Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         20. Ammatillinen koulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 703 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 30 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen kielikylpytoimintaan

10) enintään 2 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 200 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

12) enintään 16 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009), kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) ja lukiolain (629/1998) muuttamisesta. Valtionavustuksilla mahdollistetaan yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen strategisten tavoitteiden toteutumista.

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)

   
VALTIONOSUUDET JA RAHOITUS  
   
1. Lukiokoulutus ja lukioon valmistava koulutus  
Laskennalliset kustannukset (opiskelijamäärä * yksikköhinta) 603 543 000
— kunnallinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (86 510 * 6 004,29 €) 519 431 000
— yksityinen lukiokoulutus, nuorten opetussuunnitelma (9 220 * 6 347,90 €, sis. alv.) 58 528 000
— kunnallinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (5 760 * 3 360,57 €) 19 357 000
— yksityinen lukiokoulutus, aikuisten opetussuunnitelma (1 720 * 3 620,10 €, sis. alv.) 6 227 000
Kuntien rahoitusosuus -441 007 000
Valtionosuus 162 536 000
   
2. Esi- ja perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
2.1. Perusopetukseen valmistava opetus 52 049 000
2.2. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus 27 664 000
2.3. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat 5-vuotiaat 3 941 000
2.4. Muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen aineenopetus (enintään) 3 800 000
2.5. Ulkomailla toimivien koulujen rahoitus perusopetuslain mukaiseen opetukseen 3 070 000
2.6. Yksityisen opetuksen järjestäjän alkavan ja laajenevan toiminnan rahoitus 3 922 000
2.7. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, vaikeimmin kehitysvammaiset 44 724 000
2.8. Lisärahoitus pidennettyyn oppivelvollisuuteen, muut kuin vaikeimmin kehitysvammaiset 182 522 000
2.9. Sisäoppilaitoslisä 1 999 000
2.10. Koulukotikorotus 967 000
2.11. Joustavan perusopetuksen lisä (enintään) 6 000 000
2.12. Lisäopetus 6 824 000
2.13 Yksityisten kielikoulujen 2-vuotisessa esiopetuksessa olevat 5-vuotiaat 310 000
   
3. Taiteen perusopetus (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen rahoitus)  
Opetustuntikohtainen taiteen perusopetuksen valtionosuus 79 014 000
   
4. Aamu- ja iltapäivätoiminta  
Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus 50 240 000
   
Laskennallinen rahoitus ja valtionosuudet yhteensä 629 582 000
   
VALTIONAVUSTUKSET JA HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEET  
   
5. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset valtionavustukset  
5.1. Yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen ja oppilaitosten kansainväliseen toimintaan (enintään) 5 575 000
5.2. Koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin, esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen, siihen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja opetusryhmäkoon pienentämiseen (enintään) 40 228 000
5.3. Kielikylpytoiminta (enintään) 842 000
5.4. Kerhotoiminnan tukeminen (enintään) 2 865 000
5.5. Avustukset opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille (enintään) 1 300 000
5.6. Avustukset yksityisten opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin (enintään) 2 076 000
   
6. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 45 §:n mukaiset valtionavustukset  
6.1. Rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen 2 200 000
6.2. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen (enintään) 75 000
6.3. Rahoituslain 45 §:n 2 momentin mukaiset avustukset vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen (enintään) 16 975 000
   
7. Valtionavustuslain mukaiset valtionavustukset  
7.1. Avustukset muille kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saaville taiteen perusopetuksen järjestäjille (enintään) 150 000
7.2. Saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseen saamelaisten kotiseutualueen kunnissa (enintään) 200 000
   
8. Kansainvälisiin sopimuksiin perustuvat valtionavustukset  
8.1. Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämisen tuki 500 000
8.2. Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen mukaisten menojen maksamiseen 300 000
   
9. Hallituksen kärkihankkeet (Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain 44 §:n mukaiset avustukset ja muut menot)  
9.1. Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan (enintään) 300 000
   
Valtionavustukset ja hallituksen kärkihankkeet yhteensä 73 586 000
   
Yhteensä 703 168 000

Varhaiskasvatuspalvelun EU:n kemikaaliviraston henkilöstön lapselle tuottavalla kunnalla on oikeus periä palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kokonaiskustannusten ja perheen maksuosuuden välinen erotus Suomen valtiolta.

Määrärahan mitoituksessa käytetyt euromäärät yksikköä kohden (ei sis. alv)

   
Esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa 6 518,15 euroa/asukas
Lukiokoulutus 6 070,92 euroa/opiskelija
Taiteen perusopetus 77,14 euroa/opetustunti
Aamu- ja iltapäivätoiminta 26,00 euroa/ohjaustunti

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien rahoitusosuus sisältää 9 006 000 euroa kuntien osuutena lukiokoulutuksesta harjoittelukouluissa ja valtion yleissivistävissä oppilaitoksissa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aikuisten perusopetus, aiemmin TEM:n järjestämä opetus (siirto momentilta 32.30.51) 73
Kertaluonteisten erien nettomuutos valtionavustuksista -13 650
Kuntien tehtävien vähentäminen (lukio) -183
Kustannustason muutos 2018 (esi- ja perusopetus) -5 118
Kustannusten jaon tarkistus 2018 (taiteen perusopetus) 168
Kustannustenjaon tarkistus ja opiskelijamäärämuutos (lukio) -528
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen valtionavustukset (siirto momentilta 29.10.01) 80
Suomalaisten oppilaiden määrän kasvu Ruotsin ulkomaankouluissa 110
Suoritemäärän muutos (esi- ja perusopetus) -17 026
Valtionavustus koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 25 000
Vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsin toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeminen 2 000
Ylioppilastutkinnon sähköistäminen (siirron palautus momentilta 29.01.03) 700
Yhteensä -8 374

Momentin nimike on muutettu.


2018 talousarvio 703 168 000
2017 talousarvio 711 542 000
2016 tilinpäätös 707 829 589

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 699 768 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

8) enintään 40 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 8) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 8).

Vähennys 3 400 000 euroa talousarvioesityksen 703 168 000 euroon nähden aiheutuu uusien turvapaikkahakemusten määrää koskevan arvion tarkistamisen vaikutuksesta perusopetukseen valmistavan opetuksen ja aikuisten perusopetuksen rahoitustarpeeseen.

Päätösosan toisen kappaleen kohdan 8) muutos mahdollistaa määrärahan käyttämisen peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan.


2018 talousarvio 699 768 000
2017 talousarvio 711 542 000
2016 tilinpäätös 707 829 589

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Valiokunta on tyytyväinen varhaiskasvatukseen osoitettuihin lisäpanostuksiin. Näitä ovat erityisesti 70 milj. euron lisäys, joka antaa mahdollisuuden varhaiskasvatuksen asiakasmaksujen alentamiseen ensi vuoden alusta lähtien; näin noin 6 700 perhettä siirtyy maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Maksujen alentamisella tuetaan nykyistä useamman naisen siirtymistä työelämään tai sinne palaamista, ja se lisää myös varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrää. Myönteistä on myös se, että hallitus käynnistää kokeilun viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta yhteistyössä kuntien kanssa. Lisäksi yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä lisätään, ja tavoitteena on, että koko kehyskauden mittaisella 28 milj. euron lisäpanostuksella saadaan noin 1 000 uutta yliopistokoulutettua lastentarhanopettajaa.

Valiokunta painottaa laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä, sillä hyvällä ja osaavalla varhaiskasvatuksella on mahdollista tukea kaikkien lasten oppimista, pienentää tulevia osaamiseroja sekä ehkäistä myöhemmän elämän ongelmia. Varhaiskasvatus tasoittaa lasten kotitaustasta johtuvia eroja, ja se mahdollistaa myös lapsen ja perheen ongelmien varhaisen tunnistamisen ja oikea-aikaisen avun.

Laadukas varhaiskasvatus edellyttää ennen muuta riittävää ja osaavaa henkilöstöä, jota on saatavissa alueellisesti kattavasti. Siksi onkin tärkeää, että yliopistokoulutettujen lastentarhanopettajien koulutusmääriä on päätetty lisätä. Koulutustarvetta on jatkossakin arvioitava, sillä yliopistokoulutuksen saaneista lastentarhanopettajista on pulaa monilla paikkakunnilla, minkä lisäksi lastentarhanopettajien eläköityminen lisää lähivuosien koulutustarvetta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen osallistumisaste paranee, sillä Suomi on vielä kaukana Euroopan unionin asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan varhaiskasvatukseen tulisi osallistua 95 prosenttia 4-vuotiaista vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2016 osallistumisaste oli noin 68,1 prosenttia, mikä on vähemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.

Valiokunta kiirehtii myös varhaiskasvatuksen lainsäädännön jatkovalmistelua ja sen saattamista loppuun mahdollisimman pian.

Valiokunta on tyytyväinen myös niihin lisäpanostuksiin, joilla perusopetusta kehitetään. Lisäresursseja osoitetaan mm. opettajankoulutuksen kehittämiseen, peruskoulun digioppimisen kokeiluihin ja kehittämistyöhön. Peruskoulun tasa-arvon vahvistamiseen ja haasteellisilla alueilla toimivien koulujen avustamiseen tarkoitettua rahoitusta lisätään 25 milj. eurolla. Näin koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen ja koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoisuuden torjuntaan on käytettävissä ensi vuonna yhteensä 40,2 milj. euroa.

Valiokunta pitää tärkeänä, että resursseja osoitetaan peruskoulun alueellisen eriarvoisuuden torjuntaan, sillä koulujen välillä on selviä alueellisia eroja. Tämän arvioidaan aiheutuvan mm. siitä, että kunnilla on erilaiset mahdollisuudet kompensoida valtion rahoitukseen tehtyjä leikkauksia. Eriytymiskehityksen taustalla on myös huono-osaisuutta, kuten vanhempien työttömyyttä, syrjäytymistä ja köyhyyttä. Suurissa kasvukeskuksissa, etenkin Helsingissä on myös tyypillistä, että alueen koulujen väliset erot ovat kasvaneet niin suuriksi, että koulujen oppilasalueiden välinen vaihtelu hyvä- ja huono-osaisuudessa on jo yhtä suurta kuin koko Suomen kuntien välinen vaihtelu.

Koulujen välistä eriytymistä voidaan ehkäistä suuntaamalla ns. positiivisen diskriminaation (pd) rahoitusta kouluille, jotka toimivat haasteellisessa ympäristössä. VATT:n tuoreen helsinkiläisiä kouluja koskeneen tutkimuksen (Sillman, 2017) mukaan pd-rahoitus paransi merkittävästi oppilaiden todennäköisyyttä hakeutua perusasteen jälkeisiin opintoihin. Hyötyjiä olivat erityisesti maahanmuuttotaustaiset oppilaat sekä suomenkieliset pojat. Saadun selvityksen mukaan kansainvälisen tutkimuskirjallisuuden perusteella on näyttöä myös siitä, että pienemmät luokkakoot ovat parantaneet etenkin heikomman sosioekonomisen taustan omaavien oppilaiden oppimistuloksia.

Valiokunta pitää tärkeänä, että resurssit kohdennetaan sellaiseen toimintaan, missä niillä on suurin vaikuttavuus.

Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseen ja 40 000 euroa saamenkieliseen varhaiskasvatukseen.

Valiokunta pitää tärkeänä, että lukiolain uudistus valmistellaan huolella ja että valmistelu etenee niin, että se voidaan antaa eduskunnalle ensi keväänä. Valiokunta kiinnittää huomiota lukiokoulutuksen rahoitukseen, sillä saadun selvityksen mukaan lukiokoulutuksen todelliset kustannukset ovat selvästi suuremmat kuin laskennallinen yksikköhinta, jonka maksamiseen valtio osallistuu. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnat joutuvat kompensoimaan tätä eroa, jonka on arvioitu olevan jo lähes 20 prosenttia. Kaikilla kunnilla ja koulutuksen järjestäjillä ei ole varaa paikata rahoitusvajetta, mikä lisää osaltaan koulutuksellista epätasa-arvoisuutta.

Kerhotoiminta

Kerhotoimintaan ehdotettu avustus on 2,9 milj. euroa, joka on noin 3 milj. euroa vähemmän kuin tänä vuonna. Määrärahan voimakas pieneneminen aiheutuu siitä, että eduskunnan viime vuonna tekemä kertaluonteinen lisäys on poistettu.

Valiokunnan arvion mukaan näin suuri määrärahan pieneneminen heikentää tuntuvasti kerhotoiminnan järjestämismahdollisuuksia. Kerhotoiminnalla on kuitenkin tärkeä merkitys mm. lasten ja kotien arjessa, ja sen avulla voidaan tukea myös harrastustakuun toteutumista. Kerhotoiminta on myös taloudellisesti kannattavaa, sillä se on perheille tärkeä tukipalvelu, joka ennaltaehkäisee osaltaan mm. syrjäytymistä.

Valiokunta lisää momentille 3 000 000 euroa kerhotoiminnan tukemiseen.

Valiokunta nostaa esille myös aamu- ja iltapäivätoiminnan merkityksen ja pitää tärkeänä, että niitä koskevat maksut pysyvät kohtuullisina.

Suomalainen peruskoulu ulkomailla

Ulkomailla toimivissa suomalaisissa peruskouluissa annetaan perusopetusta tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille ja niissä opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Toiminnassa on tällä hetkellä 6 ulkomaankoulua. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan koulujen toiminta on vaikeutunut taloudellisten resurssien niukkuuden vuoksi. Myös koulujen oppilasmäärien vaihtelu vaikeuttaa oppilasmääriä koskevien ennusteiden laatimista ja pitkäjänteistä budjetointia, ja lisäksi mm. opetuksen digitalisoituminen ja ajanmukaistaminen tuovat kouluille lisämenoja.

Valiokunta pitää tärkeänä, että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen tarve, toimintaedellytykset ja toiminnan vaatima kestävä rahoitus arvioidaan.

Luku- ja kirjoitustaidon parantaminen

Suomalaisten lasten, nuorten ja aikuisten lukutaito on kansainvälisesti verraten korkeatasoista, mutta vuosituhannen vaihteesta lähtien lukutaito ja sen myötä myös kirjoitustaito ovat heikentyneet. Viime aikoina lukutaidon heikkeneminen on pysähtynyt, mutta erot poikien ja tyttöjen välillä ovat kasvaneet ja lasten sosiaalisen taustan merkitys on korostunut (PISA 2015).

Saadun selvityksen mukaan PISA-tutkimus osoittaa, että peruskoulun päättää joka vuosi noin 6 000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Myös ns. monilukutaito eli ymmärrys eri tyyppisten tekstien, kuvien ja graafisten esitysten viesteistä on heikentynyt. Nuorten lisäksi myös osalla aikuisista on puutteita luku- ja kirjoitustaidoissa, minkä lisäksi myös ammatillisen tutkinnon suorittaneiden lukutaito on osoittautunut heikoksi. Sen on todettu olevan vain jonkin verran parempi kuin pelkän perusasteen koulutuksen suorittaneiden lukutaito, mutta selvästi lukion suorittaneita heikompi.

Monipuolinen lukutaito on kaiken oppimisen perusta ja edellytys koulussa, työelämässä ja ylipäänsä elämässä pärjäämiselle. Lapselle lukemisella on saadun selvityksen mukaan yhteys parempaan koulumenestykseen ja koulumyönteisyyteen ja se parantaa huomattavasti lapsen edellytyksiä pärjätä elämässä. Tutkimusten mukaan kuitenkin vain neljännes suomalaisvanhemmista lukee usein lapsilleen.

Valiokunta katsoo, että nimenomaan vanhempien on saatava aiempaa enemmän tietoa lukemisen merkityksestä. Hyviä toimijoita ovatkin neuvolat, jotka saavuttavat lähes koko ikäluokan vanhemmat ja joilla on hyvät edellytykset antaa vanhemmille relevanttia tietoa luku- ja kirjoitustaidon merkityksestä jo lapsen syntymästä lähtien. Saadun selvityksen mukaan kymmenen paikkakuntaa on jo ollut mukana Lukukeskuksen organisoimassa selvityksessä, jossa lukumateriaalia jaettiin vanhemmille neuvoloiden kautta.

Valiokunta lisää momentille 29.80.52 100 000 euroa, joka osoitetaan Lukukeskukselle neuvoloiden kautta toteutettavaan hankkeeseen, jossa vanhemmille jaetaan neuvoloiden kautta tietoa lukemisen merkityksestä.

Valiokunta pitää myös tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt Monilukutaitoa Opitaan Ilolla (MOI) -kehittämisohjelman, joka on suunnattu pienten lasten (0—8-vuotiaat) monipuolisen luku- ja kirjoitustaidon kehittämiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ns. lukutaitofoorumin, jonka tehtävänä on laatia 31.8.2018 mennessä suuntaviivat lasten ja nuorten lukutaidon ja lukemisharrastuksen kehittämiselle.

Momentille lisätään yhteensä 5 040 000 euroa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 704 808 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen

2) enintään 3 800 000 euroa edellä mainitun lain muille kuin oppivelvollisille järjestettävän perusopetuksen aineenopetuksen käyttökustannuksiin

3) enintään 2 076 000 euroa avustuksina edellä mainitun lain 44 §:n 2 momentin mukaisesti yksityisten perusopetuksen opetuksen järjestäjien käyttökustannuksiin

4) enintään 6 000 000 euroa edellä mainitun lain joustavan perusopetuksen toiminnasta aiheutuviin lisäkustannuksiin

5) enintään 1 300 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen opetustuntikohtaista taiteen perusopetuksen valtionosuutta saaville opetuksen järjestäjille

6) enintään 150 000 euroa muiden kuin opetustuntikohtaista valtionosuutta saavien taiteen perusopetuksen järjestäjien harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin

7) enintään 5 575 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentin mukaisesti yleissivistävän koulutuksen innovatiivisiin oppimisympäristöihin, digitaalisiin koulutuspilvipalveluihin, tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön edistämiseen sekä sen hyödyntämisen kehittämiseen ylioppilastutkinnon suorittamisessa sekä koulujen, oppilaitosten ja kunnallisen varhaiskasvatuksen kansainvälisen toiminnan valtionavustuksiin

8) enintään 42 228 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin sekä esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen laadun kehittämiseen sekä näihin edellä mainittuihin liittyvään opetusryhmäkoon pienentämiseen, koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ja peruskoulun alueellisen eriarvoistumisen torjuntaan

9) enintään 842 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettuina valtionavustuksina esi- ja perusopetuksen sekä kunnallisen varhaiskasvatuksen kielikylpytoimintaan

10) enintään 5 865 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuina valtionavustuksina koululaisten kerhotoiminnan tukemiseen

11) enintään 240 000 euroa saamelaiskäräjien käytettäväksi valtionavustuksen maksamiseen saamelaiskäräjistä annetun lain (974/1995) 4 §:ssä tarkoitetuille saamelaisten kotiseutualueen kunnille saamenkielisten lasten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi

12) enintään 16 975 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen täydentävän vieraskielisten oppilaiden äidinkielen ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä heidän muun opetuksensa tukemiseen

13) enintään 75 000 euroa opetus- ja kulttuuriministeriön määräämin perustein edellä mainitun lain 45 §:n 2 momentissa ja opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksessa (1777/2009) tarkoitettujen valtionavustusten maksamiseen saamenkielisten ja romanikielisten oppilaiden äidinkielen opetuksen järjestämiseen

14) rahoituslain 45 §:n 1 momentin ja saamenkieliseen ja saamen kielen opetukseen perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa myönnettävän valtionavustuksen perusteista annetun valtioneuvoston asetuksen (1769/2009) mukaisten valtionavustusten maksamiseen

15) Suomen ja Ruotsin välillä yhteistyöstä ulkomaanopetuksen alalla tehdyn sopimuksen (VNa 72/2014) mukaisten menojen maksamiseen

16) Suomen hallituksen ja Euroopan kemikaaliviraston välisen toimipaikkasopimuksen (VNa 11/2008) mukaisesti Euroopan kemikaaliviraston henkilöstön lasten varhaiskasvatuksen järjestämiseen Suomessa samoin edellytyksin kuin muilla kunnassa asuvilla

17) enintään 300 000 euroa nuorisotakuusta yhteisötakuun suuntaan -hankkeen toteutukseen liittyvien koulupudokkuutta ehkäisevien yleissivistävän koulutuksen menojen ja valtionavustusten maksamiseen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisen aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä ohjaustuntien määrä on enintään 3 390 000 tuntia. Ohjaustunnin hinta on 26,00 euroa.

Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä tuntimäärä on musiikin perusopetuksessa enintään 1 653 000 ja muussa opetustuntiperusteisen valtionosuuden piiriin kuuluvassa taiteen perusopetuksessa enintään 140 800 tuntia.