Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              42. Luopumistuet ja -eläkkeet
              51. Porotalouden edistäminen
              55. Valtionapu 4H-toimintaan
              63. Maaseudun kehittäminen
         20. Maa- ja elintarviketalous
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

50. Valtionapu maaseudun elinkeinojen kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 466 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Valtionavulla turvataan alueellisesti ja sisällöllisesti kattava, kohtuuhintainen ja ammattitaitoinen neuvonta, joka omalta osaltaan luo edellytyksiä maataloustuotannon harjoittamiselle koko Suomessa. Valtionapua saavien neuvontajärjestöjen vaikuttavuutta mitataan mm. asiakkaiden määrällä. Yli 40 % maatalous- ja puutarhayrityksistä ovat neuvontajärjestöjen asiakkaita tai jäseniä.

Valtionavun käytölle on asetettu alustavat tavoitteet maaseudun elinkeinojen edistämiseksi:

1. Luodaan neuvonnan keinoin ja eri yhteistyömuotoja sekä laatujärjestelmien kehittämistyötä edistämällä edellytyksiä biotalouteen ja ruokaketjuun perustuvan liiketoiminnan kilpailukyvylle ja kasvulle. Lisätään yritysjohdollisia valmiuksia, markkinaosaamista ja riskienhallintaa sekä parannetaan maatilayritysten tuottavuutta.

2. Edistetään neuvonnalla ja neuvonnan palveluja kehittämällä ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä ja uusiutuvien luonnonvarojen käytön kestävyyttä mm. tuotantopanosten optimaalisella ja kestävällä käytöllä sekä energia- ja materiaalitehokkuutta parantamalla. Lisäksi tavoitteena on satotasojen nostaminen.

3. Edistetään ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta sekä ruokaketjun vastuullisuutta neuvonnallisin ja kotieläinjalostuksellisin keinoin sekä mittareita ja menetelmiä kehittämällä.

Määrärahan käyttöön liittyvät vuoden 2018 tavoitteet sovitaan tarkemmin tulossopimuksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Maatalouden erikoisyhdistysten liitto) (EK) -100
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Pro Agria ry) (EK) -1 752
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Suomen Hevostietokeskus ry) (EK) -48
Kertaluonteisen siirron poisto (vastaava lisäys momentilla 30.20.46) -500
Neuvontajärjestöjen toiminta 500
Yhteensä -1 900

2018 talousarvio 3 466 000
2017 talousarvio 5 366 000
2016 tilinpäätös 5 873 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 3,466 milj. euroa, joka on eduskunnan lisäämän määrärahan, 1,9 milj. euron, verran vähemmän kuin vuonna 2017. Eduskunta on lisännyt momentin määrärahaa yhtä poikkeusta lukuun ottamatta yli 10 vuoden ajan. Valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus ottaa eduskunnan tahdon huomioon ja huolehtii vuoden 2019 talousarvioesityksessään momentin riittävästä rahoituksesta. Momentilta maksettavalla valtionavulla on tärkeä merkitys maatilojen vaikean taloustilanteen helpottamiseen, eikä hallitusohjelman mukaisesta järjestöavustusten leikkauspäätöksestä ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista pitää kiinni. Näin helpotetaan myös järjestöjen henkilökunnan epätietoisuutta rahoituksen riittävyydestä ja työsuhteiden jatkumisesta.

Laaja-alaisen ja puolueettoman neuvonnan keinoin voidaan tarjota maatiloille yksilöllisiä ratkaisuja yritystoiminnan kehittämiseen ja parantaa yritysten kannattavuutta. Neuvontajärjestöiltä saa konkreettista apua mm. työtapojen kehittämiseen, osaamisen lisäämiseen, investointeihin ja velkajärjestelyihin. Ulkopuolinen henkilö voi olla myös ratkaiseva henkinen tuki ja lisävoimavara viemään maatilan asioita oikeaan suuntaan. Näin voidaan välttyä turhilta konkursseilta ja henkilökohtaisilta tragedioilta. Pienellä valtionavulla saadaan parhaimmillaan moninkertainen vaikutus tilatasolla, ja kannattavuuden parantumisen myötä neuvontaan käytetyt varat palautuvat valtiolle kasvavina verotuloina.

Valiokunta pitää tärkeänä, että myönnettävällä valtionavulla saadaan aikaan konkreettisia tuloksia maatilojen kannattavuuskriisistä selviytymiseksi. Keskeisiä toimenpiteitä ovat mm. maatilojen taloudellisesta näkökulmasta laadittavat selviytymissuunnitelmat, yrittäjien liiketoimintaosaamisen parantaminen ja sähköisten palvelujen kehittäminen.

Valiokunta lisää momentille 1 900 000 euroa, josta 48 000 euroa osoitetaan Suomen Hevostietokeskus ry:lle.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 5 266 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden neuvontapalvelujen valtionavusta annetun valtioneuvoston asetuksen (431/2016) mukaisesti neuvontaan myönnettävien valtionapujen maksamiseen valtakunnallista, koko maan kattavaa neuvontaa harjoittaville yrityksille ja muille yhteisöille.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.