Talousarvioesitys 2003
50. Lähialueyhteistyö
Selvitysosa:Suomen lähialueyhteistyötä toteutetaan hallituksen lähialueministerivaliokunnan vuonna 2000 hyväksymän lähialuestrategian pohjalta. Suomen lähialueyhteistyön keskeinen tavoite on poliittisen ja taloudellisen muutosprosessin tukeminen lähialueilla. Pyrkimyksenä on edistää vakautta, hyvinvointia, tasa-arvoa ja yhteiskuntarauhaa. Suomeen haitallisesti kohdistuvia ilmiöitä, kuten ympäristö- ja ydinturvariskejä sekä järjestäytyneen rikollisuuden ja tartuntatautien leviämistä, pyritään lievittämään ja ehkäisemään. Yhteistyöllä pyritään myös edistämään kauppaa ja talouselämän etuja.
Lähialueyhteistyön pääkohdealueet ovat Euroopan unionin poliittisen linjauksen määrittelemällä pohjoisen ulottuvuuden alueella, erityisesti Luoteis-Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Rahoitusta kohdennettaessa otetaan huomioon EU:n pohjoisen ulottuvuuden tavoitteet, Suomen kansalliset edut sekä kohdealueiden kokonaisvaltaiset tarpeet. Tavoitteena ovat laajemmat, monivuotiset ja tarvittaessa monisektoriset ohjelmat. Hankekohtaisesti tärkeistä poliittisista ja taloudellisista syistä voidaan rahoitusta ohjata myös muille KIE- ja IVY-maille sekä muillekin Venäjän alueille.
Suomen kahdenvälisen yhteistyön painopisteet Baltian maissa ovat EU-integraation edistäminen, ympäristön suojelun ja ydinturvallisuuden sekä yleisen turvallisuuden edistäminen. Suomen taloudellinen tuki Venäjälle keskitetään demokratian vakiinnuttamiseen ja oikeusvaltion kehittämiseen, hallinnon ja lainsäädännön uudistamisen sekä talousuudistuksen tukemiseen, ympäristö- ja ydinturvariskien vähentämiseen sekä turvallisuuden edistämiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveyssektorilla tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseen. Kansalaisjärjestötoimintaa tuetaan demokratiaa ja tasa-arvoa vakiinnuttavana instrumenttina.
Monenkeskisessä yhteistyössä hyödynnetään kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen sekä EU:n rahoitusohjelmien ja pohjoismaisten instituutioiden rahoitusmahdollisuuksia. Pääpaino on osallistumisessa yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa ympäristö-, ydinturva-, sosiaali- ja terveys- sekä energiasektoreilla ja hallinnon kehittämisessä. Yhteisrahoitushankkeiden lisäksi lähialueyhteistyön rahoitusta suunnataan teknisen avun rahastoihin ja asiantuntijatoimintaan kansainvälisissä rahoituslaitoksissa. Suomen tavoitteena on ohjata monenkeskiseen yhteistyöhön noin puolet lähialuevaroista.
Suomi osallistuu EU-jäsenmaksuosuudestaan EU:n budjetista rahoitettavien Phare-, Sapard-, Ispa- ja Tacis-ohjelmien rahoitukseen; vuonna 2003 arvioidaan Suomen EU-jäsenmaksuosuudesta noin 42 milj. euron kohdistuvan näiden ohjelmien rahoitukseen Suomen lähialueilla. Raja-alueyhteistyöhön sekä Tacis- ja Interreg-ohjelmien yhteensovittamiseen ja yhteisrahoitukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Suomalaisten osallistumista EU-rahoitteisiin hankkeisiin ohjelmien kohdemaissa edistetään ja rohkaistaan.
Suomenlahden tilan parantamiseksi osallistutaan Pietarin lounaisen jätevedenpuhdistamon rakentamisen loppuunsaattamiseen. Luoteis-Venäjän ympäristö- ja ydinjäteinvestointien rahoittamiseksi Suomi osallistuu pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuusrahastoon, jossa yhdistetään EU:n, kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksittäisten avunantajien voimavarat.
Lähialueyhteistyötä pidetään siirtymäajan toimintana, joka päättyy aikanaan. Nykymuotoinen yhteistyö Baltian maiden kanssa jatkuu vähitellen supistuen, kunnes maat liittyvät EU:n jäseniksi. Tämän jälkeen yhteistyömuodot harkitaan uudelleen tarpeen mukaan. Venäjän osalta Suomen tulee varautua jatkamaan yhteistyön taloudellista tukemista vielä useiden vuosien ajan.
Suomi on vuoden 2002 loppuun mennessä sitoutunut toimintaohjelmansa puitteissa Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden taloudellisen ja poliittisen muutosprosessin edistämiseen yhteensä noin 1 060 milj. eurolla, josta valtion talousarvion kautta kanavoidun lahja-avun osuus on noin 597 milj. euroa.
Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden avustamiseen tarkoitetut voimavarat vuosina 1990—2002 (milj. euroa): |
||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1990—1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | Yht. | |
Lahja-apu | ||||||||
Pääluokat yhteensä | 239,1 | 35,2 | 34,4 | 34,8 | 35,1 | 35,3 | 39,2 | 453,1 |
Suomen osuus EBRD:n osakepääomasta | 37,6 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 3,5 | 55,1 | |
Baltian investointiohjelma | 12,1 | 1,7 | 1,5 | 15,3 | ||||
FINNFUNDin osakepääoman korottaminen | 5,0 | 5,0 | ||||||
Puolan velan anteeksianto | 68,1 | 68,1 | ||||||
Lahja-apu yhteensä | 361,9 | 36,9 | 39,4 | 38,3 | 38,6 | 38,8 | 42,7 | 596,6 |
Luotot | ||||||||
Rakennesopeutusluotot | 115,7 | 115,7 | ||||||
G-24 maksutaseluotot | 45,6 | 45,6 | ||||||
FINNFUND-luotot | 24,1 | 2,5 | 3,0 | 1,9 | 3,7 | 1,6 | 2,5 | 39,3 |
Luotot yhteensä | 185,4 | 2,5 | 3,0 | 1,9 | 3,7 | 1,6 | 2,5 | 200,6 |
Takuut | ||||||||
Takuut humanitaarisen avun toimituksiin | 41,4 | 41,4 | ||||||
EBRD:n takuupääoma | 95,7 | 96,9 | 192,6 | |||||
Baltian investointiohjelman takuuosuus | 11,2 | 11,2 | ||||||
Takuut Baltian energiasektorille | 16,8 | 16,8 | ||||||
Takuut yhteensä | 165,1 | 96,9 | 262,0 | |||||
Yhteensä | 712,4 | 39,4 | 139,3 | 40,2 | 42,3 | 40,4 | 45,2 | 1 059,2 |
Pääluokittain lahja-apu jakautuu seuraavasti (milj. euroa): | ||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | |
Pääluokka 24 | 13,5 | 26,7 | 31,4 | 29,7 | 30,4 | 31,2 | 35,3 | 30,3 |
Pääluokka 25 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |
Pääluokka 26 | 0,3 | 0,3 | ||||||
Pääluokka 27 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,1 | |||
Pääluokka 28 | 2,9 | 1,2 | 1,1 | 1,1 | 1,1 | 0,6 | 0,6 | 1,2 |
Pääluokka 29 | 1,6 | 1,1 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Pääluokka 30 | 3,4 | 1,7 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 | 0,5 |
Pääluokka 31 | 2,5 | 1,7 | 1,5 | 1,2 | 1,1 | 1,1 | 1,1 | 1,1 |
Pääluokka 32 | 1,6 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | 0,1 | ||
Pääluokka 33 | 1,4 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | 0,3 | ||
Pääluokka 34 | 0,7 | 0,7 | 0,4 | 0,7 | 0,6 | 0,6 | 0,6 | 0,6 |
Pääluokka 35 | 10,1 | 3,4 | 3,9 | 3,5 | 3,3 | 3,3 | 3,1 | 3,1 |
Yhteensä | 38,1 | 36,9 | 39,4 | 38,3 | 38,6 | 38,8 | 42,7 | 37,9 |
Vuodesta 1997 lähialueyhteistyömäärärahat on pääosin keskitetty ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Sektoriministeriöiden vastuulla ovat normaalit kansainväliseen yhteistyöhön käytettävät hallintomenot, virkamiesvaihto, korkeakoulujen välinen yhteistyö sekä pienimuotoiset seminaari- ja koulutushankkeet.
Vuonna 2003 ehdotetaan momentille 24.50.66 Lähialueyhteistyö 15 milj. euron sopimuksentekovaltuuksia.
66. Lähialueyhteistyö (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 274 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kahdenvälisten ja monenkeskisten hankkeiden suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin rahoittamiseen Venäjän federaatiossa ja Baltian maissa sekä kotimaisten ja kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen yhteydessä toimivien Keski- ja Itä-Euroopan maiden kehitystä tukevien investointi-, teknisen avun ja muiden rahastojen tukemiseen sekä näiden rahastojen toteuttamien hankkeiden rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää lähialuestrategian mukaisiin ja EU:n pohjoisen ulottuvuuden kannalta tärkeisiin hankkeisiin sekä Suomelle ulko- ja kauppapoliittisesti tärkeisiin monenkeskisiin ja kahdenvälisiin hankkeisiin myös muissa KIE- ja IVY-maissa.
Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisissä järjestöissä ja rahoituslaitoksissa sekä kohdemaissa toimivista asiantuntijoista johtuvien menojen rahoittamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös edellä mainittuun toimintaan liittyvien valtion kulutusmenojen maksamiseen sekä muille valtion virastoille maksettavien lähialuehankkeista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilömäärän palkkaamiseen määräaikaiseen työsopimussuhteeseen lähialueyhteistyön koordinointiin, hankevalmisteluun, yhteisrahoitukseen, arviointiin ja hallintoon sekä sen kehittämiseen liittyviin asiantuntijatehtäviin.
Vuoden 2003 aikana saa tehdä Keski- ja Itä-Euroopan, Venäjän ja muiden IVY-maiden avustamista koskevia sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuu menoja vuoden 2003 jälkeisille vuosille yhteensä enintään 15 000 000 euron arvosta.
Selvitysosa:
Valtuuksien perusteella tehdyistä ja tehtävistä myöntöpäätöksistä arvioidaan aiheutuvan menoja seuraavasti (milj. euroa): | ||||
---|---|---|---|---|
2003 | 2004 | 2005 | 2006 | |
Ennen vuotta 2002 myönnetyt valtuudet | 18,3 | 8,0 | 6,0 | |
Vuonna 2002 myönnetyt valtuudet | 7,5 | 7,5 | 6,0 | |
Vuonna 2003 myönnetyt valtuudet | 5,0 | 5,0 | 5,0 | |
Yhteensä | 25,8 | 20,5 | 17,0 | 5,0 |
Määrärahasta 1,1 milj. euroa on tarkoitus käyttää kansalaisjärjestöjen yhteishankkeiden tukemiseen lähialueilla.
Suomen rajoitettujen resurssien takia on tarkoituksenmukaista pyrkiä yhteisrahoitushankkeisiin kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa, jotka suunnittelevat maissa useampivuotisia luotto- ja kehityshankkeita. Noin puolet määrärahasta arvioidaan käytettävän osallistumiseen kansainvälisten rahoituslaitosten hankkeisiin ja muuhun monenkeskiseen yhteistyöhön. Sopimuksentekovaltuudesta on tarkoitus käyttää pääosa suomalaisen teknologian käytön edistämiseen pohjoisen ulottuvuuden alueen ympäristöinvestoinneissa, ydinturva-, energia- sekä muissa infrastruktuurihankkeissa.
Venäjä
Kahdenvälisessä toiminnassa prioriteettisektoreina tulevat olemaan ympäristö, ydinturva, sosiaali- ja terveyssektori, metsä- ja liikennesektorit, maaseudun ja elintarvikehuollon kehittäminen sekä turvallisuuden edistäminen ja kansalaisyhteiskunnan kehittämisen tukeminen.
Baltia
Suomen kahdenvälinen apu koordinoidaan EU:n rahoitusohjelmien, kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kanssa ja suunnataan tukemaan Baltian maiden valmistautumista EU:n jäsenyyteen. Hankkeiden rahoitusta eri aloilla jatketaan asteittain supistaen.
2003 talousarvio | 30 274 000 |
2002 talousarvio | 35 320 000 |
2001 tilinpäätös | 31 198 860 |