Talousarvioesitys 2016

20. Ammatillinen koulutus

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työ- ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia kansainvälistyvässä ja nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vastaamalla työ- ja elinkeinoelämän osaamistarpeisiin, parantamalla väestön ammatillista osaamista sekä tukemalla elinikäistä oppimista ja työelämälähtöistä innovaatiotoimintaa. Työelämä- ja asiakaslähtöisyys sekä toiminnan joustavuus ja ketteryys ovat keskeisiä tekijöitä, joilla vahvistetaan ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, laatua ja osuvuutta.

Työikäisen väestön osaamisperustan vahvistaminen, osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen ja yhteisötakuun toteutuminen edellyttävät sekä nuorille että aikuisille soveltuvia joustavia hakeutumis- ja koulutusväyliä, riittävää, työelämän ja yksilöiden tarpeiden kannalta oikein kohdentuvaa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen tarjontaa sekä oppisopimuskoulutuksen ja muiden työvaltaisten opiskelumuotojen ja digitaalisten oppimisympäristöjen monipuolista hyödyntämistä.

Ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä vahvistetaan. Koulutuksen rahoitusta ja rakenteita uudistetaan jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Lisätään ammatillisen koulutuksen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä.

Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus yhdistämällä ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset säätely-, ohjaus- ja rahoitusjärjestelmät. Uudistus valmistellaan vuoden 2016 aikana. Jatkossa ammatillista koulutusta säädellään yhdellä toimintalailla ja yhdellä järjestämisluvalla, joihin sisältyvät kokonaisuudessaan ammatillinen perus- ja lisäkoulutus sekä oppisopimuskoulutus. Lisäksi käynnistetään tulosneuvotteluihin perustuvan tulosohjausmenettelyn kokeiluhankkeet vuonna 2016. Ammatillisen koulutuksen säätelyprosesseja tehostetaan ja päätöksenteon läpinäkyvyyttä lisätään ministeriön ja koulutuksen järjestäjien välisellä sähköisellä päätöksenteko- ja asiointijärjestelmällä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä oppisopimuskoulutuksen erilliset rahoitusjärjestelmät uudistetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Ammatillisen koulutuksen rahoitus myönnetään suoraan koulutuksen järjestäjälle. Tavoitteena on vahvistaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja osaamisperusteisuutta, turvata koko ikäluokan kouluttaminen ja työelämän tarpeisiin vastaava aikuiskoulutus sekä lisätä toiminnan joustavuutta. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen lisäämällä koulutuksen vaikuttavuuden (työllistyminen ja jatko-opintoihin sijoittuminen), opiskelijoiden osaamisen kertymisen (suoritetut tutkinnot ja tutkinnon osat) ja toiminnan tehokkuuden (läpäisy, aikaisemman osaamien tunnustaminen) painoarvoa rahoituksessa. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja koulutuksen joustavuutta kehittämällä rahoitusta siten, että se mahdollistaa koulutuksen eri muotojen joustavan yhdistelyn työelämän ja yksilöiden tarpeiden mukaisesti. Uudistuksella pyritään lisäksi turvaamaan rahoituksen ennakoitavuus ja riittävä vakaus.

Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmä muodostuu selkeästä, joustavasta, elinikäistä oppimista tukevasta ja työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin nopeasti reagoivasta tutkintorakenteesta ja tutkinnoista. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta kehitetään kokonaisuutena tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa päällekkäisyyksien poistamiseksi ja nykyistä laaja-alaisempien tutkintojen muodostamiseksi. Opintopolkujen joustavoittamiseksi ja monipuolistamiseksi yksilölliset valinnan mahdollisuudet lisääntyvät siten, että tutkintoihin voi sisällyttää osia muista tutkinnoista yli tutkintorajojen ja paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia. Ammatillisten tutkintojen ja niiden osien tuottaman osaamisen laajuus määritellään osaamisperusteisesti eurooppalaiseen opintosuoritusten siirtojärjestelmään (ECVET) perustuvina osaamispisteinä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjiä tuetaan uudistuksen toimeenpanossa. Lisäksi edistetään tutkinnon osien suorittamismahdollisuutta, kuitenkin siten että jokaiselle vailla ammatillista tutkintoa olevalle ensisijaiseksi tavoitteeksi asetetaan koko tutkinnon suorittaminen.

Toteutetaan koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkkoa koskeva rakenteiden ja prosessien uudistaminen vapaaehtoisuuteen perustuvana prosessina siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2017. Toiminnan päällekkäisyydet nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen järjestämisessä puretaan ja koulutuksen järjestäjien hallintoa virtaviivaistetaan. Uudistuksella pyritään lisäämään ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta, joustavuutta ja kustannustehokkuutta sekä varmistamaan yksilöiden ja työelämän tarpeisiin vastaavien koulutuspalveluiden saatavuus maan kaikissa osissa ja molemmissa kieliryhmissä. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja hyödyntämällä digitaalisia ratkaisuja.

Tavoitteena on aikaansaada toimintaedellytyksiltään vahvoja monialaisia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan omalla toiminta-alueellaan työelämän ja yksilöiden osaamistarpeisiin asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti käyttäen hyödyksi koko ammatillisen koulutuksen palveluvalikoimaa. Lisäksi järjestäjäverkkoon voi kuulua erikoistuneita, toimintaedellytyksiltään vahvoja koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät tarjoamaan valtakunnallisesti, toimialakohtaisesti tai muutoin merkittäviä koulutuspalveluja. Aikuiskoulutus kuuluu lähtökohtaisesti kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien tehtäviin ja osaamisalueisiin.

Toiminnan tuloksellisuus

Perusasteen päättäneiden ja vailla toisen asteen tutkintoa tai koulutuspaikkaa olevien pääsy ammatilliseen peruskoulutukseen turvataan. Opiskelijavalintojen uudistamista jatketaan yhtenäistämällä ammatilliseen perustutkintoon johtavan koulutuksen pääsy- ja soveltuvuuskokeita. Yhteishaun ulkopuolisten koulutusten ja aikuiskoulutuksen hakupalvelut keskitetään Opintopolkuun. Opintopolun palvelut mahdollistavat myös yhteishakujen ulkopuolella tapahtuvan koulutukseen hakeutumisen, koulutuspaikan vaihtamisen ja opiskelijaksi ottamisen prosessit.

Ammatillisen koulutuksen tuottamaan osaamiseen kohdistuvat vaatimukset lisääntyvät samanaikaisesti, kun koulutukseen käytettävät resurssit vähenevät ja uusien opiskelijoiden yksilölliset erot ovat yhä suurempia. Tämä edellyttää opiskelijan ja työelämän tarpeista lähteviä joustavia opintopolkuja sekä tavoitteellista oppimista tukevia monimuotoisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia toimintamalleja sekä riittävästi opinto-ohjausta ja muita ohjaus- ja tukipalveluja. Vuonna 2015 käynnistetyllä uudella ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalla koulutuksella voidaan tehostaa jouhevaa siirtymistä perusopetuksen jälkeiseen ammatilliseen koulutukseen, tukea nuorten koulutusvalintoja ja mahdollistaa yksilöllisten opintopolkujen muodostaminen. Koulutuksen työelämävastaavuutta vahvistetaan kehittämällä perustutkinnon suorittamiseen malleja, joissa hyödynnetään nykyistä laajemmin ja monipuolisemmin työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua sekä koulutuksen eri järjestämismuotoja.

Tavoitteeksi asetetaan, että ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisaste laskee 7 prosenttiin vuonna 2016, kun se oli 8,5 % vuonna 2013¹⁾. Läpäisyaste pyritään nostamaan 66 prosenttiin vuonna 2016, kun se oli arviolta 63 % vuonna 2013²⁾.

Ammatillisen koulutuksen laadun, tehokkuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi koulutuksen järjestäjien tulee kehittää johtamis- ja toimintajärjestelmiään vuonna 2015 tehdyn laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin tulosten pohjalta.

Toiminnan laajuus

Koko tutkinnon suorittamiseen tähtäävän ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että perusopetuksen päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen opiskelupaikkoja varataan riittävästi lukion jälkeen ammatilliseen koulutukseen hakeutuville, aiemman koulutuksen keskeytymisen tai muun syyn johdosta ilman tutkintoa jääneille nuorille, ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta tarvitseville sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tuleville ilman ammatillista tutkintoa oleville aikuisille. Koulutustarjontaa voidaan suunnata lisäksi ammatillisen perustutkinnon jo suorittaneille silloin, kun se tukee alueen/väestön työllisyyttä.

Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden, tutkintojen ja opiskelijamäärien sekä koulutuksen järjestäjien lukumäärien arvioidaan kehittyvän seuraavasti:

Ammatilliseen perustutkintoon johtavan/valmistavan koulutuksen uudet opiskelijat (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 arvio	2015 arvio	2016 arvio

Perustutkintoon johtava/valmistava koulutus yhteensä	61 022	61 429	60 793	61 000	61 000	60 000
— perustutkintoon johtava koulutus (nuorten koulutus)	49 858	49 381	47 204	45 500	45 500	45 000
— näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus (aikuiskoulutus)	11 164	12 048	13 589	15 500	15 500	15 000

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneet (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 arvio	2015 arvio	2016 arvio

Perustutkinnot yhteensä	40 155	41 813	42 197	43 100	44 300	44 500
— peruskoulutuksessa suoritetut tutkinnot (nuorten koulutus)	34 581	35 773	35 440	35 800	36 000	35 000
— näyttötutkintona suoritetut tutkinnot (aikuiskoulutus)	5 574	6 040	6 757	7 300	8 300	9 500

¹⁾ Lähde: Tilastokeskus. Vain opetushallinnon alainen valtionosuusrahoitteinen koulutus. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

Ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 toteutuma	2015 arvio	2016 arvio

Peruskoulutus yhteensä	150 557	150 295	150 470	150 238	149 200	148 200
— josta erityisopetus	21 264	21 904	22 660	23 256	23 500	23 500
1. Nuorten peruskoulutus yhteensä	132 595	131 281	129 830	127 053	125 000	123 500
1.1. Tutkintoon johtava koulutus	126 055	124 881	123 553	120 934	118 800	117 300
1.2. Valmentavat koulutukset²⁾	6 540	6 400	6 277	6 120	6 200	6 200
2. Aikuisten peruskoulutus (näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistava koulutus)	17 962	19 014	20 640	23 185	24 200	24 700

¹⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Vuosiopiskelijamäärä on kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien aritmeettinen keskiarvo. Oppisopimusmuotoisen peruskoulutuksen tavoitteenasettelu esitetään luvussa 29.30.

²⁾ Syksyllä 2015 alkavasta koulutuksesta lukien ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti), vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, talouskouluopetus sekä oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso yhdistettiin yhdeksi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (VALMA). Samassa yhteydessä osasta vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta muodostettiin erillinen työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA).

Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena olevat opiskelijamäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 toteutuma	2015 arvio	2016 arvio

Peruskoulutus yhteensä	148 235	148 971	149 640	149 755	148 600	147 700
1. Kunnallinen ammatillinen koulutus	118 446	119 134	119 289	119 022	118 000	117 320
— josta kuntajärjestäjien	23 851	23 843	30 362	30 760	30 960	31 400
— josta kuntayhtymäjärjestäjien	94 595	95 291	88 927	88 262	87 040	85 920
2. Yksityinen ammatillinen koulutus	29 648	29 693	30 199	30 592	30 460	30 240
3. Valtion järjestämä ammatillinen koulutus	141	144	152	141	140	140

¹⁾ Lähde: valtionosuusjärjestelmä. Oppilaitosmuotoisessa peruskoulutuksessa rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä perustuu kevään ja syksyn tilastointipäivien opiskelijamäärien painotettuun keskiarvoon (kevään opiskelijamäärä kerrotaan 7:llä ja syksyn opiskelijamäärä 5:llä). Koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamäärän ylittävä opiskelijamääräosuus ei sisälly rahoituksen perusteena olevaan opiskelijamäärään.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjien lukumäärät (oppilaitosmuotoinen koulutus)¹⁾

	2011 toteutuma	2012 toteutuma	2013 toteutuma	2014 toteutuma	2015 toteutuma	2016 arvio

Kaikki järjestäjät yhteensä	139	137	134	131	130	125
— kuntajärjestäjät	12	11	11	11	10	9
— kuntayhtymäjärjestäjät	39	38	36	35	34	34
— yksityiset järjestäjät	87	87	86	84	85	81
— valtio koulutuksen järjestäjänä	1	1	1	1	1	1

¹⁾ Kalenterivuoden alun tilanne.

Ammatillisen koulutuksen kokonaisuuden jäsentyminen eri osa-alueisiin ilmenee seuraavasta taulukosta. Ammatillista koulutusta rahoitetaan tämän luvun lisäksi myös luvun 29.30 (Aikuiskoulutus) momenteilta. Taulukossa on mainittu talousarvion luku, jolta koulutusta vuonna 2016 rahoitetaan.

Ammatillinen koulutus

Peruskoulutus					Lisäkoulutus
Oppilaitosmuotoinen koulutus			Oppisopimuskoulutus		Oppilaitosmuotoinen koulutus	Oppisopimuskoulutus
Perustutkintoon johtava koulutus	Koulutukseen ja työhön valmentavat koulutukset	Näyttötutkintoon valmistava koulutus	Perustutkintoon johtava koulutus	Näyttötutkintoon valmistava koulutus	Näyttötutkintoon valmistava koulutus	Näyttötutkintoon valmistava koulutus
rahoitus kokonaan luvussa 29.20	rahoitus kokonaan luvussa 29.20	rahoitus luvuissa 29.20 ja 29.30¹⁾	rahoitus kokonaan luvussa 29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30	rahoitus kokonaan luvussa 29.30

¹⁾ Näyttötutkintona suoritettavaan perustutkintoon valmistavan koulutuksen valtionosuusrahoitus on luvussa 29.20 ja valtionavustusrahoitus luvussa 29.30.

01. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 8 289 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, ammatilliseen lisäkoulutukseen, työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin ja EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen

2) enintään 1 550 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisten suoritteiden hintojen alentamiseen.

Selvitysosa:Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus tuottaa merenkulkuelinkeinon, viranomaisten ja vesillä liikkuvien kansalaisten turvallisuustasoa parantavaa ja ylläpitävää sekä ympäristöonnettomuuksia ehkäisevää turvallisuuskoulutusta pelastautumiskoulutusyksikössä Lohjalla ja palokoulutusyksikössä Upinniemessä. Tavoitteena on, että vuonna 2016 Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus kouluttaa yhteensä 3 800 henkilöä.

Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tehtävänä on lisätä saamelaisväestön ammatillista osaamista, järjestää saamelaisalueen elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa koulutusta ja edistää alueen työllisyyttä sekä säilyttää ja kehittää saamelaiskulttuuria ja saamen kieltä. Koulutuskeskuksen erityistehtävänä on palvella Euroopan unionin ainutta alkuperäiskansaa. Vuonna 2016 koulutuskeskuksen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärä on noin 140 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa toteutetaan noin 4 800 opiskelijatyöpäivää. Saamen kielen ja kulttuurin lukuvuosikoulutuksessa toteutetaan noin 7 200 opiskelijatyöpäivää ja kurssitoiminnassa 5 250 opiskelijatyöpäivää.

Henkilötyövuodet

	2013 toteutuma	2014 toteutuma	2015 arvio	2016 tavoite

Saamelaisalueen koulutuskeskus	70,2	71,2	71	70
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus	23,3	23,6	24	25
Yhteensä	93,5	94,8	95	95

Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen liiketaloudellisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

	2014 toteutuma	2015 arvio	2016 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot	825	850	1 700

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset
— erilliskustannukset	3 114	3 250	3 250
— osuus yhteiskustannuksista	889	950	950
Kustannukset yhteensä	4 003	4 200	4 200

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	-3 178	-3 350	-2 500
Kustannusvastaavuus, %	21	20	40

Hintatuki	-	2 400	1 550

Kustannusvastaavuus hintatuen jälkeen, %	21	77	77

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)


Saamelaisalueen koulutuskeskus	4 929 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen hintatuki	1 550 000
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen muut menot	1 810 000
Yhteensä	8 289 000

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2014 toteutuma	2015 varsinainen talousarvio	2016 esitys

Bruttomenot	11 046	8 114	10 839
Bruttotulot	1 675	1 800	2 550
Nettomenot	9 371	6 314	8 289

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	4 003
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	3 126

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Kertaluonteisen säästön palautus	2 000
Saamelaisalueen koulutuskeskuksen tilojen peruskorjaus- ja muutostyöt	150
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	-149
Palkkaliukumasäästö	-15
Palkkausten tarkistukset	17
Toimintamenojen tuottavuussäästö	-41
Vuokramenojen indeksikorotus	21
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö	-8
Yhteensä	1 975

2016 talousarvio	8 289 000
2015 I lisätalousarvio	—
2015 talousarvio	6 314 000
2014 tilinpäätös	8 494 000

21. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 6 265 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen sekä avustusten maksamiseen

2) työpaikalla tapahtuvan oppimisen sekä työvaltaista oppimista ja koulutuksen eri järjestämismuotoja joustavasti yhdistävien koulutusmallien kehittämishankkeiden menojen ja avustusten maksamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

2016 talousarvio	6 265 000
2015 talousarvio	6 265 000
2014 tilinpäätös	4 365 000

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 468 108 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä muiden avustusten maksamiseen

2) enintään 6 072 000 euroa edellä mainitun lain 44 §:ssä tarkoitettuihin avustuksiin sekä avustuksina ammatillisen koulutuksen yhteisiin tehtäviin ja laatupalkintoihin ja Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen

3) enintään 851 000 euroa avustuksina ammatillisen erityisopetuksen kehittämiseen ja työelämälähtöisyyden vahvistamiseen

4) enintään 1 825 000 euroa ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittämiseen digitaalisten ratkaisujen avulla.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)


Laskennalliset kustannukset (opiskelijat * omistajatyypin mukainen yksikköhinta)	1 565 347 000
— kunnallinen ammatillinen koulutus (117 320 * 9 854,77 €)	1 156 162 000
— yksityinen ammatillinen koulutus (30 240 * 13 531,27 €, sis. alv.)	409 185 000
Kuntien rahoitusosuus	-1 106 987 000
Arvonlisäverojen takaisin maksamisesta aiheutuvien kulujen kompensointi	1 000 000
Rahoituslain mukaiset avustukset, yhteiset tehtävät, laatupalkinnot sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitos (enintään)	6 072 000
Erityisopetuksen kehittäminen ja työelämälähtöisyyden vahvistaminen (enintään)	851 000
Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen ja koulutuksen järjestäjien toimintaprosessien kehittäminen digitaalisten ratkaisujen avulla (enintään)	1 825 000
Yhteensä	468 108 000

Valtionosuuden määräytymisperusteena käytetty ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta on 10 465,32 euroa opiskelijaa kohden.

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu arvio kuntien rahoitusosuudesta sisältää kuntien osuutena Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa ja Pelastusopistossa annettavan koulutuksen kustannuksiin yhteensä 2 457 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Menovähennys opiskelijamääriä sopeuttamalla	-8 130
Muut muutokset	41
Nuorisotakuun toteuttaminen opiskelijamäärää porrastamalla	4 065
Poistojen takuukorotuksen päättyminen vuoteen 2015 nykyisen lain 1705/2009 23 b §:n mukaisesti	-8 683
Poistojen takuukorotuksen päättymisen vaikutus HE 304/2014 perustelujen mukaisesti täysimääräisenä (HO 2015), rahoituslain muutos	-16 200
Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus	4 919
Yhteensä	-23 988

2016 talousarvio	468 108 000
2015 talousarvio	492 096 000
2014 tilinpäätös	718 739 040