Talousarvioesitys 2003

98. Alueiden kehittäminen

Selvitysosa:Alueellisella kehittämispolitiikalla huolehditaan, että maan kaikki alueet, kaupungit ja maaseutu kehittyvät tasapainoisesti. Kasvavat alueelliset kehityserot muuttovoitto- ja muuttotappioalueiden välillä asettavat aluepolitiikalle uusia vaatimuksia. Aluepolitiikan keskeisiä tavoitteita ovat muuttoliikkeen tasapainottaminen ja elinvoimaisten aluekeskusten verkoston luominen. Valtioneuvosto päätti alueiden kehittämisestä annetun lain (1135/1993) mukaisesta tavoiteohjelmasta 9.11.2000. Tavoiteohjelma suuntaa ja sovittaa yhteen alueellista kehittämistyötä ministeriöissä sekä alue- ja paikallishallinnossa vuosina 2000—2003.

Uusi alueiden kehittämislaki (602/2002), jolla kumotaan alueiden kehittämisestä annettu laki (1135/1993), tulee voimaan 1.1.2003. Uuden alueiden kehittämislain tavoitteena on tehostaa kansallisin varoin toteutettavaa aluepolitiikkaa. Lain mukaan alueellisen kehittämisen kohteena on koko maa. Uusi alueiden kehittämislaki lisää välineitä ja menettelytapoja, joiden avulla vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja vähennetään alueiden välisiä kehittyneisyyseroja.

Alueiden kehittämislaki sisältää säädökset alueiden kehittämisessä noudatettavasta suunnittelujärjestelmästä ja alueiden kehittämistä toteuttavista viranomaisista. Alueiden kehittäminen perustuu lain mukaan määräaikaisiin ohjelmiin. Lain tavoitteena on tehostaa eri ohjelmien yhteensovittamista siten, että alueelliset ja valtakunnalliset tavoitteet voidaan paremmin ottaa huomioon ohjelmia laadittaessa. Tarkoituksena on, että alueiden kehittämisestä muodostuu alueiden ja keskushallinnon välillä vuorovaikutteinen kokonaisuus. Laki sisältää myös säännökset EU:n alueellisten rakennerahasto-ohjelmien valmistelusta, hyväksymisestä ja muuttamisesta. Lisäksi lakiin on otettu sisäasiainhallintoa koskevat säännökset tuen hakemisesta, myöntämisestä ja maksamisesta sekä tuen käytön valvonnasta ja tarkastuksesta.

Alueiden tasapainoisesta kehittymisestä sekä pienistä ja keskisuurista kaupunkiseuduista koostuvan aluekeskusten verkoston luomisesta huolehditaan suuntaamalla kehittämistoimenpiteitä ja -varoja nykyistä tuntuvammin näiden aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen tehostamiseen. Maaseudun kehittämisen rakenteita ja mahdollisuuksia vahvistetaan paikallis-, maakunta- ja valtakunnan tasolla. Lisäksi aluepolitiikan keinoin tehostetaan Suomen kilpailukykyä ja vetovoimaisuutta.

Hallitus on käynnistänyt vuodet 2001—2006 kattavan aluekeskusten kehittämisen ohjelmatyön. Ohjelmatyö tähtää nykyistä tasapainoisempaan aluerakenteeseen vahvistamalla erikokoisten kaupunkiseutujen edellytyksiä tarjota vetovoimainen ympäristö. Alueet on nimetty aluekeskusohjelmaan vuoden 2003 loppuun saakka. Tuolloin raportoitavan väliarvioinnin perusteella päätetään ohjelmassa jatkavien ja siihen uusina alueina otettavien ohjelmien määrä.

Aluekeskus- ja kaupunkipolitiikka kohdistuu myös suurten kaupunkien erityiskysymyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Tähän liittyen perusrahoituksella tuetaan myös Helsingin seudun kaupunkiohjelman toteutusta ja laajan metropolialueen kehitystä tasapainottavaa politiikkaa sekä aluekeskusohjelmaan nimettyjen suurten kasvukeskusten keskinäistä verkottumista. Tavoitteena on pyrkiä ratkaisemaan kasvusta aiheutuvia ongelmia, pitkäaikaistyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä.

Osaamiskeskusohjelman perusrahoitusta vahvistetaan ja se varataan vuonna 2002 aloitetun käytännön mukaisesti yhdelle momentille. Osaamiskeskusohjelman strategisesti tärkeimmät painopisteet ovat vuonna 2003 osaamiskeskusten kansainvälistäminen, innovaatioympäristöjen vetovoimaisuuden lisääminen, osaavan henkilöstön riittävyyden turvaaminen sekä yritystoiminnan alkuvaiheen pääomarahoituksen kehittäminen.

EU-osarahoitteista ohjelmatyötä jatketaan ohjelmissa määriteltyjen toimintalinjojen ja tavoitteiden mukaisesti. EU-tavoiteohjelmien 1 ja 2 tavoitteena on hyödyntää entistä tehokkaammin aluehallintoviranomaisten toimivaa yhteistyötä sekä alueiden välistä vuorovaikutusta laajempien hankekokonaisuuksien rakentamiseksi. Euroopan aluekehitysrahaston varojen käytön painopiste on uusien yritysten luomisessa, toimivien yritysten uusiutumiskyvyn tukemisessa, osaamisen kehittämisessä ja verkostoyhteistyön vahvistamisessa. Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien tukitoimien yhteydessä korostetaan yhteisvaikutuksen merkitystä muiden rakennerahastotoimien kanssa. Rakennerahastovarojen ja valtion rahoitusosuuden budjetointi toteutetaan pitkälle aluehallintoviranomaisten valmistelemien maakunnan yhteistyöasiakirjojen perusteella, joissa esitetään arviot rakennerahastovarojen ja vastaavan kansallisen valtion rahoitusosuuden myöntämisvaltuudesta hallinnonaloittain tavoite 1 ja 2 -ohjelmissa.

Tavoiteohjelmien väliarviointityö käynnistyi vuoden 2002 aikana ja se saadaan päätökseen vuoden 2003 loppuun mennessä. Väliarviointeja käytetään ohjelmiin mahdollisesti tehtävien tarkistusten sekä suoritusvarausten jaon valmisteluaineistona.

Interreg III ja Urban II -yhteisöaloiteohjelmien hallintomallin mukaan niiden EU-tukiosuudet tuloutuvat suoraan alueille, eikä Euroopan aluekehitysrahaston osuutta budjetoida valtion talousarvioon. EU-tukea vastaava valtion rahoitusosuus sisältyy kuitenkin valtion talousarvioon. Valtion rahoitusosuuden budjetointi toteutetaan ohjelmien hallintokomiteoiden valmistelemien valtion vastinrahoitustarvearviointien pohjalta.

Keskeiset toimintalinjat ovat seuraavat:

1. Alueiden tasapainoisesta kehittymisestä sekä pienistä ja keskisuurista kaupunkiseuduista koostuvan aluekeskusten verkoston ja yksittäisten alueiden toimintaedellytyksistä huolehditaan suuntaamalla kehittämistoimenpiteitä nykyistä tuntuvammin niiden kehittämiseen ja kaupunki-maaseutu vuorovaikutuksen tehostamiseen.

2. EU-tavoiteohjelmien ja yhteisöaloitteiden toteuttamisessa hyödynnetään entistä tehokkaammin aluehallintoviranomaisten toimivaa vuorovaikutussuhdetta sekä viranomaisten, alueiden ja muiden toimijoiden välistä hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on entistä laajempien ja vaikuttavampien hankekokonaisuuksien rakentaminen sekä ohjelmien toteutuksen ja seurannan tehostaminen.

43. Maakunnan kehittämisraha (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 18 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää lähinnä alueiden elinkeinotoiminnan omaehtoiseen kehittämiseen mukaan lukien osaamiskeskus- ja kaupunkipoliittiset toimenpiteet. Määrärahaa saa käyttää myös maakunnan kehittämisrahasta rahoitettavien ohjelmien ja hankkeiden toteuttamiseen tarvittavan enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

Määräraha on alueiden kehittämislain (602/2002) 20 §:ssä tarkoitettu maakunnan kehittämisraha.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Osaamiskeskusohjelman toteuttamiseen arvioidaan käytettävän 8 200 000 euroa, aluekeskusten kehittämiseen ja kaupunkipoliittisten toimenpiteiden rahoittamiseen 7 200 000 euroa ja muuhun kansalliseen rahoitukseen 3 100 000 euroa.

61. Euroopan aluekehitysrahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 142 070 000 euroa.

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 128 091 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000—2006 tavoiteohjelmia 1 ja 2 toteuttavien hankkeiden sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun Euroopan aluekehitysrahastosta maksettavana rahoitusosuutena.

Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan aluekehitysrahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 75 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen tuen varoin.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän maksatuksiin tavoiteohjelmissa 1 ja 2 yhteensä 142 070 000 euroa.

Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriön momenteilla 31.24.21, 31.30.21 ja 31.40.21 on siirtomäärärahaa yhteensä 7 251 000 euroa valtion rahoitusosuutta varten.

Tulot on merkitty momentille 12.26.98 ja valtion rahoitusosuus momenteille 26.98.62, 28.01.62, 29.01.62, 30.14.62, 31.24.21, 31.30.21, 31.40.21, 32.30.62, 33.01.62, 34.05.62 ja 35.99.62.

62. EU:n rakennerarahastojen valtion rahoitusosuus sisäasiainministeriön osalta(arviomääräraha)

Momentille myönnetään 23 460 000 euroa.

Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 27 076 000 eurolla.

Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saadaan käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003.

Määrärahaa saa käyttää Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta rahoitettavien, tavoite 1 ja 2 -ohjelmien sekä yhteisöaloitteiden ja innovatiivisten toimien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 26.98.61 ja 34.05.61 olevien EU-osuuksien kanssa.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 21 174 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 2 286 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena.