Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

Pääluokka 23

VALTIONEUVOSTON KANSLIAPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Valtioneuvoston kanslia vastaa toimialaansa kuuluvana pääministerin avustamisesta valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa. Valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluvat Suomen EU-politiikan yhteensovittaminen ja kehittäminen, valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen sekä valtion omistajapolitiikka ja valtioneuvoston kanslian alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus. Valtioneuvoston kanslian tehtävänä on johtaa, sovittaa yhteen ja kehittää valtioneuvoston ja sen ministeriöiden yhteistä hallintoa, sisäistä toiminnan ja talouden suunnittelua ja toimintatapoja sekä tuottaa yhteisiä palveluja ja kehittää valtioneuvoston yhteistä toimintakulttuuria. Lisäksi valtioneuvoston kanslia vastaa valtion sektoritutkimuksen tavoitteiden yhteensovittamisesta sekä taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja keskeisten taloudellisia ulkosuhteita koskevien horisontaalisten asioiden yhteensovittamisesta. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset.

Valtioneuvoston kanslia hoitaa toimialansa mukaiset tehtävät voimassa olevan hallitusohjelman mukaisesti. Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman tavoitteen mukaan Suomi on vuonna 2025 uudistuva, välittävä ja turvallinen maa, jossa jokainen voi kokea olevansa tärkeä ja yhteiskunnassa vallitsee keskinäinen luottamus. Valtioneuvoston kanslia seuraa hallitusohjelman toteutumista ja huolehtii osaltaan hallitusohjelmassa mainittujen tavoitteiden toteutumisesta erityisesti säädösten sujuvuuden parantamisen, digitalisaation ja toimintatapojen uudistamisen osalta.

Hallitusohjelman kärkihankkeista ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” kuuluu valtioneuvoston kanslian vastuulle. Lisäksi hallituksen kivijalkahankkeet, kestävä kehitys ja hallituksen tulevaisuustyö, ovat valtioneuvoston kanslian toteutettavina.

Toimintaympäristö

100-vuotias Suomi elää muuttuvassa ja osin ennakoimattomassa toimintaympäristössä. Valtioneuvoston kanslian tehtävien kannalta keskeisiä asioita tällä hetkellä ovat Euroopan unionin ja kansallisvaltioiden ja talouden kehitys, arvojen ja asenteiden muutos sekä tiedon, demokratian ja osallistumisen tapojen moninaistuminen. Toimintaympäristöön vaikuttaa vuonna 2018 myös julkisen hallinnon toimijakentän muuttuminen erityisesti SOTE- ja maakuntauudistuksesta aiheutuen. Myös teknologioiden kehittyminen, digitaalisen toimintakulttuurin vahvistuminen sekä työn tekemiseen liittyvät murrokset heijastuvat toimintaympäristöön.

Valtioneuvoston työssä korostuu yhteensovittaminen ja kokonaisnäkemyksen muodostaminen sekä keskeisten ongelmien laaja-alaisuus. Toimintakykyinen hallitus edellyttää johtamisessa parempaa kokonaiskuvaa ja vahvempaa yhteensovittamistyötä. Tarvitaan koko yhteiskunnan näkökulmasta tapahtuvaa tarkastelua ja suunnitelmallista viestintää muuttuvassa mediaympäristössä.

Päätöksenteon laadun ja hyvän hallinnon turvaamiseksi on tärkeää pyrkiä siihen, että poliittinen päätöksenteko ja valmistelu valtioneuvostossa perustuvat riittävään ja laadukkaaseen työhön. Tätä tukee oikea-aikainen, hyödynnettävissä oleva ja kokonaisvaltainen tutkimus-, ennakointi ja arviointitieto sekä tilannekuva.

Suomi on osa eurooppalaista ja pohjoismaista arvoyhteisöä. Vaikutamme aktiivisesti eurooppalaiseen ja globaaliin toimintaympäristöön. Valtioneuvoston kanslialla on keskeinen asema EU-asioiden valmistelussa ja yhteensovittamisessa. Kattava valmistelu- ja yhteensovittamisjärjestelmä mahdollistaa koordinoidun kannanmuodostuksen ja varhaisen vaikuttamisen mahdollisuuden Suomen EU-politiikassa.

Kestävän kehityksen päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Kestävän kehityksen kansallista koordinaatiota ja toimeenpanoa sekä globaalin kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toimeenpanoa toteutetaan kansliassa pääministerin johdolla.

Valtion yhtiömuotoinen varallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Omistajapolitiikalla tavoitellaan yhteiskunnallisesti ja liiketaloudellisesti kestävää tulosta. Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden omistajaohjauksessa tavoitellaan nykyistä aktiivisemmin omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen.

Valtioneuvoston yhteisten hallinto- ja palvelutoimintojen kehittämistä jatketaan tiiviissä yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa. Toimintatapoja uudistetaan ja luodaan edellytykset yhteiselle toimintaympäristölle ja -kulttuurille.

Valtioneuvoston kanslian yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
  • — Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja valtioneuvoston ylin hallitus- ja hallintovalta perustuu oikea-aikaiseen, laaja-alaiseen ja perusteltuun tietoon
  • — Suomen tavoitteita Euroopan unionissa edistetään ennakoivasti ja aktiivisesti
  • — Valtion yhtiömuotoisen varallisuuden hoitamisessa tavoitellaan aktiivisesti omistaja-arvon kasvua sekä arvonnousun käyttämistä yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseen
  • — Valtioneuvosto toimii yhtenäisesti, avoimesti, taloudellisesti ja laadukkaasti.
Valtioneuvoston kanslian toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet
  • — Tuetaan pääministeriä hallituspolitiikan johtamisessa ja poikkihallinnollisten tehtävien yhteensovittamisessa
  • — Viestintää toteutetaan kustannustehokkaasti ja modernisti muuttuneessa mediaympäristössä
  • — Valtioneuvoston ja eduskunnan työn yhteensovittamiseksi laaditaan hallituksen lainsäädäntösuunnitelma
  • — Tulevaisuustyö ja ennakointi sekä tutkimustieto on laadukasta ja tukee päätöksentekoa valtioneuvostossa. Valmistellaan hallituksen tulevaisuusselonteko kaksivaiheisena
  • — Valtioneuvoston strategista ohjausta vahvistetaan yhteisellä poikkihallinnollisella valmistelulla, tulevaisuuden ennakoinnilla sekä valtioneuvoston voimavarojen asteittaisella koonnilla
  • — Vahvistetaan kokeilukulttuuria Suomessa ja kehitetään kokeiluja mahdollistavaa ekosysteemiä
  • — Kestävän kehityksen kansallisen toimeenpano-ohjelman toteutumisen varmistaminen ja toimenpanon ja koordinaation kehittäminen sekä laaja-alainen yhteistyö eri kumppaneiden kanssa Agenda 2030:n toteuttamiseksi
  • — Vahvistetaan maakuvatyön vaikuttavuutta laatimalla toimintaa ohjaava strateginen suunnitelma ja selvittämällä julkisen hallinnon maakuvatyöhön osoittamat resurssit
  • — Suomen kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä vahvistava EU-politiikka sekä EU:ssa esille nousevien asioiden vaikutusten systemaattinen ja ennakoiva arviointi. Valmistelussa turvataan Suomen edut Iso-Britannian EU-eroprosessissa sekä tulevien EU-rahoituskehysten neuvotteluissa
  • — Valmistellaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden painopisteet ja Suomen tavoitteet sekä suunnitellaan kustannustehokkaat puheenjohtajakauden henkilöstö- ja kokousjärjestelyt
  • — Vahvistetaan valtion yhtiöomistuksen kokonaisraportointia ja tehostetaan valtion yhteistä omistajaohjausta
  • — Kasvatetaan omistaja-arvoa pitkäjänteisesti ja käytetään arvonnousua yhteiskunnan kannalta tärkeän yritystoiminnan synnyttämiseksi. Huolehditaan, että valtion omistamat yhtiöt ovat edelläkävijöitä yritysvastuuasioissa sekä varmistetaan molempien sukupuolien vähintään 40 prosentin edustus määräysvaltayhtiöiden hallituksissa
  • — Digitalisoidaan valtioneuvoston toimintoja ja palveluita, kehitetään valtioneuvoston yhteisiä työ- ja toimintatapoja, avointa verkostomaista yhteistyötä ja tiedonkulkua sekä hyödynnetään tietoa laajasti.
Oikeuskanslerinvirasto

Oikeuskanslerinvirasto on itsenäinen virasto, jonka määrärahat ovat valtioneuvoston kanslian pääluokassa omassa luvussaan, jossa todetaan myös viraston yhteiskuntapoliittiset ja toiminnalliset tavoitteet.

Oikeuskanslerinvirasto tukee oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria valtioneuvoston ja tasavallan presidentin virkatointen lainmukaisuuden valvonnassa, tuomioistuinten, muiden viranomaisten ja muiden julkista tehtävää hoitavien laillisuusvalvonnassa sekä asianajajien toiminnan valvonnassa.

Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Valtioneuvoston kanslian omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Valtion omistajaohjauksessa täysin valtio-omisteisten yhtiöiden hallitusvalinnoissa otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat siten, että kummankin sukupuolen osuus hallituksen jäsenistä on vähintään 40 prosenttia. Pääluokan määrärahoilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon.

Kestävä kehitys

Vuoden 2018 aikana käynnistetään kansallinen seurantajärjestelmä, jolla arvioidaan Agenda 2030:n toimeenpanoa. Kestävää kehitystä tukevaa politiikkajohdonmukaisuutta vahvistetaan parantamalla kestävän kehityksen vaikutusten arvioinnin toteuttamista lainvalmistelussa. Kestävän kehityksen toimenpidesitoumustyökalun käyttöä laajennetaan sekä tiivistetään edelleen valtioneuvoston tulevaisuustyön sekä kokeilujen kytkentää Agenda 2030:n toimeenpanoon. Suomi edistää Agenda 2030:n toimeenpanoa osaltaan myös kansainvälisessä yhteistyössä jakamalla osaamista sekä käytäntöjä aktiivisesti.

Hallinnonalan määrärahat

    TA
1000 €
LTA I
1000 €
LTA II
1000 €
Yhteensä
1000 €
01. Hallinto 169 331 4 657 202 174 190
01. Valtioneuvoston kanslian toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
123 297 4 157 202 127 656
02. Ministereiden, heidän valtiosihteeriensä ja erityisavustajiensa palkkaukset
(arviomääräraha)
6 510 6 510
03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot
(siirtomääräraha 2 v)
1 000 1 000
04. Pääministerin, kansliassa toimivien ministereiden ja heidän avustajiensa matkat
(siirtomääräraha 2 v)
867 867
22. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta
(siirtomääräraha 3 v)
11 400 11 400
23. Kokeilutoiminnan digitaalinen edistäminen
(siirtomääräraha 3 v)
0 0
24. Suomen EU-puheenjohtajuus
(siirtomääräraha 2 v)
6 800 6 800
25. Terveet tilat 2028
(siirtomääräraha 3 v)
500 500
29. Arvonlisäveromenot
(arviomääräraha)
19 457 19 457
10. Omistajaohjaus 5 700 0 0 5 700
88. Osakehankinnat
(siirtomääräraha 3 v)
5 700 0 5 700
20. Poliittisen toiminnan avustaminen 29 635 0 0 29 635
50. Puoluetoiminnan tukeminen
(kiinteä määräraha)
29 635 29 635
30. Oikeuskanslerinvirasto 3 405 31 0 3 436
01. Oikeuskanslerinviraston toimintamenot
(siirtomääräraha 2 v)
3 405 31 3 436
90. Muut menot 2 270 0 0 2 270
21. Kunniamerkit
(arviomääräraha)
700 700
26. Suomi 100
(siirtomääräraha 3 v)
800 0 800
61. Jäsenmaksut ja maksuosuudet Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskukselle
(siirtomääräraha 2 v)
770 770
  Yhteensä 210 341 4 688 202 215 231

  Henkilöstön kokonaismäärä 620 622 6451)    

1) Valtioneuvoston kanslian henkilötyövuosiarvio on 563 henkilötyövuotta, oikeuskanslerinviraston 36 henkilötyövuotta sekä 42 erityisavustajaa ja 4 valtiosihteeriä. Valtioneuvoston jäsenet eivät sisälly henkilötyövuosiin.