Talousarvioesitys 2003

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) varoista saa käyttää enintään 600 000 euroa rahaston maksuliikenteen, kirjanpidon ja perimistehtävien sekä rahaston toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja seurantaan liittyvien tehtävien hoitamisesta aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Maaseudun kehittämistoimenpiteiden tavoitteena on maaseutualueiden tasapainoinen kehitys suhteessa koko maan kehitykseen. Erityinen haaste on syrjäisen ja ydinmaaseudun väestökehityksen tasapainottaminen ja työllisyyden parantaminen. Tätä tuetaan tavoite 1-ohjelma-alueella antamalla näiden alueiden hankkeille etusija sekä Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) alueella jakamalla varat TE-keskuksille niiden syrjäisen ja ydinmaaseudun väkiluvun suhteessa ja porrastamalla yritysinvestointien tukitasot maaseututyyppien mukaan. Paikalliset toimintaryhmät kattavat lähes kaikki Suomen maaseutualueet ja vahvistavat osaltaan maaseudun asukkaiden mahdollisuutta päättää alueensa kehittämisestä.

Maaseudun kestävän kehittämisen rahoittamista koskevat linjaukset EU:n ohjelmakaudella 2000—2006 määritellään asetuksessa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen (EY 1257/1999) sekä kansallisessa maaseutuelinkeinojen rahoituslaissa (329/1999). Tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmien sekä yhteisöaloiteohjelmien (Leader ja Interreg) osalta noudatetaan edellä mainittujen säännösten lisäksi asetusta rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöksistä (EY 1260/1999). EU-osarahoitteisen toiminnan rinnalla on käytössä kokonaan kansallisesti rahoitettavia toimenpiteitä, jolloin luodaan hyvä suomalaista maaseutua ja maataloutta tukeva kokonaisuus.

Maaseudun kehittämisohjelmien rahoittaminen

Tavoite 1-alueen ja Ahvenanmaan ulkopuolella toteutettavan alueellisen maaseudun kehittämisohjelman (ALMA) tavoitteena on harvaan asutun ja ydinmaaseudun väkiluvun alenemisen pysäyttäminen sekä tasapainoinen väestökehitys ja -rakenne. Ohjelmassa rahoitetaan maataloustuotteiden ensi asteen jalostukseen ja monipuolistamiseen liittyviä maatilainvestointeja, koulutusta, metsätaloustoimenpiteitä sekä maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeita. Tavoitteena on 10 000 uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana. Vuonna 2001 ohjelmassa arvioidaan luodun noin 280 uutta työpaikkaa. Toiminnan välilliset työpaikkavaikutukset arvioidaan vuonna 2003 väliarvioinnin yhteydessä.

Tavoite 1-ohjelmissa tavoitteena on maatalouden rakennemuutoksen tukeminen, erittäin harvaan asutun maaseudun ja ydinmaaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen sekä maaseudun elinkeinotoiminnan ja palvelurakenteen monipuolistaminen. Ohjelmassa rahoitetaan alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa vastaavien maaseudun kehittämis- ja yritystukihankkeiden lisäksi laadukkaiden maataloustuotteiden kaupan pitämistä ja maatalouden perusrakenteiden kehittämistä ja parantamista (talousarvio) sekä muita maatalouden investointeja ja nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista (MAKERA). Tavoitteena on näiden toimenpiteiden avulla 15 300 uutta tai säilytettyä/uudistettua työpaikkaa. Vuonna 2001 arvioidaan luodun noin 290 työpaikkaa.

Ohjelmakaudella 2000—2006 toteutetaan myös paikalliseen omaehtoisuuteen perustuvaa Leader+ -yhteisöaloitetta. Sen tavoitteena on monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa pääasiassa pienimuotoisten, kunkin alueen erityispiirteisiin soveltuvien hankkeiden avulla sekä lisätä yhteistyötä eri tahojen välillä. Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät. Tavoitteena on 2 400 uutta työpaikkaa koko ohjelmakauden aikana. Ohjelman toimeenpano käynnistyi vuoden 2001 loppupuolella.

Maa- ja metsätalousministeriö osallistuu ohjelmakaudella 2000—2006 Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien hankkeiden rahoitukseen myöntämällä valtion rahoitusosuutta tavoite 1- ja 2-ohjelmissa vesistöjen kunnostamiseen, maaseudun vesihuollon edistämiseen ja seudullisen vesihuollon kehittämiseen ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmissa raja-alueet ylittävän maaseudun kehittämiseen. Interreg-ohjelmien toteutus käynnistyi vasta vuonna 2001.

Kokonaan kansallisia maaseudun kehittämisvaroja on varattu talousarviossa valtakunnallisten tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitukseen momentilla 30.14.63 sekä MAKERAssa. Rahoituksen pääpaino on erityisesti laajojen verkostohankkeiden aikaansaamisessa, millä tuetaan maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän työtä, rakennetaan toimialoittaisia kehittämisohjelmia sekä luodaan koko maassa sovellettavissa olevia ja aluehankkeiden toteuttamista ja verkostoitumista edistäviä kehittämisvälineitä. Kansallinen maaseudun kehittämisrahoitus on lisäksi merkittävä maaseutututkimuksen rahoitusmuoto. Valtakunnallisella maaseudun tutkimus- ja kehittämishankerahoituksella tuetaan myös marraskuussa 2000 valmistuneen kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toimeenpanoa.

Maatilatalouden rakenteen kehittäminen

Maatilatalouden rakenteen kehittämisen keskeisenä tavoitteena on luoda edellytykset kilpailukykyisen ja kannattavan toiminnan harjoittamiseen yrityskokoa kasvattamalla. Tilarakenteeseen vaikutetaan suuntaamalla rahoitustuki perheviljelmien ja niiden muodostamien yhteenliittymien hoidettavissa oleville yksiköille. Maatiloille myönnettävän investointituen tavoitteena on edistää tulotason sekä elin-, työ- ja tuotanto-olosuhteiden parantumista maatiloilla. Tuella pyritään tuotantokustannuksia vähentämällä maatilojen tuottavuuden ja kilpailukyvyn lisäämiseen, ympäristönsuojelun edistämiseen sekä eläinten hyvinvoinnin ja tuotteiden laadun parantamiseen.

Rahoitustuki maatiloilla tehtäviin investointeihin on joko EU:n osarahoittamaa tai kokonaan valtion rahoittamaa tukea. EU-osarahoitteisissa tuissa sekä EU:n että valtion osuus valtionlainoissa ja avustuksissa rahoitetaan Maatilatalouden kehittämisrahastosta (MAKERA) ja EU:n osuus tuloutetaan suoraan rahastoon. Kokonaan valtion varoista rahoitettavissa investointituissa avustukset ja valtionlainat myönnetään samaten MAKERAsta. Korkotukilainat myönnetään talousarviossa osoitetun myöntämisvaltuuden puitteissa.

MAKERAn pääoman arvioidaan olevan vuonna 2003 noin 1 200 milj. euroa. Rahaston käytettävissä vuonna 2003 olevien varojen arvioidaan vähenevän vuoteen 2002 verrattuna. Käytettävissä arvioidaan olevan edelliseltä vuodelta siirtyvät varat ja EU:lta tulevat tulot huomioon ottaen noin 245,1 milj. euroa.

MAKERAsta myönnettävä tuki (avustukset ja valtionlainat) ohjataan mm. nuorten viljelijöiden aloitustukeen sekä tuotannollisten investointien, kuten lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden, lampoloiden ja puutarhatalouden investointeihin. Lisäksi MAKERAn varoin on tarkoitus tukea mm. ympäristösuojeluinvestointeja sekä hygieniaa ja eläinten hyvinvointia koskevia investointeja. Samoin tuetaan myös eräitä porotalouden hankkeita. Varoja käytetään myös maatalouden, maaseudun, porotalouden sekä luontaiselinkeinojen tutkimustoimintaan sekä toimintaryhmätoiminnan tukemiseen.

Tavoite 1-alueella EU-osarahoitteisella investointituella tuetaan perusmaatalouden investoinneista lypsy- ja lihakarjanavetoiden, sikaloiden ja lampoloiden rakentamista, ympäristönsuojeluinvestointeja sekä eräitä porotalouden hankkeita. Muilta osin perusmaatalouden investointeja tuetaan valtion varoin. Lisäksi EU-osarahoitteisesti tuetaan nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamista. Tavoite 1-alueen ulkopuolella kaikki tuet rahoitetaan kokonaan valtion varoin.

Vuonna 2003 arvioidaan MAKERAsta myönnettävän avustuksia maatilojen investointeihin ja nuoren viljelijän aloitustukeen yhteensä noin 48,0 milj. euroa ja valtionlainoja noin 110,0 milj. euroa.

Korkotukilainojen myöntämisvaltuutta arvioidaan tarvittavan noin 151,37 milj. euroa. Korkotukea myönnetään mm. maanhankinnan, eräiden tuotantorakennusten (konehallit, kuivurit, rehuvarastot ym.), maatilojen asuinrakentamisen ja asuntotilojen hankinnan sekä konehankintojen rahoittamiseen. Lisäksi korkotukilainoja voidaan myöntää eräisiin porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisiin kohteisiin.

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista arvioidaan vuonna 2003 myönnettävän tukea noin 700 nuorten viljelijöiden tilanpidon aloittamiseen, noin 300 navettahankkeeseen ja runsaaseen 100 sikalahankkeeseen.

Euroopan yhteisön maidon ja maitotuotteiden kiintiöjärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta annetun lain perusteella MAKERAn varoja voidaan käyttää tuottajille vahvistettujen meijerimaidon viitemäärien välittämiseen kansallisesta varannosta siten, että viitemääriä myytäessä ostajalta peritään ennakkomaksu ja rahastoon tuloutetut ennakkomaksut käytetään vastaavan suuruisten viitemäärien ostamiseen valtiolle. Lisäksi maidon viitemääriä voidaan ostaa kansalliseen varantoon MAKERAn varoilla.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 32 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), maa- ja metsätalouden rakennepoliittisista toimenpiteistä annetun lain (1303/1994), maaseutuelinkeinolain (1295/1990) ja maatilalain (188/1977) mukaisista korkotukilainoista, aikaisemman lainsäädännön mukaisista perusluotoista sekä eräiden maatilatalouden luottojen vakauttamisesta annetun lain (511/1985) mukaisista lainoista sekä maaseudun pienimuotoisen elinkeinotoiminnan edistämisestä annetun lain (1031/1986) mukaisista korkotukilainoista luottolaitoksille suoritettavien korkohyvitysten maksamiseen.

Vuonna 2003 korkotukea saa hyväksyä enintään 151 370 000 euron lainapääomalle. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

Selvitysosa:Vuonna 1996 ja sen jälkeen myönnetyistä lainoista korkotuki on enintään 4 tai 5 prosenttiyksikköä lainan myöntämisajankohdasta riippuen, kuitenkin niin, että viljelijän maksama korko on vähintään 2 prosenttiyksikköä. Ennen vuotta 1996 myönnetyistä maaseutuelinkeinolain mukaisista lainoista maksetaan luottolaitokselle korkotukea 50 % luottolaitoksen perimästä kokonaiskorosta. Maatilalain mukaisille lainoille maksetaan korkohyvitystä lainansaajilta perittävän koron muutosten johdosta myöntämisvuodesta ja lainalajista riippuen keskimäärin 3,3 % lainojen maksamatta olevasta pääomasta. Koko lainakanta huomioon ottaen korkohyvitystä arvioidaan vuonna 2003 maksettavan keskimäärin 5,5 % lainapääomasta. Myönnettyjen lainojen pääoma oli vuoden 2001 lopussa yhteensä 759,4 milj. euroa. Korkotukilainoja on tarkoitus myöntää mm. maatilojen asuinrakennusten rakentamiseen, asuntotilojen hankintaan, lisämaanostoon sekä konehallien, kuivureiden ja varastojen rakentamiseen. Lisäksi korkotukilainoja on tarkoitus myöntää porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain mukaisesti porotalouteen ja luontaiselinkeinoihin. Näille lainoille korkotukea maksetaan enintään 4 prosenttiyksikköä.

61. Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston osallistuminen maaseudun kehittämiseen(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 52 838 000 euroa.

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 46 755 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1-ohjelmia ja Leader+ -yhteisöaloiteohjelmaa toteuttavien hankkeiden Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvän teknisen avun EMOTR:n ohjausosastosta (EMOTR-O) maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa yhdessä vastinrahoitusmomentin 30.14.62 määrärahojen kanssa käyttää myös EMOTR:n ohjausosaston (EMOTR-O) osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 22 155 000 euroa alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa, 20 542 000 euroa tavoite 1-ohjelmissa ja 10 141 000 euroa Leader+ -yhteisöaloiteohjelmassa.

Alueellisen maaseudun kehittämisohjelman ja tavoite 1-ohjelmien päätöksenteko käynnistyi helmikuussa ja maksatukset talousarvioon sisältyvien määrärahojen osalta kesäkuussa 2001. Leader+ -yhteisöaloiteohjelman päätöksenteko käynnistyi syyskuussa ja maksatukset marraskuussa 2001. Vuoden 2001 talousarvion ja vuodelta 2000 lähes kokonaan vuodelle 2001 siirtyneestä 78,825 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 59,905 milj. euroa, joten vuodelle 2002 siirtyi valtuutta käytettäväksi 18,920 milj. euroa. Maksatusten alkamisen viivästymisen vuoksi vuodelle 2001 osoitetusta noin 36,328 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa vain noin 20,580 euroa, josta vajaa puolet (9,183 milj. euroa) käytettiin ohjelmakauden 1995—1999 viimeisiin maksatuksiin. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa suunniteltua myöhäisemmiksi.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momenteille 12.30.01 ja 12.30.02 sekä valtion rahoitusosuus momentille 30.14.62.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 73 247 000 euroa.

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 62 319 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahastosta (EMOTR) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitettavien, alueellista maaseudun kehittämisohjelmaa, tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmia sekä Leader+ - ja Interreg-yhteisöaloiteohjelmia toteuttavien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös tekniseen apuun yhteisön tukiedellytysten mukaisesti yhdessä momenteilla 30.14.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa sekä alueellisen maaseudun kehittämisohjelman osalta kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sisältäen myös ohjelman arviointiin tarvittavat varat. Määrärahaa saa käyttää myös ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen kokonaan valtion varoin. Määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 30 (tukikelpoisuus) ja artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 44 423 000 euroa Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston tukiosaston (EMOTR-T) hankkeiden valtion rahoitusosuutena, 22 796 000 euroa saman rahaston ohjausosaston (EMOTR-O) hankkeiden valtion rahoitusosuutena sekä 3 247 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Lisäksi määrärahasta arvioidaan käytettävän 2 581 000 euroa teknisen avun kokonaan kansallisesti rahoitettavana osuutena sekä 200 000 euroa yhteisön varoista vuosina 1995—1999 sidottujen hankkeiden maksatusten korjaamiseen.

Vuoden 2001 talousarvion ja vuodelta 2000 vuodelle 2001 siirtyneestä 108,419 milj. euron myöntämisvaltuudesta käytettiin 84,169 milj. euroa, joten vuodelle 2002 siirtyi valtuutta käytettäväksi 24,250 milj. euroa. Maksatusten alkamisen viivästymisen vuoksi vuodelle 2001 osoitetusta noin 42,602 milj. euron määrärahasta ehdittiin maksaa vain noin 15,734 milj. euroa. Tämän vuoksi maksatukset siirtyvät ohjelmissa suunniteltua myöhäisemmiksi.

¹⁾ Määräraha sisältää tavoite 1- ja Leader+ -ohjelmien osalta vain ennen vuotta 2003 palkatun henkilöstön.

63. Maaseudun kehittäminen(siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 803 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maaseudun kehittämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (609/2000), maaseudun kehittämishankkeisiin myönnettävän tuen kohdentamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen ja maaseudun kehittämistoimenpiteitä tuettaessa noudatettavasta menettelystä annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisessa laajuudessa valtakunnallisten maaseudun tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen mukaan lukien hankkeisiin sisältyvät kulutusmenot.

Selvitysosa:Määrärahaa myönnetään valtakunnallisille hankkeille, joilla tuetaan maaseudun kehittämistä ja maaseudun elinkeinotoiminnan edistämistä ja monipuolistamista. Valtakunnallisilla hankkeilla täydennetään alueilla tapahtuvaa kehittämistyötä, edistetään kehittämis- ja tutkimustyön verkostoitumista sekä edistetään kolmannen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman toteuttamista. Määrärahaa myönnetään hankkeille, joiden rahoittaminen niiden valtakunnallisen luonteen vuoksi ei ole mahdollista EU:n osarahoittamien alueellisten kehittämisohjelmien varoista. Määräraha jaetaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksillä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisen hankeryhmän esitysten perusteella.