Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2003

34. TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista.

Työllisyyden kehitysarvio

Useita vuosia jatkunut työttömyyden nopea aleneminen hidastui loppuvuodesta 2001 ja hidas työttömien määrän väheneminen on jatkunut vuoden 2002 alkupuoliskolla. Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitysarvioita leimaavat lukuisat kansainväliseen talouteen liittyvät epävarmuustekijät. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy joka tapauksessa työllisyyskehityksessä viiveellä.

Vuosia jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen hidastumisen seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen on entistä haasteellisempaa. Pitkittyvään työttömyyteen liittyvä rakenteellisen työttömyyden kasvu puolestaan vaikeuttaa mm. ikärakenteesta aiheutuviin ja lähivuosina korostuviin työvoiman saatavuusongelmiin vastaamista.

Työpolitiikan strategiset tavoitteet

Työhallinnon vuosia 2002—2003 koskevassa tarkistetussa strategiassa päätavoitteena pidetään edelleen työllisyysasteen nostamista lähelle 70 prosenttia. Vuosien 2001—2002 suhdannekehityksestä johtuen tavoite saavutettaneen kuitenkin vasta vuosikymmenen puolessa välissä. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 on asetettu EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti kansallisia tavoitteita, joilla tuetaan EU:n yhteisten työllisyysastetavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että työllisyysasteessa saavutetaan Suomessa yli 70 prosentin taso vuonna 2010. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monivuotisia ohjelmia ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasolla.

Työhallinnon strategia perustuu seuraaviin linjauksiin:

  • varmistetaan työvoiman saatavuus,
  • tuetaan työvoiman kysyntää,
  • vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi,
  • lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä sekä
  • edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia.

Vuosia 2002—2003 koskevassa strategiatarkisteessa esitetään mm. seuraavat painotukset ja ehdotukset, joita toteuttamalla voidaan lieventää ennakoitua työttömyyden kasvua ja varautua myöhemmin korostuviin työvoiman saatavuusongelmien kasvuun:

  • työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää lisätään ja toimenpiteissä painotetaan työttömien osaamista parantavia toimia,
  • työssä oleviin kohdistuvia koulutustoimenpiteitä lisätään mm. irtisanomisten vaihtoehtona,
  • yhdistelmätuen käyttöä pyritään laajentamaan yrityksissä,
  • alkavaan yrittäjyyteen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä tukitoimia vahvistetaan vaatimukset täyttävien hakijoiden määrän kasvun mukaisesti sekä
  • rakenteellisen työttömyyden lieventämiseksi vaikeasti työllistyville kohdennetaan pitkäkestoisia toimenpiteitä ja toimenpideyhdistelmiä aiempaa laajemmin.

EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan vuoden 2002 toimintasuunnitelma toteuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Poikkihallinnollisen toimintasuunnitelman ensisijainen tavoite on työmarkkinoiden toimivuudesta huolehtiminen ja työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä lievennetään ja rakennetyöttömyyttä vähennetään kytkemällä toimenpiteet osaksi työvoimakapeikkojen torjumista. Toimintasuunnitelma tukee osaltaan työhallinnon kansallista strategiaa.

Työhallinnon keskeisinä tavoitteina on EU:n suuntaviivojen mukaisesti pitää työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrällinen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden ja aktiivitoimenpiteissä olevien määrään sekä tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää työllisyyssuuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämä järjestelmä toimeenpantiin täysimääräisesti vuoden 2000 aikana.

Hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Lailla julkisesta työvoimapalvelusta uudistetaan työvoimapalveluita, työllisyyden hoitoa ja niihin liittyviä etuuksia, tukia ja avustuksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin kootaan työvoimapalvelulaissa, työllisyyslaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa olevat säännökset, sekä lisäksi eräät nykyisin työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa olevat säännökset työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä, toimielimistä ja työnantajalle maksettavista tuista. Erillislait kumotaan. Kokonaisuudistusta koskeva esitys on luonteeltaan pääasiassa lainsäädäntötekninen. Sillä selkeytetään lainsäädäntöä rakenteellisesti ja kielellisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistetaan säännöksissä käytettyjä käsitteitä.

Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää uudistuksia, joilla voidaan varmistaa työvoiman tarjonnan lisäksi riittävä kysyntä erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien kohdalla. Työministeriössä käynnistyy vuoden 2002 aikana selvitystyö mahdollisuuksista purkaa rakenteellista työttömyyttä laaja-alaisilla työvoiman kysyntää ja tarjontaa tukevilla toimenpiteillä, joita toteuttamalla voidaan parantaa työllisyyttä erityisesti matalan tuottavuuden työtehtävissä.

Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä.

Työhallinnon toiminnan kehittäminen

Henkilöstöpolitiikan painopistealueena on suunnitelmallisuuden parantaminen osana organisaation kokonaistoimintaa. Työhallinnon henkilöstösuunnittelu perustuu valtakunnalliseen sekä ministeriökohtaiseen ja alueellisiin henkilöstösuunnitelmiin. Tavoitteena on määriteltyjen henkilöstö- ja osaamisrakenteiden edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisen aloittaminen. Henkilöstön kehittämistoimenpiteet ja rekrytoinnit toteutetaan suunniteltuja toimintarakenteita tukien. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen.

Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään siten, että työpolitiikan strategioita toteuttavista tulostavoitteista neuvoteltaessa otetaan huomioon myös alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet ja niiden antamat mahdollisuudet. Tulosohjausjärjestelmää täydennetään ja monipuolistetaan hyödyntämällä Euroopan laatupalkintomallin antamia mahdollisuuksia organisaatioiden suorituskyvyn ja toiminnan laatutason arvioinnissa ja kehittämisessä.

Vuonna 2001 käynnistettiin kehittämishanke, jossa määriteltiin keskeisille työvoimatoimistojen tarjoamille työvoimapalveluille yhtenäiset laatukriteerit ja laadun arviointimenettelyt siten, että niiden avulla voidaan asettaa ao. palveluille laatutasotavoitteet sekä arvioida näiden tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeesta vuonna 2002 saatujen pilotointikokemusten perusteella laatutasotavoitteiden asettamistapaa kehitetään edelleen ja laatutasotavoitteiden asettaminen laajennetaan koskemaan kaikkia työvoimatoimistoja.

Laatupalkintomalliin perustuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöä jatketaan työministeriössä ja tavoitteena on, että vastaava palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön työministeriön ja työvoimatoimistojen lisäksi myös TE-keskusten työvoimaosastoilla.

Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti:
      2002  
  2000 2001 arvio/ 2003
  toteutuma/ toteutuma/ varsinainen arvio/
  tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys
         
Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 321 000 302 000 305 000 310 000
Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa 1 634 1 654 1 962 2 003
Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa 5 091 5 476 6 433 6 460

Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet:
    2002 2003
  2001 tavoite/ alustava
  toteutuma arvio tavoite
       
Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen täyttöjen määrä 297 000 310 000 330 000
Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut 622 000 620 000 620 000
Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin
kuukaudessa enintään
83 000 78 000 73 000
Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin
osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista %
20 21 22
Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus:      
— työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % 43 42 40
— työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % 52 51 48

Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa):
    2004 2005 2006
         
1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot 72,8 - -
2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 147,4 64,6 1,0
  Yhteensä 220,2 64,6 1,0

Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001—2003



v. 2001
tilinpäätös
1000 €
v. 2002
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2003
esitys
1000 €

Muutos 2002—2003
    1000 € %







01.
Työhallinto
33 318
34 016
60 024
26 008
76
05.
Euroopan rakennerahastojen
ohjelmien toteutus
120 791
181 183
222 259
41 076
23
06.
Työvoimapolitiikan toimeenpano
1 532 850
1 781 278
1 780 290
- 988
- 0
07.
Pakolais- ja siirtolaisuusasiat
63 946
60 782
70 810
10 028
16
99.
Työministeriön hallinnonalan
muut menot
27 903
26 204
26 282
78
0

Yhteensä
1 778 807
2 083 463
2 159 665
76 202
4

  Henkilöstön kokonaismäärä 3 489 3 930 3 940