Talousarvioesitys 2003
01. Ministeriö ja sen yhteydessä toimivat viranomaiset
Selvitysosa:
Ministeriön keskeiset tulostavoitteet vuonna 2003
Huolehditaan uuden hallintolain ja kielilain toimeenpanon edellyttämästä tiedotuksesta ja koulutuksesta sekä vastataan lakien vaatimien lainsäädäntömuutosten yhteensovittamisesta. Annetaan eduskunnalle selonteko uuden julkisuuslain soveltamisesta ja toimivuudesta.
Lainsäädännön laadun parantamiseksi säädösvalmistelun johtaminen kytketään kiinteämmin osaksi valtioneuvoston muuta toimintapoliittista suunnittelua ja sen toteuttamista. Otetaan huomioon Euroopan unionin piirissä sovittavat toimenpiteet sääntelyn laadun parantamiseksi sekä OECD:n suositukset Suomeen kohdistetussa vuonna 2002 toteutetussa maatutkinnassa.
Pyritään vaikuttamaan EU:n oikeusalueen ripeään kehittymiseen. EU:n tulevaisuutta koskevassa prosessissa osallistutaan Suomen kantojen valmisteluun erityisesti EU:n perusluonnetta ja sen kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Näitä ovat unionin ja jäsenvaltioiden välisen toimivallanjaon täsmentäminen ja unionin toimivallan käytön valvonta, unionin säädösinstrumenttien kehittäminen, perusoikeusulottuvuuden vahvistaminen unionin toiminnassa, perussopimusten selkeyttäminen sekä avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden vahvistaminen unionissa. EU:n laajentumisprosessissa osallistutaan tiiviisti hakijamaita koskevaan arviointi- ja neuvotteluprosessiin painottaen erityisesti Baltian maihin liittyviä kysymyksiä. Jatketaan oikeudellisen yhteistyön syventämistä Venäjän kanssa.
Yhtiölainsäädännön kehittämistä jatketaan osakeyhtiölain kokonaisuudistukseen tähtäävällä valmistelulla. Perintöoikeuden osalta annetaan esitys kuolinpesän velkavastuuta koskevien säännösten uudistamisesta ja arvioidaan kokonaisuudessaan perintökaaren uudistamistarpeet.
Konkurssilainsäädännön kokonaisuudistus saatetaan päätökseen antamalla sitä koskeva esitys. Vahingonkorvauslainsäädäntöä uudistetaan antamalla henkilövahinkoja koskeva esitys. Selvitetään tarvetta uudistaa puhdasta varallisuusvahinkoa koskevat säännökset.
Jatketaan ulosottolain kokonaisuudistusta antamalla uudistuksen kolmantena vaiheena ulosmittausta, myyntiä ja tilitystä koskeva hallituksen esitys.
Oikeusturvan kehittämiseen liittyen annetaan hallituksen esitys eräiden rikosasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevien säännösten uudistamisesta ja esitys oikeudenkäynnin julkisuudesta.
Aloitetaan uudistetun rikoslain koontityö. Annetaan hallituksen esitykset sopimushoidosta sekä rangaistuksen täytäntöönpanoa ja tutkintavankeutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta. Valmistellaan Euroopan neuvoston tietokonerikollisuutta koskevan yleissopimuksen ratifiointia koskevaa hallituksen esitystä. Annetaan esitys YK:n järjestäytyneen rikollisuuden vastustamista koskevan yleissopimuksen ratifioinnista.
Jatketaan yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa uuden palkkausjärjestelmän kehittämistä tavoitteena sen laajentaminen ensi vaiheessa ministeriöön ja sen yhteydessä toimiviin virastoihin sekä asteittain koko hallinnonalalle.
Jatketaan toimenpiteitä hallinnonalan koulutusjärjestelmien kehittämiseksi sekä henkilöstöpolitiikan yhtenäistämiseksi valtion henkilöstöpolitiikan linjauksia koskevan periaatepäätöksen mukaisesti samoin kuin toimenpiteitä päätöksenteon tietopohjan parantamiseksi.
Hallinnonalan organisaation kehittämistä jatketaan rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmää koskevien selvitysten pohjalta.
Ministeriön tietohallintotehtävät järjestetään uudelleen perustamalla ministeriöön tietohallintoyksikkö ja koko hallinnonalaa palveleva oikeushallinnon tietotekniikkakeskus.
Tietohallinnossa painopisteenä on sähköisen asioinnin edellytysten ja sähköisten palvelujen kehittäminen sekä ministeriön ja sen hallinnonalan eri toimintoja koskevan tiedon saatavuuden parantaminen johtamisen ja ohjauksen tueksi.
Ministeriön viestinnässä tehostetaan sähköisten viestintävälineiden hyväksikäyttöä tavoitteena parantaa tietojen saatavuutta ja lisätä vuorovaikutteisuutta valmistelussa.
Keskeiset toiminnan arviointikohteet ovat julkisuuslainsäädännön, velkajärjestelylainsäädännön, oikeusapulainsäädännön ja huumausainerikoksia koskevan lainsäädännön toimivuus.
19. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot(arviomääräraha)
Momentille myönnetään 41 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen.
Selvitysosa:Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin.
Määräraha on siirtoa momentilta 28.81.(23).
2003 talousarvio | 41 000 000 |
21. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 24 099 000 euroa.
Tietohallinnon uudelleenjärjestelyyn liittyen voidaan 1.2.2003 lukien perustaa tietohallintojohtajan virka (A30).
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 100 000 euroa kolmen henkilön palkkausmenojen siirtona momentilta 25.50.21 oikeushallinnon tietotekniikkakeskukseen sekä vähennyksenä 141 000 euroa palkkaus- ja muiden menojen siirtona momentille 24.99.23.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 24 289 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 100 000 |
Muut toimintamenot | 24 189 000 |
Bruttotulot | 190 000 |
Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet | 50 000 |
Muut tulot | 140 000 |
Nettomenot | 24 099 000 |
Nettoutettavia tuloja ovat julkaisutoiminnasta sekä EU:lta saatavat tulot.
Lainvalmistelun osuus ministeriön menoista on noin 20 %, kansainvälisen toiminnan 8 %, muiden ministeriötehtävien 37 % ja hallinnonalan yhteisten tukipalvelujen (tieto-, talous- ja henkilöstöhallinto) 35 %.
2003 talousarvio | 24 099 000 |
2002 talousarvio | 23 706 000 |
2002 lisätalousarvio | — |
2001 tilinpäätös | 24 761 804 |
22. Eräiden virastojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 855 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös konkurssien raukeamisen estämiseksi tai muuten konkurssivalvonnan toteuttamiseksi tarpeellisista toimenpiteistä aiheutuviin menoihin sekä Kriminaalipolitiikan instituutin apurahojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon Oikeusrekisterikeskuksen uusista tehtävistä aiheutuvat menot.
Menojen ja tulojen erittely: | € |
---|---|
Bruttomenot | 7 705 000 |
Maksullisen toiminnan erillismenot | 490 000 |
Muut toimintamenot | 7 215 000 |
Bruttotulot | 850 000 |
Maksullisen toiminnan tulot | 680 000 |
— julkisoikeudelliset suoritteet | 82 000 |
— muut suoritteet | 598 000 |
Muut tulot | 170 000 |
Nettomenot | 6 855 000 |
Nettoutettavia tuloja ovat Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Oikeusrekisterikeskuksen ja tietosuojavaltuutetun toimiston maksullisen toiminnan tulot sekä konkurssiasiamiehen toimiston erityistilintarkastuksista takaisin perittävät korvaukset.
Toimintamenojen arvioitu jakautuminen: | € |
---|---|
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos | 960 000 |
Kriminaalipolitiikan instituutti | 400 000 |
Tietosuojavaltuutetun toimisto | 1 120 000 |
Tietosuojalautakunta | 15 000 |
Konkurssiasiamiehen toimisto | 925 000 |
Onnettomuustutkintakeskus | 735 000 |
Oikeusrekisterikeskus | 2 700 000 |
Yhteensä | 6 855 000 |
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitosharjoittaa puolueetonta oikeuspoliittista tutkimusta. Tutkimuslaitos pyrkii muodostamaan entistä tarkemman ja oikeasuhtaisemman kokonaiskuvan oikeusoloista, rikollisuustilanteesta ja kriminaalipoliittisen järjestelmän toiminnasta. Laitos kehittää rikollisuuden ja oikeusolojen osoittimia sekä seuraa oikeuspoliittisia uudistuksia ja oikeusviranomaisten toimintaa. Laitoksen perustutkimuksen keskeiset vakiintuneet tuotokset ovat rikollisuustilannekatsaus ja oikeusolokatsaus. Erityisiä painopistealueita perustutkimuksessa ovat rikollisuuden määrän ja muutosten mittaaminen, yleisön rikoskokemukset ja rikollisuuspelot, henkirikollisuus, rikoksentorjunnan vaikuttavuus, oikeudenkäyntiuudistusten seuranta, velkaongelmien hallintajärjestelmien toimivuus ja perheoikeus. Palvelututkimuksessa keskeisiä ovat monivuotiset julkisuus-, oikeusapu-, velkaneuvonta- ja huumausainerikossäännösten seurantahankkeet.
Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaa keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen vuosittain liittyvät linjapäätökset.
Tietosuojavaltuutetun toimistoohjaa, neuvoo sekä valvoo henkilötietojen käsittelyä henkilötietolainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi. Toiminnan pääpaino on edelleen ennaltaehkäisevässä toiminnassa, missä painottuvat yhä enemmän tietotekniikan käyttöön ja verkottumiseen liittyvät tietosuojakysymykset.
Kirjallisesti vireille tulleiden toimenpide-, ohjaus- ja lausuntopyyntöjen kokonaismääräksi vuonna 2003 arvioidaan 1 450 asiaa (v. 2001 1 345 asiaa). Rekisteröityjen vireille saatettujen asioiden keskimääräinen käsittelyaikatavoite on 6 kuukautta (v. 2001 7 kk). Tavoitteena on myös, ettei asioiden käsittely ilman erityistä syytä kestä yli 12 kuukautta. Rekisterinpitoon kohdistuvien tarkastusten määrää lisätään ja se tulee olemaan noin 40 tarkastusta (v. 2001 yhteensä 34 tarkastusta).
EU-tehtävistä keskeisiä ovat toiminta EY:n tietosuojadirektiivin tietosuojaryhmässä, Schengenin tietojärjestelmän valvontaelimessä, Europolin valvonta- ja muutoksenhakuelimessä sekä tullitietojärjestelmän valvontaelimessä.
Vuonna 2001 ennaltaehkäisevän toiminnan (ohjaus, lausunnot eri viranomaisille, eri toimialojen käytännesääntötyö, neuvonta, koulutus, tiedotus) osuus menoista oli 43 %, oikeusturvatehtävien osuus 23 % (mm. tarkastus- ja virheenoikaisu- sekä muut laillisuusvalvonta-asiat), EU- tehtävien osuus 5 %, tarkastustoiminnan osuus 5 % sekä tukitoimintojen osuus 24 %. Vuonna 2003 arvioidaan EU- tehtävien sekä tarkastustoiminnan osuuden jonkin verran kasvavan.
Tietosuojalautakunta käyttää henkilötietolainsäädännön mukaisissa lupa- ja muissa asioissa päätösvaltaa ja käsittelee lainsäädännön soveltamiseen liittyviä periaatteellisia kysymyksiä. Asioiden keskimääräinen käsittelyaika pidetään alle kolmessa kuukaudessa.
Konkurssiasiamiehentehtävänä on seurata konkurssipesien toimintaa sekä edistää ja valvoa hyvän pesänhoitotavan noudattamista. Konkurssiasiamiehen apuna toimii konkurssiasiain neuvottelukunta. Konkurssiasiamies kiinnittää tarkastustoiminnassaan edelleen erityistä huomiota raukeaviin konkurssipesiin ja talousrikosten selvittämiseen vähävaraisissa pesissä. Valmisteltavana olevan uuden konkurssilain myötä konkurssiasiamiehelle tulee uusia tehtäviä, mihin on valmistauduttava mm. ohjeistoa uudistamalla sekä koulutuksella. Konkurssiasiamiehen menoista noin puolet kohdistuu konkurssipesien tarkastukseen. Konkurssipesien tarkastuksesta aiheutuvista menoista 20—25 % saadaan perittyä takaisin.
Onnettomuustutkintakeskuksen tavoitteena on jouduttaa tutkintaselostusten valmistumista ja raportointia sekä käynnistää annettujen turvallisuussuositusten toteutumisen järjestelmällinen seuranta. Tavoitteena on, että suuronnettomuuden tutkinta (A-tutkinta) tai suuronnettomuuden vaaratilanteen tai vakavan onnettomuuden tutkinta (B-tutkinta; vuonna 2001 valmistuneita tutkintaraportteja 13 kpl) valmistuu keskimäärin alle yhdessä vuodessa (vuonna 2001: 15 kk) ja vähäisen onnettomuuden tutkinta (C-tutkinta) keskimäärin alle puolessa vuodessa (vuonna 2001: 16 kk).
Onnettomuustutkinnan erityismenot (mom. 25.01.29) vuonna 2001 olivat 867 830 euroa (A-tutkinnat 3 %, B-tutkinnat 51 %, C- ja D-tutkinnat 38 % sekä päättyneitä tapauksia koskevat myöhemmät selvitykset 8 %).
Oikeusrekisterikeskus vastaa sakko- ja muuntorangaistusten täytäntöönpanosta, valtiolle tuomittujen korvausten ja ylikuormamaksujen perinnästä sekä valtion varoista maksettujen rikosvahinkokorvausten takaisinperinnästä. Vuonna 2001 täytäntöönpantavaksi saapui 277 000 rangaistusmääräystä ja 109 000 rikesakkoa. Sakkotuloja perittiin yhteensä 58 milj. euroa.
Lisäksi virasto ylläpitää oikeushallinnon rekistereitä. Näitä ovat rikosrekisteri, velkajärjestelyrekisteri, avioehtoasiainrekisteri sekä eräät muut oikeudelliset rekisterit. Rikosrekisteristä luovutettiin 308 000 otetta ja 114 000 muuta tietoa.
Yleistavoitteena on, että perintä- ja rekisteröintitehtävät sekä tietojen luovutus hoidetaan nopeasti ja oikeusturvanäkökohdat huomioon ottaen. Erityistavoitteita vuonna 2003 ovat rikosvahinkokorvausten takaisinperintämenettelyn tehostaminen ja takaisinperintäaikojen olennainen lyhentäminen sekä lasten kanssa työskentelevien henkilöiden rikostaustan selvittämistä koskevan lain sujuva toimeenpano rikosrekisteritietojen luovuttamisessa.
Vuonna 2001 täytäntöönpanon osuus menoista oli noin 59 %, rekisteritoiminnan 21 % ja tukitoimintojen 20 %.
2003 talousarvio | 6 855 000 |
2002 talousarvio | 6 507 000 |
2002 lisätalousarvio | 250 000 |
2001 tilinpäätös | 6 502 313 |
29. Erityismenot (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 1 460 000euroa.
Määrärahaa saa käyttää taloushallinnon järjestelmistä aiheutuvien menojen ja oikeusministeriön päättämässä laajuudessa erityisen painavasta syystä Suomen kansalaisen tai ulkomaalaisen oikeusturvan toteuttamisesta vieraassa valtiossa aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Määrärahaa saa käyttää myös onnettomuuksien tutkinnasta annetun lain (373/1985) mukaan onnettomuustutkintaa varten asetetuista tutkintalautakunnista sekä valtioneuvoston päättämässä laajuudessa kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen.
Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 1 240 000 euroa aiemmin Valtiokonttorille maksettuna korvauksena rikosvahinkokorvausten sekä syyttömästi tuomituille ja vangituille maksettavien korvausten hoidosta. Hoitokorvausten maksamisesta Valtiokonttorille luovutaan ja menot on tämän vuoksi huomioitu lisäyksenä momentilla 28.05.21.
2003 talousarvio | 1 460 000 |
2002 talousarvio | 2 439 000 |
2001 tilinpäätös | 2 627 875 |
51. Eräät valtion maksamat korvaukset ja avustukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 8 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/ 1973) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin sekä syyttömästi vangituille tai tuomituille valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavista korvauksista annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin, avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille, avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen, avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle ja säädösaineistoa julkaiseville yhteisöille. Määrärahaa saa käyttää myös avustuksiin maakuntien liitoille, jotka alueellaan huolehtivat lainopillisen asiantuntija-avun hankkimisesta kalatalousyhteisöille eräisiin laajoihin vesiasioihin liittyvissä kysymyksissä, sekä oikeusjärjestyksen kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevan toiminnan avustamiseen.
Määrärahaa saa lisäksi käyttää painavasta syystä avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin ja asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja ei voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä.
Käyttösuunnitelma: | € |
---|---|
Rikosvahinkokorvaukset sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavat korvaukset |
7 000 000 |
Avustukset rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville ja rikosten uhreista huolehtiville yhteisöille | 210 000 |
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen | 1 120 000 |
Muut avustukset | 270 000 |
Yhteensä | 8 600 000 |
2003 talousarvio | 8 600 000 |
2002 talousarvio | 8 098 000 |
2001 tilinpäätös | 8 035 314 |