Talousarvioesitys 2003
33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA
Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.
Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.
Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason; vuonna 2003 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan 26,2 %.
Sosiaaliturvan lähivuosien kysyntään ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella.
Sosiaaliturvan avaintehtävänä on hidastaa elatussuhteen — työllisten ja ei-työllisten välisen suhdeluvun — heikkenemistä. Keinona on väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on myös lähivuosien suuria kysymyksiä. Mikäli tässä onnistutaan, voidaan köyhyyden ja syrjäytymisen riskiä vähentää merkittävästi. Väestön ikääntyessä palvelujärjestelmän toimivuus, hyvä kattavuus ja kestävä rahoitus korostuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä.
Sosiaali- ja terveysministeriö määritteli sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien kehittämisen strategiset linjaukset vuonna 2001 julkaistussa raportissaan "Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 — kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa". Raportin mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen asiakokonaisuudet voidaan tiivistää seuraaviin neljään päälinjaukseen:
- Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
- Työelämän vetovoiman lisääminen
- Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito
- Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.
Hallinnonalan vuotta 2003 koskevan tavoitteenasettelun muita tausta-asiakirjoja ovat valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, Sosiaalimenojen rahoitusta selvittäneen toimikunnan (Somera) toimenpidelinjaukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on vielä voimassa hallituksen vuonna 1999 hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000—2003. Työsuojelun tausta-asiakirjana on vuonna 1998 hyväksytty Työsuojelustrategia.
Edellä mainituissa linjausasiakirjoissa kirjattujen tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista.
Hallinnonalan tulossopimusmenettelyä uudistetaan vuodesta 2003 lähtien siten, että käyttöön otetaan Balanced Scorecard -viitekehikon mukainen neljä näkökulmaa sisältävä tulossopimusten rakenne. Näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä resurssit ja talous. Tulossopimusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet johdetaan edellä mainituista strategisista asiakirjoista. Tulossopimusten tavoitteenasettelun aikajännettä muutetaan siten, että sovitaan pitkän aikavälin, enimmillään neljä vuotta, tavoitteista ja vuositason tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan erikseen sovittavien kriteerien avulla.
Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003
|
|
v. 2001 tilinpäätös 1000 € |
v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 € |
v. 2003 esitys 1000 € |
Muutos 2002—2003 |
|
1000 € | % | |||||
|
|
|
|
|
|
|
01. |
Sosiaali- ja terveysministeriö |
45 716 |
50 905 |
65 290 |
14 385 |
28 |
02. |
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus |
19 838 |
22 980 |
20 610 |
- 2 370 |
- 10 |
03. |
Työttömyysturvalautakunta |
1 648 |
1 697 |
1 725 |
28 |
2 |
04. |
Tarkastuslautakunta |
1 458 |
1 552 |
1 556 |
4 |
0 |
06. |
Terveydenhuollon oikeusturva- keskus |
3 825 |
3 860 |
4 300 |
440 |
11 |
07. |
Työterveyslaitos |
33 334 |
34 320 |
35 210 |
890 |
3 |
08. |
Kansanterveyslaitos |
30 274 |
33 929 |
34 584 |
655 |
2 |
09. |
Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus |
4 242 |
4 377 |
4 570 |
193 |
4 |
10. |
Säteilyturvakeskus |
9 593 |
10 417 |
11 109 |
692 |
7 |
11. |
Lääkelaitos ja Lääkehoidon kehittämiskeskus |
1 246 |
1 333 |
2 549 |
1 216 |
91 |
12. |
Valtion koulukodit |
588 |
588 |
588 |
— |
— |
13. |
Työsuojelun piirihallinto |
19 995 |
20 730 |
21 306 |
576 |
3 |
14. |
Valtion mielisairaalat |
265 |
607 |
607 |
— |
— |
15. |
Perhekustannusten tasaus |
1 377 538 |
1 368 000 |
1 360 700 |
- 7 300 |
- 1 |
16. |
Yleinen perhe-eläke |
41 104 |
42 000 |
41 000 |
- 1 000 |
- 2 |
17. |
Työttömyysturva |
538 358 |
663 200 |
698 200 |
35 000 |
5 |
18. |
Sairausvakuutus |
529 060 |
695 500 |
683 100 |
- 12 400 |
- 2 |
19. |
Eläkevakuutus |
1 430 171 |
1 483 575 |
1 508 500 |
24 925 |
2 |
20. |
Tapaturmavakuutus |
12 769 |
12 500 |
13 000 |
500 |
4 |
21. |
Rintamaveteraanieläkkeet |
122 957 |
118 000 |
107 000 |
- 11 000 |
- 9 |
22. |
Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot |
268 585 |
263 293 |
261 950 |
- 1 343 |
- 1 |
23. |
Muu sodista kärsineiden turva |
3 114 |
3 280 |
3 030 |
- 250 |
- 8 |
28. |
Muu toimeentuloturva |
11 067 |
12 100 |
18 196 |
6 096 |
50 |
32. |
Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto |
2 560 989 |
2 719 656 |
2 967 549 |
247 893 |
9 |
33. |
Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot |
— |
5 900 |
10 900 |
5 000 |
85 |
53. |
Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta |
9 210 |
9 345 |
9 500 |
155 |
2 |
57. |
Lomatoiminta |
182 631 |
186 000 |
193 300 |
7 300 |
4 |
92. |
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö |
346 299 |
377 285 |
390 585 |
13 300 |
4 |
|
Yhteensä |
7 605 874 |
8 146 929 |
8 470 514 |
323 585 |
4 |
Henkilöstön kokonaismäärä | 3 440 | 3 520 | 3 5301) |
1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 415 henkilötyövuotta.