Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:

Toimintaympäristön kuvaus

Suomen sotilaallinen toimintaympäristö on muuttunut aiempaa epävakaammaksi. Kansainvälinen turvallisuustilanne on heikentynyt ja sotilaalliset jännitteet Pohjois-Euroopassa sekä Itämeren alueella ovat lisääntyneet Krimin valtauksen ja Itä-Ukrainan konfliktin seurauksena. Osana tätä kehitystä Itämeren alueen ja Pohjoiskalotin sotilasstrateginen merkitys on kasvanut. Itämeren alueen valtiot ovat reagoineet turvallisuusympäristön muutoksiin parantamalla asevoimiensa valmiutta nostamalla puolustusbudjettejaan ja lisäämällä puolustusmateriaalihankintoja. Sotilaallinen toiminta Itämeren alueella on lisääntynyt.

Itämeren alueen kehityksen kannalta keskeistä on Venäjän pyrkimys palauttaa suurvalta-asemansa. Se on osoittanut kykenevänsä tekemään nopeasti strategisia päätöksiä ja käyttämään koordinoidusti sotilaallista voimaa ja muita keinoja tavoitteidensa saavuttamiseksi. Venäjä uudistaa jatkuvasti asevoimiensa kalustoa ja toimintatapoja. Kehittämisen painopisteinä ovat korkea valmius, strateginen liikkuvuus, voiman projisointikyky, ilma- ja avaruuspuolustus sekä informaatio- ja kybersodankäyntikyky.

Vastauksena Venäjän toimintaan Nato kehittää sotilaallista pelotetta ja puolustuskykyä Euroopassa. Nato on lisännyt kollektiiviseen puolustukseen keskittyvää harjoitustoimintaa ja kehittää sotilaallista valmiuttaan. Naton läsnäolo Itämeren alueella lisääntyy.

Euroopan unioni pyrkii vahvistamaan puolustusulottuvuutta ja varautuu laaja-alaisten uhkien torjuntaan. Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lauseke (artikla 42.7) lisää unionin jäsenmaiden välisen puolustusyhteistyön kehittämismahdollisuuksia. Valtaosa Euroopan unionin jäsenmaista nojaa Natoon oman alueensa sotilaallisen puolustuksen varautumisjärjestelyissä.

Sodankäynnin kehityspiirteenä on keinovalikoiman laajentuminen. Informaatiosodankäynti, erikoisjoukkojen käyttö sekä kybervaikuttaminen ovat olennainen osa toimijoiden keinovalikoimaa ja näiden yhdistelmiä. Sodan alkamishetken tunnistaminen ja erityisesti ennakoiminen vaikeutuvat. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaaminen, kriisinsietokyky ja huoltovarmuus sekä puolustusyhteistyö korostuvat toimintaympäristön muutoksessa.

Sotilaallista voimankäyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois. Suomen puolustuskyvyn ensisijaisena päämääränä on muodostaa ennaltaehkäisevä kynnys sotilaalliselle voimankäytölle ja sillä uhkaamiselle sekä kyky torjua maahamme kohdistuvat hyökkäykset. Tulevien vuosien osalta haasteena säilyy se, että sotilaallisten kriisien ennakkovaroitusaika on lyhentynyt samalla kun sotilaallisen voimankäytön mahdollisuus Itämeren alueella on lisääntynyt.

Suomen puolustaminen edellyttää kykyä toimia maa-, meri-, ilma- ja kybertoimintaympäristöissä. Erityisiä puolustuskyvyn kehittämisvaatimuksia ovat tiedustelukyky, valmius toimia nopeasti kehittyvissä tilanteissa, kyky selviytyä kauaskantoisten asejärjestelmien vaikutuksilta sekä kattava kyberpuolustuskyky. Turvallisuustilanteen muutokset edellyttävät nopeaa ja joustavaa reaktio- ja päätöksentekokykyä.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

Suomen puolustus perustuu yleiselle asevelvollisuudelle ja koko maan puolustamiselle. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi harjoittaa aktiivista ulkopolitiikkaa, vahvistaa maamme puolustuskykyä ja tiivistää kansainvälistä turvallisuus- ja puolustuspoliittista yhteistyötä. Puolustuksen uskottavuudesta huolehditaan kaikissa olosuhteissa ja sitä kehitetään vastaamaan toimintaympäristön kasvaneita vaatimuksia. Turvallisuusympäristön muutoksen arvioidaan olevan pitkäkestoinen.

Puolustuksen ennaltaehkäisykyky perustuu toimintaympäristöön suhteutettuun valmiuteen ja torjuntakykyyn. Suomi varautuu sotilaallisten uhkien torjuntaan ylläpitämällä nykymuotoista, suorituskykyisiin asejärjestelmiin ja laajaan reserviin perustuvaa puolustusratkaisua. Suomen puolustaminen edellyttää toimintaympäristöön suhteutettua maa-, meri- ja ilmapuolustuksen sekä niitä tukevien yhteisten suorituskykyjen muodostamaa kokonaisuutta sekä kykyä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Puolustuksen ylläpidon ja kehittämisen painopisteet ovat kaikkien puolustushaarojen valmiuden kehittäminen, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen.

Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tärkeimmät osatekijät ovat Suomen laissa hallinnonalalle säädetyt tehtävät sekä hallitusohjelman, valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon sekä puolustusselonteon ja Yhteiskunnan turvallisuusstrategian linjausten ja niissä asetettujen tavoitteiden toteuttaminen.

Valtioneuvoston hyväksymiin valtion taloutta ja toimintapolitiikkaa koskeviin linjauksiin perustuen puolustusministeriön hallinnonalalle asetetaan seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet:

  • — Suomen etujen mukainen puolustuspolitiikka
  • — Ennaltaehkäisevä sotilaallinen puolustuskyky
  • — Turvallinen yhteiskunta
  • — Kansainvälisen turvallisuuden vahvistaminen.

Yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista arvioidaan puolustusministeriössä itsearviointina hallituksen vuosikertomuksen laatimisesta annetun ohjeistuksen mukaisesti. Arvioinnin perustana on toimintavuoden toteuma suhteessa pitkän aikavälin tavoitetilaan, jossa lähtökohtana on toimintaympäristöön suhteutettu valmius ja torjuntakyky.

Sukupuolten välinen tasa-arvo

Puolustusministeriön hallinnonalalla sitoudutaan edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta kaikessa päätöksenteossa huomioiden hallinnonalan erityispiirteet sekä varusmieskoulutuksen osalta lisääntyvä maahanmuutto. Tarkoituksena on jatkaa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista lainsäädäntötyössä ja hankkeissa sekä toiminnan ja talouden ohjauksessa.

Kirjanpitoyksiköissä ylläpidetään tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tavoitteena on edistää tasa-arvoisen ja yhdenvertaisen työympäristön ja johtamisen kehittymistä korjaamalla tai poistamalla epätasa-arvoon tai syrjintään johtavia toimintatapoja. Toiminnassa seurattavia kohteita eri työntekijä- ja ikäryhmät huomioiden ovat muun muassa palkkaus, urasuunnittelu, koulutus, poissaolot, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen, työpaikkakiusaaminen sekä häirintä ja syrjintä eri muodoissa. Toteutumista seurataan henkilöstön työilmapiiri- ja asevelvollisten loppukyselyillä. Naisten hakeutumista sotilastehtäviin ja vapaaehtoiseen asepalvelukseen edistetään.

Puolustushallinto toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 ”Naiset, rauha ja turvallisuus” ja sitä tukevan kansallisen toimintaohjelman periaatteita kaikissa sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden näkökulmat sisällytetään sotilaalliseen kriisinhallintatoimintaan jo koulutusvaiheessa. Tavoitteena on, että naisten osuus kriisinhallintahenkilöstöstä on vähintään 7 % ja gender-neuvonantajien sekä -yhdyshenkilöiden määrää lisätään. Puolustushallinto on mukana NORDEFCO-yhteistyössä kehittämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää kriisinhallintatoimintaa.

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärä

Hallinnonalan henkilötyövuosimäärän väheneminen noin 70 henkilötyövuodella johtuu pääosin Puolustusvoimien henkilöstösuunnittelun perusteena käytetystä, edellisvuotta alhaisemmasta tehtävien täyttöasteesta sekä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen henkilöstömäärän vähenemisestä.

Kestävä kehitys

Puolustusministeriö liittyi kansalliseen kestävän kehityksen sitoumukseen 2015 ”Suomi, jonka haluamme 2050” antamalla oman kestävän kehityksen sitoumuksensa ”Vakautta ja turvallisuutta kestävästi”.

Puolustusvoimat pyrkii tavoittamaan asevelvolliset tehokkaammin ennen kutsuntoja ja varusmiespalveluksen aloittamista. Tavoitteena on, että asevelvollisten osaamisesta, terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta muodostuisi entistä parempi käsitys jo ennen palveluksen aloittamista.

Puolustusvoimat jatkaa pitkän aikavälin ympäristösuunnitelman toimeenpanoa. Puolustushallinnon johtama kansainvälinen raportti julkaistaan ampuma- ja harjoitusalueiden parhaista ympäristökäytännöistä. Puolustusvoimat parantaa tilojensa energiatehokkuutta sekä lisää uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuutta energiankulutuksessa. Materiaalitehokkuutta parannetaan muun muassa kehittämällä räjähdevarastointia.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
27.10.01 Puolustusvoimien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)    
  — tilausvaltuus 199,7 166,4
27.10.18 Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)    
  — tilausvaltuus 501,0 1 597,1

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 388 977 198 0 389 175
01. Puolustusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
14 085 198 14 283
21. Puolustusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
2 875 2 875
29. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
372 017 372 017
10. Sotilaallinen maanpuolustus 2 425 960 16 472 29 163 2 471 595
01. Puolustusvoimien toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 941 231 -3 527 1 420 1 939 124
18. Puolustusmateriaalihankinnat
(siirtomääräraha 5 v)
478 100 19 999 27 743 525 842
19. Hawk Mk 51 -koneiden modifiointi
(siirtomääräraha 3 v)
4 600 4 600
50. Maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
2 029 2 029
30. Sotilaallinen kriisinhallinta 57 034 1 357 20 58 411
20. Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenot
(siirtomääräraha 2 v)
57 024 1 357 58 381
95. Kurssivaihtelut
(arviomääräraha)
10 20 30
  Yhteensä 2 871 971 18 027 29 183 2 919 181

  Henkilöstön kokonaismäärä 12 660 12 830 12 760    

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Puolustusministeriön hallinnonalalle esitetään noin 2,872 mrd. euroa, joka on noin 42,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan menojen osuuden arvioidaan olevan noin 1,24 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Valiokunta on tyytyväinen, että hallinnonalan talousarvioesityksessä on otettu kattavasti huomioon puolustusselonteossa (VNS 3/2017 vp) linjatut tarpeet. Hallinnonalalle asetetut tavoitteet pystytään valiokunnan saamien selvitysten perusteella toteuttamaan esitetyllä määrärahalla.