Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 55,7 mrd. euroa, mikä on n. 0,2 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Verrattuna vuodelle 2017 budjetoituun (lisätalousarvio mukaan lukien) määrärahataso alenee n. 0,1 mrd. eurolla. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat 0,3 % vuoden 2017 talousarviosta ja 0,8 % vuodelle 2017 budjetoidusta huomioiden kuluvan vuoden lisätalousarvio, joissa määrärahoja on lisätty.

Menotasoa nostavat mm. kärkihankkeisiin käytettävien määrärahojen kasvu n. 250 milj. eurolla vuodesta 2017. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät kuten ikäsidonnaisten valtion eläkemenojen kasvu. Menotasoa toisaalta alentavat hallitusohjelman liitteen 6 mukaiset sopeutustoimet, joiden vaikutuksena valtion menot alenevat n. 0,3 mrd. eurolla vuodesta 2017. Maahanmuuttoon käytettävät menot alenevat reilulla 100 milj. eurolla kuluvalle vuodelle budjetoituun verrattuna ja kilpailukykypaketin menoja lisäävä vaikutus pienenee. Parantuneen työllisyystilanteen seurauksena työttömyysturvamenot alenevat.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2016—20181)

    v. 2016
tilinpäätös
v. 2017
varsinainen
talousarvio
v. 2018
esitys
 
Muutos 2017—2018
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 160 180 125 -55 -31
22. Tasavallan presidentti 11 14 19 5 39
23. Valtioneuvoston kanslia 205 211 210 -1 -0
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 055 1 079 1 092 13 1
25. Oikeusministeriön hallinnonala 924 917 941 24 3
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 974 1 520 1 464 -56 -4
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 801 2 830 2 872 42 1
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 17 373 17 026 17 195 169 1
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 709 6 759 6 585 -175 -3
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 535 2 584 2 595 10 0
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 2 963 3 228 3 363 135 4
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 2 974 3 050 2 842 -209 -7
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 13 011 14 599 14 961 361 2
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 203 187 181 -6 -3
36. Valtionvelan korot 1 521 1 308 1 232 -76 -6
  Yhteensä 54 419 55 492 55 675 183 0

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Hallituksen ohjelmaan sisältyy budjettitalouden menojen kehitystä ohjaava koko vaalikauden kattava menosääntö. Se asettaa enimmäismäärän pääosalle, noin neljälle viidennekselle, talousarviomenoista. Menosäännön ja sen pohjalta vahvistettavan valtiontalouden menokehyksen ulkopuolelle jäävät mm. suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, valtionvelan korkomenot sekä finanssisijoitukset.

Kevään 2017 julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2018—2021 kehys muutettiin vuoden 2018 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat tarkentuneet tämän jälkeen, minkä johdosta kehysmenojen hintakorjausta alennetaan nettomääräisesti yhteensä 27 milj. eurolla.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2018 2019
     
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2017:    
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) -10,9 -10,5
   Sopimusperusteisesti indeksoitavat menot (PLM ennakollisten hintatarkistusten korjaus) -15,2 -15,2
   Muut kehykseen kuuluvat menot -0,6 -0,9
Yhteensä -26,7 -26,6

Vuoden 2018 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia, jotka alentavat vuoden 2018 kehystasoa n. 0,4 milj. euroa. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2018 2019
       
Eri momentteja Kilpailukykysopimuksen vaikutuksen tarkentuminen 2,2 1,2
24.30.66 Kehitysyhteistyön yhteishankkeet. Läpivirtauserä, vastaavat tulot momentilla 12.24.99. 2,0  
33.10.54 ja 60, 33.20.50, 51 ja 52 Aktiivimalli vähentää kehyksen ulkopuolisia menoja työttömyysturvassa, asumistuessa ja toimeentulotuessa. 8,9 8,9
33.20.50, 51, 52 Työttömyysturvan käyttö yritystoiminnan aloittamiseen: kehyksen ulkopuoliset työttömyysturvamenot kasvavat -10,0 -10,0
33.20.50, 51, 52 Omaehtoisen opiskelun laajentaminen työttömyysturvalla: kehyksen ulkopuoliset työttömyysturvamenot kasvavat -3,5 -3,5
  Yhteensä -0,4 -3,4

Jakamaton varaus

Kaikki edellä mainitut tarkistukset mukaan lukien vuoden 2018 kehystaso on 44 453 milj. euroa sisältäen 300 milj. euron lisätalousarviovarauksen.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 44 043 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2018 jakamaton varaus on 110 milj. euroa. Lisäksi vuodelle 2018 on kehyksessä varattu 300 milj. euroa lisätalousarvioita varten.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä perustoimeentulotuki. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11,6 mrd. euroa, joka on n. 610 milj. euroa enemmän kuin vuodelle 2017 on budjetoitu (ml. lisätalousarvio). Kasvu kehysten ulkopuolisissa menoissa aiheutuu kuitenkin pääasiassa teknisestä muutoksesta, jossa siirto valtion tv- ja radiorahastoon on siirretty parlamentaarisen työryhmän ehdotuksen mukaisesti kehyksen ulkopuolelle. Tämä lisää kehyksen ulkopuolisia menoja 508 milj. eurolla. Pois lukien Yle-siirtoon liittyvä muutos kehyksen ulkopuoliset menot nousevat n. 100 milj. eurolla vuodesta 2017.

Suhdanneluonteisten menojen arvioidaan olevan n. 4,9 mrd. euroa v. 2018, nousten nettomääräisesti 89 milj. eurolla vuodesta 2017. Parantunut työllisyystilanne vaikuttaa menoihin alentavasti kuten myös aktiivimallin käyttöön otto. Työttömyysturvamenoja nostaa sen sijaan muutokset liittyen yritystoiminnan aloittamiseen työttömyyden aikana sekä lyhytkestoisen opiskelun mahdollistaminen työttömyysetuutta menettämättä. Kehyksen ulkopuolisia asumistukimenoja nostaa rakenteellinen muutos opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen. Asumistukimenoja sen sijaan alentaa asumistuessa huomioitu asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta sekä enimmäisasumismenojen jäädyttäminen vuodelle 2018 ja osa-asunnon normin käyttöönotto.

Veroperustemuutosten kompensaatiot kunnille kasvavat yli 100 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2017 uusien työnveronkevennysten seurauksena.

Finanssisijoitusmenot alenevat 80 milj. eurolla vuodesta 2017 0,5 mrd. euroon kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten vähenemisestä johtuen.

Valtionvelan korkomenot ovat arviolta 1,2 mrd. euroa alentuen reilulla 120 milj. eurolla vuodelle 2017 budjetoidusta.

Arvonlisäveromenot nousevat usealla hallinnonalalla nostaen arvonlisäveromenot kokonaistasolle 1,3 mrd. euroa.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2018 esitys
   
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 4 927
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 788
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 108
Veikkaus Oy:n tuloutusta vastaavat menot 999
Korkomenot 1 232
Finanssisijoitukset 512
Tekniset läpivirtauserät 275
Arvonlisäveromäärärahat 1 283
Siirto valtion tv- ja radiorahastoon 508
Yhteensä 11 632

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Kilpailukykysopimus

Kilpailukykysopimuksen tavoitteena on parantaa suomalaisten yritysten hintakilpailukykyä ja lisätä tätä kautta vientiä ja työllisyyttä. Sopimus pidentää vuosityöaikaa 24 tunnilla, vähentää julkisen sektorin lomarahoja sekä alentaa työnantajan sosiaaliturvamaksuja ja siirtää niitä osittain palkansaajien maksettavaksi. Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtion budjettitalouteen on v. 2018 nettomääräisesti samaa luokkaa kuin v. 2017. Valtionosuuksia kunnille alennetaan työajan pidennyksestä syntyvän säästön seurauksena. Määrärahatarvetta kasvattaa valtion rahoituksen kasvu Kelalle johtuen yksityisen sektorin sosiaalivakuutuksen maksumuutoksista.

Toimintamenoihin kohdistuvat säästöt

Kilpailukykysopimuksen lisäksi kaikkien valtionhallinnon toimintamenoihin vaikuttaa useat toimintamenoihin kohdistetut säästöt. Hallitusohjelman mukainen toimintamenosäästö kasvaa 30 milj. eurolla v. 2018. Muita nykyisen hallituksen päättämiä toimintamenosäästöjä on esimerkiksi hankintaprosessin tehostaminen, jolla tavoitellaan 5 milj. euron lisäsäästöä v. 2018. Lisäksi toimintamenoihin kohdistuu edellisen vaalikauden perintönä vuosittainen 0,5 prosentin tuottavuussäästö, jonka säästöä kasvattava vaikutus v. 2018 on n. 20 milj. euroa.

Turvapaikanhakijoihin liittyvät menot

Turvapaikanhakijatilanteesta johtuvat menoarviot vähenevät 132 milj. euroa vuodelle 2017 budjetoidusta. Turvapaikanhakijamääräksi oletetaan 7 000 hakijaa vuosina 2017 ja 2018. Myönteisen turvapaikkapäätöksen saavien osuus arvioidaan 41 prosentiksi. Vastaanoton piirissä olevien määrän ennakoidaan olevan keskimäärin 9 500 henkilöä. Turvapaikkahakemusten sumanpurku jatkuu oikeusasteissa vuonna 2018 ja tähän osoitetaan 1,9 milj. euron lisärahoitusta oikeusministeriön hallinnonalalle. Laittomasti maassa oleskelevien kiireellisen sosiaalihuollon kustannusten korvauksiin osoitetaan 5,3 milj. euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 210,3 milj. euroa, joka on n. 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 talousarviossa.

Hallitusohjelman kärkihanke ”Otetaan käyttöön kokeilukulttuuri” kuuluu valtioneuvoston kanslian vastuulle. Lisäksi hallituksen kestävän kehityksen ja hallituksen tulevaisuustyön kivijalkahankkeet ovat valtioneuvoston kanslian toteutettavina.

Suomi toimii Euroopan unionin puheenjohtajamaana 1.7.—31.12.2019. Valtioneuvoston kanslia johtaa puheenjohtajuuskauden valmisteluja ja huolehtii sen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvien asioiden yhteensovittamisesta. Tähän tarkoitukseen ehdotetaan 6,8 milj. euron määrärahaa vuodelle 2018. EU-puheenjohtajuuskauden kokonaismenoihin on varauduttu vuosina 2018—2020 yhteensä 70 milj. eurolla. Tämän lisäksi sisäministeriön pääluokkaan sisältyy lisäys puheenjohtajuuskauden turvallisuusmenojen määrärahoihin.

Valtioneuvoston kanslian käytössä olevan valtioneuvoston juhlahuoneiston peruskorjaukseen varaudutaan kertaluonteisella 1,4 milj. euron määrärahalisäyksellä.

Valtioneuvoston kanslia jatkaa v. 2018 valtioneuvoston yhteisten kehittämishankkeiden toteuttamista, joissa ministeriökohtaisista tietojärjestelmistä siirrytään valtioneuvoston yhteisiin järjestelmiin samalla yhteisiä menettelyjä ja prosesseja tehostaen. Hankkeisiin ehdotetaan määrärahaa yhteensä 4,2 milj. euroa vuodelle 2018. Lisäksi ehdotetaan EU:n turvaluokiteltujen asiakirjojen sähköisen jakelumenettelyn kehittämiseen 0,7 milj. euroa. Paperijakelusta sähköiseen menettelyyn siirtyminen parantaa Suomen EU-vaikuttamismahdollisuuksia.

Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen Suomen maksuosuuteen ehdotetaan määrärahaa 0,8 milj. euroa. Vuonna 2017 perustetun Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen tarkoituksena on tukea keskuksen jäsenmaiden pyrkimyksiä tehostaa hybridiuhkiin liittyviä valmiuksiaan sekä sietokykyään.

Suomen 100-vuotisjuhlavuodesta aiheutuviin menoihin on varattu vielä 0,2 milj. euroa v. 2018. Lisäksi ehdotetaan 0,6 milj. euron määrärahaa vuoden 1918 muistovuoden järjestämiseen.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 1,1 mrd. euroa, joka vastaa vuoden 2017 varsinaisen talousarvion tasoa. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 22 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 63 %, kriisinhallinnan 6 % ja muiden menojen 9 %.

Ulkoasiainhallinto

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 218,6 milj. euroa. Ulkoasiainhallinnon voimavaroja painotetaan niihin maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakennetta ja toimintatapoja kehitetään ottaen huomioon myös yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli. Edustustojen roolia viennin edistämisessä vahvistetaan tiiviissä yhteistoiminnassa tulevan Business Finland -organisaation kanssa. Suomen YK-edustuston ja New Yorkin pääkonsulaatin muuton aiheuttamiin kustannuksiin ehdotetaan 2,5 milj. euron määrärahalisäystä, josta 1 milj. euroa siirtona pääluokan muilta momenteilta. Suomi toimii puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa vuosina 2017—2019 ja Euroopan neuvostossa vuosina 2018—2019.

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 52,6 milj. euroa, joka on 2,8 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 15,4 milj. euroa. Määrärahaan sisältyy 0,5 milj. euron osuus rauhanvälittämiseen. Sotilaallisiin kriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2018 olevan enimmillään n. 520 henkilötyövuotta. Siviilikriisinhallintaan arvioidaan palkattavan v. 2018 n. 120 asiantuntijaa.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 0,9 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2018 olevan 0,38 % suhteessa bruttokansantuloon. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 546,3 milj. euroa sekä 411,5 milj. euron sitoumusvaltuuksia, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2018 jälkeisille vuosille. Finnfundin pääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 130 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja rahoitusavustuksiin ehdotetaan 90 milj. euroa sekä Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön 1,8 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa ja hallituksen Venäjä-politiikan toimeenpanoa sekä Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta tukevia hankkeita.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 941 milj. euroa. Kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 13 milj. euroa pienempi kuin v. 2017. Vähennys johtuu mm. ICT-hankkeisiin tarkoitetun lisärahoituksen vähenemisestä, WinCapita -kokonaisuuteen liittyvien korvausten maksatusten arvioidusta siirtymisestä pääasiassa vuodelle 2019 sekä säästöjen kasvusta. Pääluokan määrärahoista ministeriön ja hallinnon osuus on 13 %, tuomioistuinten ja oikeusavun 44 %, ulosottolaitoksen ja konkurssivalvonnan 11 %, syyttäjien 5 %, rangaistusten täytäntöönpanon 23 % ja vaalimenojen 5 %.

Oikeusturva

Vaikuttavuustavoitteena on, että oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta, ja että oikeusturva toteutuu käytännössä. Oikeusturvaa kehitetään v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja sen päivitysten pohjalta. Toimenpiteillä huolehditaan kansalaisten oikeusturvasta, mahdollistetaan oikeudenhoidon sektoreiden keskittyminen ydintehtäviinsä, vähennetään rikollisuutta ja kehitetään seuraamusjärjestelmää sekä vaikutetaan oikeudelliseen yhteistyöhön EU:ssa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain (754/2010) ja ajokorttilain (386/2011) muuttamisesta. Vuonna 2018 sakkomenettelyn käyttöalan laajentamista koskevat säästöt ovat tuomioistuimissa ja syyttäjälaitoksessa yhteensä 2,2 milj. euroa.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi talous- ja velkaneuvonnasta. Talous- ja velkaneuvonnan tehtävät on tarkoitus siirtää aluehallintovirastoilta ja kunnilta valtion oikeusapu- ja edunvalvontapiireihin oikeusaputoimistojen yhteyteen v. 2019. Vuonna 2018 valmistellaan talous- ja velkaneuvonnan tehtävien siirtoa oikeusaputoimistoihin, mihin ehdotetaan 4 milj. euroa.

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaan ehdotetaan tuomioistuimille lisäystä 2,5 milj. euroa turvapaikanhakijoita koskevien valitusten ruuhkan purkamiseksi.

Ulosottotoimen rakenneuudistuksessa toteutetaan suunnitelmien pohjalta tietojärjestelmien, työnkulkujen, organisaation ja lainsäädännön muutoksia. Oikeusministeriön asettamien tavoitteiden mukaan hankkeen tulee olla valmis v. 2018.

Rikollisuuden torjunta

Vaikuttavuustavoitteena on, että rikosvastuu toteutuu tehokkaasti, rikollisuus ja sen haitat vähenevät, ja että turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.

Syyttäjälaitoksen organisaatiorakenne uudistetaan siten, että tavoitteena on uuden lain voimaantulo v. 2018. Syyttäjälaitoksen toimintamahdollisuuksia parannetaan terrorististen rikosten torjumiseksi ja rikosvastuun toteuttamiseksi.

Rangaistusten täytäntöönpanossa yhteistyötä vankilan ulkopuolisten palveluja tuottavien toimijoiden, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon, työvoimaviranomaisten ja koulutuksen järjestäjien kanssa lisätään. Osana hallituksen pitkäaikaisasunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimintaohjelmaa rikosseuraamusasiakkaiden asumisen taitoja vahvistetaan ja vapautumisen jälkeistä asumistilannetta parannetaan. Kehitetään päihde-, mielenterveys- ja sosiaalityötä rangaistuksen täytäntöönpanon aikana ja palvelujatkumoja siviiliin. Väkivaltaista radikalisoitumista ja ääriliikkeiden toimintaa ennaltaehkäistään vankiloissa.

Vaalimenot

Vaalimenoihin esitetään 15,9 milj. euron lisäystä maakuntavaaleihin varautumiseen.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,5 mrd. euroa, joka on n. 56 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen muutos johtuu suurimmaksi osaksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon tarvittavan arviomäärärahan pienenemisestä suhteessa edelliseen vuoteen. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 52 %, Rajavartiolaitoksen 17 %, pelastustoimen ja Hätäkeskuslaitoksen 5 % sekä maahanmuuton 16 %. Sisäisen turvallisuuden toimijoiden ydintoimintojen palvelutaso säilytetään v. 2018. Suomen sisäinen turvallisuus on sidoksissa muiden EU:n jäsenvaltioiden ja naapurivaltioiden turvallisuustilanteisiin. Keskeisiä teemoja ovat maahanmuutto, rajaturvallisuus, kyberturvallisuus, hälytystoiminta ja terrorismin torjunta. Kansainväliset velvoitteet asettavat vaatimuksia toiminnalle. Siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksien määrärahaa ehdotetaan korotettavaksi.

Poliisitoimi

Poliisitoimen toimintamenojen ehdotetaan nousevan 721 milj. euroon mm. suorituskyvyn parantamiseen tehtyjen lisäysten seurauksena. Vuonna 2018 poliisin operatiivinen toiminta ja poliisimiesten määrä voidaan säilyttää nykytasolla eli n. 7 200 poliisimiehessä (pl. Suojelupoliisi). Poliisikoulutuksen aloituspaikkamäärä säilytetään 400 henkilössä, jotta poliisikoulutettavien määrä vastaa myös tulevina vuosina turvallisuustilanteen mukaisia tarpeita. Palvelutason säilyttämiseksi ja operatiivisen toiminnan tason turvaamiseksi tehdään välttämättömiä kalustoinvestointeja. Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Tavoitteena on säilyttää hyvä toimintavalmiusaika.

Poliisitoimintaa tullaan kohdentamaan turvallisuuden kannalta välttämättömien palveluiden tarjoamiseen sekä sisäisen turvallisuuden selonteon ja strategian että strategian toimenpideohjelman mukaisesti siten, että suorituskyky ja poliisitoimintaan kohdistuvat odotukset ovat tasapainossa. Terrorismin vastaisia toimenpiteitä vahvistetaan.

Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä on edellyttänyt suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä sekä henkilövoimavaroja että teknisiä valmiuksia lisäämällä. Valmisteilla oleva uusi tiedustelulainsäädäntö luo voimaan tullessaan lisää lainsäädännöllisiä edellytyksiä vastata uusiin vaatimuksiin. Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on edistää yhteiskunnan turvallisuutta tuottamalla ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdolle ja viranomaisille ja estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitokselle ehdotetaan 247 milj. euroa, joka on 7 milj. euroa edellisvuotta enemmän. Rajavartiolaitoksen tehtävien priorisointi perustuu sisäisen turvallisuuden selonteon linjauksiin ja turvallisuusympäristön muutoksen vaatimuksiin. Rajavartiolaitos keskittyy huolehtimaan itärajan perustason valvonnasta, rajanylitysliikenteen turvallisuudesta sekä meripelastuksen johtamisesta. Lisäksi sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteet hoidetaan täysimääräisesti. Lisääntyneet EU-velvoitteet ja Helsinki-Vantaan lentoaseman nopeasti kasvavan ulkomaanliikenteen sujuvuuden takaaminen vaativat resursointia.

Rannikkovartioveneiden uusimisessa tavoitellaan kustannustehokasta venetyyppiä, jossa yhdistyvät kelirikko-, pelastus-, sammutus-, hinaus- ja öljyntorjuntakyky.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastustoimelle ja hätäkeskustoiminnalle ehdotetaan 67 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Sisäministeriö jatkaa vuonna 2018 hanketta, jossa valmistellaan vuoden 2020 alussa voimaan tulevaa pelastustoimen uudistusta. Pelastustoimen tietojärjestelmiin suunnataan lisärahoitusta 3 milj. euroa ja ko. tietojärjestelmiä kehitetään yhdessä valtiovarainministeriön kanssa yhteensopiviksi sote- ja maakuntauudistuksen tietojärjestelmien kanssa. Uudistuksessa pelastustoimen tehtävät siirretään kunnilta 18 maakunnalle. Sisäministeriö valmistautuu v. 2018 uusimuotoiseen, maakuntauudistuksen yhteydessä vuodesta 2020 alkaen muuttuvaan alueellisen yhteisen varautumisen keskushallintotason koordinaatiotehtävään.

Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalveluiden osalta valtakunnan tasolla. Tavoitteena on parantaa hätäkeskusten toimintaa ja viranomaisyhteistyötä ja sitä kautta väestön turvallisuuspalveluja. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2018 aikana siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Maahanmuutto

Sisäministeriön maahanmuuton määrärahoihin ehdotetaan 252 milj. euroa. Tähän sisältyy myös EU:n turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston varoja, joita varataan alustavasti v. 2018 runsas 12 milj. euroa eri toimenpiteisiin. Lisäksi mm. poliisille aiheutuu maahanmuuttoon liittyviä menoja. Vuoden 2018 määrärahat on mitoitettu 7 000 uuden turvapaikanhakijan mukaisesti, minkä lisäksi Maahanmuuttovirasto purkaa aikaisempaa hakemusjonoa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton määrärahatarpeisiin vaikuttavat keskeisesti vastaanoton piirissä olevien määrä, joka vaihtelee uusien hakijoiden määrän ja vastaanottojärjestelmän piiristä poistuvien määrän mukaisesti. Laskelmat määrärahatarpeesta perustuvat lisäksi oletuksiin vastaanoton piirissä v. 2018 keskimäärin olevista henkilöistä sekä arvioon keskimääräiseen majoitusvuorokauden tavoitehinnasta.

Vastaanottoraha myönnetään ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi tuen tarpeessa olevalle asiakkaalle, joka ei voi saada toimeentuloa ansiotyöllään eikä muista tuloistaan tai varoistaan.

Vuoden 2018 pakolaiskiintiö on 750 henkilöä.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2,9 mrd. euroa, joka on n. 42 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu lähinnä turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamisesta.

Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkamenot), puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin on tehty vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 84 %, josta materiaaliseen valmiuteen laskettavia menoja on 39 %. Sotilaallisen kriisinhallinnan osuus on 2 %.

Vuoden 2018 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja yhteensä 642 milj. euroa v. 2018 ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 2 388 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1,9 mrd. euroa, joka on n. 27 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Toimintamenomäärärahoja kasvattavat lisäys turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen sekä lisäys sopimussotilaiden palkkaamiseen.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 478 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoissa on otettu huomioon lisäyksenä hallitusohjelmaan perustuva puolustusbudjetin tasomuutos. Vähennyksenä on huomioitu aikaisempina vuosina tehtyjen tilausvaltuuksien menoajoitusmuutosten vaikutus vuodelle 2018.

Talousarvioesitys sisältää kaksi uutta tilausvaltuutta. Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotettavan, 1,6 mrd. euron suuruisen, Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2018 -tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2018—2027. Viime vuosina myönnettyihin momentin tilausvaltuuksiin verrattuna esitettävä uusi tilausvaltuus on enimmäismäärältään varsin merkittävä. Tämä johtuu strategisen suorituskykyhankkeen, Laivue 2020, sisältymisestä pääosin tilausvaltuuteen. Muita tilausvaltuuteen sisältyviä suurimpia hankkeita ovat muun muassa Laivue 2000 MLU, Pintatorjuntaohjusjärjestelmä 2020, Maapuolustuksen infrastruktuuri, Sotilastiedustelun maalittamistuki ja Ilmavoimien tukikohtien varustaminen. Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 166 milj. euron tilausvaltuutta, jolla on tarkoitus tehdä kehittämisohjelmien hankintoja sekä hankkia varaosia ja kunnossapitopalveluja. Tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2018—2022.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 57,0 milj. euroa, joka on 5 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin Irakin koulutusoperaation jatkumisesta. Kriisinhallintaa käsitellään myös ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 17,2 mrd. euroa, joka on 169 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 49 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 29 % ja EU-maksujen 12 %. Pääluokan määrärahoista virastojen toimintamenojen osuus on 5 %. Suurin yksittäinen määrärahoja lisäävä tekijä on 180,5 milj. euron kohdennus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun sekä toimeenpanon tuen ja ohjauksen menoihin.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinnon toimintamenoihin ehdotetaan 369 milj. euroa, joka on 37 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksestä 24 milj. euroa johtuu Valmis-hankkeen rahoitusjakson päättymisestä. Verohallinto jatkaa Valmis-hankkeen vaiheittaista käyttöönottoa ja kansallisen tulorekisterin käyttöönottoa.

Tullin toimintamenoihin ehdotetaan 163 milj. euroa, joka on 3 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin lisäyksistä tulliselvitystehtävien ja yhteiskunnan suojaamistehtävien turvaamisesta.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4,95 mrd. euroa, joka on 117 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Kasvu aiheutuu pääosin eläkkeiden volyymikasvusta ja eläkkeisiin tehtävistä indeksitarkistuksista.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8,5 mrd. euroa, joka on n. 140 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.

Valtionosuutta alentavat kilpailukykysopimukseen liittyvä 119 milj. euron vähennys sekä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus 177 milj. eurolla. Valtionosuutta kasvattaa varhaiskasvatusmaksujen alentamisen kompensointi 25 milj. eurolla. Kuntien verotulojen alenemista kompensoidaan lisäämällä kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 131 milj. eurolla. Valtionosuuden mitoituksessa otetaan huomioon myös hallitusohjelman ja muut toimenpiteet, jotka vaikuttavat kuntien menoihin. Kuntien menoja vähentävät mm. erikoissairaanhoidon alueellinen keskittäminen ja perhe- ja omaishoidon kehittämisestä syntyvä säästö. Lisäystä osoitetaan puolestaan perhehoidon kehittämiseen ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokseen osana ammatillisen koulutuksen uudistusta.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille ja valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7 Kuntatalous.

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun ehdotetaan 180,5 milj. euron määrärahaa, josta n. 40 % kohdentuu kunnille ja kuntayhtymille. Rahoitusta osoitetaan uudistuksen esivalmisteluun ja väliaikaishallinnon kustannuksiin, muutosjohtamiseen, tietojärjestelmien ja tietohallinnon kehittämiseen ja muutostöihin sekä maakuntien yhteisten palvelukeskusten perustamiseen.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6,6 mrd. euroa, joka on 175 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahatasoa alentavat erityisesti korkeakoulujen kertaluonteisten pääomasijoitusten väheneminen sekä opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin.

Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus

Yleissivistävään koulutukseen ja varhaiskasvatukseen ehdotetaan 943 milj. euroa, joka on miljoona euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Varhaiskasvatuslain valmistelua jatketaan. Varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja alennetaan pieni- ja keskituloisilta ja perheiltä, joilla on useampi lapsi varhaiskasvatuksessa. Lisäksi käynnistetään kokeilu viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Vuodesta 2018 alkaen perusopetukseen valmistava opetus koskee vain oppivelvollisuusikäisiä. Oppivelvollisuusiän ylittäneiden perusopetus uudistuu, kun siihen yhdistetään luku- ja kirjoitustaidon opetus sekä perusopetukseen valmistava opetus. Lukiokoulutuksen uudistaminen käynnistetään. Vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutusta kehitetään.

Ammatillinen koulutus

Ammatilliseen koulutukseen ehdotetaan 808 milj. euroa, joka on 45 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle siirretään tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus ja osa tutkintoon johtamattomasta työvoimakoulutuksesta, jonka vuoksi ammatillisen koulutuksen määrärahaa lisätään 50,7 milj. eurolla. Määrärahaa vähennetään 20 milj. eurolla nuorten aikuisten osaamisohjelman asteittaisen päättymisen vuoksi. Koulutustarjontaa lisätään 1 000 opiskelijavuodella nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi ja osaamistarpeisiin vastaamiseksi.

Ammatillinen koulutus uudistetaan vuoden 2018 alusta lukien hallituksen kärkihankkeena toteutettavan toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin linjausten mukaisesti. Samanaikaisesti sisällöllisten, toiminnallisten ja rakenteellisten uudistusten kanssa myös ammatillisen koulutuksen sääntely-, rahoitus- ja ohjausjärjestelmät uudistetaan. Reformin toimeenpanoa tuetaan 15 milj. euron lisärahoituksella.

Korkeakouluopetus ja tutkimus

Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan 3 303 milj. euroa, joka on 21 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksistä valtaosa aiheutuu kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten vähenemisestä. Lisäykset kohdentuvat erityisesti Suomen Akatemian tutkimusmäärärahoihin ja korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteisiin menoihin.

Korkeakoulut jatkavat toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä hallitusohjelman mukaisesti. Samalla ne profiloituvat, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa keskenään sekä tutkimuslaitosten kanssa. Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä. Digitalisaation tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään täysimääräisesti. Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy ja työurat pitenevät.

Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa.

Opintotuki

Opintotukeen ehdotetaan 589 milj. euroa, joka on 193 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu opiskelijoiden siirtymisestä pääasiassa yleisen asumistuen piiriin.

Hallitusohjelman mukainen opintotukiuudistus ja siitä aiheutuvat säästöt toteutuvat vuositasolla täysimääräisinä. Opintotukeen lisätään huoltajakorotus alle 18-vuotiasta lasta huoltavalle opiskelijalle. Huoltajakorotuksesta aiheutuu 10,0 milj. euron lisämäärärahatarve.

Taide ja kulttuuri

Taiteeseen ja kulttuuriin ehdotetaan 457 milj. euroa, joka on 7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Kulttuurin toimialan valtionavustuspolitiikkaa ja valtionosuusjärjestelmiä kehitetään aiempaa strategisemmiksi. Kulttuuriperintöpolitiikkaa ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjelmaohjausta kehitetään vastaamaan muuttunutta toimintaympäristöä. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä lisätään. Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen avulla edistetään taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia ja saavutettavuutta kaikille kansalaisille lisäämällä taide- ja kulttuuripalveluiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollon hoito- ja asiakastyössä. Lasten ja nuorten taiteen ja kulttuurin harrastamista tuetaan viemällä harrastustoimintaa koulupäivän yhteyteen.

Suomen ja Viron valtioiden 100-vuotisjuhlavuosiin liittyen Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan ehdotetaan myönnettäväksi 6 milj. euroa. Kulttuurisäätiön tehtävänä on edistää Suomen ja Viron välistä kulttuuri- ja taidealojen verkostoitumista ja yhteistyötä, molemminpuolista kielitaitoa sekä kulttuuritoimintaan välittömästi liittyvää taloudellista toimintaa.

Liikuntatoimi

Liikuntatoimeen ehdotetaan 166 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Toiminnan tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen, osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Kansalaistoimintaa, yhteiskuntavastuullista ja menestyvää huippu-urheilua, urheilijoiden opiskelu- ja valmentautumismahdollisuuksia sekä Olympiastadionin perusparannushanketta tuetaan. Liikkuva koulu -ohjelman tuki laajennetaan varhaiskasvatukseen sekä kokeiluluonteisesti myös toisen asteen oppilaitoksiin.

Nuorisotyö

Nuorisotyöhön ehdotetaan 76 milj. euroa, joka on 2 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön tavoitteena on vahvistaa nuorten elämänhallintaa ja vähentää nuorisotyöttömyyttä, ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja kehittää olemassa olevia prosesseja nuorten tukemiseen.

Rahapelitoiminnan voittovarojen käyttö

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan osuus rahapelitoiminnan voittovaroista arvioidaan olevan 537,2 milj. euroa ja lisäksi on tarkoitus käyttää 27,3 milj. euroa rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Voittovaroista käytetään vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 21 % rahoitetaan rahapelitoiminnan tuotoilla ja taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 65 %.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,6 mrd. euroa, joka on 10 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Tulokertymäarvio vuodelle 2018 on 853 milj. euroa, joka on 82 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista maaseudun kehittämisen osuus on 16 %, maa- ja elintarviketalouden 69 %, luonnonvaratalouden 8 % sekä maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 2 %.

Hallinto ja tutkimus

Hallinnon ja tutkimuksen määrärahat lisääntyvät 5 milj. eurolla, mikä johtuu osittain hallinnonalan tuottavuutta lisääviin hankkeisiin varatusta rahoituksesta (5 milj. euroa) sekä virastojen ja laitosten toimintamenoihin kohdistetuista säästöistä.

Maaseudun kehittäminen

Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat 41 milj. eurolla johtuen lähinnä maaseutuohjelman toimeenpanon etenemisestä sekä korkotukimenoihin varatun määrärahan kasvusta. Tavoitteena on maaseutualueiden potentiaalin hyödyntäminen sekä elinvoimaisuuden lisääminen kestävällä tavalla. Maaseudun kehittämisen tavoitteita tuetaan muun muassa maaseudun yritystukien, tutkimus- ja kehittämishankkeiden sekä maaseudun neuvonnan avulla. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020 (maaseutuohjelma) sekä työ, joka tehdään maaseutupolitiikan neuvostossa ja saaristoasiain neuvottelukunnassa.

Maa- ja elintarviketalous

Määrärahat vähenevät 39 milj. eurolla, mikä johtuu pääosin säästöjen lisääntymisestä luonnonhaittakorvaukset -momentille hallitusohjelman mukaisesti (33 milj. euroa) sekä maaseutuohjelman suunnitelman mukaisesta etenemisestä. Luvun määrärahoin parannetaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien liiketoimintojen kilpailukykyistä kasvua, varmistetaan vastuullisella toiminnalla ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja turvallisuus. Lisäksi määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategisen painopistealueen kärkihankerahoituksena 49 milj. euroa siirtona Maatilatalouden kehittämisrahastoon sekä kauppataseen nousuun saamiseksi vientiä ja kotimaisten elintarvikkeiden käyttöä edistäviin toimiin 1,5 milj. euroa.

Luonnonvaratalous

Määrärahat kasvavat 4 milj. eurolla vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Merkittävimmät lisäykset kohdistuvat Metso-ohjelman rahoitukseen ja kalatalouden edistämiseen. Toisaalta määrärahat vähenevät mm. Suomen metsäkeskuksen valtionavussa sekä Biotalous ja puhtaat ratkaisut -kärkihankkeen toteutuksessa.

Luonnonvaratalouden tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Maanmittaus ja tietovarannot

Määrärahat vähenevät 2 milj. eurolla säästöjen vuoksi. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle osoitetaan määrärahoja yhteensä 3,4 mrd. euroa, joka on 135 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Pääluokan määrärahoista liikenneverkon ylläpidon ja kehittämisen osuus on 60 %, liikenteen viranomaispalvelujen 2 %, liikenteen tukemisen ja ostopalvelujen 6 %, viestintäpalvelujen ja -verkkojen 16 % ja sää-, meri- ja ilmastopalvelujen 1 %.

Liikenneverkko

Liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion liikenneväylillä sekä liikennejärjestelmän toimivuudessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaavan Liikenneviraston toimintamenoihin osoitetaan 73 milj. euroa. Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 1 451 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 1 398 milj. euroa. Korjausvelan vähentämiseen käytetään 453 milj. euroa, josta 300 milj. euroa on lisärahoitusta ja 143 milj. euroa siirtoa väylähankkeiden kehittämismomentilta. Liikenneinvestointeihin ml. elinkaarihankkeet osoitetaan 447 milj. euroa. Vuonna 2018 käynnistetään Kehä I Laajalahden kohta (20 milj. euroa), Länsimetron jatkeen liityntäliikennejärjestelyt (7 milj. euroa), Kokkolan meriväylä (45 milj. euroa, josta valtion osuus 35 milj. euroa) ja Vuosaaren meriväylä (12,5 milj. euroa).

Liikenteen viranomaispalvelut

Liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin liittyvistä liikenteen viranomaispalveluista vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Viraston menoiksi arvioidaan 133 milj. euroa, josta 86 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 47 milj. euroa määrärahalla. Lisäksi tieliikenteen turvallisuustoiminnan edistämiseen osoitetaan 9,1 milj. euron määräraha, jota vastaava tulo on otettu huomioon tuloarviossa. Henkilöautokannan uudistamiseksi entistä vähäpäästöisemmäksi ja turvallisemmaksi osoitetaan 8 milj. euroa ajoneuvojen romutuspalkkioon. Energia- ja ilmastostrategisena tavoitteiden edistämiseksi osoitetaan 6 milj. euroa sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä henkilöautojen kaasu- ja etanolikonversioiden hankinta- ja konversiotukeen.

Liikenteen tukeminen ja ostopalvelut

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin osoitetaan 214 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 101 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 90 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ylläpitoon, ostoihin ja ostosopimuksiin 18 milj. euroa. Joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen osoitetusta määrärahasta 5,5 milj. euroa on lisäystä energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen.

Viestintäpalvelut ja –verkot sekä viestinnän tukeminen

Viestintäverkkojen osalta panostetaan siihen, että uusien digitaalisten ja automaatiota hyödyntävien palveluiden tarvitsemien langattomien ja kiinteiden viestintäyhteyksien tarjonta sekä huippunopean laajakaistan kaupallinen saatavuus paranee.

Viestinnän hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 34,5 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 13,2 milj. euroa. Valtakunnallista haja-asutusalueiden laajakaistahanketta toteutetaan aiemmilta vuosilta siirtyneillä määrärahoilla. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 508 milj. euroa. Yleisradio Oy:n rahoituksen indeksikorotus jätetään tekemättä vuoden 2018 osalta.

Uutistoiminnan monimuotoisuuden ja vaihtoehtoiset uutislähteet kaikki kansalaiset tavoittavassa lineaarisessa televisiossa varmistamiseksi sekä yleisen edun kanavien uutis- ja ajankohtaistoiminnan kilpailukyvyn ja kattavuuden lisäämiseksi sekä sisällöntuotannon toimintamallien kehittämiseksi osoitetaan 2 milj. euroa.

Sää-, meri- ja ilmastopalvelut

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 72 milj. euroa, josta 26 milj. euroa rahoitetaan tuloilla ja 46 milj. euroa määrärahalla. Säätutkaverkoston korjausinvestointien rahoittamiseksi osoitetaan 1 milj. euroa. Ilmatieteen laitoksen toimintamenomäärärahoja vähentää valtion tutkimusrakenneuudistukseen liittyvät siirrot.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2,8 mrd. euroa, jossa on vähennystä 209 milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Pääluokan määrärahoista hallinnon osuus on 10 %, elinkeino- ja innovaatiopolitiikan 32 %, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan 17 %, yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän 3 %, alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan 14 %, energiapolitiikan 16 % ja kotouttamisen 9 %.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 270,3 milj. euroa, joka on 101,7 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääosin osakehankintoihin varatun 100 milj. euron määrärahan poistumisesta. Yritysten omistajanvaihdosten tukemiseen ehdotetaan 0,4 milj. euron lisämäärärahaa.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 895,9 milj. euroa, joka on 27 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys johtuu muun muassa innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistämisen toimintojen kokoamisesta Business Finland -toimijan alle. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandista ja Business Finland -nimisestä osakeyhtiöstä. Uudistuksessa Innovaatiorahoituskeskus Tekesin ja Finpron toiminnot yhdistetään kokonaisuuteen, joka muodostuu virastosta ja sille palveluja tarjoavasta yhtiöstä.

Business Finlandin avustusvaltuudeksi ehdotetaan 270,5 milj. euroa, joka on 30 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisävaltuutta kohdennetaan tutkimuksen ja yritysten yhteistyöhön ja innovatiivisiin hankintoihin sekä innovaatioiden ja kansainvälistymisen tukemiseen.

Finnvera Oyj:n varainhankintaan osoitettujen lainojen enimmäisvaltuutta ehdotetaan nostettavan 500 milj. euron tasolta 1 mrd. euron tasolle.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamisen määrärahaksi ehdotetaan 35 milj. euroa. Määräraha on tarkoitus käyttää hallituksen kärkihankkeen mukaiseen Kasvurahastojen Rahasto III (KRR III) perustamiseen. KRR III tekee markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin.

Matkailu 4.0 -kärkihankkeen toimeenpanoon ehdotetaan kaikkiaan lisärahoitusta 8 milj. euroa, josta 5,4 milj. euroa kohdentuu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan. Lisärahoitusta on tarkoitus kohdentaa matkailumarkkinointiin, matkailuyritysten digiosaamisen parantamiseen ja tarjonnan ympärivuotisuuden kehittämiseen. Kiertotalouden investointeihin, kasvuekosysteemien kehittämiseen ja innovatiivisten hankintojen edistämiseen ehdotetaan yhteensä 7 milj. euron määrärahaa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 489,6 milj. euroa, jossa on 107,3 milj. euroa vähennystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Muutos aiheutuu pääosin julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahojen vähennyksestä.

Julkisten työvoima- ja yrityspalvelujen määrärahaksi ehdotetaan 327 milj. euroa, joka on 96,7 milj. euroa vähemmän kuin edellisvuoden varsinaisessa talousarviossa. Momentin määrärahaan vaikuttavat vähennyksinä toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformiin liittyvä 59 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan sekä nuorisotyöttömyyden vähentämiseen liittyvä 13,4 milj. euron määrärahasiirto opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön pääluokkaan. Kotoutumiskoulutuksen määrärahojen 23 milj. euron lasku johtuu turvapaikanhakijoiden määrän vähenemisestä. Momentin määrärahoja lisätään 25 milj. eurolla käyttöön otettavan aktiivimalliin toimeenpanoon. Työnhakijan roolia työnhaussa lisätään. Työttömyysetuuden saaminen edellyttää työttömiä ja osa-aikatyössä olevia hakemaan aiempaa tiiviimmin omaehtoisesti työtä raportointivelvollisuuden velvoittamina.

Yksityisten työvoimapalvelujen roolia lisätään. Työttömien määräaikaishaastattelut toteutetaan aiempaa useammin kasvokkain ja tehostettua palvelua tarvitsevia ohjataan ulkoisten palvelutuottajien tarjoamiin palveluihin. Työttömien alueellista liikkuvuutta tuetaan tekemällä työtarjouksia entistää laajemmalle alueelle. Liikkuvuusavustusten soveltamisalaa laajennetaan. Sanssi- ja duunikortit yhdistetään yhdeksi palkkatukikortiksi.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan nuorisotakuun avulla. Nuorisotakuussa luodaan ohjaamotoiminta vakinaistamalla ja toimintaa kehittämällä malli, jossa nuori saa tukea kynnyksettömällä periaatteella palvelutarpeensa mukaisesti. Ohjaamotoiminnan vakinaistamiseen ja psykososiaalisen tuen palvelupakettiin ehdotetaan 8 milj. euron lisäystä TE-toimistojen toimintamenomäärärahoihin.

Hallitus valmistelee TE-palvelujen järjestämisvastuun siirron maakunnille vuoden 2020 alusta lähtien. Uudistuksessa nykyiset TE-palvelut ja ELY-keskusten yrityspalvelut yhdistetään kasvupalveluksi. Kasvupalvelussa yhdistetään osaavan työvoiman, yrittäjyyden ja yritysten kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet asiakaslähtöiseksi palvelukokonaisuudeksi. Kasvupalvelun järjestämisessä on tarkoitus hyödyntää järjestäjä-tuottaja -mallia. Osana maakuntauudistusta työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan määrärahat siirtyvät v. 2020 maakuntien yleiskatteelliseen rahoitukseen.

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä

Yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän määrärahoiksi ehdotetaan 79,7 milj. euroa, jossa on 3,3 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Kilpailu- ja kuluttajaviraston resursseja ehdotetaan lisättävän 280 000 eurolla sote- ja maakuntauudistukseen liittyvään väliaikaiseen yrityskauppavalvontaan ja markkinoiden toimivuuden edistämiseen.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät lakiesitykset, jotka mahdollistavat matkustajien paluukuljetusten ja korvausten maksamisen matkapalveluyhdistelmien tarjoajan maksukyvyttömyyden varalta. Matkanjärjestäjiltä kerättäisiin veroluonteista 0,024 prosentin suuruista maksua, joka perustuu matkapalveluyhdistelmien myynnin liikevaihtoon. Vastaavasti valtio varautuu maksamaan mahdolliset paluukuljetukset nopeallakin aikataululla, jota varten talousarvioon varataan 1 milj. euron määräraha.

Hallitusohjelman mukaisesti yritysten kasvuedellytyksiä vahvistetaan purkamalla sääntelyä. Talouden kilpailullisuutta kasvatetaan ja markkinaehtoisen liiketoiminnan harjoittamisen edellytyksiä parannetaan. Kaupparekisteriä ja sitä koskevaa sääntelyä uudistetaan. Valmistellaan tavaramerkkilain kokonaisuudistus ja liikesalaisuusdirektiivin kansallinen toimeenpano. Paikallisen sopimisen edellytyksiä parannetaan. Työnantajien hallinnollista taakkaa pyritään keventämään lupa- ja ilmoitusmenettelyjä karsimalla.

Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 390,4 milj. euroa, jossa on 47,5 milj. euroa vähennystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys aiheutuu pääosin Finpron toiminnan valtionavustuksen siirrosta 1.1.2018 toimintansa aloittavaan Business Finlandiin, yritysten kehittämishankkeisiin kohdentuvista julkisen talouden sopeutustoimista ja maksatusten vähentymisestä. Alueellisen kuljetustuen maksamiseen ehdotetaan 5 milj. euroa.

Energiapolitiikka

Energiapolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 467 milj. euroa, jossa on 2,5 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Energiatuen valtuus kasvaa 20 milj. eurolla. Uusiutuvan energian tuotantotukeen varatut määrärahat kasvavat 40,7 milj. euroa. Sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen osoitetaan 3 milj. euroa ja energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistämiseen 1 milj. euroa lisäystä. Hallituksen esitys valmistellaan kivihiilen energiakäytön kieltämisestä.

LNG-terminaalien investointitukien maksatuksiin varatut määrärahat laskevat 13,5 milj. euroa ja päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki 16 milj. euroa.

Kotouttaminen

Kotouttamisen määrärahoiksi ehdotetaan 248,6 milj. euroa, jossa on 14,7 milj. euroa lisäystä vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäys johtuu myönteisten turvapaikkapäätösten osuuden kasvusta 36 prosentista 41 prosenttiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 15,0 mrd. euroa, joka on 0,36 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Suurimmat määrärahalisäykset aiheutuvat valinnanvapauskokeiluista ja kilpailukykysopimuksesta sekä opiskelijoiden siirrosta yleiseen asumistukeen. Lisäksi sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistukset muuttavat määrärahatarvetta.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 31 %, perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen sekä perustoimeentulotukeen 29 %, työttömyysturvaan 18 %, maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoimintaan 1 % sairausvakuutukseen 14 %, avustuksiin terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen 2 %, veteraanien tukemiseen 1 %, kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon 2 %, tutkimus- ja kehittämistoimintaan 1 % sekä hallintoon ja valvontaan 1 %.

Osana terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kehittämistä ehdotetaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen käyttöä hallinnoivan lupaviranomaisen perustamiseen 1,8 milj. euron määrärahaa. Kansallisesti ja kansainvälisesti arvokkaita sote-tietovarantoja on käytetty vähän suhteessa niiden mahdollistamaan hyötyyn. Uusi lupaviranomainen mahdollistaa tietojen käyttöluvat ns. yhden luukun periaatteella ja tietojen entistä paremman hyödyntämisen tulevan sote-uudistuksen tietojohtamisessa ja tietojen käytössä. Saattohoidon kehittämiseen ehdotetaan 1,0 milj. euron määrärahaa, jolla on tarkoitus yhtenäistää hoidon perusteet palliatiiviselle hoidolle ja saattohoidolle riippumatta potilaan asuinpaikasta.

Perhe- ja asumiskustannusten tasaus, perustoimeentulotuki ja eräät palvelut

Perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen, perustoimeentulotukeen ja eräisiin palveluihin ehdotetaan määrärahoja 4,3 mrd. euroa, mikä on n. 200 milj. euroa enemmän kuin v. 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin opiskelijoiden siirrosta yleisen asumistuen piiriin ja sen vuositason vaikutuksen huomioimisesta.

Asumistuessa on huomioitu asumismenon sitominen elinkustannusindeksiin vuokraindeksin sijasta sekä enimmäisasumismenojen jäädyttäminen vuodelle 2018 ja osa-asunnon normin käyttöönotto. Uudistukset vähentävät asumistukimenoja yhteensä 28 milj. eurolla v. 2018 ja 46,7 milj. eurolla vuodesta 2019 alkaen. Perustoimeentulotukimenoja uudistukset lisäävät 11,6 milj. eurolla v. 2018 ja 18,7 milj. eurolla vuodesta 2019 alkaen. Lisäksi v. 2017 voimaan tullut enimmäisasumismenojen jäädyttäminen 5 %:lla vähentää määrärahatarvetta asumistuessa 21,6 milj. eurolla v. 2018.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen nostamiseen osoitetaan 9,5 milj. euroa, mikä tarkoittaa n. 5 euron lisäystä kuukaudessa. Äitiysavustuksen päivittämiseen lisätään 1,65 milj. euroa vuositasolla. Tällä pystytään kehittämään muun muassa äitiyspakkauksen sisältöä.

Työllisyyden edistäminen

Työttömyysturvaan ehdotetaan määrärahoja 2,7 mrd. euroa, mikä on 168 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys aiheutuu pääasiassa työttömyysasteen ennustetusta alenemisesta.

Työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi otetaan käyttöön aktiivimalli omavastuupäivin. Työttömiä kannustetaan työhön ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin myös lyhyeksi aikaa. Työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä vähenee seitsemästä päivästä viiteen päivään. Työttömyyden tarkastelujakso on kolme kuukautta ja kunakin tarkastelujaksona työttömyysturvaan tulee yksi kuukausittainen omavastuupäivä, jonka voi välttää olemalla aktiivinen. Aktiivisuusvaatimus täyttyy, jos on yhden viikon työssäoloehtoon luettavassa työssä tai yhteensä 18 tuntia työssä tarkastelujakson aikana tai on viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa. Uudistuksen arvioidaan vähentävän määrärahatarvetta STM:n pääluokassa 9,5 milj. euroa v. 2018.

Työllisyyden edistämiseksi helpotetaan yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana sekä edistetään ammatillisten valmiuksien parantamista ja yritystoiminnan aloittamista tukevia opintoja mahdollistamalla lyhytkestoinen opiskelu työttömyysetuutta menettämättä. Muutokset lisäävät määrärahatarvetta 13,5 milj. euroa v. 2018. Lisäksi ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen ja kriteerien uudistamiseen on varauduttu 4,0 milj. euron määrärahalla.

Palkkatukeen ehdotetaan lisämäärärahaa 14,1 milj. euroa vuodelle 2018.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2015 2016 2017 2018
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 2,08 2,12 1,08 0,87
         
Työttömyysvakuutus1)        
alempi maksu 0,80 1,00 0,80 0,70
ylempi maksu 3,15 3,90 3,30 2,75
         
Työeläkevakuutus2)        
Työnantajien keskimääräinen TyEL-maksu 18,00 18,00 18,00 17,80
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaushoitovakuutus        
— Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (Eläke- ja etuustulot) 1,49 1,47 1,45 1,53
Palkansaajat ja yrittäjät 1,32 1,30 0,00 0,00
         
Työtulovakuutus        
— Päivärahamaksu        
Palkansaajat 0,78 0,82 1,58 1,54
alle 14 000 euron vuosituloista     0,00 0,00
Yrittäjät 0,91 0,91 1,64 1,79
alle 14 000 euron vuosituloista     0,06 0,25
Työttömyysvakuutus 0,65 1,15 1,60 1,90
         
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 5,70 5,70 6,15 6,35
53 vuotta täyttäneet 7,20 7,20 7,65 7,85
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 23,7 23,6 24,1 24,1
53 vuotta täyttäneet 25,2 25,1 25,6 25,6

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2016 raja on 2 044 500 euroa ja v. 2017 2 059 500 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen 0,4 prosenttiyksikön suuruinen alennus vuonna 2016, joka on kohdennettu sekä työntekijöille että pienille työnantajille.

Sairausvakuutus

Sairausvakuutuksen rahoitukseen ehdotetaan määrärahoja 2,1 mrd. euroa, mikä on 169 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin kilpailukykysopimuksen vaikutuksista. Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen ja pienituloisimpien palkansaajien maksurasituksen kevennys lisää määrärahan tarvetta 136 milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Vähimmäismääräisen sairauspäivärahan, vanhempainpäivärahan ja kuntoutusrahan määrää nostetaan siten, että päiväraha olisi kaikissa tilanteissa nettona riittävän suuri, jotta tuensaajan ei tarvitsisi turvautua perustoimeentulotukeen. Näin turvataan perusturvan ensisijaisuus suhteessa toimeentulotukeen. Vähimmäispäivärahojen korotus lisää valtion menoja 8 milj. eurolla 2018.

Matkakorvausten ja matkojen välitystoimintaa uudistetaan taksiliikenteen vapautumisen vuoksi 1.7.2018 lukien. Tähän on varattu lisämäärärahaa 2 milj. euroa.

Eläkkeet

Eläkkeisiin ehdotetaan 4,6 mrd. euroa määrärahoja, mikä on 73 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa.

Takuueläkkeen korotukseen kohdennetaan 18 milj. euroa. Takuueläke nousee arviolta 15 euroa kuukaudessa. Nuorten kuntoutusrahaa sekä ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavaa kuntoutuksen vähimmäismäärää korotetaan vastaavasti osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi. Takuueläkkeen korotus vaikuttaa myös eläkkeensaajan asumistuen, eläketuen ja toimeentulotuen menoihin. Eläkettä saavan hoitotuen perustukea korotetaan n. 70 euroon kuukaudessa. Tuella autetaan vammaista tai pitkäaikaisesti sairasta henkilöä selviytymään jokapäiväisessä elämässä. Eläkettä saavan hoitotuen perustuen korottaminen lisää valtion menoja 10 milj. euroa v. 2018.

Indeksimuutokset ja palkkakerroin

KEL- ja KHI-sidonnaisten etuuksien, pois lukien toimeentulotuki, indeksikorotukset jätetään tekemättä v. 2018 hallituksen aiemman päätöksen mukaisesti.

  2015 2016 2017 2018
         
Työeläkeindeksi 2 519 2 519 2 534 2 551
KEL-indeksi 1 637 1 631 1 617 1 617
KHI-indeksi, % -0,2 0,4 0,9 1,5
Palkkakerroin 1,363 1,373 1,389 1,390

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan runsaat 181 milj. euroa, mikä on vajaat 46 milj. euroa vähemmän kuin v. 2017 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahoista 88,0 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin, 40,0 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 12,6 milj. euroa rintamalisiin ja 32,7 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Sotilasinvalidien puolisoiden kuntoutukseen, eräissä Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukseen ja rintama-avustukseen eräille ulkomaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan yhteensä 6,7 milj. euroa sekä valtion korvaukseksi sodista kärsineiden huoltoon 1,3 milj. euroa.

Rintama-avustuksessa eräille ulkomaalaisille vapaaehtoisille rintamasotilaille ehdotetaan huomioitavaksi virolaisten vapaaehtoisten rintamasotilaiden rintama-avustuksen korottaminen 590 eurosta 2 000 euroon, joka lisää määrärahatarvetta 50 000 euroa.

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

Kuntien järjestämään sosiaali- ja terveydenhuoltoon ehdotetaan määrärahoja 287 milj. euroa, joka on 105 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Lisäys aiheutuu pääosin valinnanvapauspiloteille esitetystä 100 milj. euron määrärahasta.

Hallituksen hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan 51 milj. euroa vuodelle 2018, jossa on lisäystä 0,8 milj. euroa. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti osoitetaan 1,5 milj. euroa v. 2018.

Turvakotipaikkojen lisäämiseksi toiminnan rahoitukseen ehdotetaan yhteensä 17,6 milj. euron määrärahaa, jossa on lisäystä 4,0 milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Päihteitä käyttävien äitien hoitoon ehdotetaan varattavaksi 3 milj. euron määräraha. Valtion rahoituksen lääkäri- ja lääkintähelikopteritoimintaan ehdotetaan olevan edellisvuoden tasolla eli 29 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen valmisteluun ja tukeen kohdennettava rahoitus on vuodesta 2017 alkaen keskitetty valtiovarainministeriön pääluokan yhteiselle momentille 28.70.05. Vuodelle 2018 momentin määräraha on n. 180,5 milj. euroa.

Vuonna 2018 ehdotetaan otettavaksi käyttöön uusi valtion korvaus kunnille maassa laittomasti oleskelevien henkilöiden kiireellisen sosiaalihuollon kustannuksiin. Tarkoitukseen ehdotetaan varattavaksi n. 5,3 milj. euron määräraha.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.

Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Terveyden ja toimintakyvyn edistämiselle ehdotetaan runsaat 35 milj. euroa. Sosiaalialan kehittämisen turvaamiseksi sote-muutoksessa ehdotetaan sosiaalialan osaamiskeskusten toiminnan rahoitukseen 1,0 milj. euron korotusta.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien ja turkistuottajien lomitustoiminnan menot alenevat 15 milj. euroa edellisvuoden tasosta ja ovat 163 milj. euroa. Lasku johtuu tarvearvion muutoksesta. Lomituspalvelujen hallintomenoihin ehdotetaan 16,1 milj. euron määrärahaa, joka sisältää maatalousyrittäjien jaksamista tukevaan hanketoimintaan 1 milj. euroa. Lisäksi maatalouslomituksen sijaisavun osittaiseen maksualennukseen kohdennetaan 1 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten toimintamenomomenteille ehdotetaan 182 milj. euroa, jossa on huomioitu yhteensä 3 milj. euron säästötoimenpiteet. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta yhdistetään sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnaksi.

Avustukset terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Avustuksiin yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen ehdotetaan 358 milj. euron määrärahaa. Määrärahan kasvu 40 milj. eurolla aiheutuu tarkentuneesta tuottoarviosta ja muiden Veikkaus Oy:n tuotolla rahoitettavien momenttien määrärahatarpeen laskusta.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 181,2 milj. euroa, joka on 5,6 milj. euroa vähemmän kuin v. 2017. Vähennys johtuu momentin EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin poistumisesta ja Suomen ympäristökeskuksen toimintamenomäärärahojen vähenemisestä. Pääluokan määrärahoista ympäristöhallinnon toimintamenojen osuus on 32 %, ympäristön ja luonnonsuojelun 55 % sekä yhdyskuntien, rakentamisen ja asumisen 13 %.

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Metsähallituksen julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan ympäristöministeriön pääluokassa kaikkiaan n. 31 milj. euroa.

Itämeren ja sisävesien tilan parantaminen jatkuu tukemalla vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toimeenpanoa kansainvälisesti ja kansallisesti eri hallinnonalojen, yksityisen sektorin ja järjestökentän yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Arktisen neuvoston Suomen puheenjohtajuuskausi on ympäristöpolitiikan vaikuttavuuden kannalta merkittävää.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun MAL-sopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 20 milj. euroa. MAL-sopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa. Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdennetaan 1 410 milj. euroa sekä takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valtion asuntorahaston varoja käytetään lisäksi 180 milj. euroa asuntotoimen avustusten ja korkotukien maksamiseen. Valtion asuntorahastosta tuloutetaan talousarvioon 12 milj. euroa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan korkotukilainoituksen lisäksi 105 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen. Korjausavustuksiin on varattu yhteensä 35,5 milj. euroa, josta 20 milj. euroa tulee Valtion asuntorahaston varoista. Korjausavustukset suunnataan pääosin hissien jälkiasennusten sekä vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen. Asumisoikeusjärjestelmän uudistamisen myötä asumisoikeusasukkaiden järjestysnumerorekisteri ja asumisoikeusasuntojen asukasvalintaan, enimmäishintoihin ja asukashallintoon liittyvät valvontatehtävät siirretään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle. ARA:n tehtäväksi tulee myös avustusten myöntäminen vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisemiseen ja asuinrakennusten sähköisen liikenteen infrastruktuurin edistämiseen.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2016—20181)

    v. 2016
tilinpäätös
v. 2017
varsinainen
talousarvio
v. 2018
esitys
 
Muutos 2017—2018
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 6 550 6 417 6 558 141 2
15-17 Eläkkeet 4 505 4 601 4 697 96 2
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 562 480 483 3 1
20-28 Muut kulutusmenot 2 097 2 136 2 252 117 5
29 Arvonlisäveromenot 1 124 1 228 1 283 54 4
01-29 Kulutusmenot 14 839 14 861 15 273 411 3
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 11 327 11 085 11 045 -40 -0
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 576 3 718 3 630 -88 -2
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 12 878 13 288 13 169 -119 -1
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 5 576 6 423 6 531 108 2
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 745 931 1 015 84 9
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 2 587 2 574 2 682 108 4
30-69 Siirtomenot 36 689 38 019 38 072 53 0
70-73 Kaluston hankinta 22 20 20 -1 -3
74-75 Talonrakennukset 54 61 24 -37 -61
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 23 35 35 0 0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 515 434 447 13 3
70-79 Reaalisijoitukset 613 551 526 -25 -5
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 240 222 262 40 18
87-89 Muut finanssisijoitukset 438 461 250 -211 -46
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 677 684 512 -171 -25
70-89 Sijoitusmenot 1 291 1 235 1 038 -197 -16
90-92 Valtionvelan korot 1 513 1 296 1 221 -75 -6
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 87 81 71 -10 -12
90-99 Muut menot 1 600 1 377 1 292 -85 -6
Yhteensä 54 419 55 492 55 675 183 0

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tiede- ja innovaatiopolitiikan tavoitteena on tutkimus- ja kehittämistoiminnan (t&k) laadun ja vaikuttavuuden paranta­minen, julkisen tutkimuksen rakenteellinen ja toiminnallinen uudistaminen sekä elinkei­norakenteen monipuolistaminen. Tätä kautta tuottavuus ja työllisyys paranevat ja Suomen kansainvälinen kilpailukyky korkean jalostusarvon tuotannossa vahvistuu.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma ja sen kärkihankkeet (v. 2015—2019) sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus (v. 2015—2020). Hallitus päätti vuosia 2018—2021 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa uudistuksista innovaatiojärjestelmään ja panostuksista t&k-investointien vahvistamiseen. Rahoitusta kohdennetaan talouden kannalta tärkeimpiin, uudistumista ja kasvua tukeviin kohteisiin. Hallituksen tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa suuntaavat kärkihankkeet ovat edenneet suunnitellusti.

Sekä julkisen- että yksityisen sektorin rahoituksen vähenemisestä johtuen Suomen t&k-intensiteetti (t&k-menot/bkt) laski 2,8 prosenttiin v. 2016. Vuonna 2017 sen arvioidaan alenevan edelleen 2,6 prosenttiin, mikä olisi jo kahdeksas perättäinen laskevan intensiteetin vuosi (vrt. 3,8 % v. 2009). Lähivuosina t&k-intensiteetti pysyy vakaana. Valtion t&k-rahoituksen suhde bruttokansantuotteeseen oli v. 2015 vielä yhdessä prosentissa, mutta laskee 0,8 prosenttiin v. 2017. Vaikka valtion t&k-rahoitus kasvaa hieman v. 2018, säilyy intensiteetti edellisen vuoden tasolla BKT:n kasvaessa tätä nopeammin.

OECD:n arviointi Suomen innovaatiojärjestelmästä ja sen kehittämistarpeista julkaistiin kesäkuussa 2017. Raportti osaltaan ohjaa tiede- ja innovaatiopolitiikan lähivuosien kehittämistä. Politiikan pitkän tähtäimen linjauksia valmistellaan, julkisten tutkimusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän yhteistyötä vahvistetaan ja t&k-rahoitusta lisätään soveltavassa tutkimuksessa, tuotekehityksessä ja innovaatiotoiminnassa.

Uudistettu tutkimus- ja innovaationeuvosto hyväksyi v. 2017 ensimmäisen työohjelmansa. Neuvosto on käynnistänyt laajan visio- ja tiekarttatyön. Syksyllä 2017 valmistuvassa visiossa määritellään yleistasolla tiede- ja innovaatiopolitiikan lähiajan ja pidemmän aikavälin kehittämistoimet. Visio rakentuu neljästä pääteemasta: osaamispohjan varmistaminen; uudistumista tukevat strategiset valinnat; osaamisalustojen ja kasvuekosysteemien kehittäminen; kansainvälisyys laadun ja vaikuttavuuden edellytyksenä.

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla luodaan uusi yksityisten ja julkisten toimijoiden kumppanuuksiin (PPP) perustuva yhteistyömalli. Infrastruktuureja ja kehitysympäristöjä tuetaan etenkin cleantechissä, biotaloudessa sekä muilla hallituksen linjaamilla painoaloilla. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategiaa ja tiekarttaa (v. 2016—2018) toteutetaan monen hallinnonalan sekä yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyönä. Parhaillaan valmistellaan tekoälyohjelmaa, jolla vahvistetaan tekoälyn ja robotiikan hyödyntämistä ja siihen liittyvää innovaatiotoimintaa Suomessa. Julkisten tietovarantojen sekä tutkimusaineistojen, -menetelmien ja -tulosten avointa saatavuuden ja hyödyntämisen edistämistä jatketaan. Hallitus on sitoutunut datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman (2017–2021) toteutukseen ja osoittaa voimavaroja alan tutkimusinfrastruktuurin nostamiseksi kansainväliselle tasolle.

Kevään 2017 julkisen talouden suunnitelmassa Tekesille osoitettiin lisärahoitusta PPP-kumppanuuksiin perustuviin ”kasvumoottoreihin” 20 milj. euroa sekä vuodelle 2018 että 2019. Suomen Akatemialle osoitettiin yhteensä 50 milj. euroa vuosille 2018—2019 yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteydessä toimivien lippulaivatutkimuskeskittymien toteuttamiseen, joiden tavoitteena on koota yliopistojen ja tutkimuslaitosten korkeatasoista eri alojen osaamista kansainvälisesti kilpailukykyisiksi tutkimuskeskittymiksi. Tämän lisäksi molempien edellisten pääomittamiseen varauduttiin 60 milj. eurolla, mihin tähtäävä jatkovalmistelu on käynnissä.

Kärkihankerahoituksesta 30 milj. euroa on suunnattu Suomen Akatemian kautta huippututkimukseen ja tutkimustulosten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamiseen. Akatemia jatkaa rahoitusta, joka tukee yliopistojen strategioiden mukaista profiloitumista. Tutkimusinfrastruktuurien ja niiden rahoituksen edistämiseksi toteutetaan infrastruktuurien tiekartan (2014—2020) arviointi, joka valmistuu vuoden 2018 alussa. Akatemiaan kuuluva strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) rahoittaa tutkimusta, joka tuottaa ratkaisuja yhteiskunnan haasteisiin, uudistaa elinkeinoelämää sekä edistää työelämän ja julkisen sektorin kehittämistä. STN tarjoaa kansallista vastinrahoitusta Horisontti 2020 -rahoitusta saaneisiin hankkeisiin.

Opetus- ja kulttuuriministeriön ja korkeakoulujen v. 2016 tekemät sopimukset toiminnan tavoitteista ulottuvat vuoteen 2020. Neuvotteluissa sovittiin korkeakoulujen yhteiset tavoitteet, korkeakoulukohtaiset toimenpiteet, toiminnan vahvuusalat, tutkintotavoitteet ja määrärahat. Korkeakoulujen rahoitusmallit uudistettiin v. 2017 tavoitteena vahvistaa toiminnan tuloksellisuutta, laatua ja vaikuttavuutta. Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten välisen yhteistyön ja työnjaon kehittämistä jatketaan v. 2017 valmistuneen arvioinnin pohjalta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyyden edistämislinjaukset vuosille 2017—2025. Suomen Akatemia on puolestaan hyväksynyt kansainvälisen yhteistyön laadun, vaikuttavuuden ja uudistumisen edistämisen linjauksen vuosille 2017—2021. Linjauksia toteutetaan osana valtioneuvoston yhteistä Talent Boost -ohjelmaa, jolla mm. houkutellaan kansainvälisiä osaajia Suomeen. Team Finland -verkoston palveluja kehitetään viennin edistämiseksi, pk-yritysten kansainvälistämiseksi ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseksi. Tekes vauhdittaa yritysten kasvua yhdistämällä monia, osin myös uusia rahoituspalveluja uudeksi kansainvälistymisen kasvupaketiksi. Team Finland Knowledge -verkosto perustetaan tukemaan suomalaisen korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä valituissa maissa. Vaikka Suomen saama osuus EU:n t&k-rahoituksesta on suurempi kuin suhteellinen EU-maksuosuutemme, tavoitteena on hankkia EU-rahoitusta jatkossa aiempaa enemmän.

Tekesin ja Finpron yhdistäminen on mittava innovaatiojärjestelmän rakenteellinen ja toiminnallinen uudistus. T&k- ja innovaatiotoiminnan, kansainvälistymisen, ulkomaisten investointien ja matkailun edistäminen kootaan 1.1.2018 alkaen Business Finland -organisaatioon.

Kärkihankerahoituksesta 59 milj. euroa on kohdennettu Tekesin instrumentteihin, jotka tukevat t&k-tulosten kaupallistamista ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista. Vuonna 2016 käynnistynyt innovaatiosetelikokeilu on osoittautunut onnistuneeksi. Setelit ovat tuoneet runsaasti uusia yrityksiä t&k- ja innovaatiotoiminnan pariin. Tekes on myös valmistellut innovaatiopankkia, joka valmistuu v. 2017. Tavoite on vauhdittaa tutkimustulosten ja patenttien käyttöönottoa ja kaupallistamista tuomalla digitaaliselle alustalle yhteen tutkimusorganisaatiot, aineettomien oikeuksien omistajat ja uusien ratkaisujen hyödyntäjät.

Uuden osaamisperustaisen liiketoiminnan edellytyksiä parannetaan rakentamalla digitaalisen liiketoiminnan kasvuympäristöjä ja innovaatio- ja kehitysalustoja sekä hyödyntämällä avointa dataa ja tietovarantoja. Innovaatiotoimintaan kannustavien hankintojen osuutta kaikista hankinnoista pyritään lisäämään. Tämän tueksi perustetaan julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus. Elinkeinoelämän monipuolistumista ja yrittäjyyttä vahvistetaan kanavoimalla julkista rahoitusta pääomamarkkinoille.

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on laadittu syksyllä 2017 valmistuva Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030. Visiossa määritellään korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tavoitetila ja kehittämisedellytykset vuoteen 2030 ja se on laadittu yhdessä korkeakouluyhteisön ja sidosryhmien kanssa. Päämääränä on, että Suomen korkeakoulujärjestelmä pysyy jatkossakin kansainvälisesti laadukkaana ja vaikuttavana.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa1)

  2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
2017—2018
muutos
2017—2018
muutos, %
         
Yliopistot2) 587 578 -9 -2
Valtion tutkimuslaitokset 195 194 -1 -1
— josta VTT3) 74 75 2 2
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 782 772 -10 -1
         
Suomen Akatemia 450 444 -6 -1
— josta strateginen tutkimus 56 56 0 0
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 494 532 +38 8
— josta t&k-rahoitus4) 322 347 +25 8
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 944 976 +32 3
         
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 11 11 0 0
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 15 15 0 0
Yhteensä 1 752 1 774 +22 1
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 1 580 1 589 +9 1
Arvio valtion koko t&k-rahoituksesta 1 798 1 828 +30 2

1) Metodologisista ja muista muutoksista johtuen vuosien 2017 ja 2018 t&k-rahoitusluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia aiempien vuosien tietojen kanssa.

2) T&K-rahoituksen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota. Tutkimukseen kohdentuvaa osuutta valtionrahoituksesta on nostettu vuodesta 2017 alkaen kolmella prosenttiyksiköllä. Tämä parantaa taulukon tietojen verrattavuutta Tilastokeskuksen t&k-budjettianalyysin tietoihin.

3) VTT:n t&k-rahoitus on arvio, joka perustuu talousarvioesityksen tietojen ohella VTT:n ja Tilastokeskuksen aineistoihin. Luku tarkentuu Tilastokeskuksen budjettianalyysissä helmikuussa 2018.

4) Osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan kuten innovaatio- ja pääomasijoitustoimintaan. Taulukkoon on merkitty erikseen vain t&k-rahoitus.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisestä vastaavat valtio, kunnat ja alueilla aluekehittämisviranomaisina toimivat maakuntien liitot. Tavoitteena on viranomaisten ja muiden alueiden kehittämisen kannalta keskeisten tahojen vuorovaikutukseen, eri toimijoiden työnjakoon ja yhteisiin tavoitteisiin perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset aluelähtöiselle kestävään kehitykseen perustuvalle kasvulle ja uudistumiselle sekä hyvinvoinnille ja sosiaaliselle eheydelle.

Alueiden kehittämistä suunnataan ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen painopisteistä. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen painopisteitä toteuttavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.50.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat vuoden 2018 talousarvioesityksessä

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen, pk-yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen, uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen, osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen. Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2018 yhteensä 240 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013 saatavat tulot sekä ohjelmakauden 2014—2020 tulot.

EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014—2020 ja vuoden 2018 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2018
     
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 376,9 215,4
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 897,2 141,3
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) 51,0 4,3
Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 70,0 17,0
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 26,5 3,9
Yhteensä 2 421,6 381,9