Talousarvioesitys 2003

41. Kala-, riista- ja porotalous

Selvitysosa:Luvussa budjetoitujen määrärahojen määrä on noin 41 milj. euroa, mitä vastaavasti valtiolle arvioidaan kertyvän tuloja noin 29 milj. euroa. Suurimmat tuloerät, joita vastaavat menot on budjetoitu tässä luvussa, ovat EU-tulot, hirvieläinten metsästysmaksut sekä riistanhoitomaksu- ja kalastuksenhoitomaksukertymät. Lisäksi luvussa on budjetoitu ne valtion rahoitettavaksi jäävät määrärahat, jotka tarvitaan EU:n yhteisen kalastuspolitiikan toimeenpanon edellyttämien ohjelmien ja muiden toimenpiteiden toteuttamiseen Suomessa.

Luvun määrärahojen työllistävyys: Momentin 30.41.62 rakennetukivaroilla aikaansaatiin ensimmäisellä ohjelmakaudella 1995—1999 noin 100 uutta työpaikkaa ja säilytettiin useita satoja työpaikkoja. Vuonna 2003 arvioidaan aikaansaatavan noin 20 työpaikkaa. Momentin 30.41.77 välitön työllistämisvaikutus arvioidaan 15 työpaikaksi. Lisäksi momenttien 30.41.25 ja 30.41.51 kalanpoikasistutuksiin käytettävillä määrärahoilla on merkittävä työllistämisvaikutus kalanviljelylaitoksilla.

25. Kalakannan hoitovelvoitteet (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää vesioikeudellisten velvoitepäätösten lupaehtojen edellyttämistä kalakannan hoitotoimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Momentille 12.30.40 on merkitty tulona 2 000 000 euroa. Määrärahan käyttöön kohdistuva arvonlisävero maksetaan momentilta 30.01.23.

41. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 5 785 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 6 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Vastaava tulo on merkitty momentille 12.30.35. Määrärahaa käytetään hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja pääsääntöisesti vuonna 2002 aiheutuneiden vahinkojen korvaamisesta sekä hirvieläinkantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Lisäys aiheutuu vahinkojen ja pyyntilupatulojen kasvusta.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 2 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää metsästyslain 87 §:ssä mainittujen maasuurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta sekä näiden ja merihylkeiden aiheuttamien vahinkojen estämisestä, kysymyksessä olevien eläinkantojen seurannasta ja suojelemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Selvitysosa:Momentin nimike on muutettu. Määrärahasta arvioidaan käytettäväksi 1 800 000 euroa petoeläinten aiheuttamista vahingoista maksettaviin korvauksiin ja 500 000 euroa harkinnanvaraisina avustuksina muiden määrärahan perusteluissa mainittujen menojen maksamiseen.

43. Porotalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 564 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää porotalouden edistämiseen myönnettävien valtionapujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Selvitysosa:

50. Metsästyksen ja riistanhoidon edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 973 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:ssä tarkoitettujen menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä, joka oli 290 555 vuosina 1999—2001. Riistanhoitomaksun suuruus on 24 euroa. Vuonna 2003 kertyväksi arvioidut riistanhoitomaksut on merkitty momentille 12.30.39.

51. Kalatalouden edistäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 627 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kalastuslain (286/1982) 91 ja 91 a §:n perusteella vesialueiden omistajille kalavesien käytöstä maksettaviin korvauksiin, kalastusaluetoiminnasta, kalastusalan järjestöjen toiminnasta, kalatalouden edistämisestä sekä valtiolle maksun kannosta ja kalastuksenhoitomaksurekisterin pidosta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Kalastuslain 90 §:n mukaan valtion talousarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, mikä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän perusteella kalastuksenhoitomaksuina kertyisi. Kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräinen lukumäärä vuosina 1999—2001 oli 301 539 kpl. Lisäksi seitsemää vuorokautta koskevia maksuja suorittaneita oli vuonna 1999—2001 keskimäärin 17 384 kpl. Kalastuslain 88 §:n mukainen kalastuksenhoitomaksu on vuodelta 15 euroa ja seitsemän vuorokauden jaksolta 5 euroa. Tämän perusteella lain mukainen määrärahan vähimmäismäärä on 4 610 000 euroa. Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon 17 000 euroa kalastuksenhoitomaksurekisterin osoite- ja nimitietojen myynnistä aiheutuvina menoina. Vuonna 2003 kertyviksi arvioidut kalastuksenhoitomaksut ja kalastuksenhoitomaksurekisterin myyntituotot on merkitty momentille 12.30.37.

52. Tenojoen kalastuslupamaksut ja viehekalastusmaksut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 137 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Tenojoen kalastuslupatuloista osakaskunnille ja muille vesialueen omistajille palautettavan osuuden maksamiseen sekä kalastuslain (286/1982) 89 a §:n mukaisesti viehekalastusmaksujen palautuksina vesialueiden omistajille ja vuonna 2003 kerättävien viehekalastusmaksujen kannosta aiheutuvien kulutus- ja muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon vuonna 2002 kertyväksi arvioidusta Tenojoen kalastuslupatulosta 269 000 eurosta kalastuskunnille ja muille vesialueen omistajille vesialueomistuksen mukaisessa suhteessa palautettavana osuutena noin ¾ eli noin 202 000 euroa. Tenojoen kalastusluvista vuonna 2003 kertyväksi arvioitu tulo on merkitty momentille 12.30.41.

Määrärahan mitoituksessa on lisäksi otettu huomioon viehekalastusmaksuista vesialueiden omistajille vuonna 2003 jaettavana määränä 1 800 400 euroa, mikä saadaan, kun vuonna 2002 kertyväksi arvioidusta viehekalastusmaksutuotosta 1 935 000 euroa vähennetään näiden maksujen kannosta valtiolle vuonna 2002 aiheutuvaksi arvioidut kulut, joiden määräksi on arvioitu vuoden 2002 talousarviossa 134 600 euroa. Valtiolle arvioidaan vuonna 2003 aiheutuvan kuluja viehekalastusmaksujen kannosta 134 600 euroa. Vuonna 2003 kertyväksi arvioidut viehekalastusmaksut on merkitty momentille 12.30.36.

62. Elinkeinokalatalouden markkinoinnin ja rakennepolitiikan edistäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 14 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää elinkeinokalatalouden kansallisesti rahoitettavista edistämistoimenpiteistä aiheutuvien menojen sekä kalatalouden ohjaamisen rahoitusvälineen (KOR) varoista ja Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosastosta (EMOTR-T) rahoitettavien elinkeinokalataloutta koskevien toimenpiteiden EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahasta on varattu 5 700 000 euroa EU:n osarahoittamien hankkeiden valtion rahoitusosuutta varten.

Selvitysosa:Osa määrärahasta on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon EU:n yhteisen kalastuspolitiikan mukaisina menoina 12 750 000 euroa. Tästä EU:n rahoitusosuutta arvioidaan olevan 7 050 000 euroa ja kansallista rahoitusosuutta 5 700 000 euroa. Määrärahatarpeesta 12 400 000 euroa on vuosille 2000—2006 KOR:sta osaksi rahoitettavien ohjelmien rahoitusosuutta, jonka EU:n ja kansalliset rahoitusosuudet on vahvistettu komission hyväksymissä ohjelma-asiakirjoissa. Määrärahan EU-osuudessa on kalatalouden rakenneohjelman osalta otettu huomioon myös Ahvenanmaan osuus. Ahvenanmaa osoittaa tarvittavan kansallisen julkisen rahoitusosuuden tähän omassa talousarviossaan. Momentille 12.30.03 on arvioitu kertyvän 5 718 000 euroa KOR:n rahoitusosuutena kalatalouden tukemiseen. Määrärahasta 350 000 euroa on tarkoitettu kalatalouden markkinajärjestelyistä ml. interventiotoiminta aiheutuviin menoihin, jota vastaava EMOTR-T:n rahoitusosuus kertyy momentille 12.30.01.

Määrärahaa käytetään myös kalatalouden korkotukilainoista annetun lain (1/1976) ja kalastusvakuutuslain (331/1958) mukaisten sekä maa- ja metsätalousministeriön määräämin perustein avustuksina kalan kuljetuksesta, kalatalouden tiedottamisesta, kalankäytön edistämisestä sekä muusta elinkeinokalatalouden edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuonna 2003 näihin tarkoituksiin varataan 1 850 000 euroa, joka jää kokonaan kansallisesti rahoitettavaksi.

Vuoden 2001 lopussa kalastajalainojen pääomakanta oli 287 260 euroa ja kalan markkinointilainojen pääomakanta 64 750 euroa. Aikaisempien vuosien korkotukilainoista arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 4 040 euroa vuonna 2003 ja 3 404 euroa vuonna 2004.

77. Kalataloudelliset rakentamis- ja kunnostushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 757 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää luonnonravintolammikoiden suunnittelu- ja rakentamishankkeiden sekä lähinnä vaelluskalakantojen turvaamiseen ja elvyttämiseen tähtäävien kalataloudellisten kunnostushankkeiden sekä muiden kalataloutta edistävien rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteuttamismenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös hankkeita koskevissa lupapäätöksissä määrättyjen velvoitteiden toteuttamiseen.