Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:

Hallinnonalan toimintaympäristö

Oikeusjärjestelmän vakaa ja luotettava toiminta on yhteiskunnan ja kansantalouden suotuisan kehityksen perusedellytys. Oikeudenmukainen yhteiskunta perustuu luottamukseen ja yhteistoimintaan.

Kansainvälisen turvallisuustilanteen epävarmuus, yhteiskunnan monimuotoistuminen ja moniarvoistuminen sekä toiminnan siirtyminen tietoverkkoihin luovat haasteita myös hyviksi ja tarkoituksenmukaisiksi koetuille lainsäädäntöratkaisuille sekä kansallisesti että EU:ssa. Muutokset voivat myös olla haaste kansanvallan ja perusoikeuksien toteutumiselle. On entistäkin tärkeämpää huolehtia oikeusjärjestelmän selkeydestä, oikeusturvasta, tarvittavien lainsäädäntöratkaisujen johdonmukaisuudesta sekä kansalaisten osallistumismuotojen monipuolisuudesta, kaiken kokoisia yrityksiä koskevan sääntelyn kilpailukyvystä ja heikommassa asemassa olevien suojasta. Lainsäädäntöratkaisuilta edellytetäänkin nyt monella sektorilla ennakkoluulotonta ja innovatiivista uutta ajattelua.

Korkealaatuinen ja tehokas oikeuslaitos lisää hyvinvointia sekä yhteiskunnan kilpailukykyä ja hallinnon toimivuutta. Se myös säästää kustannuksia muilla hallinnonaloilla ja edistää yhteiskunnan taloudellista toimivuutta ja voi myös osaltaan estää syrjäytymiskehitystä. Oikeuslaitoksen toimintakyvystä huolehditaan. Luodaan edellytyksiä sille, että oikeudenhoidon resursseja voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti muun muassa siten, että tuomioistuinten käsiteltäväksi päätyvät vain ne asiat, joissa on todellista oikeussuojan tarvetta. Voimavarojen käytön kannalta merkitystä on myös sillä, miten joustavasti tuomioistuin voi valita tarkoituksenmukaisimman ratkaisukokoonpanon.

Työttömien määrän arvioidaan pysyvän korkealla tasolla. Kotitalouksien velkaantumisaste ja tulottomien kotitalouksien määrä ovat jatkaneet kasvuaan eikä merkittävää muutosta ole nähtävissä. Tämä yleinen heikko taloudellinen tilanne heijastuu koko oikeuslaitoksen toimintaan. Asia- ja velallismäärät ovat korkealla tasolla, mikä vaikuttaa työmääriin ja toiminnan kustannuksiin. Uusien maksuhäiriömerkintöjen ja luottotietorekisteriin merkittyjen henkilöiden määrä on pitkään ollut kasvussa.

Euroopan turvapaikanhakijakriisin vuoksi kansainvälistä suojelua hakevien määrä on myös Suomessa viime vuosina kasvanut merkittävästi. Kansainvälistä suojelua Suomesta saavien perheenjäsenten odotetaan hakevan oleskelulupaa Suomeen, joten oleskelulupahakemukset perheenyhdistämisen perusteella tulevat myös lisääntymään.

Tuomioistuinlaitoksen toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen, turvapaikka-asiamäärien lisääntyminen, yhä monimutkaistuvampi oikeudellinen sääntely, EU-oikeuden merkityksen lisääntyminen tuomioistuinten toiminnassa ja erityisalojen syvällistä asiantuntemusta vaativien asioiden lisääntyminen asettavat tuomioistuinten toiminnalle suuria haasteita.

Oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan toimintaympäristön ulkoiset muutokset, kuten väestön ikään­tyminen, heikentyneestä taloustilanteesta aiheutuva syrjäytyminen, asiakaskunnan kansain­välistyminen ja turvapaikka-asioiden määrä lisäävät oikeudellisen palvelun tarvetta ja edellyttävät oikeusavulta ja yleiseltä edunvalvonnalta aiempaa laajempaa asiantuntemusta.

Talous- ja velkaneuvonta siirretään oikeusaputoimistoihin valtion keskushallinnon uudistamisen yhteydessä. Hallituksen esitys laiksi talous- ja velkaneuvonnasta annetaan syksyllä 2017. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät siirtyvät aluehallintovirastoilta ja kunnilta kokonaan valtion vastuulle vuoden 2019 alusta lukien. Talous- ja velkaneuvontapalveluiden alueellisesta järjestämisestä vastaisivat oikeusapu- ja edunvalvontapiirit ja palvelua tuottaisivat oikeusaputoimistot. Yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluisivat oikeusministeriölle. Talous- ja velkaneuvonnan palveluja voitaisiin myös tietyin edellytyksin ostaa muilta palveluntuottajilta.

Ulosoton asia- ja velallismäärät ovat edelleen korkealla tasolla, mikä vaikuttaa ulosottolaitoksen toimintaan sekä toiminnan kustannuksiin.

Suomen rikollisuustilanne on pysynyt viime vuosina vakaana ja kaikkien rikosten väkilukuun suhteutettu määrä on kansainvälisesti vertaillen alhainen.

Esitutkintaviranomaisten tietoon tulleiden rikosten määrissä ei tapahtunut v. 2016 suuria muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Rikoslakirikosten määrä väheni 1,6 %. Tietoon tulleiden rikoslakirikosten määrä on laskenut vuodesta 2011 lähtien.

Omaisuusrikosten ja erityisesti varkausrikoksien määrä on ollut laskusuunnassa koko 2000-luvun. Tästä poikkeuksena sekä petoksien että erityisesti maksuvälinepetoksien määrä on ollut kasvussa viimeisen kymmenen vuoden aikana. Maksuvälinepetoksia tuli v. 2016 ilmi 38,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna.

Henkirikollisuus on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana selvästi vähentynyt, vaikkakin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Vuonna 2016 henkirikoksia tuli tietoon 78, kymmenen viime vuoden vuosittainen keskiarvo on 106. Törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät 1,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Niitä kirjattiin 1 590. Raiskauksia tuli tietoon 1 160, mikä on 10,3 % edellisvuotta enemmän. Seksuaalisten ahdistelujen määrä on selvästi lisääntynyt. Suurelta osin tämä johtuu v. 2014 voimaan tulleesta lainmuutoksesta, jonka myötä ahdisteluja on voitu tutkia omalla rikosnimikkeellä. Törkeät rattijuopumukset vähenivät 6,8 % ja muut rattijuopumukset lisääntyivät 2,0 % vuoteen 2015 verrattuna.

Vuoden 2018 alussa toimeenpannaan presidentinvaali ja maakuntavaalit. Kyseessä on uudenlainen yhdistetty vaali, mikä edellyttää uudistuksia vaalitietojärjestelmään ja vaalien toimeenpanoon.

Oikeusministeriön hallinnonalan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta
  • — Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää
  • — Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia
  • — Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan
  • — Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä
  • — Oikeusturva toteutuu käytännössä
  • — Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.
Oikeusministeriön hallinnonalan toiminnalliset tulostavoitteet
  • — Valtioneuvostossa noudatetaan hyvän lainvalmistelun menettelytapoja
  • — Organisaatiorakenne ja toimitilaverkosto ovat tarkoituksenmukaiset ja samalla tukevat henkilöstön osaamisen vahvistamista
  • — Käsittelyketjut ja -menettelyt määräytyvät asian laadun ja vaativuuden mukaan
  • — Tietojärjestelmät ovat käyttäjäystävällisiä ja tukevat toimintaa
  • — Kokonaisarkkitehtuuria noudatetaan ja yhteisiä alustoja hyödynnetään
  • — Hallinnonalan sisäinen ja poikkihallinnollinen yhteistyö ja kehittäminen lisäävät toiminnan vaikuttavuutta.

Hallinnonalan vaikuttavuustavoitteita ja toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteita toteuttavat keskeisimmät toimenpiteet esitetään luvuissa 25.01, 25.10, 25.20, 25.30 ja 25.40.

Vaikutukset sukupuolten väliseen tasa-arvoon

Oikeusministeriö on tehnyt tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman vuosille 2016—2019. Suunnitelma sisältää 30 tavoitetta ja niihin liittyviä toimenpiteitä toteutetaan. Oikeusministeriö on toteuttanut tasa-arvolain edellyttämän palkkakartoituksen ja arviointiryhmä seuraa henkilökohtaisten palkkaosien kehitystä sukupuolinäkökulmasta. Säädösvalmistelijoille tarjotaan koulutusta tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten arvioinnista lainsäädäntöhankkeissa.

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa hallinnonalan tulosohjausta. Hallinnonalan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnittelulla lisätään sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä henkilöstöpolitiikan että viranomaistoiminnan näkökulmista. Oikeusministeriö teettää selvityksen viranomaisten yhdenvertaisuussuunnittelusta, jonka yhteydessä kartoitetaan myös hallinnonalan suunnitelmien sisältöä.

Rikosseuraamuslaitoksessa otetaan huomioon naisvankien toiminnalliset tarpeet ja kehitetään naiserityistä toimintaa, kuten naisille suunnattua ohjelmatoimintaa ja perhetyötä. Naisvankien suunnitelmallista vapauttamista avolaitosten ja valvotun koevapauden kautta edistetään. Osana Rikosseuraamuslaitoksen toimitilarakenteen kehittämistä tavoitteena on käynnistää Hämeenlinnan vankilan uudisrakennushanke, jonka myötä Hämeenlinnan vankilasta tulisi jatkossa kokonaan naisvankien tarpeet huomioon ottava suljettu vankila.

Kestävä kehitys

Yhdenvertaisuus on kestävän kehityksen Agenda 2030:n painopistealue. Vuoden 2018 aikana oikeusministeriö kartoittaa osana EU-rahoitteista Rainbow Rights -hanketta yhdenvertaisuussuunnittelun tilannetta kunnissa, kouluttaa eri ammattiryhmiä yhdenvertaisuuslainsäädännöstä, teettää moniperusteista syrjintää koskevan selvityksen, toteuttaa syrjinnästä vapaa alue -kampanjaa yhdessä järjestöjen kanssa ja käynnistää kansainvälisen Against Hate -hankkeen, jossa kehitetään poliisin valmiuksia puuttua ja tunnistaa viharikollisuutta ja vihapuhetta. Lisäksi oikeusministeriö jatkaa syrjinnän seurantajärjestelmän toimeenpanoa, julkaisee ensimmäisen kansallisen perusoikeusbarometrin sekä kehittää yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia säädösvalmistelussa.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Ministeriö ja hallinto 123 480 392 1 992 125 864
01. Oikeusministeriön toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
19 988 250 -8 20 230
03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
7 961 66 8 027
05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
9 530 46 9 576
20. Erityismenot
(arviomääräraha)
12 032 12 032
21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha
(siirtomääräraha 2 v)
115 115
22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen
(siirtomääräraha 3 v)
2 590 2 590
29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
43 902 2 000 45 902
50. Avustukset
(kiinteä määräraha)
8 362 30 8 392
51. Eräät valtion maksamat korvaukset
(arviomääräraha)
19 000 19 000
10. Tuomioistuimet ja oikeusapu 413 318 2 735 3 508 419 561
01. Korkeimman oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
8 544 123 8 667
02. Korkeimman hallinto-oikeuden toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
13 447 115 13 562
03. Muiden tuomioistuinten toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
250 075 1 940 8 252 023
04. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien ja kuluttajariitalautakunnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
65 052 557 65 609
50. Yksityisille oikeusavustajille maksettavat korvaukset
(arviomääräraha)
76 200 3 500 79 700
20. Maksuhäiriöt, ulosotto ja konkurssivalvonta 100 493 829 0 101 322
01. Ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
100 493 829 101 322
30. Syyttäjät 44 192 850 0 45 042
01. Syyttäjälaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
44 192 850 45 042
40. Rangaistusten täytäntöönpano 214 498 1 314 0 215 812
01. Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
209 798 1 314 211 112
74. Avolaitostyöt
(siirtomääräraha 3 v)
4 700 4 700
50. Vaalimenot 45 110 -10 695 -15 150 19 265
20. Vaalimenot
(arviomääräraha)
45 110 -10 695 -15 150 19 265
  Yhteensä 941 091 -4 575 -9 650 926 866

  Henkilöstön kokonaismäärä 8 865 8 906 8 935    

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Selvitysosa:Vuoden 2018 tammi—helmikuussa toimitetaan presidentinvaali. Hallituksen 5.7.2017 tekemän linjauksen mukaisesti ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus toimittaa lokakuussa 2018, mihin varautumista varten talousarvioesityksessä momentilla 25.50.20 on 15,9 milj. euroa.