Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
   Tuloarviot
     22. Eduskunta
       04. Tarkastuslautakunta
       07. Työterveyslaitos
       08. Kansanterveyslaitos
       10. Säteilyturvakeskus
       12. Valtion koulukodit
       17. Työttömyysturva
       18. Sairausvakuutus
       19. Eläkevakuutus
       20. Tapaturmavakuutus
       57. Lomatoiminta

Talousarvioesitys 2003

33. SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tehtävänä on edistää väestön hyvää terveyttä ja toimintakykyä sekä terveellistä työ- ja elinympäristöä ja turvata riittävä toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Valtion talousarvion kautta rahoitetaan kaikista sosiaalimenoista noin kolmannes. Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on runsas viidennes, koska sosiaalimenoihin kuuluvia eriä rahoitetaan muidenkin pääluokkien kautta. Pääluokan suurimmat menoerät ovat siirtomenot kotitalouksille, kunnille ja kuntayhtymille.

Eläketurvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän kasvusta huolimatta sosiaalimenojen kehitys on ollut maltillista. Sosiaalimenojen bruttokansantuotteeseen suhteutettu osuus sekä henkeä kohden lasketut ostovoimakorjatut sosiaalimenot ovat Suomessa alle EU-maiden keskitason; vuonna 2003 osuuden odotetaan hieman kasvavan ja olevan 26,2 %.

Sosiaaliturvan lähivuosien kysyntään ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat väestön ikääntyminen ja toimintakyky, kansantalouden yleinen kehitys, Euroopan integraatio, työllisyysaste ja pitkäaikaistyöttömyyden taso, köyhyys ja syrjäytyminen, uuden teknologian käyttöönotto, maan alueellinen kehitys ja sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön muutokset. Sosiaaliturvan kestävän rahoituksen kannalta työssä jatkaminen sekä väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito korostuvat lähivuosina. Euroopan unionin maita yhdistävät samantyyppiset sosiaaliturvan haasteet. Yhteisötason toiminta, kuten tavoitteiden asettelu, eri alueiden toimintaohjelmat sekä politiikan tuloksia kuvaavat vertailuindikaattorit, on tiivistynyt sosiaaliturvan alueella.

Sosiaaliturvan avaintehtävänä on hidastaa elatussuhteen — työllisten ja ei-työllisten välisen suhdeluvun — heikkenemistä. Keinona on väestön työ- ja toimintakyvyn ylläpito. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen on myös lähivuosien suuria kysymyksiä. Mikäli tässä onnistutaan, voidaan köyhyyden ja syrjäytymisen riskiä vähentää merkittävästi. Väestön ikääntyessä palvelujärjestelmän toimivuus, hyvä kattavuus ja kestävä rahoitus korostuvat. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen kaikille väestöryhmille edellyttää kuntatalouden tasapainoista kehittämistä, vaikeuksissa olevien ryhmien palvelujen saatavuudesta huolehtimista, kuntien yhteistyötä ja uusien toimintamallien käyttöönottoa sekä palvelutuotannon taloudellisten kannustimien lisäämistä.

Sosiaali- ja terveysministeriö määritteli sosiaali- ja terveyspolitiikan lähivuosien kehittämisen strategiset linjaukset vuonna 2001 julkaistussa raportissaan "Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategiat 2010 — kohti sosiaalisesti kestävää ja taloudellisesti elinvoimaista yhteiskuntaa". Raportin mukaan sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisen asiakokonaisuudet voidaan tiivistää seuraaviin neljään päälinjaukseen:

  • Väestön terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
  • Työelämän vetovoiman lisääminen
  • Syrjäytymisen ehkäisy ja hoito
  • Toimivat palvelut ja kohtuullinen toimeentuloturva.

Hallinnonalan vuotta 2003 koskevan tavoitteenasettelun muita tausta-asiakirjoja ovat valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015 -kansanterveysohjelmasta, Sosiaalimenojen rahoitusta selvittäneen toimikunnan (Somera) toimenpidelinjaukset sekä valtioneuvoston periaatepäätös terveydenhuollon turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon osalta on vielä voimassa hallituksen vuonna 1999 hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelma vuosille 2000—2003. Työsuojelun tausta-asiakirjana on vuonna 1998 hyväksytty Työsuojelustrategia.

Edellä mainituissa linjausasiakirjoissa kirjattujen tavoitteiden edellyttämät konkreetit toimenpiteet sisältyvät pääluokan luku- ja momenttiperusteluihin. Hallinnonalan virastojen ja laitosten kanssa laadittavissa tulossopimuksissa sovitaan tavoitteiden toteuttamista koskevista laitosten vastuista.

Hallinnonalan tulossopimusmenettelyä uudistetaan vuodesta 2003 lähtien siten, että käyttöön otetaan Balanced Scorecard -viitekehikon mukainen neljä näkökulmaa sisältävä tulossopimusten rakenne. Näkökulmat ovat yhteiskunnallinen vaikuttavuus, prosessit ja rakenteet, henkilöstön uudistuminen ja työkyky sekä resurssit ja talous. Tulossopimusten yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet johdetaan edellä mainituista strategisista asiakirjoista. Tulossopimusten tavoitteenasettelun aikajännettä muutetaan siten, että sovitaan pitkän aikavälin, enimmillään neljä vuotta, tavoitteista ja vuositason tavoitteista. Tavoitteiden toteutumista seurataan erikseen sovittavien kriteerien avulla.

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







01.
Sosiaali- ja terveysministeriö
45 716
50 905
65 290
14 385
28
02.
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
19 838
22 980
20 610
- 2 370
- 10
03.
Työttömyysturvalautakunta
1 648
1 697
1 725
28
2
04.
Tarkastuslautakunta
1 458
1 552
1 556
4
0
06.
Terveydenhuollon oikeusturva-
keskus
3 825
3 860
4 300
440
11
07.
Työterveyslaitos
33 334
34 320
35 210
890
3
08.
Kansanterveyslaitos
30 274
33 929
34 584
655
2
09.
Sosiaali- ja terveydenhuollon
tuotevalvontakeskus
4 242
4 377
4 570
193
4
10.
Säteilyturvakeskus
9 593
10 417
11 109
692
7
11.
Lääkelaitos ja Lääkehoidon
kehittämiskeskus
1 246
1 333
2 549
1 216
91
12.
Valtion koulukodit
588
588
588


13.
Työsuojelun piirihallinto
19 995
20 730
21 306
576
3
14.
Valtion mielisairaalat
265
607
607


15.
Perhekustannusten tasaus
1 377 538
1 368 000
1 360 700
- 7 300
- 1
16.
Yleinen perhe-eläke
41 104
42 000
41 000
- 1 000
- 2
17.
Työttömyysturva
538 358
663 200
698 200
35 000
5
18.
Sairausvakuutus
529 060
695 500
683 100
- 12 400
- 2
19.
Eläkevakuutus
1 430 171
1 483 575
1 508 500
24 925
2
20.
Tapaturmavakuutus
12 769
12 500
13 000
500
4
21.
Rintamaveteraanieläkkeet
122 957
118 000
107 000
- 11 000
- 9
22.
Sotilasvammakorvaukset ja eräät kuntoutustoiminnan menot
268 585
263 293
261 950
- 1 343
- 1
23.
Muu sodista kärsineiden turva
3 114
3 280
3 030
- 250
- 8
28.
Muu toimeentuloturva
11 067
12 100
18 196
6 096
50
32.
Kuntien järjestämä sosiaali- ja
terveydenhuolto
2 560 989
2 719 656
2 967 549
247 893
9
33.
Eräät sosiaali- ja terveydenhuollon menot

5 900
10 900
5 000
85
53.
Terveyden edistäminen ja terveysvalvonta
9 210
9 345
9 500
155
2
57.
Lomatoiminta
182 631
186 000
193 300
7 300
4
92.
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttö
346 299
377 285
390 585
13 300
4

Yhteensä
7 605 874
8 146 929
8 470 514
323 585
4

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 440 3 520 3 5301)    

1) Tästä maksullisen toiminnan osuus on 1 415 henkilötyövuotta.