Talousarvioesitys 2003

42. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Selvitysosa:Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tutkii kalataloutta, riistataloutta ja porotaloutta ja harjoittaa valtion kalanviljelytoimintaa.

Lähivuosina tutkimuslaitos syventää ja monipuolistaa perustehtäväänsä, kala- ja riistavarojen kestävää hyödyntämistä tukevaa tutkimusta. Kala- ja riistavarojen runsauden ja hyödyntämisen seurannassa otetaan huomioon maa- ja metsätalousministeriön päivitetyt strategiset tavoitteet sekä erityisesti kalaston tilan ja riistaeläinten levinneisyyden ja runsauden aiheuttamat muutostarpeet. Vesiviljelyelinkeinon kehittymistä monipuolisemmaksi, riskejä sietäväksi ja kannattavaksi edistetään. Tutkimuslaitoksen vesiviljelyn ydintehtävä on jatkossakin kalaston monimuotoisuuden ylläpitäminen. Osana kansainvälistä lohen toimintaohjelmaa lohi pyritään palauttamaan kolmeen entiseen lohijokeen. Laajoihin, vaativiin, myös kansainvälisiin tutkimushankkeisiin pystyviä tutkijayhteisöjä kehitetään ja yliopistoyhteistyötä lisätään. Elinkeinojen kehittymistä ja työllisyyttä tukevaa tutkimusta ja palvelutuotantoa vahvistetaan.

Maa- ja metsätalousministeriö on vuoden 2003 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen asettanut alustavasti Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle seuraavat tulostavoitteet:

Kalantutkimus

Tuotetaan tietoa kalakantojen tilasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä kala- ja rapukantojen hoitomenetelmistä. Tutkitaan ja kehitetään rakennettujen ja rehevöityneiden vesistöjen kalataloudellisia kunnostusmenetelmiä. Selvitetään istutusten tuloksellisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tuotetaan tietoa, jota soveltamalla voidaan säilyttää kalakantojen monimuotoisuutta.

Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus

Tuotetaan tutkimustietoa kala-, riista- ja porotalouteen liittyvän hallinnollisen, tuotannollisen ja kaupallisen toiminnan sekä metsästys- ja kalastusharrastusten tarpeisiin. Analysoidaan eurooppalaisten kalamarkkinoiden toimintaa viimeisen 20 vuoden aikana. Tutkitaan sitä, kuinka kalankasvatus elinkeinona on vaikuttanut saaristolaisyhteisöihin ja mikä eri kalastuksen, kalankasvatuksen ja muiden elinkeinojen keskinäinen vuorovaikutus ja merkitys on saariston kehitykselle. Käynnistetään monivuotinen poron taloudellisen hyödyntämisen tutkimusohjelma yhdessä muiden tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken.

Riistantutkimus

Riistantutkimuksessa selvitetään metsän ja viljelysympäristön rakenteen ja talouskäytön vaikutuksia riistan hyvinvointiin. Suurpetotutkimuksessa voimistetaan liikkuvuustutkimusta erityisesti suden ja karhun kanta-arvioiden tarkentamiseksi. Pienpetotutkimusta lisätään. Merihylkeiden ja suurpetojen aiheuttamia vahinkoja seurataan ja niiden estämismahdollisuuksia tutkitaan. Metsäkanalintututkimuksessa selvitetään metsästyksen vaikutusta kantoihin ja vesilintututkimuksessa kantojen runsauden ja tuoton säätelymekanismeja. Lisäksi tutkitaan metsästyksen ekologisen kestävyyden tunnuslukuja ja riistayhteisön monimuotoisuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Porontutkimus

Porontutkimuksessa seurataan laidunten tilaa ja tutkitaan poron talvilaidunnusta, ravinnonkäyttöä, vasatuottoa ja -kuolleisuutta sekä muun maankäytön vaikutuksia porotalouteen.

Kala- ja riistavarojen arviointi

Taloudellisesti tärkeimmistä kalavaroista laaditaan kanta-arviot ja saalisennusteet. Resursseja kohdennetaan erityisesti silakkaa ja lohikaloja koskeviin kanta-arviointeihin. Riistakantojen runsaudesta ja tuotosta tuotetaan arviot metsästyksen mitoituksen ja kantojen hoidon pohjaksi.

Tilastotoimi

Tuotetaan viralliset kala- ja riistatilastot, jotka vastaavat sekä EU:n että kotimaisen seurannan ja päätöksenteon tarpeita.

Vesiviljely

Alkuperäisiä, taantuneita kalakantoja ja niiden perinnöllistä monimuotoisuutta ylläpidetään viljelyllä (elävät geenipankit) ja maitipankissa sekä istutuksien avulla. Ylläpidetään viljelykantarekisteriä ja emokalastojen monimuotoisuustietokantaa. Lohen kotiutusohjelmaa (Salmon Action Plan) tuetaan poikasistutuksin. Istutettavien lajien ja kantojen mätiä tuotetaan jatkokasvatukseen. Kehitetään kirjolohen valintajalostusta ja tuotetaan mätiä ja poikasia yksityistä ruokakalanviljelyä varten. Viljelymenetelmien ja -tuotteiden kehittämistä jatketaan. Laadun varmistamiseksi käytössä on ISO-9001:2000 -standardin mukainen laatujärjestelmä.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 14 122 000 euroa.

Määrärahasta saa käyttää elvytettävien kalakantojen mädin myynnin hintojen alentamiseen enintään 50 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon bruttomenojen vähennyksenä 50 000 euroa yhden henkilön palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 30.71.21 sekä lisäyksenä 45 000 euroa toimipaikkaverkoston kehittämiseen ja osaamisyhteistyöhankkeisiin liittyvinä investointiluonteisina menoina. Bruttotuloina otetaan huomioon tutkimuslaitoksen tulot, joiden arvioidaan lisääntyvän 33 000 euroa lähinnä EU:n rahoitusosuuden lisääntymisen johdosta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoitavina maksullisen palvelutoiminnan tuloina 760 000 euroa, vesiviljelytuotteiden myyntituloina 1 180 000 euroa ja muina tuloina 370 000 euroa ja EU-tutkimushankkeiden rahoitusosuutena 380 000 euroa.

24. Arvokalojen sopimuskasvatustoiminta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 117 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää istutuspoikasten lunastamisesta aiheutuvien menojen ja arvokalakantoja koskevista uusista sopimuksista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.

74. Kalanviljelylaitosten ja tutkimusasemien perusparannukset(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 480 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon maa-, vesi- ja talonrakennustyöt, jotka aiheutuvat tutkimuslaitoksen itsensä suorittamista tutkimus- ja vesiviljelytoiminnassa tarpeellisista muutostöistä ja pienehköistä peruskorjauksista. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi huomioitu vuokrausjärjestelyistä johtuva tutkimuslaitoksen kasvava vastuu viljelylaitteiden ja -rakennelmien hankinnoista ja peruskorjauksista.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen varsinaisista talonrakennushankkeista huolehtii Senaatti-kiinteistöt.