
11 610 11 610
99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 17 850 0 200 18 050
95. Satunnaiset säädösperusteiset menot
(arviomääräraha)
300 300
96. Ennakoimattomat menot
(siirtomääräraha 3 v)
5 000 5 000
97. Valtion saatavien turvaaminen
(arviomääräraha)
150 200 350
98. Kassasijoitusten riskienhallinta
(arviomääräraha)
12 400 12 400
  Yhteensä 17 219 649 69 024 23 259 17 311 932

  Henkilöstön kokonaismäärä 11 965 11 929 11 841    

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Selvitysosa:

Väestörekisterikeskukselle siirrettävät tehtävät

Väestörekisterikeskukselle siirretään valtiovarainministeriöstä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteentoimivuuden, kokonaisarkkitehtuurin, tietoturvallisuuden ja tietohallintohankkeiden ohjauksen toimeenpano- ja suunnittelutehtäviä sekä kehittämistä ja koulutuksen järjestämistä. Valtiokonttorista siirretään Väestörekisterikeskukselle Kansalaisneuvonta. Tehtävät on tarkoitus antaa Väestörekisterikeskukselle valtioneuvoston asetuksella, joka tulisi voimaan 1.1.2018.