Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
              51. Eräät merimiespalvelut
         60. Energiapolitiikka
         70. Kotouttaminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2014

40. Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämäPDF-versio

Valtuus

Luottolaitosten varoista myönnettävien eräistä korkotukilainoista annetun lain (1015/1977) 4 §:n mukainen turvavarastointilainojen korkohyvityksen enimmäismäärä on 5 prosenttia. Uusia turvavarastolainoja saa hyväksyä vuonna 2014 enintään 8 400 000 euroa.

Turvavarastolain (970/1982) 7 §:n mukaisia varastoavustuksia saa myöntää vuonna 2014 enintään 34 000 euroa.

Selvitysosa:Suomen taloudellisen menestyksen kannalta on keskeistä huolehtia siitä, että yritysten säädösympäristö on toimiva ja kilpailukykyinen. Laadukas sisämarkkinalainsäädäntö ja sen tehokas kansallinen toimeenpano ovat osa tätä tavoitetta ja keskeinen edellytys sisämarkkinoiden toimivuudelle. Kansainvälistymisen tukemiseksi on tärkeää, että kansalaisten, yritysten ja viranomaisten toimintaa sisämarkkinoilla tukevat informaatio- ja ongelmanratkaisupalvelut kehittyvät siten, että yritykset ja kansalaiset pystyvät entistä paremmin hyötymään EU:n sisämarkkinoista. Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen on niinikään tärkeää yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi.

Moderni kilpailupolitiikka on elinkeinopolitiikan olennainen osa ja välttämätöntä kilpailukyvyn parantamiselle. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisen ohjelmaa. Tavoitteena on turvata tasaveroiset kilpailuolosuhteet erikokoisille yrityksille ja kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat. Ohjelman toimenpiteissä keskitytään julkisen sektorin elinkeinotoimintaan, lainsäädännön sisältämiin kilpailun rajoituksiin ja keskittyneisiin toimialarakenteisiin, kuten päivittäistavarakauppaan. Kilpailuvalvontaa kohdennetaan olennaisiin kilpailua rajoittaviin järjestelyihin. Valtiontukisääntelyn näkökulmasta on ensiarvoista tunnistaa aidosti elinkelpoiset yritykset toimijoista, joiden kannattavuus perustuu jatkuvaan julkiseen rahoitukseen.

Yleishyödyllisiin taloudellisiin palveluihin kehitetään uusia järjestämistapoja. EU:n uusi sääntely mahdollistaa kustannusten korvaamiseen perustuvat järjestelyt niillä alueilla, joissa tavanomaista markkinatarjontaa ei ole. On tärkeää varmistaa, että suomalaiset viranomaiset ja elinkeinonharjoittajat ovat hyvin informoituja vuonna 2013 uudistetuista EU:n valtiontukisääntelyn periaatteista ja velvoitteista. Myös julkisten hankintojen sääntely kehittyy jatkuvasti. EU-direktiivien voimaansaattaminen edellyttää kansallisen hankintalainsäädännön kokonaisuudistusta, jossa tavoitteena on nykyistä joustavampi ja kansallista liikkumavaraa salliva sääntely.

Kuluttajapoliittisen ohjelman mukaisesti kuluttajapolitiikassa painotetaan arjen kuluttajataitojen vahvistamista ja kuluttajan oikeuksista huolehtimista sekä terveen ja vastuullisen kilpailun turvaamista. Tekninen turvallisuus ja luotettavuus pidetään korkealla tasolla. Valmistellaan EU:n tuotelainsäädäntöuudistuksen kansallista toimeenpanoa.

Yritysten kattava ja luotettava taloudellinen informaatio antaa eri sidosryhmille riittävät tiedot niiden taloudellisesta tilasta. Erityisesti pörssiin listattuja yhtiöitä koskeva luotettava ja ajantasainen tieto on tehokkaasti toimivien pääomamarkkinoiden välttämätön ehto. Hallinnollisia kustannuksia kevennetään pienten ja keskisuurten yritysten osalta uuden EU-sääntelyn mukaisesti. Tilintarkastajajärjestelmä uudistetaan ottaen huomioon meneillään oleva EU-lainsäädännön uudistus. Tähän liittyen tilintarkastuslakiin tehdään tarvittavat ehdotukset talousrikollisuuteen liittyvien tilintarkastajien raportointivelvollisuuksien laajentamiseksi.

Toimiva ja kilpailukykyinen aineettomien oikeuksien järjestelmä varmistaa yritysten innovaatioiden ja muun aineettoman omaisuuden suojan ja hyödyntämisen sekä oikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon. Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen aineettoman arvonluonnin toimintaohjelma ulottuu vuoteen 2017. Keskeistä on vahvistaa edelleen oikeuksien hyödyntämistä ja täytäntöönpanoa varmistamalla Patentti- ja rekisterihallituksen teollisoikeuksien myöntämiseen ja hyödyntämiseen liittyvien palvelujen saatavuus Suomessa eurooppalaisen patentti- ja tavaramerkkijärjestelmien kehittämisen rinnalla. Tavoitteeseen liittyy myös kansainvälisesti kilpailukykyisen tuomioistuinjärjestelmän kehittäminen. Tuomioistuimen alueelliselle jaostolle pyritään varmistamaan sellainen sijainti, joka turvaa suomalaisten yritysten edut. Yritysten ja yhteisöjen rekisterihallinnon sähköistä asiointia lisätään ja helpotetaan yritysten ilmoittamisvelvollisuutta. Julkisten tietovarantojen avaamisessa edetään hallituksen asettamien tavoitteiden ja käytettävissä olevien resurssien puitteissa.

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa hallitusohjelman mukaista harmaan talouden torjuntaohjelmaa muun muassa uudistamalla tilaajavastuulakia. Yritysten sääntelytaakkaa kevennetään vuonna 2013 alkavalle kaudelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Uuden lainsäädännön yritysvaikutusten arvioinnissa tavoitteena on toimiva ja yritysten kilpailukykyä tukeva säädösympäristö.

Toimivat työmarkkinat, ajanmukainen työlainsäädäntö ja hyvä työelämän laatu ovat yritysten kilpailuetuja. Yritysten tasapuolisista kilpailuedellytyksistä huolehditaan muun muassa työlainsäädännön keinoin. Yritysten tasapuolisia kilpailuedellytyksiä turvataan yhdenvertaisuuslainsäädännön kokonaisuudistuksella ja toimilla, joilla pyritään puuttumaan alipalkkaukseen.

Politiikkalohkon tehtäviin kuuluu myös poikkeusoloihin varautuminen. Toimintaa tulee linjaamaan vuonna 2013 annettava huoltovarmuuden uusi tavoitepäätös.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti yritysten toimintaympäristön, markkinoiden sääntelyn ja työelämän tulosalueelle yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2014:

  • — Kaikkien toimijoiden toimintaolosuhteet markkinoilla ovat tasavertaiset, kilpailumahdollisuudet parantuvat ja taloudellinen huoltovarmuus on korkealla tasolla.
  • — Kuluttajien asema on turvallinen, ja kuluttajat sekä yrittäjät luottavat markkinoiden toimivuuteen.
  • — Tekninen turvallisuus ja luotettavuus yhteiskunnassa ja yrityksissä säilyy korkealla tasolla.
  • — Yritysten sääntelytaakka vähenee. Teollisuudelle aiheutuvan taloudellisen rasituksen ja sen sääntelytaakan lisäämistä vältetään.
  • — Ajanmukaiset teollisoikeusjärjestelmät edistävät innovaatioita sekä tavaroiden ja palvelujen kaupallistamista.

01. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 331 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös Kuluttaja-lehden hinnan alentamiseen enintään 100 000 euroa.

Selvitysosa:Kilpailu- ja kuluttajavirasto edistää markkinoiden toimivuutta. Tavoitteena on terveen ja toimivan kilpailun turvaaminen ja talouden tehokkuuden lisääminen sekä yksityisessä että julkisessa toiminnassa sekä se, että yritykset toimivat vastuullisesti ja että kuluttajat voivat luottaa markkinoiden toimivuuteen ja häiriötilanteiden nopeaan selvittämiseen. Virasto hoitaa myös kuluttaja-asiamiehelle kuuluvat valvontatehtävät. Viraston toiminta kohdentuu yhteiskunnallisesti merkittäviin asioihin ja ongelmiin. Lisäksi virasto vaikuttaa yleisesti kilpailun toimivuuteen ja kuluttajien asemaan sekä hoitaa sille kuuluvat kansainväliset tehtävät.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston analyysikapasiteettia vahvistetaan siirtämällä virastoon viisi henkilötyövuotta Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Virasto toteuttaa kilpailu- ja kuluttajapolitiikkaa terveen kilpailun edistämisohjelman ja kuluttajapoliittisen ohjelman avulla. Tavoitteena on turvata tasaveroiset kilpailuolosuhteet erikokoisille yrityksille ja kuluttajien etujen mukaiset toimivat markkinat. Tärkeää on vahvistaa kuluttajan asemaa erityisesti passiivisen kilpailun alueilla sekä julkisten palvelujen uudistuskehityksessä. Huomiota kiinnitetään myös rakenteellisten kilpailun esteiden poistamiseen sekä erilaisiin syrjiviin ja sitoviin menettelytapoihin, joiden avulla kilpailijoita pyritään sulkemaan pois markkinoilta. Kuluttajaoikeudellista valvontaa, informaatiota ja vaikuttamista kohdennetaan EU:n kuluttajamarkkinoiden tulostaulun ja kuluttajahallinnon tietopankin kautta saatavan kuluttajapalautteen perusteella toimialoille, joilla esiintyy eniten puutteita markkinoiden toimivuudessa.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kilpailu- ja kuluttajavirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kustannusvastaavuus      
— Valmismatkaliikerekisterin maksullisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 62 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta      
Kilpailu- ja kuluttajavalvonta on tehokasta ja ongelmia ennaltaehkäisevää      
— Uskottavan "hard core" -kartellien vastaisen politiikan vahvistaminen (sidosryhmien arvio 1—5) 3,8 > 4,0 > 4,0
— Seuraamusmaksuesitysten määrä merkittävissä kilpailuvalvonnan I—II luokan asioissa (kpl) 1 > 1 > 1
— Yrityskauppavalvonnalla estetään tehokkaasti keskittymien kilpailuongelmat (sidosryhmien arvio 1—5) 3,5 > 3,7 > 3,7
— Tapausten määrä, joissa kuluttaja-asiamiehen toimenpitein yritys on muuttanut toimintaansa kuluttajasuojalainsäädännön mukaiseksi - - 130
— Vakuuksien riittävyys valmismatkaliikkeiden konkurssitapauksissa (%) 96,19 100 100
Kuluttajilla on käytettävissään sisällöltään ajankohtaiset, helppokäyttöiset ja itsepalveluna sujuvasti toimivat verkkopalvelut      
— Verkkopalvelujen kuluttajaosion käyntimäärä/kk - - 140 000
Käsittelyajat pysyvät kohtuullisena      
— Yli 3 vuotta käsittelyssä olleet kotimaisten kilpailunrajoitustapaukset (lkm) 9 0 0
— Vaikuttavuusluokka 3 kilpailuasioiden käsittelyaika (mediaani, pv) 30 < 30 < 30
— Valmismatkaliikkeiden rekisteröintihakemusten käsittelyaika (pv) 14 7 7

Henkilötyövuosien arvioitu jakautuminen toimialoittain

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Markkinoiden toimivuuden edistäminen - 23 30
Kilpailuvalvonta - 55 59
Kuluttajaoikeudellinen valvonta ja taloudelliset hyvitykset - 26 27
Kuluttajainformaatio - 12 12
Alue- ja paikallishallinnon ohjaus - 9 6
Hallintopalvelut - 23 22
Yhteensä 143 148 156

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 143 148 156
— Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnan näyttäjänä (1—5) - 3,4 3,4
— Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) - 3,3 3,4
— Tulos- ja kehityskeskusteluiden toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) - 3,3 3,4
— Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) - 3,5 3,5
— Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) - 3,3 3,4
— Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) - 3,6 3,7
— Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) - - -0,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 11 945 12 019 12 381
Bruttotulot 1 052 1 060 1 050
Nettomenot 10 893 10 959 11 331
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 997    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 294    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kilpailuneutraliteetin valvonta 200
Muu muutos -140
Siirto momentilta 32.40.04 (5 htv) 350
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -36
Palkkausten tarkistukset 38
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -27
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -13
Yhteensä 372

2014 talousarvio 11 331 000
2013 I lisätalousarvio 100 000
2013 talousarvio 10 959 000
2012 tilinpäätös 11 190 000

03. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 364 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin ja kansainväliseen toimintaan liittyviin projekteihin.

Momentille budjetoidaan hakemus-, ilmoitus- ja käsittelymenettelyistä johtuen tulot maksuperusteella. Patentti- ja rekisterihallituksen paikallisviranomaisena toimimisesta ELY-keskuksille ja maistraateille maksettavat korvaukset budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Teollisoikeuksien ja yritys- ja yhteisötoiminnan asiantuntijaorganisaationa Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) edistää ja kehittää yrittäjyyttä, innovatiivisuutta ja yhteisöllistä toimintaa Suomessa ja kansainvälisesti.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi säätiön valvontamaksusta.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti PRH:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

    2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
         
Toiminnallinen tehokkuus      
Työn tuottavuus Tuottavuuden muutos, % -1,5 +2,0 +2,0
Taloudellisuus Yksikkökustannusten muutos, %1) - +2,0 +2,0
         
Tuotokset ja laadunhallinta      
Asiakastyytyväisyys Asiakasarvio (1—5) 4,0 4,0 4,0
Sähköinen asiointi Patenttihakemukset, % 92,4 90 90
  Tavaramerkkihakemukset, % 49 60 60
  Kaupparekisteri-ilmoitukset ja tilinpäätökset, % 55,2 60 65
  Yhdistysrekisteri-ilmoitukset, % 54,6 55 60
Käsittelyaika keskimäärin Kansalliset patenttihakemukset (v) 2,6 2,7 2,4
  PCT-tutkimukset määräajassa, % 51,0 80 80
  Kansalliset tavaramerkkihakemukset (kk) 2,6 5 4
  Kaupparekisteri-ilmoitukset (pv) 7,8 8 8
  Yrityskiinnityshakemukset (pv) 2,4 8 8
  Yhdistysten perustamisilmoitukset (kk) 2,8 2 2

1) Yritys- ja yhteisölinjan tietojärjestelmän uusiminen lisää kustannuksia.

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 416 425 412
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) 8,9 +/-0 -0,2
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,5 3,4 3,5
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,57 3,5 3,6
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,29 3,4 3,4
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,41 3,5 3,5
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,31 3,3 3,4
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,63 3,7 3,7

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Omakustannusarvoon hinnoiteltavat julkisoikeudelliset suoritteet      
Maksullisen toiminnan tuotot      
— suoritteiden myyntituotot 46 630 42 030 47 357
— muut tuotot 201 70 88
Tuotot yhteensä 46 831 42 100 47 445
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset      
— erilliskustannukset 39 935 36 200 43 863
— osuus yhteiskustannuksista 8 999 7 700 8 628
Kustannukset yhteensä 48 934 43 900 52 491
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -2 103 -1 800 -5 046
Kustannusvastaavuus, % 96 96 90

Laskelmat perustuvat olettamukselle, että tavaramerkkien ja mallien maksuja korotetaan keskimäärin 10 % jo vuonna 2013.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 48 586 47 587 49 846
Bruttotulot 46 917 46 153 47 482
Nettomenot 1 669 1 434 2 364
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 5 250    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 768    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -45
Säätiövalvontamaksutuloa (11.19.09) vastaava meno 500
Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) 475
Yhteensä 930

2014 talousarvio 2 364 000
2013 talousarvio 1 434 000
2012 tilinpäätös -813 046

04. Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 857 000 euroa.

Selvitysosa:Kuluttajatutkimuskeskuksen määrärahassa on otettu vähennyksenä huomioon viiden henkilötyövuoden palkkamenot siirtona Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
 
Kuluttajatutkimuskeskus suuntaa tutkimustoimintansa tukemaan vahvasti kuluttajapoliittisen ohjelman toteuttamista.    
Toiminnallinen tehokkuus      
Tulot, % menoista 40 30 32
Maksullisen toiminnan tuotot, euroa 15 905 20 000 20 000
Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus, % 54 48 54
Tutkimustoiminta kokonaiskustannuksista, % 95 > 90 > 90
Tietopalvelu kokonaiskustannuksista, % 5 < 10 < 10
Kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 3 374 3 663 3 103
       
Tuotokset ja laadunhallinta      
Suoritemäärä (indeksoitu)/htv 284 280 220
Julkaisut (kirjalliset tuotokset), kpl 134 100 90
Vertaisarvioidut julkaisut, kpl 26 25 25
Esitelmät eri foorumeilla, lkm 156 110 90
Tieteelliset esitelmät, lkm 60 50 50

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 37,7 37 35
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -5,0 - -
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,2 3,2 3,2
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,1 3,2 3,0
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 2,8 3,2 3,0
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) 3,3 3,2 3,0
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,3 3,3 3,3
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,4 3,5 3,0

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio

2014
esitys
       
Bruttomenot 3 399 3 313 2 857
Bruttotulot 1 344 1 100 1 000
Nettomenot 2 055 2 213 1 857
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 646    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 768    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Siirto momentille 32.40.01 (-5 htv) -350
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -7
Palkkausten tarkistukset 10
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -7
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -2
Yhteensä -356

2014 talousarvio 1 857 000
2013 talousarvio 2 213 000
2012 tilinpäätös 2 177 000

05. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 18 510 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon kemikaalituoterekisterin maksut, Euroopan kemikaaliviraston komission asetuksen (EY) No 340/2008 perusteella maksamat palkkiot sekä yhteishankkeista muilta osapuolilta saatava rahoitus.

Selvitysosa:Kemikaalilain (599/2013) mukaisesti aluehallintovirastosta ja kuntien kemikaalivalvonnasta siirrettiin kemikaalien markkinavalvontatehtävät Turvallisuus- ja kemikaalivirastoon 1.9.2013.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto valvoo ja edistää tuotteisiin ja palveluihin ja tuotantojärjestelmiin liittyvää teknistä turvallisuutta ja vaatimustenmukaisuutta, kuluttajaturvallisuutta, kemikaalien turvallisuutta ja laatua sekä toimii kansallisena kaivosviranomaisena. Tavoitteena on henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen sekä terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy sekä vaatimusten mukaisten tuotteiden ja palvelujen vapaan liikkuvuuden varmistaminen. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, alkutuotantoon, toiminnanharjoittajiin, palveluntarjoajiin, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin.

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö sekä kemikaalien tuotevalvonnan osalta lisäksi muut ohjaavat ministeriöt (maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö) asettavat alustavasti Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2014:

Vaikuttavuus

  • — Turvallisuusriskien hallinnan puutteista johtuvat henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot eivät lisäänny Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) toimialalla.
  • — Yritysten ja muiden toiminnanharjoittajien sekä kansalaisten toimintatavat muuttuvat turvallisemmiksi.
  • — Tuotteiden, laitteistojen ja laitosten tekninen turvallisuus ja vaatimustenmukaisuus pysyvät vähintään ennallaan.
  • — Viestintä vahvistuu ja saatavilla on ajantasaista informaatiota Tukesin toimialaan kuuluvista asioista.
  • — Yritykset ja muut toiminnanharjoittajat sitoutuvat lainsäädännön noudattamiseen ja mahdollisten vaatimustenvastaisuuksien poistamiseen oma-aloitteisesti.

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Toiminnallinen tehokkuus      
Kokonaistuottavuus      
— Kokonaistuottavuusindeksin arvo 110 100 100
Kustannusvastaavuus      
— Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus 98 100 100
— Nettobudjetoidun kemikaalituoterekisterin kustannusvastaavuus 102 100 100
Tuotokset ja laadunhallinta      
Valvonta on riskiperusteista ja näkyvää      
— Valvontakäynnit 6 232 5 155 5 155
— Luvat ja ilmoitukset (ml. kaivossuoritteet) 6 275 6 050 6 050
— Biosidien ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymispäätökset 326 452 505
— Biosidien ja kasvinsuojeluaineiden riskinarvioinnit EU:lle 7 19 13
— REACH- ja CLP-asetusten arviointitehtävät 308 120 120
— Käsitellyt kemikaali-ilmoitukset 15 945 12 000 12 000
— Rekisteröinnit 13 200 13 500 13 500
— Kyselyt ja selvitykset 3 971 1 500 1 900
— Tavoiteajassa käsiteltyjen asioiden osuus, % 92 89 89
Kuluttajilla ja toiminnanharjoittajilla on käytettävissä tietoa tuotteiden ja toiminnan vaatimustenmukaisuudesta ja riskien hallinnasta      
— Kävijät www.tukes.fi-etusivulla/päivä 1 778 2 000 2 200
— Kemikaalineuvontapalvelun yhteydenotot 521 650 800
— Tiedotteet 131 110 120

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2012
toteutuma
2013
tavoite
2014
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys1) 213,5 220 225
Sairauspoissaolojen muutos (+/- työpäivää/htv) -0,7 -0,2 -0,1
Johdon toiminta esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä (1—5) 3,1 3,1 3,3
Töiden yleinen organisointi työyhteisössä (1—5) 3,3 3,3 3,3
Tulos- ja kehityskeskustelujen toimivuus osaamisen kehittämisessä (1—5) 3,1 3,1 3,3
Esimiesten ja johdon asettamat mahdollisuudet uudistua työssä (1—5) - - 3,3
Työyhteisön avoimuus asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa (1—5) 3,1 3,1 3,3
Työn innostavuus ja työssä koettu ilo (1—5) 3,6 3,6 3,6

1) Ei sisällä SM:n htv:a

Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille 12.32.20.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2012
toteutuma
2013
varsinainen
talousarvio
2014
esitys
       
Bruttomenot 19 426 19 390 19 610
Bruttotulot 1 327 1 121 1 100
Nettomenot 18 099 18 269 18 510
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 117    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 603    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kemikaalilain kokonaisuudistus (siirto momentilta 28.90.30) 375
Kemikaalilain kokonaisuudistus (siirto momentilta 33.70.01) 40
Muu muutos -105
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -51
Palkkausten tarkistukset 54
Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -39
Yhteishankintojen lisääminen (HO) -33
Yhteensä 241

2014 talousarvio 18 510 000
2013 talousarvio 18 269 000
2012 tilinpäätös 18 585 000

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 4 511 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain (713/2000) mukaisen korvauksen maksamiseen talous- ja velkaneuvontapalvelujen tuottajille

2) enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön palkkaukseen Kilpailu- ja kuluttajavirastoon

3) talous- ja velkaneuvojien kehittämiseen, koulutukseen ja materiaalin tuottamiseen sekä raportointijärjestelmään.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on helpottaa velallisen asemaa luottojen järjestelyssä sekä tukea velallisen elämänhallinnan paranemista ja ehkäistä syrjäytymistä.

Palveluiden järjestämisestä maksettava korvaus määrätään työ- ja elinkeinoministeriön vahvistamien perusteiden mukaan siten, että se vastaa palvelun tuottamisesta aiheutuvia tarkoituksenmukaisia menoja. Korvaus maksetaan aluehallintoviraston kanssa sopimuksen tehneelle kunnalle tai muulle palveluntuottajalle. Jos kunta ei järjestä neuvontaa, aluehallintoviraston tulee järjestää neuvonta muulla tavoin, esim. ostopalveluna. Korvauksen maksatuksesta kunnille huolehtii Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja muulle palveluntuottajalle aluehallintovirasto.

Arvio resurssien jakautumisesta

  2012
toteutuma
2013
arvio
2014
arvio
       
Talous- ja velkaneuvonnan resurssit      
— Talous- ja velkaneuvojat (htv) 133 110 110
— Avustajat (htv) 23 20 20
Valtion korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisen kuluista (%) 60 70 70

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti toiminnalle seuraavan tulostavoitteen vuodelle 2014:

  • — Uusien asiakkaiden keskimääräinen jonotusaika on korkeintaan 60 päivää (toteutuma 2012: jonotusaikatavoitteen saavutti 77 % yksiköistä).

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -700
Yhteensä -700

2014 talousarvio 4 511 000
2013 talousarvio 5 211 000
2012 tilinpäätös 5 511 000

50. Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha)

Momentille myönnetään 673 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää avustuksena Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n toiminnan tukemiseen.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry on kuluttajien etujärjestö, missä ominaisuudessa se neuvoo kuluttajia sekä jakaa ja välittää kuluttajatietoa.

Tulostavoitteet:
  • — Kotitalouksien toimivuus ja tehokkuus sekä kuluttajien omat toimintaedellytykset paranevat järjestön myötävaikutuksella.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteisen lisäyksen poistuminen -100
Yhteensä -100

Momentin nimike on muutettu.


2014 talousarvio 673 000
2013 talousarvio 773 000
2012 tilinpäätös 823 000

51. Eräät merimiespalvelut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 080 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) merimiespalvelulain (447/2007) nojalla merimiesten hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettujen palvelujen valtion osuuden maksamiseen

2) merityösopimuslain (756/2011) ja merimiesten vuosilomalain (433/1984) nojalla merimiesten vuosiloma- ja vanhempainvapaamatkakustannuksiin

3) merityöaikalain (296/1976) mukaisen miehistön vaihtokustannusten korvaamiseen

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.

Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi valtion varoista korvattavista merenkulkijan matkakustannuksista. Laissa kootaan yhteen matkakustannusten korvaamista koskevat säännökset, yhdenmukaistetaan korvausperusteita sekä säädetään nykyistä tarkemmin tuen hakemisesta. Tukipäätösten tekeminen siirretään työ- ja elinkeinoministeriöstä Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Valtion osuus merimiespalvelutoimiston menoista 580 000
Valtion osuus työnantajille eräisiin merimiesten matkakustannuksiin 1 500 000
Yhteensä 2 080 000

2014 talousarvio 2 080 000
2013 talousarvio 2 080 000
2012 tilinpäätös 1 608 906

95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 20 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ryhmäkannelain (444/2007) mukaisesta ryhmäkanteesta aiheutuneiden oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

2) kilpailulaissa (948/2011) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Kilpailu- ja kuluttajaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen

3) sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa (590/2013), sähkömarkkinalaissa (588/2013) ja maakaasumarkkinalaissa (508/2000) tarkoitetuissa oikeusprosesseissa Energiaviraston vastapuolelle maksettavaksi määrättyjen oikeudenkäyntikulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Ryhmäkanneprosessin hoitaminen voi vaatia huomattaviakin resursseja, joita ei ole mahdollista ennakoida. Ryhmäkanteesta aiheutuu oikeudenkäyntikuluja valtiolle, jos kuluttaja-asiamies häviää ajamansa kanteen.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston edellytetään kilpailulain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin kiellettyjen kilpailunrajoitusten rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tehtävänä on myös puuttua yrityskauppoihin, jotka estävät kilpailua Suomen markkinoilla tai niiden oleellisella osalla. Kilpailu- ja kuluttajavirasto voi määrätä yrityskaupoille ehtoja tai tehdä markkinaoikeudelle esityksen yrityskaupan kieltämiseksi. Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Kilpailu- ja kuluttajavirasto häviää jutun.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EU:n sähkökauppa-asetuksen ja maakaasuverkkoasetuksen noudattamista. Energiaviraston edellytetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain nojalla ryhtyvän toimenpiteisiin sähkö- ja maakaasumarkkinalakien sekä EY:n sähkökauppa-asetuksen vastaisesta toiminnasta rankaisemiseksi esittämällä markkinaoikeudelle seuraamusmaksun määräämistä laissa säädettyjen edellytysten vallitessa. Energiaviraston tekemien päätösten ja esitysten käsittelyyn markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa liittyy riski velvollisuudesta joutua korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikuluja, jos Energiavirasto häviää jutun.


2014 talousarvio 20 000
2013 talousarvio 20 000
2012 tilinpäätös