Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2016

01. Tulon ja varallisuuden perusteella kannettavat verotPDF-versio

01. Ansio- ja pääomatuloverot

Momentille arvioidaan kertyvän 9 238 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Momentille kertyvät luonnollisten henkilöiden ansiotuloista valtion progressiivisen tuloveroasteikon mukaan maksettava vero ja pääomatulovero, jossa on vuodesta 2012 lähtien ollut kaksiportainen veroasteikko. Lisäksi momentille kertyvät rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero sekä henkilön yleisradiovero.

Verotuloennusteen pohjana ovat viimeksi valmistuneen verotuksen eli verovuoden 2013 ansio- ja pääomatuloverojen määrät. Ennuste vuoden 2016 verotuotosta perustuu vuosien 2014 ja 2015 verokertymätietoihin sekä ennusteeseen veronalaisten tulojen kehityksestä vuosina 2014—2016. Ennusteessa huomioidaan myös veroperusteisiin vuosina 2014 ja 2015 tehdyt sekä vuodelle 2016 esitetyt muutokset.

Ansiotulojen merkittävin erä on palkkatulot, joiden kehitykseen vaikuttavat työllisyyden ja ansiotason kehitys. Toinen merkittävä ansiotuloerä on eläketulot, joiden arvioidaan kasvavan palkkatuloja nopeammin lähivuosina eläkkeelle siirtyvien määrän kasvaessa ja keskimääräisen eläketulon noustessa tämän johdosta. Pääomatuloja ovat mm. luovutusvoitot, osinkotulot, vuokratulot, puun myyntitulot sekä yritystulon pääomatulo-osuus. Merkittävin pääomatuloerä on luovutusvoitot, joita syntyy muun muassa arvopaperi- ja kiinteistökaupasta ja joiden kehitys riippuu varallisuusarvojen kehityksestä.

Veronalaisten ansio- ja pääomatulojen arvioitu kehitys

Veronalaiset tulot, taso ja muutos 2014
ennuste
milj. €
% 2015
ennuste
milj. €
% 2016
ennuste
milj. €
%
             
Ansiotulot, mistä 123 102 2,3 125 357 1,8 127 469 1,7
— palkkatulot 81 744 0,8 82 479 0,9 83 713 1,5
— eläketulot 28 702 3,8 29 673 3,4 30 514 2,8
Pääomatulot, mistä 11 530 2,2 12 325 6,9 12 669 2,8
— luovutusvoitot 3 700 -5,1 4 102 10,9 4 225 3,0
— osinkotulot 3 695 9,4 4 077 10,3 4 200 3,0

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen vuoden 2016 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti pieni- ja keskituloisten verotusta kevennetään kasvattamalla työtulovähennystä 450 milj. euroa, josta valtion osuus on 207 milj. euroa. Lisäksi ansiotuloveroperusteisiin tehdään vuonna 2016 inflaatiotarkistus kaikilla tulotasoilla. Luovutustappio säädetään vähennyskelpoiseksi kaikesta pääomatulosta, kun se nykyisin on vähennyskelpoista ainoastaan luovutusvoitoista. Asuntolainan korkovähennysoikeuden supistamista nopeutetaan verrattuna edellisen hallituksen tekemään päätökseen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti asuntolainan koroista vähennyskelpoinen osuus supistuu 65 prosentista 60 prosenttiin vuonna 2016. Pääministeri Sipilän hallituksen ohjelman mukaisesti ehdotetaan, että vähennysoikeus supistuisi 55 prosenttiin vuonna 2016. Vuosina 2017—2019 vähennysoikeus supistuisi 10 prosenttiyksikköä vuodessa niin, että vuonna 2019 asuntolainan koroista vähennyskelpoista olisi 25 %. Vuodeksi 2016 otetaan määräaikaisena käyttöön mahdollisuus ns. tehokkaaseen katumiseen verotuksessa. Määräaikaisen lain mukaan luonnollinen henkilö tai kuolinpesä välttyisi verorikosoikeudellisilta seurauksilta ilmoittaessaan oma-aloitteisesti verotuksesta puutuneita tuloja tai varoja. Lisäksi yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemät 850—500 000 euron lahjoitukset säädetään vähennyskelpoisiksi.

Muutosten vaikutus valtion ansio- ja pääomatuloverojen tuottoon on esitetty alla olevassa taulukossa.

Ansio- ja pääomatuloverotukseen esitettävien veroperustemuutosten vaikutus valtion verotuottoon vuonna 2016 ja vuositasolla (milj. euroa)

  Vaikutus
vuonna 2016
Vaikutus vuositasolla
     
Ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus -110 -120
Työtulovähennyksen korotus -190 -207
Luovutustappion vähennyskelpoisuus kaikesta pääomatulosta -10 -20
Yksityishenkilöiden korkeakouluille tekemien lahjoitusten vähennyskelpoisuus -4 -4
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, pääministeri Sipilän hallituksen päätös 11 12
Asuntolainan korkovähennysoikeuden rajaaminen, edellisen eduskunnan hyväksymä laki 11 12
Tehokas katuminen 7 10
Yhteensä -285 -317
— josta verotuottoa lisäävät 29 34
— josta verotuottoa vähentävät -314 -351

Kunkin verovuoden ansio- ja pääomatulovero kertyy useamman kalenterivuoden aikana, joten momentin kertymä koostuu eri verovuosilta maksuunpantujen verojen tilityksistä. Momentin kertymään vaikuttavat myös verontilityksissä sovellettavat veronsaajien jako-osuudet ja niiden mahdolliset oikaisut. Ansio- ja pääomatuloverojen kertymäaikataulua, sekä jako-osuuksia ja niiden merkitystä tuloennusteessa on kuvattu tarkemmin valtiovarainministeriön 15.9.2014 päivätyssä muistiossa Budjettitalouden tuloarvioiden laadintamenettelyt valtiovarainministeriössä (www.vm.fi).

Verovuosina 2013—2016 maksuunpantujen verojen määrät (milj. euroa)

  2013
toteutuma
2014
ennuste
2015
ennuste
2016
ennuste
         
Progressiivinen tulovero 5 654 5 771 5 760 5 644
Pääomatulovero 2 211 2 325 2 528 2 598
Yleisradiovero 487 493 508 512

Arvio valtion ansio- ja pääomatuloveron kertymästä vuonna 2016 (milj. euroa)

   
Ansio- ja pääomatulovero 8 357
Rajoitetusti verovelvollisten maksama lähdevero 369
Yleisradiovero 512
Yhteensä 9 238

Ansio- ja pääomaverotuloennusteeseen liittyvät riskit aiheutuvat suurelta osin pääomatulojen ennusteen epävarmuudesta sekä mahdollisista jako-osuuksien oikaisuista. Pääomatulojen kehitys on epätasaisempaa kuin ansiotulojen ja ne reagoivat talouden suhdanteisiin ansiotuloja voimakkaammin. Lisäksi pääomatulojen ennustamista vaikeuttaa se, että niistä saadaan suhteellisen vähän toteutumatietoa ennen verotuksen valmistumista. Vuoden 2016 talousarvioesitystä laadittaessa tuoreimmat tiedot pääomatuloista ovat vuodelta 2013. Talousarviovuoteen ja sitä edeltävään verovuoteen liittyvät jako-osuuksien oikaisut saattavat muuttaa momentin kertymää useilla kymmenillä tai jopa sadoilla miljoonilla euroilla. Etenkin suhdannekäänteiden yhteydessä näitä muutoksia on vaikea ennakoida.

Ansio- ja pääomatuloverotuksessa on määritelty 50 verotukea, joista 39:lle pystytään esittämään arvio tuen määrästä. Vaikutukset on arvioitu kaavamaisesti muiden verotukien vaikutuksista irrallaan, eikä yksittäisen verotuen poistaminen välttämättä kasvattaisi verotuloja tuen määrää vastaavasti. Osa ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista on luonteeltaan enemmän verotuksen yleiseen tasoon vaikuttavia vähennyksiä, kuin suppealle ryhmälle kohdennettuja tukia. Tällaisia vähennyksiä ovat esimerkiksi ansiotulovähennys ja työtulovähennys, joilla säädellään työhön kohdistuvaa verorasitusta, sekä eläketulovähennykset, joilla säädellään eläkkeiden verotuksen tasoa. Erityistapaus on laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuva verotuki, joka on ennemminkin teoreettinen verotuki kuin verotuksessa myönnettävä vähennys.

Ansio- ja pääomaverotuksen verotukien arvioidaan vähentävän kaikkien veronsaajien verotuottoja yhteensä noin 16,1 mrd. euroa (sisältäen laskennallisen asuntotulon verovapaudesta muodostuvan verotuen, noin 3,4 mrd. euroa) v. 2016. Tästä valtion veroihin kohdistuva vaikutus on noin 8,4 mrd. euroa.

Arvio ansio- ja pääomatuloverotuksen verotuista vuosina 2014—2016 (milj. euroa)

  2014 2015 2016
       
Lakisääteisten eläke-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksujen vähennyskelpoisuus 2 615 2 760 2 815
Työtulovähennys 2 060 2 105 2 590
Kotitalousvähennys 345 345 350
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen vähennyskelpoisuus 200 200 205
Valtionverotuksen eläketulovähennys 285 280 305
Vapaaehtoisen eläkevakuutusmaksun vähennyskelpoisuus 105 110 110
Lapsilisien verovapaus 540 500 505
Eräiden muiden sosiaalietuuksien verovapaus 875 885 885
Asuntolainan korkojen vähennyskelpoisuus 280 240 230
Laskennallisen asuntotulon verovapaus 3 200 3 300 3 350
Oman asunnon myyntivoiton verovapaus (suuruusluokka-arvio) 1 300 1 300 1 300
Muut 3 280 3 440 3 490
Yhteensä 15 085 15 465 16 135

2016 talousarvio 9 238 000 000
2015 II lisätalousarvio 303 000 000
2015 talousarvio 8 866 000 000
2014 tilinpäätös 9 117 056 165

02. Yhteisövero

Momentille arvioidaan kertyvän 2 877 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu tuloverolakiin (1535/1992). Verovuodesta 2014 lähtien vero on ollut 20 % yhteisön verotettavasta tuloksesta. Momentille kertyy valtion osuus vuoden aikana kertyvästä yhteisöjen tuloverosta ja yhteisön yleisradioverosta. Yhteisöveron muita veronsaajia olivat kunnat ja seurakunnat vuoden 2015 loppuun saakka. Vuodesta 2016 alkaen yhteisöveron saajia ovat valtio ja kunnat, sillä seurakuntien yhteisövero-osuus korvataan indeksiin sidotulla määrärahalla.

Yhteisöveroennusteen perusteena ovat tuoreimmat toteutumatiedot ja arviot kunkin verovuoden lopullisesta verosta. Verovuoden 2016 yhteisöveron määrää ennustetaan arvioidun yritysten tuloskehityksen perusteella vuodesta 2014 vuoteen 2016. Arvio verovuoden 2014 lopullisen yhteisöveron määrästä perustuu verotuksen valmistumisesta saatuihin ennakkotietoihin ja toteutuneisiin kertymiin. Yritysten tuloskehitystä arvioidaan lähinnä kansantalouden tilinpidon toimintaylijäämän muutoksen avulla. Yritysten tuloskehitys ei täysin seuraa toimintaylijäämän muutoksia. Varsinkin voimakkaiden suhdannevaihteluiden oloissa toimintaylijäämän antama kuva yritysten tuloksista saattaa poiketa huomattavasti todellisuudesta. Ennusteen laadinnassa toimintaylijäämä tarjoaa kuitenkin luontevan lähtökohdan tarkasteltaessa yhteisöverokertymän kehitystä suhteessa koko talouden aktiviteettia kuvaavaan kasvuennusteeseen. Yhteisöveroennustetta täydennetään tarvittaessa yritysten tulostietojen ja kertymätietojen pohjalta. Yhteisövero on suhdanneherkimpiä veromuotoja, jonka tuotto on vaihdellut muita veromuotoja enemmän. Muutokset talouskasvussa ja yritysten tulosnäkymissä voivat nopeasti aiheuttaa suuriakin muutoksia yhteisöveron tuottoon.

Toimintaylijäämän, yritysten tuloskehityksen ja yhteisöveron lopullisen veron arvioitu kehitys

  2013 2014
ennuste
2015
ennuste
2016
ennuste
         
Toimintaylijäämän muutos, % 0,0 4,2 1,0 3,5
Verovuoden lopullinen vero, milj. euroa 4 640 4 319 4 116 4 231
— valtion osuus yhteisöveron tuotosta, % 68,16 61,63 60,35 69,08

Kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta korotettiin väliaikaisesti 5 prosenttiyksiköllä ja seurakuntien 0,4 prosenttiyksiköllä verovuosille 2012—2015. Valtion osuutta alennettiin vastaavasti. Kuntien yhteisövero-osuuden korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa ja seurakuntien yhteisövero-osuuden siirtyminen valtiolle vuoden 2016 alusta kasvattavat valtion osuutta yhteisöveron tuotosta. Yhteensä näiden muutosten arvioidaan kasvattavan valtion verotuloja n. 280 milj. euroa.

Valtiolle suoritettavalla vuotuisella verolla on kerätty Yleisradio Oy:n toiminnan rahoittamiseksi tarvittavat varat vuodesta 2013 alkaen. Yhteisön yleisradioverolla on tarkoitus kerätä noin 20 milj. euroa vuositasolla.

Verovuoden vero kertyy useamman kalenterivuoden aikana ja näin ollen momentin kertymä koostuu eri verovuosilta tilitetystä yhteisöverosta. Verovuoden lopullisesta yhteisöverosta yleensä runsaat 80 % kertyy saman vuoden aikana ennakoina. Verovuoden päättymisen jälkeen ennen verotuksen valmistumista oma-aloitteisesti maksettavien ennakon täydennysmaksujen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Yrityksille myös palautetaan hakemuksesta ennakoita ennen verotuksen valmistumista. Verotuksen valmistumisen jälkeen kertyy jäännösveroja, ja kertymää pienentävät maksettavat ennakonpalautukset. Vuonna 2016 kertyy vielä veroja verovuosilta 2015 ja 2014.

Ennuste yhteisöveron kertymästä vuonna 2016

   
Yhteisöveron kertymät eri verovuosilta, milj. euroa  
— verovuodelta 2017 336
— verovuodelta 2016 3 622
— verovuodelta 2015 198
— aikaisemmilta verovuosilta 35
Yhteensä 4 191
— josta valtion osuus 2 877

Elinkeinoverotukseen sisältyy useita verotukia. Näistä merkittävimpiä ovat irtaimen käyttöomaisuuden poistojärjestelmään sisältyvä verotuki, noin 550 milj. euroa ja käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaus, noin 290 milj. euroa. Edellä esitetyt verotukien määrät ovat suuruusluokka-arvioita. Lisäksi käyttöomaisuusosakkeiden luovutusvoittojen verovapaudesta aiheutuvan verotuen määrä voi vaihdella suurestikin vuosittain riippuen osakekauppojen määrästä.


2016 talousarvio 2 877 000 000
2015 II lisätalousarvio 210 000 000
2015 talousarvio 2 467 000 000
2014 tilinpäätös 2 432 758 665

03. Korkotulojen lähdevero

Momentille arvioidaan kertyvän 92 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu korkotulojen lähdeverosta annettuun lakiin (1550/1992). Veron määrä on 30 % talletukselle tai joukkovelkakirjalainalle Suomeen maksetusta korosta. Verovelvollisia ovat luonnolliset henkilöt.

Kotitalouksien talletukset muodostavat veropohjasta suurimman osan. Vuoden 2014 lopussa suomalaisten kotitalouksien talletusten kanta Suomen rahalaitoksissa oli noin 78 mrd. euroa ja niiden keskikorko oli noin 0,4 %. Kotitalouksien lähdeverollisten talletusten kannan ja keskikoron arvioidaan kehittyvän taulukossa esitetyn mukaisesti:

  2014
toteutuma
2015
ennuste
2016
ennuste
       
Lähdeverollisten talletusten kannan muutos, % -0,4 0,3 2,3
Kotitalouksien talletusten keskikorko, % 0,42 0,31 0,26

2016 talousarvio 92 000 000
2015 talousarvio 120 000 000
2014 tilinpäätös 141 651 894

04. Perintö- ja lahjavero

Momentille arvioidaan kertyvän 670 000 000 euroa.

Selvitysosa:Vero perustuu perintö- ja lahjaverolakiin (378/1940) ja siinä oleviin perintö- ja lahjaveroasteikkoihin. Lahjaveron osuudeksi momentin kertymästä arvioidaan noin 20 %.

Vuodesta 2013 voimassa ollut yli 1 000 000 euron perintöjä ja lahjoja koskeva veroluokka on säädetty pysyväksi vuoden 2016 alusta lukien. Tämän arvioidaan lisäävän verotuloja noin 10 milj. euroa vuositasolla.

Perintö- ja lahjaverotukseen kohdistuu 15 erilaista verotukea, joista merkittävimmän, yritysten sukupolvenvaihdoshuojennuksen määräksi arvioidaan noin 117 milj. euroa vuonna 2016.


2016 talousarvio 670 000 000
2015 II lisätalousarvio 60 000 000
2015 talousarvio 540 000 000
2014 tilinpäätös 499 060 109