Talousarvioesitys 2016

03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Selvitysosa:Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä.

Vaikuttavuus

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 -asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Niiden mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, tietotuotannon sekä tiedonvälityksen keskeiset linjaukset ovat:

— hyvinvoinnille vahva perusta
— kaikille mahdollisuus hyvinvointiin
— elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta.

Hallitusohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (mom. 33.03.50).

Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom. 33.03.04 ja mom. 33.03.50).

Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom. 33.03.04).

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen.

04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 56 228 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen

2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen

3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen

4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen

5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen

6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen

7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin

8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin.

Selvitysosa:Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä.

THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta. THL:n harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa edellä mainituissa tehtävissä välittömästi tarvittavaa osaamis- ja tietopohjaa.

Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten, otamme tietoaineistomme tehokäyttöön, vahvistamme ennakointikykyämme, priorisoinnit ohjaavat voimavarojemme kohdentamista ja rakennamme yhdessä työyhteisöämme.

Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista.

Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot.

Määrärahasta on varattu 350 000 euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen.

Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille 12.33.03.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

	2014 toteutuma	2015 varsinainen talousarvio	2016 esitys

Bruttomenot	90 596	86 412	82 228
Bruttotulot	26 017	26 000	26 000
Nettomenot	64 579	60 412	56 228

Siirtyvät erät
— siirtynyt edelliseltä vuodelta	6 546
— siirtynyt seuraavalle vuodelle	10 070

THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

	2014 toteutuma	2015 varsinainen talousarvio	2016 esitys

Maksullisen toiminnan tuotot,
— suoritteiden myyntituotot	6 399	6 300	6 300
Tuotot yhteensä	6 399	6 300	6 300
— tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot	23	150	150

Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset
— erilliskustannukset	4 600	4 350	4 350
— osuus yhteiskustannuksista	1 771	1 800	1 800
Kustannukset yhteensä	6 371	6 150	6 150

Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset)	28	150	150
Kustannusvastaavuus, %	100	102	102

THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

	2014 toteutuma	2015 varsinainen talousarvio	2016 esitys

Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot
— muilta valtion virastoilta saatava rahoitus	25 467	25 000	25 000
— EU:lta saatava rahoitus	2 991	2 800	2 800
— muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus	819	700	700
— yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot	4 452	4 000	4 000
Tuotot yhteensä	33 729	32 500	32 500

Hankkeiden kokonaiskustannukset	39 355	38 200	38 200

Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset)	-5 626	-5 700	-5 700
Omarahoitusosuus, %	14	15	15

THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain¹⁾

	2014 toteutuma	htv	2015 arvio	htv	2016 tavoite	htv

Hyvinvointi			12 522	152	11 490	132
Terveys			16 521	200	15 096	176
Infektiotaudit			8 152	100	7 450	93
Terveydensuojelu			9 729	113	8 891	105
Järjestelmät			9 608	125	8 781	106
Valtionpalvelut			5 863	69	8 570	92
Tietopalvelut			24 017	156	21 950	145
Yhteensä	87 072	1 029	86 412	915	82 228	849

¹⁾ Organisaatio on muuttunut vuoden 2015 alusta. Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Helsingin yliopiston erillisyksikön, entisen Hjelt-säätiön osuuden siirtäminen THL:n hoidettavaksi (siirto momentilta 33.02.20)	3 736
Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelutehtävät (siirto momentilta 28.40.01) (2 htv)	170
Sektoritutkimussäästö	-2 000
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015)	-90
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO)	-400
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa	-1 044
Palkkaliukumasäästö	-358
Palkkausten tarkistukset	397
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)	-3 290
Toimintamenojen tuottavuussäästö	-272
Toimintamenosäästö (HO 2015)	-450
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)	-582
Vuokramenojen indeksikorotus	52
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö	-53
Yhteensä	-4 184

2016 talousarvio	56 228 000
2015 talousarvio	60 412 000
2014 tilinpäätös	68 103 000

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 25 280 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 15 700 000 euroa ja muihin menoihin 9 230 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa.

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

— työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen
— työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen
— työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen
— johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille
— työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

— työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta
— nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen
— työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
— työterveysyhteistyöhön työpaikoilla
— sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

— toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa
— työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen
— nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa
— ICT-teknologioiden käytettävyyden edistämiseen työympäristöissä
— ympäristöyliherkkyyksien hallintaan
— kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito).

Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

	2014 toteutuma	2015 tavoite	2016 tavoite

Tieteelliset julkaisut	408	400	300
Yleistajuiset julkaisut	366	450	300
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk	141 000	140 000	150 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät	48 200	56 000	49 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit	67 000	56 000	49 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset	1 681	1 800	1 600
Koulutettavapäivät	22 089	24 000	21 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 54 910 000 euroa, myönnetään valtionapua 25 280 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2016 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2014—2016 (1 000 euroa)

	Menot			Oma rahoitus			Valtionapu
Osaamiskeskus	2014 tot.	2015 arvio	2016 arvio	2014 tot.	2015 arvio	2016 arvio	2014 tot.	2015 arvio	2016 arvio

Tiedolla vaikuttaminen	8 631	8 739	6 701	1 485	1 845	1 645	7 146	6 894	5 056
Ratkaisujen kehittäminen	21 422	20 469	17 354	9 108	8 500	8 000	12 314	11 969	9 354
Asiakasratkaisut	20 369	20 687	18 625	18 451	18 500	18 625	1 918	2 187	-
Osaamiskeskukset	15 845	13 269	12 230	1 049	1 032	1 360	14 796	12 237	10 870
Yhteensä	66 267	63 164	54 910	30 093	29 877	29 630	36 174	33 287	25 280

Rahoitusosuus %				45	47	54	55	53	46

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Sektoritutkimussäästö	-1 000
Sopeutustoimi (HO 2015)	-5 000
Palkkausten tarkistukset	150
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54)	-1 825
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22)	-332
Yhteensä	-8 007

2016 talousarvio	25 280 000
2015 talousarvio	33 287 000
2014 tilinpäätös	36 543 000

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 2 262 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen

2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein

3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen

4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen

5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen

6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen

7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin.

Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu.

Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)


Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen	-100
Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto	-1 950
Osatyökykyisten toimenpideohjelma	-200
Sektoritutkimuksen säästöjen kohdentaminen	-500
Työpankkikokeilun päättyminen	-2 500
Tasomuutos	-50
Yhteensä	-5 300

2016 talousarvio	2 262 000
2015 talousarvio	7 562 000
2014 tilinpäätös	10 130 000