Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
              22. Eräät ympäristömenot
              60. Siirto öljysuojarahastoon
              70. Alusinvestoinnit
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. Ympäristön- ja luonnonsuojeluPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat.

Vähähiilinen ja energiatehokas Suomi

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:n vuosiin 2020—2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät tehokkaita toimia. Vaikutetaan aktiivisesti Pariisin sopimuksen toimeenpanon valmisteluun ja muuhun kansainväliseen ilmastoyhteistyöhön. Osallistutaan ja vaikutetaan EU:n vuoteen 2030 ulottuvan ilmasto- ja energiapaketin toimeenpanoon. Tavoitteena on myös saavuttaa etupainotteisesti Suomen vuoden 2020 ilmastotavoitteet.

Lisätään ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyttä, suunnitelmallisuutta sekä toimien kustannustehokkuutta panemalla toimeen vuoteen 2030 ulottuvan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman mukaisia toimia ja raportoimalla niistä eduskunnalle ilmastolain mukaisesti.

Ilmastotoimien kustannustehokkuus sekä EU- ja kansainvälinen vaikuttaminen edellyttävät tuekseen tutkittua tietoa. Tuetaan ilmastopolitiikan suunnittelua ja päätöksentekoa kansallisen ilmastopaneelin avulla.

Kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tapoja edesauttaa vähähiilisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja sekä innovaatioita julkisella sektorilla, mukaan lukien kunnissa ja alueilla, sekä kuluttajavalinnoissa.

Luonnonvarojen kestävä käyttö ja toimiva kiertotalous

Tavoitteena on luonnonvarojen hyödyntäminen materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyrkimys materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja.

Ohjauskeinoilla ja kokeiluilla edistetään vihreää kierto- ja biotaloutta ja siihen liittyvää luonnonvarojen kestävää käyttöä mm. toiminnan sijoittumisen ohjauksella. Innovatiivisten ja kestävien julkisten hankintojen avulla parannetaan ympäristöä, julkisen sektorin resurssitehokkuutta sekä kehitetään suomalaista cleantech-liiketoimintaa. Kehitetään tapoja vähentää jätteiden syntyä koko tuotanto- ja kulutusketjun aikana. Uudistetaan valtakunnallinen jätesuunnitelma. Vaikutetaan ja osallistutaan aktiivisesti EU:n kiertotalouspaketin käsittelyyn ja sen myötä syntyvien aloitteiden valmisteluun.

Edistetään ravinteiden kierrätystä fosforivarojen säästämiseksi sekä vesien ja Itämeren hyvän tilan edistämiseksi. Hallituksen kärkihankkeilla tehostetaan biomassojen ja jätevesien ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä. Ehkäistään ruokahävikkiä ja ruokajätteen määrää.

Hyvä ympäristön tila

Tavoitteena on erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää vesiin kohdistuvia paineita, ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita.

Itämeren ja vesien suojelua ohjaavat vesien- ja merenhoidon suunnitelmat sekä kansainväliset sitoumukset. Hallituksen kärkihankkeilla kehitetään uusia ja vaikuttavia tapoja edistää vesien ja meren hyvän tilan saavuttamista, ja vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventoinneilla tuetaan Itämeren suojelutoimia sekä sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Yhteistyötä Itämeren suojelukomission (HELCOM) toimenpideohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpanemiseksi jatketaan.

Öljy- ja kemikaalivahinkoja ehkäistään ja rajoitetaan turvaamalla riittävä torjuntavalmius. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta.

Pilaantuneiden maa-alueiden riskikohteiden tutkimista ja kunnostamista edistetään valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman mukaisesti. Kiireellisiä isännättömiä kohteita kunnostetaan uudistuvan valtion jätehuoltojärjestelmän sekä öljysuojarahaston JASKA-hankkeen kautta. Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteisiin kuuluvan pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen kokeiluhankkeen avulla vauhditetaan kunnostusteknologiaosaamista ja -vientiä.

Jatketaan merkittäviä ympäristö- ja kemikaaliturvallisuusriskejä aiheuttavaan yritystoimintaan liittyvien toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistä.

Ilman epäpuhtauksista aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja vähennetään. Kansallisen ilmansuojeluohjelman valmistelua jatketaan ja pannaan toimeen EU:n päästökattodirektiivi ja sen Suomelle asettamat päästövähennysvelvoitteet. Valmistellaan pieniä ja keskisuuria energiantuotantolaitoksia koskevan direktiivin täytäntöönpanon vaatimat säädökset.

Ympäristölupa- ja arviointimenettelyiden kokonaisuutta tehostetaan. Tavoitteena on, että investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti.

Monimuotoinen luonto ja toimivat ekosysteemipalvelut

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian mukaisen toimintaohjelman toteutusta jatketaan. Luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankintaa ja korvausmenettelyjä. Soidensuojelussa edetään vapaaehtoiselta pohjalta. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO) toteutetaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa.

Luonnonsuojelualueilla ennallistetaan metsiä ja soita, kunnostetaan ja hoidetaan perinnebiotooppeja, lehtoja ja lintuvesiä sekä tehdään lajistokartoituksia. Suojelualueverkoston toimivuutta ja edustavuutta arvioidaan etenkin suhteessa ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistuu, lajien uhanalaisuusarviointia jatketaan ja luonto- ja lintudirektiivien raportointi käynnistyy Suomen luonnon uhkien ja suojelutarpeiden päivittämiseksi. Luonnonsuojelulain maisemanhoitoalueiden valmistelua ja kansallisten kaupunkipuistojen verkoston kehittämistä jatketaan.

Uhanalaisten lajien suojelun toimintaohjelmaa toteutetaan mm. turvaamalla kiireellisesti suojeltavien lajien esiintymiä ja suuntaamalla eliötyöryhmien työtä.

Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa.

20. Ympäristövahinkojen torjunta (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 6 900 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin

3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.

Selvitysosa:Korvauksia jääolosuhteiden öljyntorjuntalaitteiden ja puuttuvan avomeritorjuntakaluston hankinnasta sekä muun öljyvahinkojen torjuntakaluston hankinnasta ja öljyntorjuntavalmiuden ylläpidosta aiheutuneista menoista arvioidaan saatavan öljysuojarahastosta 1 500 000 euroa. Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille 12.35.10.

Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. Korvauksia arvioidaan saatavan 150 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankinta (siirto momentilta 35.10.70) 1 000
Yhteensä 1 000

Momentin määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio 6 900 000
2017 I lisätalousarvio 5 000 000
2017 talousarvio 5 900 000
2016 tilinpäätös 6 420 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 200 000 euroa talousarvioesityksen 6 900 000 euroon nähden aiheutuu Hituran kaivoksen sulkemisen II-vaiheen suunnittelusta ja lupavalmistelusta sekä pakollisista I-vaiheen lisätöistä.

Hituran kaivoksen sulkemisen II-vaiheen suunnitteluun liittyy sulkemisluvassa määrättyjä ehtoja kuten vesienkäsittelystä muodostuneiden ja jatkossa muodostuvien sakkojen loppusijoituspaikan suunnittelu sekä sulkemisen jälkeisen vesienkäsittelysuunnitelman laatiminen. I-vaiheen aikana tarvitaan lisäksi vesien analysointia mm. bioreaktorin suunnittelua ja pohjavesipumppausten optimointia varten. Sulkemisluvan mukaisesti sulkemistöille tilataan puolueeton valvoja. Jarosiittikasan peittämistä varten tehty tarkempi selvitys on osoittanut, että jarosiittia on laajemmalla alueella kuin kaivoksen alkuperäisissä suunnitelmissa oli osoitettu, mikä aiheuttaa lisäkustannuksia. Välittömiin ympäristötöihin menee jatkuvasti kuluja ennen kuin uusi vesienkäsittelyjärjestelmä saadaan toimimaan toukokuussa 2018. Hituraa varten on vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnetty 5 milj. euroa, minkä lisäksi vuoden 2018 määrärahasta yhteensä 1,3 milj. euroa on tarkoitus kohdentaa Hituraan.


2018 talousarvio 7 100 000
2017 I lisätalousarvio 5 000 000
2017 talousarvio 5 900 000
2016 tilinpäätös 6 420 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota antamaansa lausumaan (VaVM 5/2017 vp — HE 60/2017 vp) ja pitää edelleen välttämättömänä, että hallitus varmistaa, etteivät kaivostoimintaan liittyvät vastuut jää valtion kannettaviksi. On myös syytä muistaa, että valtio on muidenkin toimialojen osalta joutunut turhan usein rahoittamaan vakavaa vaaraa aiheuttaneiden jätteiden, jätevesien tai kemikaalien hävittämistä konkurssitilanteessa (vrt. mom. 35.10.61 Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehtaan jätevedet).

Valiokunta pitää näin ollen tarpeellisena jatkaa ympäristöministeriössä käynnissä olevaa toissijaisten ympäristövastuujärjestelmien kehittämistyötä. Ns. Tova-rahoitusjärjestelmillä on tarkoitus varautua vakavan ympäristö- ja/tai terveysvaaran tai sen uhan torjumiseen tilanteissa, joissa vastuutaho on maksukyvytön, tuntematon tai tavoittamattomissa. Valiokunta pitää myös tarpeellisena selvittää erityisesti kaivostoimintaan liittyvän rahaston perustamista vastaavaan tapaan kuin toimitaan öljysuojarahaston kohdalla. Kaivostoiminnassa on kyse uusiutumattoman luonnonvaran käytöstä, jolloin valtio voisi korvauksena maan pysyvästä köyhdyttämisestä esimerkiksi periä osuuden toimintaan liittyvästä viennistä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 7 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista, mukaan lukien jääolosuhteissa toimivan öljyntorjuntalaitteiston ja muun avomeriöljyntorjuntakaluston hankinnoista sekä torjuntatoimenpiteistä ja ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin

2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin

3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjen kansainvälisten jätesiirtojen jätteet palautetaan tai käsitellään asianmukaisesti, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta.

Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina.

21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Tehdään Natura-alueiden tilan arviointeja ja suunnitelmia. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia, hoidetaan uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja ja seurataan uhanalaisuuden muutoksia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Näiden suunnitelmien ja toimenpiteiden kohdentamisen tueksi jatketaan valtakunnallista perinnebiotooppien inventointia. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan.


2018 talousarvio 2 440 000
2017 talousarvio 2 440 000
2016 tilinpäätös 2 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 440 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon

2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa (METSO) tukeviin toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä, kohdentamista ja seurantaa

3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, sekä niihin liittyvien työryhmien toimintaan, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen

4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen

5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin

6) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää kohdissa 1)—3) myös avustusten maksamiseen.

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 16 025 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 28 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 38 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

10) avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Itämeren ja vesien suojelun edistäminen 6 990 000
Ympäristötehtävien palvelujen hankinta 4 225 000
Ympäristön kunnostamisen ja maaperänsuojelun kehittäminen 1 350 000
Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen 2 000 000
Ilmastopaneeli ja ilmastohankkeet 1 460 000
Yhteensä 16 025 000

Määrärahasta käytetään 6 990 000 euroa vesien ja Itämeren suojelun edistämiseen, vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden kannalta tärkeiden alueiden kartoitukseen (VELMU-ohjelma), pienvesien suojelun edistämiseen, pohjavesialueiden määrittämiseen ja luokitteluun sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen. Määrärahaa käytetään myös hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin, joilla tehostetaan ravinteiden kierrätystä ja toimia Itämeren ja vesien suojelemiseksi.

Määrärahasta käytetään elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tarvitsemien laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien palveluiden hankintaan 4 225 000 euroa.

Määrärahasta käytetään 1 350 000 euroa maaperänsuojeluun ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostamistoiminnan ja seurannan kehittämiseen.

Määrärahaa käytetään myös kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman toimeenpanoon sekä ilmastopaneelin toimintaan. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Kierrätystä edistävä sääntely ja ratkaisut -200
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen 500
Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) toimeenpano 1 000
Yhteensä 1 300

2018 talousarvio 16 025 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 14 725 000
2016 tilinpäätös 15 825 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 16,025 milj. euroa, joka on 1,3 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Valiokunta pitää määrärahan korotusta perusteltuna.

Itämeren ja vesien suojelun edistämiseen on tarkoitus käyttää momentilta yhteensä 6,99 milj. euroa. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien avulla pyritään vähentämään rehevöitymistä ja haitallisten aineiden päästöjä sekä edistämään pohjavesien ja vesi- ja meriluonnon monimuotoisuuden suojelua (3,65 milj. euroa). Hallituksen kärkihankkeella Biotalous ja puhtaat ratkaisut toteutetaan vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden tehostamista ja ravinteiden kierrätysohjelmaa (2,04 milj. euroa). Erityisen tarpeellisina valiokunta näkee ravinteiden kierrätysohjelman teemoihin liittyvät avoimet hankehaut, kuten yhdyskuntajätevesien sisältämien ravinteiden tehokas hyödyntäminen, ravinneneutraalin kunnan konseptin edistäminen, ruokahävikin vähentäminen ja biojätteiden hyödyntäminen. Samoin tarpeellista on jatkaa Itämeren vedenalaisen meriluonnon kartoitusohjelman (VELMUn) inventointeja monimuotoisuuden kannalta arvokkailla alueilla ja alueilla, joihin kohdistuu paineita (1,3 milj. euroa).

Momentin määrärahaa käytetään perustellusti Ilmastopaneelin toimintaan ja ilmastohankkeisiin, joihin esitetään yhteensä 1,46 milj. euroa. Tästä 1 milj. euroa on lisäystä, ja se kohdistetaan Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (Kaisu) toimeenpanoon kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseksi. Lisäksi määrärahaa käytetään kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten sekä ilmastopolitiikan kehittämisen edellyttämiin selvityksiin.

Valiokunta pitää tarpeellisena myös momentilta rahoitettavaa ympäristötehtävien ohjaus- ja kehittämistyötä. Esimerkiksi maaperänsuojeluun ja pilaantuneisiin maa-alueisiin liittyvän tutkimus- ja kunnostustoiminnan kehittämisellä (1,35 milj. euroa) tuetaan merkittävimpien riskikohteiden tunnistamista ja tarkoituksenmukaisten kunnostuspäätösten tekemistä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan toiminnan kehittämisellä ja tehostamisella voidaan saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 16 025 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Itämeren ja vesiensuojelua ohjaavien vesien- ja merenhoidon suunnitelmien ja toimeenpanon edistämiseen sekä ympäristön tilan ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen

2) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön edistämiseen

3) ravinteiden kierrätyksen edistämiseen vesien rehevöitymisen vähentämiseksi

4) maaperänsuojeluun ja ympäristön kunnostustoimintaan liittyvän tutkimus-, riskinarviointi- ja -hallintatoiminnan kehittämiseen sekä seurantaan

5) ympäristötehtävien näytteenoton, laboratoriopalvelujen, tiedonhallinnan ja muiden palvelujen hankintaan

6) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen

7) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin sekä ilmastopolitiikan kehittämiseen ja toimeenpanoon

8) bio- ja kiertotaloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin

9) enintään 88 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 28 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 38 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin

10) avustuksiin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin edellä tarkoitettujen käyttötarkoitusten edistämiseksi

11) kierrätystä edistävän sääntelyn ja ratkaisujen valmistelusta, ravinteiden kierrätyksen lisäämisestä sekä Itämeren ja vesien suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 90 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 30 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 38 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 35.20.55 ja aiheutuu Suomen muovitiekartan edistämiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisesta.


2018 II lisätalousarvio 500 000
2018 talousarvio 16 025 000
2017 tilinpäätös 14 725 000
2016 tilinpäätös 15 825 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2018 vp (21.11.2018)

Momentille esitetään 500 000 euron lisäystä. Vastaava summa on vähennetty momentilta 35.20.55.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan momentin perusteluosasta on jäänyt pois maininta määrärahan käyttöön liittyvästä 4 henkilötyövuoden lisäyksestä. Työpanos tarvitaan keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) toimeenpanoon ja ilmastoon liittyvien arviointien ja selvitysten tekemiseen tutkimuslaitosten ja aluehallinnon toimesta.

Valiokunta korjaa momentin perusteluosan 2. kappaleen siten, että se vastaa alkuperäistä tarkoitusta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 500 000 euroa.

Momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 94 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen, josta enintään 22 henkilötyövuotta määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohdan 6) sekä 34 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen ja 38 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen muiden kohtien tehtäviin.

52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 30 906 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien arvokkaiden kulttuurikohteiden käytön, hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Matkailu 4.0 -hankkeeseen sisältyvien luontomatkailua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee kustannusvaikuttavin toimin
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

Selvitysosa:Ympäristöministeriö asettaa Metsähallituksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

Määrälliset tavoitteet

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
         
Natura-alueiden NATA-arviointien kattavuus (% MH:n vastuulla olevista) 18 39 73 91
Ennallistaminen ja hoito (ha) 5 670 5 738 5 530 5 560
Lajiesiintymätarkistukset (kpl) 2 755 8 536 3 450 9 500
Käyntimäärät: kansallispuistot, valtion retkeilyalueet, luontokeskukset, historiakohteet 5 297 000 5 746 600 5 300 000 5 890 000
Luontokeskusten, maastopalveluiden ja lupa-asiakkaiden asiakastyytyväisyys (1—5 arviointiasteikko) 4,09 4,10 4,04 4,10
Metsähallitus
  • — parantaa uhanalaisten ja luontodirektiivin lajien ja luontotyyppien sekä lintudirektiivin lajien suojelutasoa täydentämällä niitä koskevaa tietopohjaa ja kohdentamalla sen perusteella suojelutoimet mahdollisimman tehokkaasti
  • — toteuttaa Natura 2000 - ja muilla suojelualueilla hoito- ja ennallistamistoimia tavoitteena alueiden tilan, kytkeytyneisyyden ja ekosysteemipalveluiden toiminnan parantaminen. Metsähallitus seuraa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta sekä vastaa koko suojelualueverkon tilan seurannasta ja vastaa luonnonsuojelualueiden tietojärjestelmien kehittämisestä ja teknisestä ylläpidosta
  • — ylläpitää ja hoitaa kulttuurihistoriallista kiinteistövarallisuutta valtion kiinteistöstrategian periaatteiden mukaisesti
  • — luo edellytyksiä luontomatkailulle ja luonnon virkistyskäytölle parantamalla käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä sekä seuraa näiden alueiden taloudellista merkitystä ja muita hyötyjä
  • — viestii luonnon monimuotoisuuden suojelusta ja käyttömahdollisuuksista edistäen luonnossa virkistäytymisestä koituvia myönteisiä vaikutuksia
  • — osallistuu merenhoidon suunnitteluun ja toimeenpanoon ja kehittää sisävesien monimuotoisuuden suojelua
  • — jatkaa luonnonsuojelualueiden kiinteistönmuodostamista ja hoidon ja käytön suunnittelua koskevaa kolmevuotista projektia.

Metsähallituksen ympäristöministeriön toimialaan kuuluvista julkisista hallintotehtävistä arvioidaan Metsähallitukselle kertyvän tuloja arviolta 5 400 000 euroa, josta noin 300 000 euroa on tarpeettomien kiinteistöjen myyntituottoja.

Muut tunnusluvut

  2015
toteutuma
2016
toteutuma
2017
arvio
2018
esitys
         
Kansallispuistojen hoito (kpl) 39 39 40 40
Muiden luonnonsuojelualueiden hoito (kpl) 662 674 744 1 220
Kansallispuistojen hoito (ha) 989 000 990 000 1 000 000 1 000 000
Muiden luonnosuojelualueiden hoito (ha) 763 000 764 000 997 000 1 155 000
Muiden luonnonsuojelukohteiden hoito (ha) 1 016 000 1 045 000 820 000 665 000
Erämaa-alueiden (12 kpl) hoito (ha) 1 489 000 1 489 000 1 489 000 1 489 000
Erityisesti suojeltavien lajien esiintymien suojelu (kpl) 4 797 5 216 5 400 5 600
Muiden uhanalaisten ja luontodirektiivilajien esiintymien suojelu (kpl) 21 253 20 882 21 500 22 500
Muinaisjäännösten lkm (kpl, Museoviraston rekisteri) 2 178 2 267 2 269 2 269
Suojeltujen rakennusten lukumäärä (kpl) 343 356 357 357
Luontokeskusten ja muiden asiakaspisteiden määrä (kpl) 28 27 26 26

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Perustetaan kansallispuisto -500
Kansallispuistojen ja eräiden virkistyskohteiden palveluvarustuksen parantaminen 650
Matkailu 4.0 -hanke (siirto momentilta 32.50.41) 1 700
Tasomuutos -600
Yhteensä 1 250

2018 talousarvio 30 906 000
2017 talousarvio 29 656 000
2016 tilinpäätös 39 616 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 30,906 milj. euroa, joka on 1,25 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Lisäksi Metsähallitus saa käyttää ne julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan (arviolta 5,4 milj. euroa).

Valiokunta pitää myönteisenä, että esitykseen sisältyy vahva panostus matkailua edistäviin toimiin. Hallituksen kärkihankkeisiin kuuluvaa Matkailu 4.0 -hanketta rahoitetaan 1,7 milj. eurolla sekä kansallispuistojen ja muiden virkistyskohteiden palveluvarustuksen parantamista 650 000 eurolla. Tarkoitus on uudistaa Luontoon.fi- ja Retkikartta.fi-sivustoja sekä laatia yritysten matkailumarkkinointia tukevaa viestintämateriaalia. Määrärahalla kunnostetaan myös useiden kansallispuistojen ja muiden tärkeiden käyntikohteiden palvelu- ja opastusvarustusta. Esimerkiksi 150 000 euroa kohdennetaan Aulangon luonnonsuojelualueelle reittien opasteisiin ja käynnistetään Graniittilinnan kunnostussuunnitelma. Linnan korjauksen arvioidaan vaativan noin 1,2 milj. euron lisärahoituksen.

Valiokunta toteaa, että Luontopalveluiden hallinnassa olevien alueiden ja kiinteistöjen korjausvelka on suuri ja sen umpeen kuromisesta tulee tehdä realistinen korjaussuunnitelma. Metsähallitus arvioi korjausvelan olevan luontoalueiden virkistys- ja matkailukäytön palvelukokonaisuuden osalta noin 44,2 milj. euroa ja kulttuurihistoriallisessa kiinteistövarallisuudessa (kuten rauniolinnat ja linnoitteet) noin 72,7 milj. euroa.

Valiokunta pitää luontopalveluihin tehtäviä investointeja tarpeellisina ja taloudellisesti kannattavina. Vuonna 2016 kaikkien kansallispuistojen, retkeilyalueiden, keskeisimpien kulttuuriperintökohteiden ja muiden matkailun kannalta merkittävien alueiden kokonaistulo- ja työllisyysvaikutuksien arvioidaan olleen noin 232 milj. euroa ja 2 300 henkilötyövuotta. Lisäksi kävijätutkimusten ja -laskentojen perusteella on arvioitu, että kaikkien Suomen kansallispuistoissa vierailleiden henkilöiden kokemat terveysvaikutukset olivat 281 milj. euroa.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 900 000 euroa, josta osoitetaan:

  • — 250 000 euroa Aulangon graniittilinnan kunnostukseen
  • — 150 000 euroa geologisen ja luonnonperinnön virtuaalisten opasteiden ja palveluiden kehittämiseen Lauhanvuoren, Kauhaneva-Pohjankankaan ja Seitseminen kansallispuistoissa sekä niiden läheisyydessä sijaitsevissa luontokohteissa
  • — 150 000 euroa Repoveden kansallispuiston luontomatkailun kestävyyden ja laadun parantamiseen
  • — 100 000 euroa autiotupien ylläpitoon ja kehittämiseen
  • — 250 000 euroa nuorten työllistämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 31 806 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön ohjauksessa toteutettaviin Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin seuraavasti:

1) Metsähallituksen hallinnassa olevien kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden ja -kohteiden, erämaa-alueiden sekä julkisten hallintotehtävien hallinnassa olevien arvokkaiden kulttuurikohteiden käytön, hoidon ja opastustoiminnan menoihin sekä yksityisten suojelualueiden hoitomenoihin

2) luonnonsuojelualueilla ja -kohteilla niiden suojelutarkoitusta palvelevaan rakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten, rakennelmien, teiden ja tieosuuksien perusparantamis-, korjaus-, kunnossapito- ja purkumenojen maksamiseen samoin kuin luonnonsuojelualueilla sijaitsevien tai niitä varten tarvittavien rakennusten ostamiseen

3) sellaisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankkimiseen, joiden taloudellinen käyttöaika on yli kolme vuotta.

Lisäksi Metsähallitus saa käyttää näihin julkisiin hallintotehtäviin Metsähallitukselle kertyvät sellaiset julkisten hallintotehtävien tulot, jotka kuuluvat ympäristöministeriön toimialaan.

Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös Matkailu 4.0 -hankkeeseen sisältyvien luontomatkailua edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen.

Toiminnan vaikuttavuustavoitteet ympäristöministeriön toimialan osalta ovat:

  • — Lajien ja luontotyyppien suojelutaso paranee tuoreen tiedon mukaan priorisoiduilla toimenpiteillä
  • — Natura 2000- ja luonnonsuojelualueverkoston tila paranee kustannusvaikuttavin toimin
  • — Kulttuurihistoriallisen kiinteistövarallisuuden arvo säilyy
  • — Luonnossa virkistäytyminen lisää hyvinvointia ja luonnon arvostusta, jota tuetaan aktiivisella viestinnällä.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 504 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 300 000 euroa aiheutuu Saamelaismuseo ja Ylä-Lapin luontokeskus Siidan perusnäyttelyiden uudistamisesta ja uusien tilojen laitteista sekä kalusteista ja 204 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 504 000
2018 talousarvio 31 806 000
2017 tilinpäätös 29 656 000
2016 tilinpäätös 39 616 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 504 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 450 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 35.20.55, mistä 770 000 euroa aiheutuu asiakaspalvelun parantamisesta ja korjausvelan vähentämisestä, 880 000 euroa hallinnon ja talouden tietojärjestelmien uusimisesta ja 800 000 euroa Metsähallituksen digitalisaatiohankkeista.


2018 II lisätalousarvio 2 450 000
2018 I lisätalousarvio 504 000
2018 talousarvio 31 806 000
2017 tilinpäätös 29 656 000
2016 tilinpäätös 39 616 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 450 000 euroa.

60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Öljyjätemaksuina kertyvistä varoista voidaan valtion talousarviossa siirtää osa öljysuojarahastoon käytettäväksi öljyn pilaamien maa-alueiden puhdistuskustannusten korvaamiseen. Korvausperusteista on säädetty tarkemmin öljysuojarahastosta annetun lain (1406/2004) 15 §:ssä.

Määräraha yhdessä momentin 35.10.65 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.


2018 talousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 3 000 000
2016 tilinpäätös 3 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain (894/1986) 7 §:n nojalla öljysuojarahastoon tehtävän siirron maksamiseen.

61. Vesien- ja ympäristönhoidon edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 8 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen

2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanemiseksi

3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) hankkeista aiheutuvien enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

6) pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteestä Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä edistävien menojen maksamiseen

8) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Lievestuoreenjärven Laajalahden kunnostushankkeen toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2018 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2018 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toteuttaminen sekä haja-asutuksen jätevesineuvonta 4 371 000
Pilaantuneiden alueiden kunnostus 2 021 000
Puurakentamisen ohjelma 2 200 000
Yhteensä 8 592 000

Määrärahasta käytetään 2 371 000 euroa vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteiden toteuttamiseen, pohjavesien tilan parantamiseen sekä haja-asutuksen jätevesineuvontaan vesien hyvän tilan turvaamiseksi sekä 1 500 000 euroa hallituksen kärkihankkeen toimenpiteisiin kuuluviin vesien- ja merenhoidon hankkeisiin. Erityisesti heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilaa parannetaan. Julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Samalla edistetään Suomen vesialan liiketoimintaa, kilpailukykyä ja vientimahdollisuuksia tukemalla uusien teknologioiden käyttöönottoa ja hyvien käytäntöjen jakamista. Lisäksi määrärahasta käytetään 500 000 euroa Lievestuoreenjärven Laajalahden kunnostushankkeeseen.

Määrärahasta käytetään 1 521 000 euroa valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista sekä valtion jätehuoltotöinä toteutettavien pilaantuneiden maa-alueiden tutkimus- ja kunnostushankkeiden teettämisestä tai avustamisesta aiheutuviin menoihin ympäristö- tai terveysriskien kannalta merkittävissä kohteissa, jotka ELY-keskukset ovat priorisoineet ja joiden toteuttamisesta vastaa Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Määrärahaa voidaan käyttää myös ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömien toimien rahoittamiseen tilanteissa, joissa valtio joutuu toiminnanharjoittajan maksukyvyttömyyden tai muun vastaavan syyn takia toissijaisesti osallistumaan esim. vaarallisten jätteiden tai kemikaalien poistamiseen kiinteistöltä.

Määrärahasta käytetään 500 000 euroa hallituksen kärkihankkeen toimenpiteenä toteutettavan kansallisen pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelman toteuttamiseen kriittisimpien riskialueiden tutkimiseksi, vedenoton kannalta tärkeiden pohjavesialueiden suojelemiseksi, maa-ainesten hyötykäytön lisäämiseksi ja kotimaisten puhtaiden teknologioiden kehityksen (kestävät kunnostusmenetelmät) vauhdittamiseksi.

Määrärahalla edistetään puurakentamista osana hallituksen Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihanketta. Määrärahaa käytetään teollisen puurakentamisen ohjelman toteuttamiseen. Rahoituksesta 200 000 euroa perustuu kärkihankerahoitukseen ja 2 000 000 euroa energia- ja ilmastostrategian toteuttamiseen. Määrärahan merkittävä lisäys mahdollistaa ohjelman laajentamisen ja ohjelman jatkamisen vuoteen 2021. Vuonna 2018 toteutetaan suunnitellusti mm. kehitystyötä liittyen puun käytön erityiskysymyksiin tiivistyvien kaupunkien rakentamisessa, terveellisen ja turvallisen julkisen rakentamisen ratkaisujen edistämistä, alueellisten osaamiskeskittymien muodostumisen tukemista sekä muuttuviin rakennusmääräyksiin liittyvää viestintä- ja koulutustyötä.

Määrärahalla edistettäviä hankkeita rahoitetaan vähäisessä määrin lisäksi työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan budjetoidusta momentin 32.01.02 määrärahoista lähinnä työmaiden työnjohdon palkkaus- ja muina kulutusmenoina.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
       
Vuoden 2018 sitoumukset 500 500 1 000
Yhteensä 500 500 1 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusohjelma -300
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Ravinteiden kierrätys ja Itämeren ja vesien suojeleminen -500
Lievestuoreen Laajalahden kunnostushanke 500
Puurakentamisen ohjelma 2 000
Vesistökunnostushankkeet 850
Yhteensä 2 550

2018 talousarvio 8 592 000
2017 talousarvio 6 042 000
2016 tilinpäätös 11 072 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 8,592 milj. euroa, joka on 2,55 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017.

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2,871 milj. euroa hankerahana vesien- ja merenhoidon käytännön toimenpiteisiin. Toimenpiteet sisältyvät vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmiin, ja niitä on tarkennettu vesien kunnostuksia ja kalateitä koskevissa strategioissa. Toimia tarvitaan useissa sadoissa järvi-, joki- ja rannikkokohteissa sekä pohjavesialueilla.

Valiokunta pitää myös tarpeellisena, että pilaantuneiden alueiden kunnostukseen esitetään 2,021 milj. euroa. Lisäksi esitetään erillisen määrärahan (500 000 euroa) kohdistamista Lievestuoreenjärven Laajalahden kunnostushankkeeseen vähentämään alueen aiheuttamia ympäristöhaittoja ja -riskejä. Hankkeen viimeinen vaihe käsittää konkurssiin päätyneen Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehtaan jätevesien haitallisia aineita sisältävän kuitulietteen peittämisen ja jälkihoidon.

Haja-asutuksen jätevesineuvonnan valiokunta näkee edelleen perusteltuna. Tarkoitukseen esitetään 1 milj. euroa, jolla edistetään talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla annetun asetuksen (157/2017) toimeenpanoa 31.10.2019 mennessä. Avustukset kohdennetaan järjestöille ja muille yhteisöille neuvontaa ja koulutustilaisuuksia sisältäviin hankkeisiin, jotka toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa eri puolilla maata.

Myönteistä on myös puurakentamisen toimenpideohjelman toteutukseen esitettävä 2,2 milj. euroa, jossa on huomattava lisäys kuluvan vuoden 200 000 euroon verrattuna. Ohjelman tavoitteena on kehittää kansainvälisesti kilpailukykyisen puurakentamisen osaamista ja teollisen valmistuksen yritystoimintaa Suomessa sekä tukea biotalousstrategiaa edistämällä puurakentamista. Valiokunta korostaa, että ohjelma vahvistaa ilmastopolitiikan mukaista kehitystä ja toteaa, että puurakentamisen esteitä tulee edelleen poistaa sekä kehittää alan koulutusta ja tutkimusta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 8 592 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) vesien- ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) nojalla vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimenpiteiden toteuttamisen avustamiseen

2) haja-asutuksen jätevesineuvontaan viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla valtioneuvoston asetuksen (209/2011) toimeenpanemiseksi

3) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion jätehuoltotöiden koordinoinnista ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden valmistelusta, toteuttamisesta ja seurannasta sekä pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustusten myöntämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen

4) hankkeista aiheutuvien enintään 5 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

5) ympäristövahinkojen ehkäisyn kannalta välttämättömiin toimiin

6) pilaantuneiden maa-alueiden kunnostuksen ja maa-aineskierrätyksen kokeiluohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen

7) Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä -kärkihankkeen toimenpiteestä Lisätään puun tarjontaa ja monipuolista käyttöä edistävien menojen maksamiseen

8) EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Momentin määrärahasta rahoitettu, valtion työnä toteutettu ja valmistunut työ saadaan sopia luovutettavaksi kunnalle tai muulle yhteistyökumppanille. Samalla on sovittava niistä ehdoista, joita työn vastaanottajan on luovutuksen jälkeen noudatettava.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Lievestuoreenjärven Laajalahden kunnostushankkeen toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2018 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2018 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 1 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 35.01.65 yhdistyksille kohdistettavien avustusten lisäämiseen.


2018 I lisätalousarvio -100 000
2018 talousarvio 8 592 000
2017 tilinpäätös 6 042 000
2016 tilinpäätös 11 072 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 100 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 560 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 35.20.55 ja aiheutuu kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelman hankkeiden toimeenpanosta.


2018 II lisätalousarvio 560 000
2018 I lisätalousarvio -100 000
2018 talousarvio 8 592 000
2017 tilinpäätös 6 042 000
2016 tilinpäätös 11 072 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2018 vp (21.11.2018)

Momentille esitetään 560 000 euron lisäystä. Vastaava summa on vähennetty momentilta 35.20.55. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esityksestä on jäänyt pois maininta, mihin määräraha käytetään.

Valiokunta lisää momentin perusteluihin 2. kappaleen, jossa mainitaan, että määrärahaa saa käyttää myös Kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmasta aiheutuviin menoihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 560 000 euroa.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös Kansallisen kestävän kaupunkikehityksen ohjelmasta aiheutuvien menojen maksamiseen.

63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 26 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2018 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2018 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

Selvitysosa:Hankkimalla maata valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin sekä korvausmenettelyllä toimeenpannaan pääasiassa valtioneuvoston vahvistamia luonnonsuojeluohjelmia, Natura 2000 -verkostoa, erityisesti suojeltavien lajien suojelua ja kaavojen suojelualuevarauksia. Lisäksi toteutetaan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ohella Metsähallitus jatkaa suojelualuehankintoja. Vuosina 1971—2016 on valtion omistukseen hankittu alueita luonnonsuojelutarkoituksiin yhteensä noin 411 000 hehtaaria ja perustettu yksityisiä suojelualueita korvausta vastaan kaikkiaan 187 000 hehtaaria.

METSO-ohjelman mukaisten metsäalueiden hankintaan ja korvauksiin varataan alustavasti 16 000 000 euroa. Virkistysalueiden hankinnan tukemiseen varataan 100 000 euroa. Määrärahasta 1 000 000 euroa voidaan tarvittaessa osoittaa Metsähallituksen käyttöön.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2019 2020 2021 Yhteensä
vuodesta
2018 lähtien
         
Vuoden 2018 sitoumukset 5 000 3 000 2 000 10 000
Menot yhteensä 5 000 3 000 2 000 10 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
METSO-ohjelma (siirto momentilta 35.20.55) 5 000
METSO-ohjelman toteuttaminen 1 000
Yhteensä 6 000

2018 talousarvio 26 630 000
2017 talousarvio 20 630 000
2016 tilinpäätös 18 474 172

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentilta jatketaan vapaaehtoisiin suojelutarkoituksiin perustuvan Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toteutusta. Tarkoitukseen on käytettävissä yhteensä 23 milj. euroa, joka on 6 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2017. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus korotti ohjelman rahoitusta kevään kehyspäätöksen (3 milj. euroa) lisäksi syksyn talousarvioesityksessään (5 milj. euroa). Vuoden 2018 rahoituksessa on lisäksi huomioitu eduskunnan vuodelle 2017 tekemän kertalisäyksen poistuminen (-2 milj. euroa). Myönteistä on, että METSO-toimenpiteiden rahoitusta on lisätty myös maa- ja metsätalousministeriön pääluokasta, jossa määrärahat ovat yhteensä noin 5,5 milj. euroa (momentit 30.40.22 ja 30.40.45).

Valiokunta toteaa, että korotuksilla on merkittävä vaikutus METSO-ohjelman toteuttamiseen. Vuonna 2018 ympäristöministeriön hallinnonalalla on tarkoitus hyväksyä ohjelmaan 4 500 hehtaaria arvokkaita metsäalueita, kun vuoden 2017 vastaava tavoite on 3 400 hehtaaria. Valtioneuvoston vuonna 2014 hyväksymän ohjelman tavoitteena on suojella yhteensä 96 000 hehtaaria metsäalueita vuoteen 2025 mennessä. Elokuussa 2017 tavoitteesta oli toteutettu noin 62 800 hehtaaria.

Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahaa suunnataan metsien suojelun kannalta tärkeimmille painopistealueille. Toteutuksen kohdentamisessa on tärkeää pyrkiä varmistamaan laadullisesti riittävä tarjonta erityisesti metsäalan toimijoiden kanssa tehtävällä yhteistyöllä ja kohdennetulla markkinoinnilla.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 26 630 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja vesialueiden sekä rakennusten ostamiseen ja lunastamiseen luonnonsuojelutarkoituksia varten sekä erämaa-alueisiin liitettävien alueiden ostamiseen

2) korvausten maksamiseen maanomistajille tai erityisen oikeuden haltijoille luonnonsuojelulain 24, 25, 29 ja 47 §:n mukaisten päätösten tai sopimusten aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

3) Natura 2000 -verkoston toteuttamisesta aiheutuviin luonnonsuojelulain 53 §:n, maankäyttö- ja rakennuslain 197 §:n sekä yksityistielain 7 a §:n mukaan valtiolle määrättyihin korvauksiin

4) maa-aineslain 8 ja 26 §:n mukaisesti suojelusta aiheutuviin korvauksiin

5) luonnonsuojelulain 55 §:n 2 momentin mukaisiin haitankorvauksiin

6) valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin hankittavien alueiden tai yksityisiksi suojelualueiksi perustettavien alueiden arvioinnista, maanmittaustoimituksista ja hankintatehtävistä sekä yksityisten suojelualueiden merkinnästä aiheutuviin menoihin ja lisäksi ympäristöministeriön hallinnassa olevien alueiden kiinteistönhoidon menoihin ja mahdollisiin korvaustoimitusten kuluihin

7) enintään 100 000 euroa erikseen tehtävien yhteistoimintasopimusten perusteella maksettaviin palkkioihin, joilla edistetään maanomistajien tekemien Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) mukaisten tarjousten käsittelyä

8) koron maksamiseen jaksotetuille kauppahinnan ja korvausten maksuerille, jolloin koron suuruus on kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 95 §:n 1 momentin mukainen

9) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten maksamiin korvauksiin rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheuttamista vahingoista

10) kunnille ja kuntien virkistysalueiden hankintaa varten perustamille yhteisöille seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysaluehankintojen tukemiseen valtionavustuslain nojalla. Hankintojen tulee edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua

11) metsätuhojen torjunnasta annetun lain perusteella luonnonsuojelualueelta tai luonnonsuojelutarkoitukseen hankitulta valtion alueelta levinneiden metsätuhojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta ja vahinkojen arvioinnista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Valtioneuvoston vahvistamien luonnonsuojeluohjelmien, Natura 2000 -verkoston ja Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamiseksi saa tehdä vuonna 2018 sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2018 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 10 000 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 35.20.55 ja aiheutuu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toteuttamisen vahvistamisesta.


2018 II lisätalousarvio 3 000 000
2018 talousarvio 26 630 000
2017 tilinpäätös 20 630 000
2016 tilinpäätös 18 474 172

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.

(64.) EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

EU:n LIFE-hankkeiden kirjanpidollisen käsittelyn yksinkertaistamiseksi momenttien 12.35.99 ja 35.10.64 budjetointia muutetaan siten, ettei LIFE-hankkeiden rahoitusosuuksia tai niiden toteuttamisesta aiheutuvia menoja oteta jatkossa huomioon kyseisillä momenteilla. Komission maksamat LIFE-hankkeiden rahoitusosuudet sekä niihin liittyvät menot käsitellään jatkossa vain hankkeiden toteuttajien tai koordinoijien toimintamenomomenteilla.


2017 talousarvio 4 500 000
2016 tilinpäätös 4 500 000

65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.

Selvitysosa:Määräraha yhdessä momentin 35.10.60 määrärahan kanssa vastaa öljyjätemaksujen kertymää momentille 11.19.08.


2018 talousarvio 1 000 000
2017 talousarvio 1 000 000
2016 tilinpäätös 1 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää öljyjätemaksusta annetun lain 7 §:n nojalla öljyjätteistä ja niiden keräilystä, kuljetuksesta, varastoinnista ja käsittelystä aiheutuvien korvausten maksamiseen öljyjätemaksuina kertyvien varojen käytöstä öljyjätehuoltoon annetussa valtioneuvoston päätöksessä (1191/1997) tarkemmin säädetyin perustein.

66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 812 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Ilmasto ja ilmakehä 385 000
Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus 460 000
Itämeri, vesistöt ja vesivarat 707 000
Materiaalitehokkuus ja kemikaalit 175 000
Asuminen ja rakennettu ympäristö 2 000
Muut maksut ulkomaille 83 000
Yhteensä 1 812 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentilta 35.01.01 80
Yhteensä 80

2018 talousarvio 1 812 000
2017 talousarvio 1 732 000
2016 tilinpäätös 1 440 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 812 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ympäristöministeriön toimialaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja sopimusten jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen sekä muihin kansainvälisten sitoumusten aiheuttamiin maksuihin ulkomaille.

70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjausmenojen ja korvaavan aluksen vuokrausmenojen maksamiseen.

Valtuus

Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2018.

Selvitysosa:Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnittelu tehtiin 2015—2016, ja peruskorjaus toteutetaan 2017—2018. Peruskorjauksen kokonaiskustannusarvio on 11 600 000 euroa, joka on tarkentunut tarjousten saapumisen jälkeen. Korjaus- ja muutostöissä pyritään käyttökustannusten pienentämiseen. Peruskorjauksessa huomioidaan myös aluksella työskentelevien tutkijoiden työturvallisuuden sekä itse tutkimustyön laadun varmistaminen. Määrärahaa voi käyttää myös korvaavan aluksen vuokraukseen, mikäli se mahdollistaa peruskorjauksen kokonaistaloudellisesti edullisemman toteutuksen.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
     
Vuoden 2018 sitoumukset 3 000 3 000
Yhteensä 3 000 3 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Öljyntorjuntalaitteiston ja avomeriöljyntorjuntakaluston hankinta (siirto momentille 35.10.20) -1 000
Tasomuutos -1 000
Yhteensä -2 000

2018 talousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 5 000 000
2016 tilinpäätös 7 500 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 4 100 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 1 100 000 euroa talousarvioesityksen 3 000 000 euroon nähden aiheutuu merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen lisäkustannusten rahoittamisesta. Lisäyksestä 300 000 euroa on siirtoa momentilta 35.01.04.

Arandan peruskorjaukseen aiemmin myönnetty valtuus on 11 000 000 euroa. Peruskorjaushankkeesta on tehty valtiota sitova sopimus ja hanke on valmistumassa. Arandan peruskorjauskustannusten kokonaissumma on kustannusten noususta ja korjaustyön määrän kasvusta johtuen 15 600 000 euroa. Peruskorjauksen lisäkustannuksista 3 500 000 euroa voidaan rahoittaa momentin siirtyvillä erillä ja loppuosa on tarkoitus rahoittaa nyt ehdotettavalla määrärahalla.


2018 talousarvio 4 100 000
2017 talousarvio 5 000 000
2016 tilinpäätös 7 500 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää tarpeellisena käynnissä olevan merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen esitettävää lisämäärärahaa (4,1 milj. euroa). Korjauksen arvioidaan valmistuvan vuonna 2018 ja kustannusten nousevan yhteensä noin 15 milj. euroon. Peruskorjauksen valmistuttua talousarviossa on syytä varautua myös normaaleihin aluksen ylläpitomenoihin, kuten kunnossapitoon ja huoltoihin sekä tutkimuslaitteiden päivittämisestä aiheutuviin hankintakuluihin.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 4 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää merentutkimusalus Arandan peruskorjausmenojen ja korvaavan aluksen vuokrausmenojen maksamiseen.

Valtuus

Mikäli vuodelle 2015 myönnettyä merentutkimusalus Arandan peruskorjaukseen liittyvää valtuutta solmia sopimuksia ja antaa sitoumuksia on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä päätöksiä vuonna 2018.