Talousarvioesitys 2015
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 11 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen tavoitteena on turvata suomalaisille yhtiöille kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä, lisätä Suomen pääomatavaravientiä ja alustoimituksia sekä edistää viejien, kotimaisten telakoiden ja niiden alihankkijoiden työllisyyttä.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korkotasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 5 000 milj. euron pääoma-arvosta sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 3 000 milj. euron pääoma-arvosta. Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon luottojen ja korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä sekä tarjousten pääoma-arvosta 30 %. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti vienti- ja alusluottojen rahoitus- ja korontasausvaltuuksia korotetaan merkittävästi. Eduskunta on vuonna 2014 hyväksynyt asiaa koskevat lakimuutokset (488/2014).
Alijäämäkorvaus syntyy, kun yhtiön vuosi- tai välintilinpäätökseen perustuva, vienti- ja alusluottojen myöntämisestä johtuva tappio on suurempi kuin yhtiön vapaa oma pääoma.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2013 toteutuma |
2014 arvio |
2015 arvio |
|
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia | |||
— milj. euroa | 60 | 750 | 1 000 |
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa | |||
— milj. euroa | 800 | 1 200 | 2 000 |
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2015 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 7 300 | 16 300 | 25 100 | 33 400 | 39 700 | 121 800 |
Suojausmenot | 4 500 | 3 100 | 1 500 | 600 | 200 | 9 900 |
Menot yhteensä | 11 800 | 19 400 | 26 600 | 34 000 | 39 900 | 131 700 |
Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi tuloutuu valtiolle korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2013 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 25,2 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 14,8 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 17,8 milj. euroa vuonna 2014 ja 12,5 milj. euroa vuonna 2015.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusmäärärahan tarkistus | 1 800 |
Yhteensä | 1 800 |
2015 talousarvio | 11 800 000 |
2014 talousarvio | 10 000 000 |
2013 tilinpäätös | 10 468 893 |