Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto ja tutkimus
         10. Maaseudun kehittäminen
              44. Luonnonhaittakorvaukset
              47. Ruokaketjun kehittäminen
              62. Eräät valtionavut
         40. Luonnonvaratalous
         64. Metsähallitus
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

20. Maa- ja elintarviketalousPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Luvun 30.20 selvitysosa on sisällytetty luvun 30.10 selvitysosaan.

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Maatalouden kannattavuus

Maatalouden kannattavuus Suomessa on heikko. Maatalouden tuottajahinnat laskivat vuoden 2013 alun jälkeen nopeasti kymmeniä prosentteja, ja ne ovat pysyneet matalina jo usean vuoden ajan. Tuotantokustannukset ovat samaan aikaan säilyneet korkeina.

Luonnonvarakeskus arvioi, että maatalouden keskimääräinen yrittäjätulo on 8 700 euroa tilaa kohden vuonna 2017. Mikäli yrittäjätulosta vähennetään yrittäjäperheen omasta työstä ja pääomasta aiheutuvat kustannukset, keskimääräinen tappio on 32 000 euroa. Yritysten välillä on kuitenkin suuria eroja, joten valiokunta pitää välttämättömänä, että yhä useampi maatila voidaan nostaa kannattavien yritysten joukkoon.

Vuonna 2018 viljelijätukiin on käytettävissä yhteensä 1,749 mrd. euroa, mikä on 1,2 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017. EU:n maksamien tukien osuus on 773 milj. euroa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle kohdistuvasta hallitusohjelman mukaisesta säästöstä valtaosa, 33 milj. euroa, kohdistuu kokonaan kansallisesti maksettaviin luonnonhaittakorvauksiin. Leikkausta kuitenkin pienennettiin vuoden 2017 kolmannen lisätalousarvion kautta 21 milj. eurolla, minkä seurauksena luonnonhaittakorvaukset alenevat 5 euroa/hehtaari vuonna 2018, kun muuten vähennys hehtaaria kohden olisi ollut 10 euroa enemmän.

Vuoden 2017 kasvukausi oli erittäin hankala kylvöistä lähtien. Vaikeista korjuuolosuhteista johtuen sato jäi korjaamatta maa- ja metsätalousministeriön mukaan noin 100 000 hehtaarilta. Myös korjuu- ja kuivatuskustannukset nousivat poikkeuksellisen korkeiksi. Maatiloille aiheutuneen lisäkustannuksen arvioidaan kohoavan yhteensä 100—150 milj. euroon, mikä on lähes kolmannes maatalouden kokonaistulosta.

Valiokunta pitää myönteisenä, että hallitus kohdisti 25 milj. euroa vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa viljelijöiden tilanteen helpottamiseen. Tuki on tarkoitus myöntää energiaveron palautusjärjestelmän kautta. Valtiolla ei ole enää selkeitä välineitä satovahinkojen korvaamiseen. Aiemmin käytössä ollut satovahinkojen korvausjärjestelmä päättyi suunnitellusti vuonna 2015. Vapaaehtoisesti otettavat satovahinkovakuutukset eivät ole kuitenkaan osoittautuneet toimiviksi, koska vakuutusmaksujen hinnat ovat muodostuneet korkeiksi vakuutusten tarjonnassa vallitsevan heikon kilpailutilanteen vuoksi. Hallinnon tulee valiokunnan mielestä aktiivisesti edistää toimivien riskienhallinnan välineiden kehittämistä.

Maataloustoiminta edellyttää suhteellisen korkeaa omavaraisuusastetta johtuen pääomavaltaisuudesta ja pääoman hitaasta kiertonopeudesta. EU:n maatalouden omavaraisuusaste on ollut viime vuosina keskimäärin 85 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 73 prosenttia vuonna 2017. Velkojen määrä on kasvanut 2000-luvulla pääomaa nopeammin, joten investointien rahoitus on nojannut vieraaseen pääomaan. Maatalouden velkaantuminen on tilakoon kasvun myötä kääntynyt selvään nousuun. Velkojen suhde liikevaihtoon eli suhteellinen velkaantuneisuus on noussut 76 prosentista 96 prosenttiin vuosina 2012—2016. Kasvanut velkamäärä on lisännyt rahoitusriskiä, jota matalat lainakorot ovat toisaalta helpottaneet. Erot velkaantuneisuudessa ovat tuotantosuuntien ja tilojen välillä suuria, mutta ne ovat keskittyneet voimakkaasti investoineille usein nuorille yrittäjille.

Valiokunta on huolissaan siitä, että maataloustuotteiden markkinoiden epävakaus ja satotasojen vaihtelu ovat selvästi lisänneet epäonnistumisen riskiä. Yrittäjätulon muodostumiseen vaikuttaa ensisijaisesti eniten markkinoiden kehitys. Viljelijä- ja investointituilla on kuitenkin keskeinen merkitys maatalouden tulotason ja tuotantovolyymien ylläpitäjänä. Luonnonvarakeskus arvioi, että jokainen leikattu tukieuro heikentää yrittäjätuloa yhdellä eurolla. Jotta myönteinen rakennekehitys maataloudessa jatkuisi ja tuotannon taso säilyisi, maatalouden tukiin tarvitaan vakautta ja pitkäjänteisyyttä. Valiokunta toteaa kuitenkin, että korkeillakaan tuen tasoilla ei voida ylläpitää tuotantoa ja investointeja, jos markkinanäkymät ovat pitkään huonot.

Valiokunnan mielestä kaikkein oleellisinta on kiinnittää huomiota siihen, miten tuottajan saamaa osuutta elintarvikeketjussa voidaan kasvattaa ja parantaa kannattavuutta pysyvästi. Tärkeä merkitys on esimerkiksi tilakohtaisilla parhailla ratkaisuilla, alkutuotannon neuvotteluaseman ja tuotteen alkuperää koskevien merkintöjen parantamisella sekä mahdollisimman korkealle jalostettujen elintarvikkeiden viennin edistämisellä. Keskeistä on myös selvittää, voidaanko tuotantokustannuksia alentaa viranomaismääräysten kautta, kuten eläinsuojien rakenteita keventämällä.

Erityisen huolissaan valiokunta on tilanpidon jatkamisesta ja alan houkuttelevuudesta. Uusien yrittäjien tarve on suuri, joten nuorten viljelijöiden maatalouskoulutukseen ja talousosaamiseen tulee panostaa ja luoda uskoa tulevaan. Maa- ja puutarhayritysten lukumäärä on alentunut Suomessa 78 000 yrityksestä 47 200 yritykseen vuosina 2000—2017. Tuotantoa jatkavien tilojen koot ja tuotantomäärät ovat samanaikaisesti kasvaneet, mutta tämäkään ei ole parantanut kannattavuutta. Jos maatilojen lukumäärän väheneminen kiihtyy siten, että kotimaisiin raaka-aineisiin perustuva elintarvikkeiden tuotanto laskee, myös huoltovarmuutemme vaarantuu.

Valiokunta pitää lisäksi erittäin tarpeellisena, että hallitus esittää panostuksia maatalousyrittäjien jaksamiseen. Lomituksen sijaisavun maksuja esitetään huojennettavaksi 1 milj. eurolla ja lisäksi rahoitetaan 1 milj. eurolla sosiaali- ja terveysministeriön Välitä viljelijästä -hanketta. Samalla on kuitenkin muistettava, että lomituksen maksutasot nousevat pääsääntöisesti takaisin vuoden 2016 tasolle.

02. Elintarviketurvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 125 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla

3) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tehtävänä on elintarvikkeiden ja maa- ja metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuuden ja laadun, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden valvonta ja tutkimus. Evira varmistaa elintarvikkeiden ja alkutuotannon tuotteiden sekä niiden tuotantoketjun turvallisuutta ja laatua.

Evira tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — johtaa, kehittää ja valvoo elintarviketurvallisuuden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä kasvinterveyden viranomaisten vastuulla olevaa riskinhallintaa alue- ja paikallistasoilla ja suorittaa valvontaa omalla toimialallaan
  • — rakentaa elintarviketurvallisuutta varmistavia järjestelmiä yhdessä tuottajien ja elintarviketeollisuuden ja elintarvikekaupan kanssa
  • — tekee eläintauteihin ja kasvintuhoojiin sekä elintarviketurvallisuuteen liittyvää diagnostiikkaa ja analytiikkaa tautien osoittamiseksi ja vastustamiseksi sekä elintarviketurvallisuuden lisäämiseksi
  • — toimii oman alansa vertailulaboratoriona
  • — suorittaa tieteellistä tutkimusta ja riskinarviointeja sekä tekee seurantatutkimuksia
  • — vastaa riskiviestinnästä viranomaisten ja kuluttajien sekä elintarvikealan toimijoiden välillä.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Eviralle seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — edistetään toimijoiden vastuullisuutta sekä valvonnan ja toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja viranomaistoiminnan avoimuutta valvonnan vaikuttavuuden lisäämiseksi. Vahvistetaan valvojasta valmentajaksi -toimintatapaa
  • — jatketaan mikrobilääkeresistenssin torjuntaa kansallisen toimintaohjelman pohjalta
  • — vaikutetaan aktiivisesti elintarvikeketjun tuotteiden viennin edellytysten varmistamiseen ja uusien viennin kohdemaiden avautumiseen
  • — edistetään biotaloutta ja huomioidaan uudet tekniikat ja innovaatiot erityisesti ravinteiden ja sivutuotevirtojen hyödyntämisessä
  • — kehitetään varautumista elintarviketurvallisuusuhkien, eläintautien ja kasvintuhoojien varalta ja huolehditaan näiden riittävästä seurannasta
  • — toimeenpannaan ruokapoliittista ohjelmaa ja edistetään kestävää ruokajärjestelmää
  • — vaikutetaan elintarvikeketjun yrittäjien toiminnan edellytyksiin ja niiden kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä maaseudun elinvoimaisuuteen edistämällä yrittäjyyttä
  • — vahvistetaan viranomaisyhteistyötä elintarvikeketjun rikollisten toimintojen ehkäisemiseksi
  • — kohdennetaan tutkimustoimintaa ja riskinarviointia palvelemaan lainsäädäntötyötä, valvontaa ja elinkeinon tarpeita hallinnonalan strategian mukaisesti
  • — jatketaan hallinnon toimintatapojen ja työmenetelmien uudistamista tavoitteena hallinnollisen taakan vähentäminen
  • — osallistutaan alue- ja paikallishallinnon rakenteiden uudistamiseen sekä toteutetaan Eviran, Mavin ja Maanmittauslaitoksesta siirtyvien tehtävien yhdistäminen hallitusti ja osallistavasti
  • — kehitetään palveluita ja tietojärjestelmiä asiakaslähtöisesti. Jatketaan sähköistä asiointia ja viranomaistoiminnan tehokkuutta parantavien tietovarantojen ja -järjestelmien kehittämistä sekä uuden teknologian käyttöönottoa toiminnassa.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Eviralle vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut toiminnallisen tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Elintarviketurvallisuusviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet

  2016 toteutuma 2017 arvio 2018 arvio
  Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv Kust.
1 000 €
Tuotot
1 000 €
Htv
                   
Elintarviketurvallisuus 28 526 13 422 324 31 109 14 956 329 30 098 14 956 325
Eläinten terveys ja hyvinvointi 19 661 2 892 179 21 243 3 496 192 20 551 3 496 192
Kasvintuotannon edellytykset ja kasvinterveys 11 451 6 290 124 9 756 3 715 123 9 439 3 715 123
Yhteensä 59 638 22 604 627 62 108 22 167 644 60 088 22 167 640

Viraston tunnusluvut

  2016
toteutuma
2017
talousarvio
2018
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
— Taloudellisuusindeksi 103 100 100
— Tuottavuusindeksi 101 101 101

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 60 356 62 108 60 292
Bruttotulot 22 604 22 167 22 167
Nettomenot 37 752 39 941 38 125
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 6 374    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 549    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 18 714 18 683 18 683
— muut tuotot 2 - -
Tuotot yhteensä 18 716 18 683 18 683
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 14 794 14 518 14 518
— osuus yhteiskustannuksista 3 827 4 165 4 165
Kustannukset yhteensä 18 621 18 683 18 683
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) 95 - -
Kustannusvastaavuus, % 101 100 100
       
Muut suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 2 822 2 184 2 184
— muut tuotot 2 - -
Tuotot yhteensä 2 824 2 184 2 184
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 2 352 2 001 2 001
— osuus yhteiskustannuksista 938 759 759
Kustannukset yhteensä 3 290 2 760 2 760
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -466 -576 -576
Kustannusvastaavuus, % 86 79 79
       
Hintatuki 317 576 576
       
Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen -149 - -

Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua. Hintatuen määrä on enintään 576 000 euroa.

Elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettavat menot on huomioitu tuloina momentilla 12.30.04.

Määrärahasta käytetään 1 480 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Eläinlääkintähallinnon tietojärjestelmän kehittäminen (Elvi) ja ympäristöterveydenhuollon Vati-hankkeen lisäyksen poisto (siirto momentille 30.01.23) -920
Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -1 194
Julkishallinnon yhteinen käyttöliittymä ympäristöterveydenhuollolle -hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 657
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -8
Palkkaliukumasäästö -48
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -16
Toimintamenojen tuottavuussäästö -195
Toimintamenosäästö (HO 2015) -21
Työajan pidentäminen (Kiky) -30
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -41
Vuokrien indeksikorotus 13
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -13
Yhteensä -1 816

2018 talousarvio 38 125 000
2017 talousarvio 39 941 000
2016 tilinpäätös 41 927 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 125 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) eläinlääkintävahinkojen arviolautakunnan toiminnasta aiheutuvien menojen maksamiseen

2) maksullisten eläintutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 576 000 eurolla

3) hukkakauralain (185/2002) mukaisesti hukkakauran torjuntasuunnitelmien laatimisesta aiheutuvia kustannuksia vastaavien korvausten maksamiseen

4) elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014 tuella maksettaviin menoihin

5) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 474 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 1 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 278 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 1 196 000 euroa siirrosta momentilta 28.70.20 eläinten terveyden hallinta (ELTE) -hankkeeseen.

Maksullisten eläintautitutkimusten hintatukea korotetaan 424 000 euroa. Vastustettavien sekä uusien uhkaavien eläintautien havaitsemiseksi ja kotoperäisten eläintautien esiintyvyyden seuraamiseksi tarvitaan näytteitä sairaista eläimistä. Eläintautitutkimuksissa seurannan kannalta riittävän näytemäärän saaminen edellyttää eläinten omistajien tai eläinlääkärien oma-aloitteellisesti lähettämiä näytteitä. Tutkimuskustannusten periminen täysimääräisinä näytteen lähettäjältä vähentäisi näytteiden määrää merkittävästi, minkä vuoksi hintatuen käyttö on perusteltua.


2018 I lisätalousarvio 1 474 000
2018 talousarvio 38 125 000
2017 tilinpäätös 40 262 000
2016 tilinpäätös 41 927 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 474 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää maksullisten eläintautitutkimusten, joilla pyritään havaitsemaan ja seuraamaan vastustettavia ja uhkaavia eläintauteja, hintojen alentamiseen enintään 1 000 000 euroa.

03. Maaseutuviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 178 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Maaseutuviraston (Mavi) tehtävänä on EU:n yhteisen maatalouspolitiikan mukaisten toimenpiteiden, EU:n osaksi rahoittamien maaseudun kehittämistoimien ja näitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden hallinto- ja toimeenpanotehtävät.

Mavi tukee pääluokkaperusteluissa esitettyjen maa- ja metsätalousministeriön toimialan vaikuttavuustavoitteiden saavuttamista seuraavasti:

  • — edistää toiminnallaan digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämistä tukijärjestelmien toimeenpanossa ja varmistaa, että tietojärjestelmät toimivat
  • — huomioi omassa toiminnassaan elinkeinotoiminnan monipuolisesti
  • — maaseutuohjelman toimenpiteet, joilla monipuolistetaan maaseutualueiden elinkeinotoimintaa ja asukkaiden omaehtoista kehittämistä, on asukkaiden haettavissa koko ohjelmakauden niin, että niihin varattu kehys saadaan käytettyä täysimääräisesti
  • — tukee toiminnallaan Leader-toiminnan erityispiirteiden toteutumista ja varmistaa, että toimialaohjauksessa huomioidaan paikallisen kehittämisen rooli
  • — edistää toiminnallaan hallitusohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden toteutumista.

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen Maville seuraavat alustavat tulostavoitteet:

  • — EU:n yhteisen maatalouspolitiikan, ohjelmakauden 2014—2020 sekä niitä täydentävien kansallisten toimenpiteiden toimeenpanossa ja kehittämisessä edistetään järjestelmien yksinkertaistamista ja tehostamista koko hallinnonalan yhteistyönä
  • — Mavin toiminta tukee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalle 2014—2020 asetettujen strategisten, määrällisten ja viestinnällisten tavoitteiden saavuttamista
  • — sähköistetään edelleen hallinnon prosesseja ja palveluja asiakaslähtöisesti
  • — kehitetään Mavin ja Maanmittauslaitoksen välistä yhteistyötä tietohallinnossa ja paikkatietosektorilla
  • — varmistetaan viljelijätukiprosessin toimivuutta siten, että tuet voidaan maksaa tavoiteaikataulujen mukaisesti
  • — osallistutaan alue- ja paikallishallinnon rakenteiden uudistamiseen sekä toteutetaan Eviran, Mavin ja Maanmittauslaitoksesta siirtyvien tehtävien yhdistäminen hallitusti ja osallistavasti.
Toiminnallinen tuloksellisuus ja voimavarojen hallinta

Maa- ja metsätalousministeriö asettaa Maville vuoden 2018 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen luvun 30.01 selvitysosassa todetut tuloksellisuuden ja voimavarojen hallinnan tavoitteet.

Maaseutuviraston päätoimintojen kustannukset, tuotot ja henkilötyövuodet (sisältää myös muut kuin momentti 30.20.03)1)

  2016 toteutuma1) 2017 arvio1) 2018 arvio1)
  Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv Kust.
1 000 €
Tuotot 1 000 € Htv
                   
Viljelijätuet 16 919 622 97 18 485 737 98 16 785 773 93
Markkinatuet 3 277 297 26 3 150 294 26 3 145 245 24
Hanke-, yritys- ja rakennetuet 6 126 1 817 53 5 285 1 869 54 5 165 816 50
Maaseutuverkostoyhteistyö 1 742 1 386 10 1 495 1 495 10 1 255 1 255 10
Metsätalous 322 12 4 330 10 4 325 10 4
Elinkeinokalatalouden tehtävät 437 108 5 590 140 6 615 140 6
Riistatalous 134 2 1 130 3 1 135 3 1
Porotalous 13 - - 15 - - 15 - -
Fead, vähävaraisten ruoka-apu 250 124 3 255 120 3 245 120 3
Ohjaustoiminnot 396 18 4 415 15 4 410 15 4
Yhteensä2) 29 616 4 386 203 30 150 4 683 206 28 095 3 377 195

1) Kustannukset ja tuotot sisältävät vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta rahoitettavan toimenpideohjelman teknisen avun osuuden, mutta ei varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin liittyviä kustannuksia ja tuottoja. Vuoden 2018 tiedot eivät sisällä todentamisviranomaisen tehtävää, jonka on tarkoitus siirtyä vuoden 2018 alusta Mavista maa- ja metsätalousministeriöön.

2) Htv-arviossa on otettu huomioon kertaluonteisena lisäyksenä tuottavuusrahaan liittyen seuraavasti: 2 htv v. 2016 ja 3 htv v. 2017. Momentilta 30.01.01 rahoitettuun todentamisviranomaisen tehtävään liittyen on otettu huomioon 5,4 htv v. 2016 ja 6 htv v. 2017. Todentamisviranomaisen tehtävä on tarkoitus siirtyä vuoden 2018 alusta Mavista maa- ja metsätalousministeriöön.

Viraston tunnusluvut

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Vaikuttavuus      
Sähköinen tukihakuprosentti pinta-alaperusteisissa tuissa 88 90 92
Sähköinen tukihakuprosentti yritys-, hanke- ja rakennetuissa 83 86 86
Yritys-, hanke- ja rakennetukien sidontaprosentti 35 50 50
Yritys-, hanke- ja rakennetukien maksuprosentti sidonnoista 21 30 30
Yritys-, hanke- ja rakennetukivarojen maksuprosentti ohjelman rahoitussuunnitelmasta 7 15 20
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Taloudellisuusindeksi (2011=100) - 100 -
Tuottavuusindeksi (2011=100) - 110 -
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Käyttäjätuen asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10) - 8,2 8,2
Valvonnan asiakastyytyväisyys (asteikko 4—10) 8,2 - 8,4

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 33 183 32 231 29 224
Bruttotulot 8 006 8 029 7 046
Nettomenot 25 177 24 202 22 178
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 3 520    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 4 593    

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 2 806 000 euroa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teknisen avun määränä.

Määrärahasta käytetään 3 600 000 euroa Maanmittauslaitokselta hankittaviin IT-palveluihin.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon Ahvenanmaan maakunnan kunnille suoritettavat korvaukset maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen tehtävien hoitamisesta. Korvaus määräytyy tukihakemusten lukumäärän perusteella ja sen suuruudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Mavi toimii työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla olevan vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (vähävaraisten rahasto) hallintoviranomaisena. Rahastosta rahoitettavan vähävaraisten avun toimenpideohjelman toimeenpanoon henkilötyön osalta käytetään vähävaraisten rahaston teknistä apua ja varsinaiseen ruoan hankintaan, jakeluun ja varastointiin itse ohjelman rahoitusta. Momentin mitoituksessa on otettu huomioon sekä menoissa että tuloissa 3 862 000 euroa avun hallinnoinnista ja toimeenpanosta johtuen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukisovelluksen uudistaminen, lisäyksen poisto (siirto momentille 30.01.23) -1 850
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 2
Palkkaliukumasäästö -18
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -4
Toimintamenojen tuottavuussäästö -114
Toimintamenosäästö (HO 2015) -12
Työajan pidentäminen (Kiky) -8
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -15
Vuokrien indeksikorotus 2
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -7
Yhteensä -2 024

2018 talousarvio 22 178 000
2017 talousarvio 24 202 000
2016 tilinpäätös 26 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 22 178 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) maatalouden tukien toimeenpanosta annetussa laissa (192/2013) tarkoitettujen korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan kunnille

2) vähävaraisimmille suunnattuun eurooppalaiseen apuun liittyvien siirtomenojen maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 943 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 103 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 1 840 000 euroa siirrosta momentilta 28.70.20, mistä 1 040 000 euroa osoitetaan Hyrrä-hankkeeseen ja 800 000 euroa yhteisen eläinvalvonnan ja täydentävien ehtojen tietojärjestelmän uudistaminen -hankkeeseen.


2018 I lisätalousarvio 1 943 000
2018 talousarvio 22 178 000
2017 tilinpäätös 24 202 000
2016 tilinpäätös 26 250 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 943 000 euroa.

20. Eläinlääkintähuolto ja kasvintuhoojien torjunta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Eläinlääkintähuoltolain 23 §:n nojalla kunnille maksetaan korvauksia kunnaneläinlääkärien eläintautilain (441/2013), eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain (517/2015), eläinsuojelulain (247/1996), eläinten kuljetuksesta annetun lain (1429/2006), eläinten lääkitsemisestä annetun lain (387/2014) sekä maatalouden tukien toimeenpanosta annetun lain (192/2013) perusteella suorittamista tehtävistä.

Toimijoiden maksut eläintautilain ja eläimistä saatavista sivutuotteista annetun lain nojalla tehdyistä maksullisista kunnaneläinlääkärien suoritteista tuloutuvat momentille 12.30.99.

Kasvintuhoojien hävittämiskustannuksista voidaan kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) nojalla maksaa toimijalle korvauksia, jos kasvintuotannolle aiheutuneet vahingot ovat poikkeuksellisen suuret ja korvaaminen on toimijan elinkeinon jatkamisen kannalta tarpeellista. Korvauksia kasvintuhoojan hävittämiskustannuksista voidaan maksaa myös metsässä kasvavien puiden osalta. Määrärahaa saa käyttää myös kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien kartoitus- ja torjuntatöiden menojen maksamiseen.

Määrärahasta on valtion osuutta 5 818 000 euroa ja EU-osuutta 130 000 euroa. Euroopan unionin rahoitusosuus eläintautien ja kasvintuhoojien torjunnasta tuloutuu momentille 12.30.04.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Kunnille maksettavat korvaukset 4 400 000
Eläintautitorjunnan ja eläinsuojelun menot 710 000
Kasvintuhoojien torjunta 838 000
Yhteensä 5 948 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-rahoitteiset rabieksen torjuntamenot -80
Yhteensä -80

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 5 948 000
2017 talousarvio 6 028 000
2016 tilinpäätös 5 329 367

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 5 948 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla kunnille maksettavista korvauksista aiheutuviin menoihin

2) eläintautilain (441/2013) nojalla eläintautien vastustamisesta, eläinsuojelulain (247/1996) nojalla eläinsuojelusta, sekä näihin liittyvistä korvauksista, koulutuksista ja selvityksistä aiheutuvien ja muiden eläinlääkintähuollon toteuttamisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen

3) kasvinterveyden suojelemisesta annetun lain (702/2003) mukaisten korvausten maksamiseen

4) kasvintuhoojien torjumisen kannalta välttämättömien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuihin menoihin liittyviin, edellisiin vuosiin kohdistuviin menoihin ja korvauksiin sekä siirtomenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 180 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 1 280 000 euroa aiheutuu IHN-eläintaudin kustannuksista ja 900 000 euroa kunnille eläinlääkintähuoltolain (765/2009) nojalla maksettavista korvauksista.


2018 II lisätalousarvio 2 180 000
2018 talousarvio 5 948 000
2017 tilinpäätös 5 500 341
2016 tilinpäätös 5 329 367

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 180 000 euroa.

40. Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 325 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2017 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa.

Selvitysosa:Maa- ja puutarhatalouden kansallista tukea maksetaan EU:n lainsäädännön perusteella ja sen asettamissa rajoissa. Kansallinen tuki on sovitettu yhteen EU:n kokonaan ja osittain rahoittamien tukijärjestelmien (EU-tulotuet, luonnonhaittakorvaukset, ympäristökorvaus ja eläinten hyvinvointikorvaukset) kanssa. Tuki turvaa osaltaan maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä ja tuotannon kannattavuutta sekä maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Tukijärjestelmiä ovat Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki ja eräät muut kansalliset tuet.

Etelä-Suomen kansallista tukea maksetaan tukialueiden A ja B sika- ja siipikarjataloudelle sekä puutarhataloudelle komission vuonna 2014 hyväksymän tukiohjelman perusteella. Pohjoista tukea maksetaan Keski- ja Pohjois-Suomessa (C-tukialueella) kotieläintaloudelle, puutarhataloudelle, kasvinviljelylle ja eräille muille kohteille komission vuonna 2016 hyväksymän pitkäaikaisen pohjoisen tuen tukijärjestelmän perusteella. Lisäksi määrärahasta maksetaan eräitä muita kansallisia tukia.

Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on oikeutettu esimerkiksi valitusprossiin liittyvien lainvoimaisten päätösten perusteella, mutta joihin osoitettu määräraha ei ole enää käytettävissä.

Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen arvioitu jakautuminen eri kohteisiin vuosina 2016—2018 (milj. euroa)

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Tuki yhteensä ao. vuoden tuotannolle 316,4 327,9 325,4
   Etelä-Suomen kansallinen tuki 27,1 25,1 23,3
   Pohjoinen tuki 284,0 294,7 296,4
   Muu kansallinen tuki 5,3 8,1 5,7

Valtuuksien käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022 Yhteensä vuodesta 2018 lähtien
             
Vuoden 2018 sitoumukset - 30,0 - - - 30,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maatalouden kriisipakettiin 2016 sisältyneen lisäyksen poisto -2 500
Yhteensä -2 500

2018 talousarvio 325 400 000
2017 talousarvio 327 900 000
2016 tilinpäätös 321 700 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 325 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) mukaiseen kansalliseen tukeen (Etelä-Suomen kansallinen tuki, pohjoinen tuki, muu maa- ja puutarhatalouden tuki)

2) vuonna 2017 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

3) sellaisten kansallisten tukien ja korvausten maksamiseen, joihin tuensaaja on lainvoimaisen päätöksen perusteella oikeutettu, mutta joihin liittyvä määräraha ei ole enää käytettävissä.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena ja kohdan 3) osalta maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 tehdyistä tukipäätöksistä saa aiheutua vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia pohjoisen tuen menoja enintään 30 000 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentilta vähennetään 2 060 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 30.20.47. Siirrettävä määräraha on tarpeen käyttää elintarvikkeiden viennin edistämisen toimenpiteisiin sekä elintarvikeyritysten kansainvälistymistä tukeviin hankkeisiin maataloustuotannon toimintaedellytysten turvaamiseksi.


2018 I lisätalousarvio -2 060 000
2018 talousarvio 325 400 000
2017 tilinpäätös 327 900 000
2016 tilinpäätös 321 700 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentilta vähennetään 2 060 000 euroa.

41. EU-tulotuki ja EU-markkinatuki (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 531 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) vuonna 2017 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

4) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon yhteisen maatalouspolitiikan perusteella maksettavat EU-tulotuet ja EU-markkinatuet, jotka rahoitetaan kokonaan EU:n varoista.

EU-tulotuet turvaavat omalta osaltaan maataloustuotannon kannattavuutta ja muiden EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden toteutumista. Tukien ehtona on muun muassa ympäristöön sekä eläinten ja kasvien terveyteen liittyvien vaatimusten eli ns. täydentävien ehtojen noudattaminen. Viherryttämistuen osuus on 30 % EU-tulotuesta ja nuoren viljelijän tuen enintään 2 % EU-tulotuesta.

Pääosa EU-tulotuista maksetaan tuotannosta irrotettuna perustukena. Tuotantosidonnaisen tuen osuus on 19,6 % EU:n suorien tukien enimmäismäärästä vuosina 2017—2020.

Momentilta maksettavien EU-markkinatukien määrän arvioidaan lisääntyvän 1 130 000 eurolla vuodesta 2017 EU:n kokonaan rahoittaman koulujakelujärjestelmän käyttöönoton myötä. Määrärahassa on huomioitu EU-rahoituksen lisääntyminen samalla, kun ohjelma laajeni koulumaitotuesta kattamaan myös kouluhedelmätuen. Järjestelmään kuuluvat liitännäistoimenpiteet on budjetoitu momentille 30.20.46.

Momentilta on mahdollisuus maksaa myös niitä Suomen velvoitteita, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta kokonaan kansallisesti.

Määrärahan kohdentamisperusteeksi esitetään maksuperustetta EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperustetta EU-markkinatuen osalta.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

EU-tulotuki ja EU-markkinatuet vuonna 2018 käyttökohteittain (euroa)

   
EU-tulotuki yhteensä 525 000 000
— Perustuki 254 000 000
— Viherryttämistuki 157 500 000
— Nuoren viljelijän tuki 10 500 000
— Tuotantosidonnainen tuki 103 000 000
   
EU-markkinatuet (sisämarkkinatuet) yhteensä 6 130 000
— EU-yksityisen varastoinnin tuki 1 200 000
— Koulujakelujärjestelmä 4 930 000
Yhteensä 531 130 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
EU-kriisirahoituslisäyksen poisto -10 000
Koulujakelujärjestelmän rahoitus 1 130
Yhteensä -8 870

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 531 130 000
2017 I lisätalousarvio 1 100 000
2017 talousarvio 540 000 000
2016 tilinpäätös 587 810 345

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 531 130 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) vuonna 2017 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

4) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EU) N:ro 2018/264 perusteella palautettavien sokerin ja isoglukoosin tuotantomaksujen korkomenoihin.

Selvitysosa:Momentin perustelujen täydennys mahdollistaa määrärahan käyttämisen sokerin ja isoglukoosin tuotantomaksujen palautuksiin liittyvien korkomenojen maksamiseen. Euroopan unionin tuomioistuin on määrännyt korot maksettavaksi kansallisista varoista. Korkoa maksetaan lopullisten laskelmien mukaisesti Sucros Oy:lle, sokerijuurikkaan myyjille ja Suomen Sokeri Oy:lle. Jäsenvaltiot voivat hakea aiheutuneet korkomenot takaisin komissiolta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 531 130 000
2017 tilinpäätös 533 706 680
2016 tilinpäätös 587 810 345

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös neuvoston asetuksen (EU) N:ro 2018/264 perusteella palautettavien sokerin ja isoglukoosin tuotantomaksujen korkomenoihin.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2017 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta

6) neuvoston asetuksen (EU) N:ro 2018/264 perusteella palautettavien sokerin ja isoglukoosin tuotantomaksujen korkomenoihin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

Selvitysosa: Lisäyksellä varaudutaan maksamaan EU:n tuotantosidonnaista tukea aiempaa suurempi osuus ensimmäisessä maksuerässä nautaeläintiloille, joka muutoin maksettaisiin loppumaksuna kesäkuussa 2019. Korotuksella helpotetaan kuivuuden aiheuttamia taloudellisista ongelmia.

Lisäksi momentin perusteluja on täydennetty siten, että kohdan 2) täydennys mahdollistaa määrärahan käyttämisen yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamisen lisäksi myös muista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisätty kohta 3) mahdollistaa määrärahan käytön myös muiden kuin päätösosan kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen. Lisäys mahdollistaa EU:n kriisitukien toimeenpanon myös silloin, jos EU-säädösperusta on jokin muu kuin päätösosan kohdissa 1) (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013) ja 2) (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013) mainitut.

Vuoden 2018 lisätalousarviossa momentille lisättiin kohta 6), joka mahdollistaa määrärahan käytön neuvoston asetuksen (EU) N:ro 2018/264 perusteella palautettavien sokerin ja isoglukoosin tuotantomaksujen korkomenoihin.


2018 II lisätalousarvio 15 000 000
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 531 130 000
2017 tilinpäätös 533 706 680
2016 tilinpäätös 587 810 345

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 15 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 mukaisten suorien tukien maksamiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisten yksityisen varastoinnin tuen, eräiden muiden maataloustuotteiden markkinoita ohjaavien toimenpiteiden ja suoraan tuotteisiin kohdennetuista ja muista asetuksen mahdollistamista toimenpiteistä aiheutuvien menojen maksamiseen

3) muiden kuin kohdissa 1) ja 2) mainittujen säädösten perusteella maksettavien EU:n kriisitukien maksamiseen

4) vuonna 2017 ja sitä aikaisempina vuosina myönnettyjen tukien maksamiseen

5) niiden Suomen velvoitteiden maksamiseen, jotka aiheutuvat EU:n maksumääräaikojen (komission asetus (EU) N:o 907/2014 5 artikla) jälkeen maksettujen tukien maksamisesta

6) neuvoston asetuksen (EU) N:ro 2018/264 perusteella palautettavien sokerin ja isoglukoosin tuotantomaksujen korkomenoihin.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena EU-tulotuen osalta ja maksatuspäätösperusteisena EU-markkinatuen osalta.

43. Ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto, neuvonta ja ei-tuotannolliset investoinnit (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2016 tai 2017 kohdan 1 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2018.

Selvitysosa:Ympäristökorvaukset, luonnonmukaisen tuotannon korvaus, neuvontakorvaus ja ei-tuotannollisten investointien korvaus sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Korvausten tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, luonnon monimuotoisuus ja maatalouden kulttuurimaisemien säilyminen turvataan ja tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä. Neuvonnan tavoitteena on vastata viljelijöiden kokemaan neuvontatarpeeseen unionin yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden edistämiseksi ja maaseudun kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvonnan avulla voidaan kasvattaa viljelijän osaamista maatilan hoitamisessa muun muassa ympäristökysymyksissä ja eläinten hyvinvointi- ja terveysasioissa, vähentää maatilojen ilmastovaikutuksia, lisätä energiatehokkuutta sekä ehkäistä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.

Ympäristökorvaukset koostuvat ympäristösitoumuksesta, ympäristösopimuksista sekä geenipankkisäilytyksestä. Ympäristökorvauksen toimia kohdennetaan alueellisesti sekä tila- ja lohkokohtaisesti. Kaikille sitoutuneille pakollinen tilakohtainen toimenpide tähtää ravinteiden tasapainoiseen käyttöön ja suunnitelmalliseen viljelyyn. Lohkokohtaisilla toimenpiteillä toteutetaan kohdennetusti vesiensuojelua ja maan rakennetta edistäviä, kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä ja/tai peltoluonnon monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä. Osaa vesiensuojelullista toimenpiteistä toteutetaan eri tavalla ns. kohdentamisalueella (Suomenlahteen, Saaristomereen, Selkämereen ja Perämereen laskevien jokivesistöjen valuma-alueet). Ympäristökorvauksia ja ei-tuotannollista investointikorvausta voidaan myöntää myös yhdistyksille kosteikkojen ja perinnebiotooppien alkuraivaukseen ja hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon myös vuosina 1995—1999 ja 2000—2006 tehdyt ympäristötuen erityistukisopimukset. Ohjelmakauden 2014—2020 mukaiseen järjestelmään on sitoutunut n. 86 % viljelijöistä ja sitoumusala yhteensä on n. 90 % käytettävissä olevasta maatalousmaasta.

Momentilta aiemmin maksetut ohjelmankauden 2007—2013 mukaiset ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatketut eläinten hyvinvointia edistävät tuet on siirretty maksettavaksi momentilta 30.10.43.

Vuonna 2018 määrärahaa arvioidaan tarvittavan yhteensä 290 710 000 euroa, mistä EU:n rahoitusosuutta on 122 098 000 euroa ja kansallista osuutta 168 612 000 euroa. EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan arvioitu käyttö momentilla 30.20.43 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020
rahoituskehys
Määräraha
Toimenpide EU valtio Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2016
budjetoitu 2017 esitys
2018
             
Ympäristökorvaukset 666,259 920,072 1 586,331 773,975 238,027 240,027
Luonnonmukainen tuotanto 136,920 189,080 326,000 104,293 48,683 48,683
Neuvonta 14,280 19,720 34,000 4,096 10,333 1,000
Ei-tuotannolliset investoinnit 2,520 3,480 6,000 0,094 3,000 1,000
Yhteensä 819,979 1 132,352 1 952,331 882,458 300,043 290,710

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018
lähtien
Valtuus vuodesta 2019
lähtien
               
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta 288,210 288,210 10,000 10,000 10,000 606,420 20,000
 vuonna 2018 tehtävät sitoumukset ja sopimukset 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
  — luonnonmukainen tuotanto 5,000 5,000 5,000 5,000 5,000 25,000 20,000
 ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset ja sopimukset 283,210 283,210 5,000 5,000 5,000 581,420 -
  — ympäristökorvaukset 239,527 239,527 - - - 479,054 -
  — luonnonmukainen tuotanto 43,683 43,683 5,000 5,000 5,000 102,366 -
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet 0,100 - - - - 0,100 -
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,400 0,300 - - - 0,700 -
Menot yhteensä 288,710 288,510 10,000 10,000 10,000 607,220 20,000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tukiohjelman toteuttamiseen liittyvä muutos -9 333
Yhteensä -9 333

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 290 710 000
2017 talousarvio 300 043 000
2016 tilinpäätös 300 043 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 290 710 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien ympäristökorvausten, luonnonmukaisen tuotannon, neuvonnan ja ei-tuotannollisten investointien Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden sekä valtion rahoitusosuuden maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 1995—1999 hyväksymän maatalouden ympäristöohjelman, vuosille 2000—2006 hyväksymän horisontaalisen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuodelle 2014 yhdellä vuodella jatkettujen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten maatalouden ympäristötukien ja ei-tuotannollisten investointitukien maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2018 saa tehdä EU:n ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 20 000 000 euroa.

Mikäli ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvaa vuosien 2016 tai 2017 kohdan 1 mukaista valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia vuonna 2018.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 38 000 000 euroa.

Selvitysosa:Valtuuden lisäys johtuu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (maaseutuohjelma) luonnonmukaisen tuotannon vuosina 2016—2017 tehtyjen sitoumusten uusimisen yhteydessä vapautuneiden valtuuksien uudelleenbudjetoinnista. Lisäyksellä varmistetaan vuoden 2018 valtuuden riittävyys ja maaseutuohjelman täysimääräinen toteutuminen ohjelmakauden loppuvuosina.

Ympäristökorvausten ja luonnonmukaisen tuotannon valtuudesta aiheutuvat menot, valtion ja EU:n osuudet yhteensä (milj. euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta
2018
lähtien
Valtuus vuodesta 2019
lähtien
               
Vuosia 2014—2020 koskevat toimenpiteet, josta 289,210 288,210 14,500 14,500 14,500 620,920 38,000
 vuonna 2018 tehtävät sitoumukset ja sopimukset (v. 2018 valtuus)1) 9,500 9,500 9,500 9,500 9,500 47,500 38,000
  — luonnonmukainen tuotanto 8,500 8,500 8,500 8,500 8,500 42,500 34,000
  — ympäristökorvaukset 1,000 1,000 1,000 1,000 1,000 5,000 4,000
 ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset ja sopimukset 279,710 278,710 5,000 5,000 5,000 573,420 -
  — ympäristökorvaukset 240,527 239,527 - - - 480,054 -
  — luonnonmukainen tuotanto 39,183 39,183 5,000 5,000 5,000 93,366 -
Vuosia 2000—2006 koskevat toimenpiteet 0,100 - - - - 0,100 -
Vuosia 1995—1999 koskevat toimenpiteet 0,400 0,300 - - - 0,700 -
Menot yhteensä 289,710 288,510 14,500 14,500 14,500 621,720 38,000

1) Momentilla on lisäksi käytettävissä vuosilta 2016 ja 2017 siirtynyttä valtuutta yhteensä 40 milj. euroa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 290 710 000
2017 tilinpäätös 300 043 000
2016 tilinpäätös 300 043 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Valtuus

Momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2018 saa tehdä ohjelmakauteen 2014—2020 kohdistuvia ympäristökorvauksien sitoumuksia ja sopimuksia sekä luonnonmukaisen tuotannon sitoumuksia siten, että niistä saa aiheutua vuoden 2019 ja sitä seuraavien vuosien määrärahasta maksettavia menoja enintään 38 000 000 euroa.

44. Luonnonhaittakorvaukset (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 518 738 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Luonnonhaittakorvaukset sisältyvät Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan 2014—2020. Luonnonhaittakorvauksilla korvataan maatalousyrittäjille pysyvien epäsuotuisten luonnonolojen maataloustuotannolle aiheuttamaa luonnonhaittaa. Luonnonhaittakorvausten tavoitteena on turvata maatalouden toimintaedellytykset ja jatkuvuus sekä säilyttää maatalousmaa maatalouskäytössä. Toimenpide vaikuttaa tilalukumäärän hallittuun kehittymiseen sekä taloudellisesti elinvoimaisten maatilayksiköiden säilyttämiseen ja tätä kautta maaseudun työllisyyden ylläpitämiseen ja maaseutualueiden taloudellisen kehityksen edistämiseen. Luonnonhaittakorvausten saamiseen ei ole ikärajaa ja korvauksen hehtaarikohtainen määrä vähenee maatilan koon ylittäessä tietyt raja-arvot. Luonnonhaittakorvauksia maksetaan myös pysyville nurmille. Korvausta maksetaan korotettuna tiloille, jotka ylittävät asetetun eläintiheysrajan. Luonnonhaittakorvaukset ovat yksivuotisia.

EU:n rahoitusosuus ohjelmakaudella 2014—2020 on 42 %. Lisäksi määrärahasta maksetaan kokonaan valtion rahoittamia luonnonhaittakorvauksia.

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.02.

Luonnonhaittakorvausjärjestelmän vuoden 2018 määrärahojen arvioitu jakautuminen (euroa)

   
Yhteensä, josta 518 738 000
— EU-osuus 97 113 000
— valtion osuus 134 108 000
— kokonaan kansallisesti rahoitettava luonnonhaittakorvaus 287 517 000

Ohjelmakauden rahoituskehys ja määrärahan käyttö momentilla 30.20.44 (milj. euroa)

  Ohjelmakauden 2014—2020 rahoituskehys Määräraha
Toimenpide EU valtio kokonaan kansallinen Julkinen
yhteensä
maksettu
2014—2016
budjetoitu
2017
esitys
2018
               
Luonnonhaittakorvaukset 760,200 1 049,800 1 860,300 3 670,300 1 468,182 551,888 518,738

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maaseutuohjelman kansallinen rahoitus (HO 2015 säästö) -20 150
Rakenteelliset muutokset (HO 2015 säästö) -13 000
Yhteensä -33 150

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 518 738 000
2017 talousarvio 551 888 000
2016 tilinpäätös 546 888 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 518 738 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ohjelmakauden 2014—2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa toteuttavien luonnonhaittakorvausten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksettavan EU:n rahoitusosuuden ja valtion rahoitusosuuden sekä ohjelmaan sisältyvän kokonaan kansallisesti rahoitettavan luonnonhaittakorvauksen maksamiseen

2) EU:n komission vuosille 2007—2013 hyväksymän ja vuonna 2014 yhdellä vuodella jatkuneen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisten luonnonhaittakorvausten maksamiseen

3) EU:n aikaisempien ohjelmakausien ja ohjelmakauden 2014—2020 sitoumuksista aiheutuneiden velvoitteiden maksamiseen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1306/2013) artiklojen 52 (sääntöjenmukaisuuden tarkastaminen) sekä 54 ja 56 (yhteiset säännökset ja maaseuturahastoa koskevat erityissäännökset sääntöjenvastaisuuksista) sekä aikaisempien ohjelmakausien vastaavien säädösten mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

46. EU-rahoitteinen ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 5 705 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta rahoitetaan EU:n maataloustuotteiden tiedotus- ja menekinedistämisohjelmien menoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU 1144/2014) perusteella. Ohjelmat rahoitetaan kokonaan EU:n maataloustukirahastosta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuun mehiläistuotannon kehittämiseen ja hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistämiseen arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 50 %.

Tuottajien muodostamille hedelmä- ja vihannesalan markkinointiyhteenliittymille eli tuottajaorganisaatioille maksetaan tukea toimintaohjelman toteuttamiseen. Tuottajaorganisaatioille maksettavat tuet rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n maataloustukirahastosta.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU 1308/2013) tarkoitettuihin koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin arvioidun määrärahan EU:n rahoitusosuus on 100 %. Varsinaisen koulujakelujärjestelmän rahoitus on momentilla 30.20.41 (EU-tulotuki ja EU-markkinatuki).

Momentin menoihin liittyvät tulot on merkitty momentille 12.30.01.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

  Yhteensä, mistä EU:n osuus
     
Menekinedistäminen sisämarkkinoilla ja yhteisön ulkopuolella (EY 3/2008) ja (EU 1144/2014) 2 200 000 2 200 000
Hunajan tuotannon ja markkinoinnin edistäminen (EU 1308/2013) 205 000 103 000
Tuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmat (EU 1308/2013) 2 800 000 2 800 000
Koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteet (EU 1308/2013) 500 000 500 000
Yhteensä 5 705 000 5 603 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kansallisen osuuden vähennys -500
Kertaluonteisen siirron palautus (vastaava vähennys momentilla 30.10.50) 500
Koulujakelujärjestelmän liitännäistoimet 500
Tuottajaorganisaatioille maksettava EU-rahoitteinen tuki 600
Yhteensä 1 100

Momentin nimike on muutettu.

Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 5 705 000
2017 I lisätalousarvio 500 000
2017 talousarvio 4 605 000
2016 tilinpäätös 4 305 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 5 705 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) neuvoston asetuksen (EY 3/2008) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1144/2014 mukaiseen maataloustuotteiden tiedotukseen ja menekinedistämiseen

2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hunajan tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi laaditusta ohjelmasta aiheutuviin menoihin

3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti hedelmä- ja vihannestuottajaorganisaatioiden toimintaohjelmien menojen maksamiseen

4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 mukaisesti koulujakelujärjestelmän liitännäistoimenpiteisiin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

47. Ruokaketjun kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 3 169 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tukevien kansallisten tai kansainvälisten toimenpiteiden rahoittamiseen. Määrärahalla tuetaan lisäksi luomualan ja lähiruoan kehittämisohjelmien mukaisia toimenpiteitä sekä luomu- ja lähiruokasektoreille valtioneuvoston periaatepäätöksenä vuoteen 2020 asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi määrärahalla tuetaan luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia sekä ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskevia kehittämis- ja kokeiluhankkeita uusien innovaatioiden kehittämiseksi.

Momentin määrärahasta on varattu 1 500 000 euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen kotimaisen ruoan kysynnän kasvattamiseksi ja viennin edistämiseksi.

Ruokaketjun kehittämistoimenpiteisiin tarkoitetuilla varoilla voidaan tukea myös laajoja valtakunnallisia hankkeita.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto, lisäyksen poisto (vastaava lisäys momentilla 30.01.01) -1 500
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto (momentille kohdistetun kärkihankerahoituksen päättyminen) -1 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto (siirto momentilta 30.01.01) 1 500
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (Arktiset Aromit ry) (EK) -100
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EkoCentria) (EK) -150
Yhteensä -1 250

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 3 169 000
2017 I lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 4 419 000
2016 tilinpäätös 2 299 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 2 869 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 300 000 euroa talousarvioesityksen 3 169 000 euroon nähden on siirtoa momentille 24.01.01 erityisasiantuntijan menoihin Suomen Pekingin suurlähetystössä suomalaisten elintarvikkeiden vienninedistämistoimien tehostamiseksi Kiinan kansantasavallassa ja sen lähialueilla.


2018 talousarvio 2 869 000
2017 III lisätalousarvio 420 000
2017 I lisätalousarvio 2 000 000
2017 talousarvio 4 419 000
2016 tilinpäätös 2 299 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta pitää perusteltuna momentille esitettyä 2,869 milj. euron määrärahaa. Sitä käytetään ruokapoliittisen selonteon sekä luomu- ja lähiruoan kehittämisohjelmien tavoitteita tukevien toimenpiteiden rahoittamiseen. Luomu- ja lähiruokasektoreilla erityisiä kehityskohteita on edelleen mm. hankintaosaamisen lisäämisessä ja ammattikeittiöiden tarpeiden huomioimisessa.

Momentin määrärahasta on varattu 1,5 milj. euroa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toteuttamiseen kotimaisen ruuan kysynnän kasvattamiseksi ja viennin edistämiseksi. Tuontiruuan korvaaminen Suomessa tuotetulla lähi- ja luomuruoalla parantaa osaltaan elintarvikkeiden kauppatasetta. Myös viennissä luomulla on hyvät mahdollisuudet, sillä sen kysyntä kasvaa sekä Euroopassa että muualla maailmassa. Suomen erityisyys on maailman suurin sertifioitu luomukeruualue, joka on lähes 312 milj. hehtaaria. Alueen käytön tehostaminen pitkälle jalostettujen tuotteiden valmistuksessa ja viennissä luo liiketoimintamahdollisuuksia varsinkin maan pohjoisosiin.

Valiokunta pitää hyvänä, että määrärahalla tuetaan myös luonnontuotealan toimintaohjelman 2020 mukaisia toimia. Luonnontuotealalla on merkittävä potentiaali, ja alan liikevaihto on kasvanut 300 milj. euroon. Luonnontuotteiden käyttö kotimaassa ja vienti kasvavat. Siitä on onnistuttu kehittämään myös matkailun vetovoimatekijä. Toimia on syytä edelleen vahvistaa.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 250 000 euroa, josta 150 000 euroa Arktiset Aromit ry:lle luonnontuotteiden viennin edistämiseen ja 100 000 euroa Pro Luomu ry:lle luomutuotannon edistämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 3 119 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ruokaketjun toiminnan edistämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (VNA 680/2014) mukaisesti ruokaketjun kehittämis-, tiedottamis- ja menekinedistämistoimien toteuttamiseen liittyvien hankkeiden avustuksiin

2) kansallisiin ja kansainvälisiin toimenpiteisiin, joilla edistetään ruokapoliittisen selonteon tavoitteiden toteutumista

3) ruokaketjun ja maatalouden markkinoita koskeviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin uusien innovaatioiden kehittämiseksi

4) enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen ja muiden kulutusmenojen maksamiseen.

Määrärahasta voidaan myöntää avustusta myös julkisyhteisöille.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys on tarkoitettu käytettäväksi elintarvikevientiä edistävien toimenpiteiden ja elintarvikeyritysten kansainvälistymistä lisäävien hankkeiden rahoittamiseen. Lisäyksestä 2 060 000 euroa on siirtoa momentilta 30.20.40 ja 1 440 000 euroa muuta lisäystä vuoden 2016 kolmannen lisätalousarvion momentin 30.10.44 peruutusta vastaavasti.


2018 I lisätalousarvio 3 500 000
2018 talousarvio 3 119 000
2017 tilinpäätös 6 839 000
2016 tilinpäätös 2 299 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 3 500 000 euroa.

60. Siirto interventiorahastoon (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla katetaan niitä maatalouden interventiorahaston menoja, jotka jäävät valtion vastattavaksi. Valtion vastattavaksi arvioidaan jäävän lähinnä interventiovarastoinnista aiheutuvia menoja, joiden määrää ei voida tarkkaan arvioida. Valtion vastattaviksi menoiksi arvioidaan 233 000 euroa, joita varten arvioidaan tarvittavan 200 000 euron budjettisiirto. Loppu arvioidaan katettavan rahaston omasta pääomasta.


2018 talousarvio 200 000
2017 talousarvio 200 000
2016 tilinpäätös 350 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 200 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää maatalouden interventiorahastoon tarkoitetun siirron maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää niiden rahaston menojen maksamiseen, joita ei rahoiteta EU:n maataloustukirahastosta.

61. Siirto Maatilatalouden kehittämisrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

Selvitysosa:Budjettisiirrolla on tarkoitus rahoittaa hallitusohjelman Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteitä.

Määrärahaa käytetään maatalouden kokonaan kansallisesti rahoitettavien investointiavustusten rahoittamiseen. Tämän lisäksi rahoitusta on mahdollista käyttää myös muihin hallitusohjelmaan sisältyvää ruoantuotannon kannattavuuden turvaamista koskevaa tavoitetta edistäviin toimenpiteisiin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto 11 000
Biotalous ja puhtaat ratkaisut: Suomalainen ruoantuotanto (kärkihankerahoituksen ajoituksen muutos) 8 000
Yhteensä 19 000

2018 talousarvio 49 000 000
2017 I lisätalousarvio 3 000 000
2017 talousarvio 30 000 000
2016 tilinpäätös 11 000 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makeran) varojen lisääminen on osa hallituksen kärkihanketta, jonka tavoitteena on parantaa suomalaisen ruuantuotannon kannattavuutta mm. edistämällä maatalouden rakennekehitystä. Vuosille 2016—2018 ajoittuvan rahoituksen suuruus on yhteensä 90 milj. euroa. Makeran merkitys on korostunut entisestään maatalouden kannattavuuskriisin myötä.

Suurin yksittäinen kohde Makeran avustusvarojen käytössä ovat maatalouden rakennetukia koskevan lain (1476/2007) mukaiset investointiavustukset. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen (Maatalouden rakennekehitys ja investointitarve vuoteen 2030, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 19/2017) mukaan maatalouden investoinnit ovat moottori, joka pitää tuottavuuskasvun, elinkelpoisuuden ja tuotannon kokonaismäärän käynnissä. Investointien hiipuessa nämä tekijät kääntyvät vähitellen laskuun ja vaikuttavat viimeistään muutaman vuoden viiveellä myös elintarviketeollisuuden kotimaisen raaka-aineen saantiin. Arvioiden mukaan jopa kaksi kolmasosaa investoinneista jäisi tekemättä ilman tukea.

Makerasta rahoitetaan myös soveltavia tutkimus-, kehittämis- ja selvityshankkeita, jotka kohdistuvat elinkeinon kannattavuuteen ja kilpailukyvyn kehittämiseen kestävällä tavalla tai tuottavat hallinnonalan päätöksentekoon tarvittavaa tietoa. Lisäksi rahaston avulla on voitu reagoida toimintaympäristön muutoksiin ja rahoitustarpeisiin. Esimerkiksi myönnettyjen valtiontakauksien avulla on voitu helpottaa maatilojen maksuvalmiutta (laki 922/2016).

Valiokunta painottaa, että Makeran varat on tärkeää varmistaa myös jatkossa ja ottaa samalla huomioon mahdollinen investointien vilkastuminen maatalouden kannattavuuskriisin helpottaessa. Makeran käytettävissä olevien tulojen arvioidaan vuonna 2017 olevan yhteensä 125 milj. euroa ja vähenevän siten, että vuonna 2020 käytettävissä olisi enää noin 17,4 milj. euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 49 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) 2 §:ssä tarkoitetun siirron maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty 15 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 10 000 000 euroa siirtona momentille 28.91.41 ja lisäyksenä 10 000 000 euroa käytettäväksi siirtoon Maatilatalouden kehittämisrahastoon.

Ehdotetun lisäyksen jälkeen Maatilatalouden kehittämisrahastoon voitaisiin aiemmat siirrot huomioon ottaen siirtää vuonna 2018 hallitusohjelman mukainen 49 000 000 euron määräraha käytettäväksi Biotalous ja puhtaat ratkaisut -strategiseen tavoitteeseen sisältyvän kärkihankkeen 4 (Suomalainen ruoantuotanto kannattavaksi, kauppatase ja sininen biotalous nousuun) toimenpiteisiin.

Muutos perustuu hallituksen päätökseen tukea syksyn 2017 vaikeista korjuuolosuhteista kärsiviä maatalousyrittäjiä siten, että maatalouden energiaveron palautusta korotettaisiin EU-lainsäädännön sallimin tavoin.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 49 000 000
2017 tilinpäätös 48 000 000
2016 tilinpäätös 11 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty 15 000 000 euron kolmevuotinen siirtomääräraha peruutetaan.

62. Eräät valtionavut (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Tavoitteena on varmistaa, että tiloilla kuolleet tuotantoeläimet hävitetään sivutuoteasetuksen (EU:n asetus 1069/2009) vaatimusten mukaisesti.

Valtionapuja on tarkoitus myöntää eläinsuojelujärjestöille ja Helsingin yliopistolle eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun. Lisäksi valtionapua myönnetään Tampereen yliopistolle (FICAM, vaihtoehtomenetelmäkeskus eläinkokeille) eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen ja siihen liittyvään tutkimukseen ja koulutukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten hävittäminen 5 130 000
Valtionavut valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille 87 000
Valtionapu Helsingin yliopistolle 400 000
Valtionapu Tampereen yliopistolle, FICAM 100 000
Yhteensä 5 717 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poisto (EK) -50
Yhteensä -50

2018 talousarvio 5 717 000
2017 talousarvio 5 767 000
2016 tilinpäätös 5 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 5 717 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) tiloilla kuolleiden tuotantoeläinten keräilystä ja hävittämisestä maksettavaan valtionapuun (VNA 96/2010)

2) valtakunnallisille eläinsuojelujärjestöille myönnettäviin valtionapuihin (VNA 166/2005)

3) valtionapujen myöntämiseen Helsingin yliopistolle käytettäväksi eläinlääkäreiden erikoistumisharjoitteluun

4) valtionapujen myöntämiseen Tampereen yliopistolle käytettäväksi eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien edistämiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.