Talousarvioesitys 2016
70. (33.70, osa) Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen
Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat terveysvalvonnan, tartuntatautien valvonnan, rokotteiden hankinnan ja pandemiavarautumisen erityismenoista, terveyden edistämisen menoista, työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen menoista sekä UKK-instituutin valtionavustuksesta. Terveyden ja toimintakyvyn edistämistä ja terveysvalvontaa toteutetaan osin myös momenttien 33.02.03, 33.02.05, 33.03.04 ja 33.03.50 määrärahoilla. Kunnat ovat keskeisiä terveysvalvonnasta vastaavia toimijoita.
Terveyttä edistetään ja kansantauteja vähennetään yhteiskuntapolitiikan eri keinoin. Ihmisten omatoimisuutta terveytensä ja hyvinvointinsa ylläpitäjinä ja edistäjinä tuetaan huolehtimalla, että ympäristö ja olosuhteet tukevat terveellisiä valintoja. Kansainvälinen toiminta vaikuttaa yhä enemmän ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä elämäntapoihin ja terveystottumuksiin. Terveyden edistämisen toiminnan perustana on Terveys 2015 -kansanterveysohjelma.
Terveysvalvonta (33.70.21) keskittyy erityisesti talousveden laadun valvonnan tehostamiseen, ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämiseen sekä EU:n uuden kemikaalilainsäädännön (REACH-asetus) toimeenpanoon ja rakennusten kosteus- ja homevaurioiden selvittämisen kehittämiseen.
Tavoitteet:
- — Elinympäristöstä ihmisille aiheutuvien terveyshaittojen ehkäisy ja poistaminen.
- — Turvata säädösten edellyttämien ympäristön terveydellisten laatuvaatimusten toteutuminen, valvontamenettelyjen toimivuus, ajanmukaisuus, tuloksellisuus sekä valvonnan johdon tehokkuus.
- — Vähentää talousvesistä aiheutuvia epidemioita.
- — Ehkäistä geeni-, bio- ja nanoteknologiaan liittyviä terveyshaittoja.
Rokotteiden hankinnan ja tartuntatautien torjunnan (33.70.20 ja 33.70.22) painopisteinä ovat rokotusohjelman kehittäminen sekä sen toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta, hoitoon liittyvien infektioiden ja mikrobilääkeresistanssin torjunta, HIV-infektioiden ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen ehkäiseminen, varautuminen vakaviin epidemioihin ja kansainvälisenä yhteistyönä toteutettavan torjuntatyön vahvistaminen.
Tavoitteet:
- — Rokotuksin ehkäistävien tautien matala esiintyvyys, influenssarokotusten kattavuuden parantaminen yli 65-vuotiailla ja yleisen rokotuskattavuuden ylläpito (esimerkkinä hinkuyskän esiintyvyys, yli 65-vuotiaiden influenssarokotusten kattavuus).
- — Tartuntatautien leviämisen ehkäisy ja epidemioiden selvittäminen (esimerkkinä kampylobakteeri, epidemioiden epäilyilmoitusten lukumäärät).
- — Suomen kansainvälisesti verrattuna hyvän tartuntatautitilanteen säilyttäminen (esimerkkinä tuberkuloosi, MRSA/resistentti stafylokokki-sairaalainfektio).
- — WHO- ja EU-järjestelmiin yhteensopivan, nopean reagoinnin mahdollistavan seuranta- ja torjuntajärjestelmän edelleen kehittäminen (systeemikehitys).
- — HIV-infektion ja muiden veri- tai sukupuoliteitse leviävien tartuntojen leviämisen aiheuttaman terveyspalvelujen tarpeen kasvun ehkäisy (uusien HIV-tapausten lukumäärä).
- — Pandemiavalmiuden ja alueellisen epidemiologisen toiminnan kehittäminen.
Terveyden edistämisen (33.70.50) tavoitteena on ylläpitää ja kohentaa väestön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä, vähentää elinympäristön vaaratekijöitä sekä kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Terveyden edistämistä toteutetaan tehokkaimmin laajoin, samanaikaisin ja usean eri toimijan yhteisin toimin.
Määrärahalla tuettavien hankkeiden tulee tukea Terveys 2015 -kansanterveysohjelman ja muiden valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa.
Tavoitteet:
- — Tehostaa terveyden edistämisen toiminnan kehittämistä ja olemassa olevien käytäntöjen soveltamista sekä eri toimijoiden yhteistyötä uudistuvissa palvelurakenteissa.
- — Tukea erityisesti hankkeita, jotka ottavat huomioon ja pyrkivät kaventamaan sosioekonomisten väestöryhmien välisiä terveyseroja, mukaan luettuna sukupuolten väliset terveyserot.
- — Tukea lasten ja nuorten tupakoimattomuutta edistävää työtä, ottaen huomioon erot eri koulutusasteilla. Kehittää tupakoinnin lopettamisen lyhytneuvontaa ja vieroitustoimintaa terveyspalvelujärjestelmässä.
- — Ehkäistä ja vähentää lasten, nuorten ja lapsiperheiden alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä. Tehostaa alkoholin suurkuluttajien mini-intervention käyttöönottoa perusterveydenhuollossa. Tukea päihteiden käyttöön liittyvien ongelmien ehkäisyä.
- — Ehkäistä ja vähentää väestön ylipainoa ja sairauksia ruokavalion ja fyysisen aktiivisuuden avulla. Keskeisiä kohderyhmiä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet. Lisätä terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrää. Tukea väestön terveellisiä ravitsemustottumuksia. Tukea ikääntyneiden, erityisesti toimintakyvyltään heikentyneiden, arkiliikkumista ja lihasvoimaa ylläpitävää liikkumista.
- — Tukea ympäristön ja palvelujen esteettömyyttä ja siten kansalaisten yhdenvertaisuutta.
- — Edistää kansalaisten osallisuutta lisääviä toimintatapoja ja sitä kautta terveellisen yhteiskunnan kehittämistä.
- — Edistää ja tehostaa tapaturmien ehkäisyä. Tukea erityisesti iäkkäiden kaatumisten, liikuntatapaturmien sekä lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn toimintamallien kehittämistä ja levittämistä.
- — Tukea lasten ja nuorten psykososiaalista kehitystä ja mielenterveyttä. Aikuisilla keskeisenä tavoitteena on mielenterveysongelmien ehkäisy sekä vanhemmuuden ja vanhempien parisuhteen tukeminen. Ikääntyvillä tavoitteena on vahvistaa mielenterveyttä edistävien menetelmien käyttöä osana sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
- — Tehostaa nuorten seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämistä sekä seksuaalineuvonnan integroimista kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita.
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen (33.70.51) määrärahaa käytetään työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen. Työterveyslaitos käyttää varoja oman ja yliopistojen koulutuksen kehittämiseen sekä maksaa korvausta työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työnantajan ylläpitämille työterveyshuoltoasemille.
Tavoitteet:
- — Varmistaa, että työterveyshuollossa päätoimisesti työskentelevät lääkärit ovat työterveyshuollon erikoislääkäreitä kuten asetuksessa (1484/2001) säädetään.
- — Turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve.
- — Nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano.
Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen tunnusluvut 2013—2016
2013 toteutunut |
2014 toteutunut |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Terveysvalvonta | ||||
Vesivälitteiset epidemiat | ||||
— epidemioiden lukumäärä | 4 | 2 | 4 | 4 |
— sairastuneet henkilöt | 220 | 155 | 100 | 100 |
Tartuntatautien torjunta ja rokotteiden hankinta | ||||
Influenssarokotusten kattavuus yli 65-vuotiailla, % | 40 | 40 | 40 | 40 |
Hinkuyskätapaukset, lkm | 192 | 300 | 300 | 250 |
Kampylobakteerilöydökset, lkm | 4 068 | 4 200 | 4 200 | 4 500 |
Epidemioiden epäilyilmoitukset | 73 | 80 | 80 | 80 |
Tuberkuloositapaukset, lkm | 269 | 270 | 270 | 270 |
MRSA/resistentti stafylokokkilöydökset, lkm | 1 289 | 1 300 | 1 300 | 1 300 |
HIV ilmoitetut tapaukset, lkm | 156 | 160 | 160 | 170 |
Hepatiitti C-virustartunnat, lkm | 1 174 | 1 200 | 1 200 | 1 200 |
Hepatiitti B-virustartunnat, lkm | 18 | 20 | 20 | 20 |
Tippuritartunnat, lkm | 268 | 280 | 280 | 280 |
Kuppatartunnat, lkm | 157 | 160 | 160 | 180 |
Klamydiatartunnat, lkm | 13 216 | 13 200 | 13 200 | 13 200 |
Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutus | ||||
Työterveyshuollon erikoislääkäritutkintojen lukumäärä | 44 | 46 | 45 | 29 |
Terveyden edistämisen määrärahan jakautuminen painopistealueisiin, euroa/vuosi
2013 toteutunut |
2014 toteutunut |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Painopistealueet | ||||
Tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ehkäisy ja vähentäminen | 900 000 | 360 000 | 250 000 | 250 000 |
Toimintakyvyn edistäminen ja liikunnan lisääminen | 530 000 | 300 000 | 457 000 | 450 000 |
Terveellisen ravitsemuksen edistäminen | 650 000 | 340 000 | 270 000 | 300 000 |
Mielenterveyden edistäminen ja väkivallan ehkäiseminen | 670 000 | 400 000 | 378 600 | 400 000 |
Seksuaaliterveyden edistäminen | 275 000 | 275 000 | 502 000 | 300 000 |
Ympäristön turvallisuuden ja esteettömyyden tukeminen sekä koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäiseminen | 120 000 | 420 000 | 465 000 | 500 000 |
Terveyden edistämisen rakenteiden, laadun, menetelmien ja yhteistyön kehittäminen | 635 000 | 1 310 000 | 588 000 | 730 000 |
Yhteensä | 3 780 000 | 3 405 000 | 2 910 600 | 2 930 000 |
(01.) Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Selvitysosa:Momentti 33.70.01 ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 33.02.07.
20. Rokotteiden hankinta (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 23 790 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) 25 §:n perusteella maksutta toimitettavien rokotustilaisuuksissa tarvittavien rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta ja käytön ohjeistamisesta molemmilla kotimaisilla kielillä, kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämisestä sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämisestä, velvoitevarastoinnista, rokotejakelujärjestelmästä sekä muiden yleisen rokotusohjelman toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen
2) Suomen lääkevahinkokorvausosuuskunnan jäsenmaksuun
3) rokotteiden hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta välitystoimintaan aiheutuvien menojen maksamiseen
4) rokotteiden hankintapäätösprosessiin liittyviin kustannuksiin.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotusten epidemiologisten ja immunologisten vaikutusten, kattavuuden ja turvallisuuden selvittämiseksi sekä niiden seurantajärjestelmien kehittämiseksi.
Selvitysosa:Rokotusohjelman toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan menoja yhteensä 23 790 000 euroa. Summa on arvioitu tulevien tilausten mukaan. Määrärahaan sisältyy pandemiarokotteen vuosivarausmaksu 2 500 000 euroa. Rokotteiden välitystoimintaan ja muuhun rokotteiden hankintaan, huoltoon ja välitykseen on arvioitu käytettävän 211 000 euroa.
Rokotteiden välitystoiminnan aiheuttamat muut menot on merkitty momentille 33.03.04. Tulot rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertaluonteisen säästön palautus | 9 000 |
Sopeutustoimi; kertaluonteisen leikkauksen palautus | 3 000 |
Yhteensä | 12 000 |
2016 talousarvio | 23 790 000 |
2015 talousarvio | 11 790 000 |
2014 tilinpäätös | 22 890 000 |
21. Terveysvalvonta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 780 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) terveydensuojelulain (763/1994), geenitekniikkalain (377/1995), kemikaalilain (744/1989), säteilylain (592/1991) ja kosmetiikkalain (22/2005) edellyttämästä terveysvalvonnasta, terveysvalvontatutkimuksesta ja henkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
2) bio- ja nanoteknologian riskinhallintaan liittyvästä koulutuksesta ja tutkimuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen
3) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
YHTI-järjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 33.02.05) | -70 |
Yhteensä | -70 |
2016 talousarvio | 780 000 |
2015 talousarvio | 850 000 |
2014 tilinpäätös | 930 000 |
22. Tartuntatautien valvonta (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 590 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tartuntatautilain (583/1986) edellyttämän ehkäisyn ja valistustoiminnan, yllättävien epidemioiden selvittämisen ja seurannan sekä näiden edellyttämän kansainvälisen yhteistyön aiheuttamien menojen maksamiseen
2) edellä mainittuihin tarkoituksiin myönnettävien harkinnanvaraisten valtionavustusten maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja sosiaali- ja terveysministeriölle aiheutuvien muiden toimintamenojen maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet (siirto momentille 33.02.05) (-1 htv) | -70 |
Yhteensä | -70 |
2016 talousarvio | 590 000 |
2015 talousarvio | 660 000 |
2014 tilinpäätös | 660 000 |
50. Terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 2 930 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää terveyden edistämisen määrärahasta annetun lain (333/2009) 1 §:n mukaisten menojen maksamiseen.
Määrärahasta voidaan myöntää valtionavustuksia järjestöille, säätiöille, kunnille ja muille toimijoille. Määrärahasta voidaan myös tehdä sopimuksia valtionhallinnon laitosten kanssa terveyden edistämisen hankkeista. Määrärahaa saa käyttää myös määrärahan hallinnointiin liittyvien menojen maksamiseen.
2016 talousarvio | 2 930 000 |
2015 talousarvio | 2 930 000 |
2014 tilinpäätös | 3 130 000 |
51. Valtion korvaus työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 1 900 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 a §:n mukaiseen työterveyshuollon erikoislääkärin koulutuksesta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle maksetaan valtion varoista korvausta työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien koulutuksesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Työterveyslaitos voi maksaa korvausta yliopistoille, yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) tarkoittamille palvelujen tuottajille sekä työterveyshuoltolain tarkoittamille palvelujen tuottajille (työnantajan ylläpitämät terveysasemat). Lisäksi Työterveyslaitos voi käyttää määrärahaa itse antamansa työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen kustannuksiin.
Tavoitteena on turvata työterveyslääkärien eläkkeelle siirtymisestä johtuva koulutuksen määrällinen tarve ja nostaa työterveyslääkärien koulutustaso vastaamaan työelämän tarpeita siten, että työterveyshuollon toimenpitein tuetaan työntekijöiden työssä jaksamista ja jatkamista sekä turvataan työterveyshuoltolain toimeenpano. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen aiheuttamiin kustannuksiin kohdennetut voimavarat ovat lisänneet tutkintojen lukumäärää selvästi jo vuodesta 2005 lähtien. Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen sisältöä on kyetty kehittämään.
Määrärahan mitoitus perustuu siihen, että tutkintokohtaisen korvauksen suuruus on noin 65 000 euroa ja että vuonna 2016 suoritetaan 44 tutkintoa. Vuonna 2014 tutkintoja suoritettiin 47 ja vuonna 2015 arvioidaan suoritettavan 45 tutkintoa.
2016 talousarvio | 1 900 000 |
2015 talousarvio | 1 900 000 |
2014 tilinpäätös | 2 900 000 |
52. Valtionavustus UKK-instituutin toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 930 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksen myöntämiseen Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön ylläpitämälle UKK-instituutille (laki valtionavusta Urho Kekkosen kuntoinstituuttisäätiön toimintaan 1284/2010, 2 §).
Selvitysosa:Avustus on tarkoitettu UKK-instituutin toimintaan, jonka tarkoituksena on yksilön ja väestön terveyden, toimintakyvyn ja omatoimisen terveydenhoidon sekä terveyttä edistävän liikunnan edistäminen, kehittäminen ja tutkimus.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Järjestötukien säästö (HO 2015) | -142 |
Yhteensä | -142 |
2016 talousarvio | 930 000 |
2015 talousarvio | 1 072 000 |
2014 tilinpäätös | 1 072 000 |