Talousarvioesitys 2003

06. Työvoimapolitiikan toimeenpano

Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2003 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2003 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2004.

Selvitysosa:Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2003 ehdotetaan keskimäärin 94 500 henkilöä vuodessa. Vaikean rakennetyöttömyysongelman takia yhdistelmätuen käyttöä lisätään ja käynnistetään kokeiluna yli 200 päivää työttömänä olleiden työllistäminen työmarkkinatuella. Maahanmuuttajien suuntautumista työmarkkinoille tehostetaan.

Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet

Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijaisesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu.

Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisesta työvoimapolitiikasta työministeriön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten työharjoittelua ja työelämävalmennusta työpaikalla.

Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen tilanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnhakijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edistämiseen.

Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen yhteensovittamalla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Julkinen työvoimapalvelu tarjoaa laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista ja parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville laaditaan yksilöllisiä suunnitelmia ja toimenpideyhdistelmiä, joiden avulla luodaan edellytyksiä pysyväisluonteiseen työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.

Työvoiman ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuusongelmat tulevat lähivuosina korostumaan. Tämä edellyttää työnantajapalvelujen ja toimintatapojen kehittämistä siten, että julkisen työnvälityksen täytettäväksi saadaan lisää toimeksiantoja, jotka hoidetaan laadukkaasti. Tavoitteena on, että rekrytointiongelmia esiintyy mahdollisimman vähän.

Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan vuonna 2003 työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Painotukset tähtäävät työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Työvoimakoulutuksena järjestetään työttömille aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää koulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Vaikeammin työllistyvien mahdollisuuksia parantaa ammatillista osaamistaan lisätään kokeiluhankkeilla, joissa tukityöllistämiseen sisällytetään koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä selviytymistä. Vuoden 2003 alusta lähtien esitetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisalan laajentamista korkea-asteen koulutukseen. Tällä uudistuksella vastataan erityisesti työvoiman saatavuuden turvaamiseen.

Työvoimapolitiikan toimeenpano työvoimatoimistoissa

Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta itsenäisten työvoimatoimistojen toimistoverkko on ollut liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuonna 2001 itsenäisten työvoimatoimistojen lukumäärä oli 176. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee 100—115 toimistoon vuoteen 2005 mennessä. Kehittämissuunnitelma on laadittu TE -keskusten kanssa ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2002. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina.

Henkilöasiakkaiden palvelujen kehittämisen sekä palvelujen osuvuuden kannalta työvoimatoimistojen asiakkaiden palvelutarpeet ryhmitellään neljään: 1) omatoimisesti työtä ja/tai koulutusta hakevat, 2) opastettua ja tuettua työnvälityspalvelua tarvitsevat, 3) ammatillisen kehittymisen palveluja ja/tai työllistämistukipalveluja tarvitsevat sekä 4) yhteistyössä muiden tahojen kanssa tuotettuja palveluja ja/tai muiden tahojen yksin tuottamia palveluja tarvitsevat. Ryhmittelyllä pyritään asiakaskunnan osuvampaan palveluun ja sitä kautta työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan.

Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähiliikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisätään.

Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan etuuksien saamisedellytykseksi henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä.

Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä 70 000 henkilölle vuonna 2003. Aktiivisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan tiivistämällä niiden vuorovaikutusta palveluprosessin kanssa ja täsmentämällä tukiehtoja.

Yrittäjyyttä edistetään TE -keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Yrittäjärahan volyymia varaudutaan nostamaan vaatimukset täyttävien hakijoiden ja hankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla.

Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy

Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita ratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa.

Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toimenpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan.

Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus.

Vuoden 2003 alussa käynnistetään kolmivuotinen kokeilu yhdistelmätuen laajentamiseksi. Yhdistelmätuen kohderyhmää laajennetaan työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä saaneista työmarkkinatukeen oikeutetuista henkilöistä käsittämään vähintään 200 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet työmarkkinatukeen oikeutetut henkilöt. Tällaisen henkilön työllistävälle työnantajalle maksetaan työmarkkinatuki ilman siihen yhdistettävää työllistämistukea. Kokeilun työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 3 000 henkilöä keskimäärin. Työmarkkinatukeen yhdistettyä työllistämistukea voitaisiin kuitenkin edelleen maksaa työnantajalle nykyisin edellytyksin.

Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistettiin vuonna 2002 kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Ne toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Kokeilu edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Tarkoituksena on edistää työmarkkinatuella olevien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Kokeilu päättyy vuoden 2003 lopussa, jolloin tehdään päätökset jatkotoimista.

Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otettiin vuonna 2002 kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelu. Sen avulla haetaan työhallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisen työsuhteen hankkimisesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Samalla niiden käyttö helpottaa suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta.

Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen

Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2003:

Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jääneet 55—59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 11 800 000 euroa. Kyseisellä summalla arvioidaan työllistettävän vuonna 2003 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen sektoriin.

Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikkökustannukset

Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden erityispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistamiseksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinnan momenttien 34.06.27, 29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonaiseuromäärä ylity. Työllisyysperusteisten investointiavustusten käytön joustavoittamiseksi momenttien 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) ja 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahoja on tarkoitus käyttää momenteille määritellyn yhteisen enimmäisvaltuuden puitteissa.

Työllisyyslain (275/1987) 19 §:n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason.

¹⁾ Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita.

²⁾ Voimassaolevan lain mukaan vuorotteluvapaasopimuksia voidaan tehdä vuoden 2002 loppuun asti ja sovittuja vuorotteluvapaita pitää vuoden 2003 loppuun asti. Ko. volyymi edellyttää sopimusta vuorotteluvapaan jatkamisesta.

Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 94 500 henkilöä, noin 3,6 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2003 aikana keskimäärin noin 100 500 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arvionvaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 kuukautta.

Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2003 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti.

Investoinnit

Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman paljon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka edelleen lisäävät työpaikkojen määrää.

Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta.

Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla.

02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 34 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A17 palkkausluokan mukaisia.

Selvitysosa:Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perusteluissa.

21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 118 375 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 430 000 euroa tulkkauskustannuksiin ja 300 000 euroa itsepalvelupäätteiden hankkimiseksi.

22. Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 8 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon järjestämän yhteispalvelukokeilun menojen maksamiseen sekä yhteisiä palveluja täydentävien ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Momentin määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Yhteispalvelukokeilu toteutetaan vuosina 2002—2003 lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteistyönä järjestämällä yhteisiä palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille.

Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Kokeilussa työskentelee työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoita sekä lisäksi yhteispalvelusihteereitä.

Kokeilun kustannukset aiheutuvat palkkausmenoista, toimitilakustannuksista, henkilöstön koulutuksesta ja työnohjauksesta, asiaintuntijapalveluiden hankinnasta sekä kokeilusta aiheutuvista muista mahdollisista menoista. Yhteisissä palveluissa työskentelevät virkailijat, joiden palkkaus maksetaan tältä momentilta, ovat työhallinnon virkailijoita.

25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 12 767 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteissä aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja näissä tukitoimenpiteissä olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamiseen työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (1464/2001) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a §:n mukaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2003 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 jälkeen enintään 117 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 998 000 euroa työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpiteissä vajaakuntoisille maksettavien etuuksien nousun johdosta ja 198 000 euroa muuttovalmennukseen ulkomaalaislain edellyttämän kielitaitovaatimuksen nostamisesta johtuen. Määrärahalla arvioidaan järjestettävän 12 000 työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpidettä, joiden yksikkökustannuksiksi arvioidaan 686 euroa. Määrärahalla arvioidaan järjestettävän 2 500 työkunnon tutkimusta pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseksi. Työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien matkakustannusten korvaamiseen osoitettu määräraha perustuu laskelmaan, että keskimäärin seitsemän päivää kestävään työnhakuvalmennukseen osallistuu noin 40 000 työtöntä työnhakijaa, joille maksetaan ylläpitokorvauksena 7 euroa valmennuspäivältä.

Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillinen kehittäminen on pääasiassa koulutusta. Vuoden 2003 myöntämisvaltuuden käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle vuonna 2004 menoja 117 000 euroa.

27. Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 57 300 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan valmentavaan koulutukseen, työvoimapalvelulain (1005/1993) 3 §:n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankintaan ja starttiselvitysten hankintaan. Määrärahaa saa käyttää työnhaku- ja ryhmävalmennuksesta aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työnhaku- ja ryhmävalmennuksessa olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työnetsijätoimintakokeilun järjestämiseen.

Vuonna 2003 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaisia valmentavan koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 jälkeen enintään 9 700 000 euroa. Työvoimapalvelulain 3 §:n mukaisten työvoimapalveluja täydentävien palvelujen hankinnasta saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 jälkeen enintään 840 000 euroa.

Selvitysosa:Valmentavan koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on antaa valmiuksia työhön ja koulutukseen hakeutumiseen sekä ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun. Valmentavan koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät. Valmentavana koulutuksena hankitaan myös maahanmuuttajakoulutusta osana kotoutumissuunnitelmaa. Maahanmuuttajakoulutusta, johon sisältyy kielitaidon tasotestaus, arvioidaan hankittavan 6 000:lle kotoutumissuunnitelmaan oikeutetulle työnhakijalle. Momentin määrärahan lisäys aiheutuu maahanmuuttajakoulutuksen volyymin lisäyksestä keskimäärin noin 2 600 henkilöllä. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 1 000 000 euroa opetusministeriön hallinnonalan vähenevän valtionavustuksen hintapainevaikutuksena työvoimakoulutuksen hankintaan.

Määrärahalla arvioidaan hankittavan valmentavaa koulutusta vuonna 2003 noin 1 700 000 opiskelijatyöpäivää. Vuoden 2003 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 9 700 000 euroa vuonna 2004.

Määrärahasta arvioidaan käytettävän 12 000 000 euroa työnetsijöiden palkkioihin. Työnetsijäkokeilu toteutetaan vuosina 2002—2004 suurimpien työvoimatoimistojen alueella. Kokeilussa työhallinnon hyväksymät ulkopuoliset työnetsijät hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisesta työsuhteesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja arvioitujen työttömyysturvan säästöjen perusteella siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi.

Työvoimapalvelulain 3 §:n mukaisina täydentävinä palveluina hankitaan pääasiassa ryhmäpalveluita työnhakijoille, erityisesti työnhaku- ja muuta ryhmävalmennusta sekä työnhakuklubitoimintaa. Työnhaku- ja ryhmävalmennuksia räätälöidään erityisesti pitkään työttömänä olleiden aktiivisen työnhaun ja työllistymisen tukemiseksi sekä elämänhallinnan parantamiseksi. Työnhakuvalmennuksen arvioidaan vuonna 2003 aloittavan noin 40 000 työtöntä työnhakijaa. Vuoden 2003 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 840 000 euroa vuonna 2004.

29. Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 123 380 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisesti hankittavaan ammatilliseen koulutukseen. Määrärahaa saa käyttää myös koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä. Määrärahaa saa käyttää koulutuksesta tiedottamiseen, tarjouspyyntö- ja hankintailmoitteluun sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen suunnittelua ja hankintatoimintaa tukevasta kehittämis-, kokeilu- ja selvitystyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen, koulutus- ja konsulttipalvelujen hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Vuonna 2003 saa tehdä työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaisia ammatillisen koulutuksen hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 jälkeen enintään 45 000 000 euroa.

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen järjestämisen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan tasapainoa sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat työttömät.

Määrärahalla arvioidaan hankittavan ammatillista koulutusta vuonna 2003 noin 4 540 000 opiskelijatyöpäivää, josta yhteishankintaan työnantajien kanssa arvioidaan käytettävän noin 700 000 opiskelijatyöpäivää. Vuoden 2003 myöntämisvaltuuden johdosta arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja 40 000 000 euroa vuonna 2004, 4 000 000 euroa vuonna 2005 ja 1 000 000 euroa vuonna 2006. Aiemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1 500 000 euroa vuonna 2004. Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä arvioidaan hankittavan lisäksi noin 70 vuotuista koulutuspaikkaa. Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon opetusministeriön hallinnonalan vähenevän valtionavustuksen hintapainevaikutuksena työvoimakoulutuksen hankintaan 3 100 000 euroa.

30. Palkkaperusteinen työllistämistuki kunnille ja kuntayhtymille (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 78 050 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten valtionapujen, mukaan lukien työllisyyslain edellyttämät lisätuet, maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttömänä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen yhdessä työmarkkinatuen kanssa.

Selvitysosa:Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Momentin määrärahasta on luvun 34.06 perusteluihin viitaten tarkoitus käyttää 8 600 000 euroa vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55—59-vuotiaiden tukityöllistämiseen osana työmarkkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimusta. Työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Portaittain nousevaa lisätukea maksetaan työllisyyslain 21 §:n mukaisesti sen perusteella, kuinka suuren osuuden alueensa työvoimasta kunta on työllistänyt työllisyysmäärärahoilla.

Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa kunnille ja kuntayhtymille päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukeen arvioidaan käytettävän työllistämistukea 25 000 000 euroa ja sen piirissä arvioidaan olevan keskimäärin 5 000 henkilöä.

31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 4 375 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisten valtion korvausten maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.

Selvitysosa:Toiminnan piirissä ovat pitkään työttömänä olleet työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavat henkilöt, joille kunta järjestää työllistymisen edistämiseksi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan keskimäärin 1 600 henkilöä, joista 900 alle 25-vuotiaita. Valtion korvauksena maksetaan kunnalle 10,09 euroa jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään viideltä päivältä viikossa.

50. Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuvien opintososiaaliset edut (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 119 460 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaisten opintososiaalisten etuuksien maksamiseen sekä työttömyyskassojen hallintokulujen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää opiskelijavalinnasta ja koulutukseen hakeutumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on mitoitettu vastaamaan 6 240 000 opiskelijatyöpäivän hankintoja. Määrärahalla arvioidaan maksettavan opintososiaalisia etuuksia 3 120 000 päivältä koulutustukea saaville ja 3 000 000 päivältä työmarkkinatukea saaville.

Koulutusaikaiset opintososiaaliset etuudet koostuvat koulutustuesta, ylläpitokorvauksesta ja korotetusta ylläpitokorvauksesta. Koulutustuki maksetaan joko perustukena tai ansiotukena. Työmarkkinatuen saajille maksetaan opintososiaalisina etuuksina ylläpitokorvausta tai korotettua ylläpitokorvausta. Valtio rahoittaa perustuen ja ylläpitokorvaukset kokonaan sekä ansiotuesta perusosan. Perustuki ja perusosa ovat työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaisen peruspäivärahan suuruisia. Sen suuruudeksi vuonna 2003 arvioidaan 23,14 euroa. Ylläpitokorvauksen suuruus on 7 euroa päivässä ja sitä arvioidaan maksettavan 5 630 000 päivältä. Korotettuna maksettavan ylläpitokorvauksen suuruus on 14 euroa päivässä ja sitä arvioidaan maksettavan 490 000 päivältä.

52. Työmarkkinatuki (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 1 034 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993), kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) sekä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) perusteella maksettavan työmarkkinatuen ja ylläpitokorvausten maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää työmarkkinatuen maksamiseen työnantajalle, joka työllistää vähintään 200 päivää työttömänä olleen työmarkkinatukeen oikeutetun työttömän. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa ja kotoutumistoimenpiteessä oleville aiheutuneiden tapaturmien korvaamiseen sekä näille otetun ryhmävastuuvakuutuksen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Selvitysosa:Hallitus antaa talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysturvalaiksi. Työttömyyspäivärahan saamisedellytyksiä muutettaisiin mm. työssäoloehdon osalta. Tämän arvioidaan vähentävän määrärahatarvetta työmarkkinatukimomentin osalta, mikä on otettu huomioon momentin mitoituksessa 10 000 000 euron vähennyksenä.

Työttömyysturvalakiesityksen mukaan työmarkkinatukea ilman siihen yhdistettävää työllistämistukea voitaisiin maksaa työnantajalle, joka työllistää vähintään 200 päivältä työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneen työmarkkinatukeen oikeutetun henkilön. Hanke on tarkoitus toteuttaa kolmivuotisena kokeiluna ja sen työllisyysvaikutukseksi arvioidaan 3 000 henkilöä keskimäärin. Työmarkkinatukea ja siihen yhdistettyä työllistämistukea voitaisiin kuitenkin edelleen maksaa työnantajalle silloin, kun henkilö on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan tai on saanut työmarkkinatukea työttömyytensä perusteella vähintään 500 päivältä ja on työmarkkinatukeen oikeutettu.

Työmarkkinatuen saajia arvioidaan vuonna 2003 olevan keskimäärin 173 000 henkilöä. Täysimääräinen työmarkkinatuki on työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaisen peruspäivärahan suuruinen. Vuonna 2003 sen arvioidaan olevan 23,14 euroa päivässä.

Työmarkkinatukea arvioidaan käytettävän aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin yhteensä 267 940 000 euroa, joka on 26 prosenttia momentin loppusummasta. Henkilömäärän osalta tavoitteena on, että työmarkkinatuella aktiivitoimiin osallistuvien osuus ko. tuella keskimäärin olevista on vähintään 22 prosenttia.

Ylläpitokorvauksia maksetaan työharjoitteluun ja työelämävalmennukseen osallistuville sekä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuville. Ylläpitokorvauksen suuruus on 7 euroa päivältä ja korotetun ylläpitokorvauksen suuruus 14 euroa päivältä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle maksettavan ylläpitokorvauksen suuruus on 5,05 euroa päivältä.

63. Valtionapu työttömyyden lieventämiseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 160 750 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työllistämistukien maksamiseen työllisyysasetuksen (1363/1997) nojalla työllisyyslaissa (275/1987) tarkoitettujen työllistämiseen. Määrärahasta saa käyttää 3 400 000 euroa työttömien aloitteellisuuden tukemiseen ja tässä toiminnassa tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen. Määrärahaa saa käyttää ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös työharjoittelusta aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja työharjoittelijoina olevien ryhmävastuuvakuutusten sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää vähintään 500 päivää työttöminä olleiden työmarkkinatukea saavien pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tässä tarkoitettua työllistämistukea voidaan maksaa yhdessä työmarkkinatuen kanssa.

Selvitysosa:Määrärahasta on tarkoitus käyttää 3 200 000 euroa vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömiksi jäävien 55—59-vuotiaiden tukityöllistämiseen osana työmarkkinaosapuolten välistä, eläkejärjestelyistä syntynyttä sopimusta. Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Työllistämistukea maksetaan päivää ja henkilöä kohti vähintään normaali työllistämistuki ja enintään normaali työllistämistuki 80 prosentilla korotettuna. Työllistämistuki voidaan maksaa täysimääräisenä, kun työaika on vähintään 85 prosenttia alan säännöllisestä työajasta.

Julkisen haun perusteella tapahtuvan työllisyyspoliittisen projektituen käytön arvioidaan vuonna 2003 olevan 15 800 000 euroa. Projektitukea käytetään erityisesti ns. kolmannella sektorilla toteutettavien työllistämishankkeiden käynnistämiseen. Projektitukea maksetaan toiminnan hallinnointiin ja organisoimiseen muun muassa maksamalla projekteissa toimivien vetäjien ja muiden vastuuhenkilöiden palkkauskustannukset ja muita hallintomenoja.

Yhdistelmätukena on tarkoitus maksaa työnantajalle päivää ja henkilöä kohti työmarkkinatuki, mikä vastaa työttömyysturvalain 22 §:n 1 momentin mukaista peruspäivärahaa, sekä enintään normaali työllistämistuki. Yhdistelmätukea arvioidaan tältä momentilta maksettavan keskimäärin 10 500 henkilön osalta.

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 11 400 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää osarahoituksena kuntien, kuntayhtymien ja muiden yhteisöjen työllisyysperusteisiin investointeihin, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Hankkeiden valinnassa käytetään perusteena kunkin hankkeen työllisyysvaikutusarviointia (TVA -malli). Tällöin huomiota kiinnitetään hankkeen investointivaiheen lisäksi erityisesti sen pysyväisluontoisiin toimintavaiheen ja kasvusysäysvaiheen työllisyysvaikutuksiin. Hankkeiden valinnassa painotetaan niitä hankkeita, jotka edistävät pysyvien työpaikkojen syntymistä ja luovat edellytyksiä elinkeinoelämän kehitykselle sekä otetaan huomioon alueelliset kehittämisohjelmat. Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 650 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. Vuoden 2003 valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 4 672 000 euroa vuonna 2003, 7 128 000 euroa vuonna 2004 ja 2 500 000 euroa vuonna 2005. Aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 6 278 000 euroa vuonna 2003 ja 2 523 000 euroa vuonna 2004.

65. Liikkuvuusavustus (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 2 523 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työvoimapalvelulain (1005/1993) 11 §:n mukaisesti työttömän tai työttömäksi jäävän työnhakijan taloudelliseen tukemiseen, jos hän hakee tai siirtyy työhön asuinpaikkakuntansa työssäkäyntialueen ulkopuolelle. Työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) 4 §:n mukaan työttömälle tai työttömäksi jäävälle henkilölle voidaan myöntää liikkuvuusavustuksena matkakustannusten korvausta Suomen alueella tehtävästä matkasta, jonka hän tekee työpaikkaan tutustumista, palvelussuhteen solmimista tai uuteen työpaikkaan siirtymistä varten.

Selvitysosa:Vuonna 2001 maksettiin yhteensä 23 800 liikkuvuusavustusta, noin 300 enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2003 arvioidaan maksettavan yhteensä 25 000 liikkuvuusavustusta. Liikkuvuusavustuksen korvausperusteena on tehdyn työnhakumatkan kilometrimäärä kerrottuna 0,13 eurolla. Keskimääräisen avustuksen suuruuden arvioidaan vuonna 2003 olevan noin 100 euroa.

77. Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 15 810 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää työttömyyden torjumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen hankkeissa, joilla edistetään uusien työpaikkojen syntymistä ottamalla samalla huomioon myös alueelliset työllisyysnäkökohdat.

Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain 13 §:n mukaisiin valtion investointikohteisiin sekä investoinneiksi katsottavien valtion hankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta.

Määrärahaa on tarkoitus osoittaa työllisyysasetuksen 4 §:n tarkoittamille työvirastoille työllisyyslain 13 §:n ja työllisyysasetuksen 5 §:n mukaisiin kohteisiin. Määrärahaa pyritään käyttämään virastojen ja laitosten investointihankkeiden osarahoitukseen ja sillä pyritään aientamaan työllisyyden hoidon kannalta merkittäviä hankkeita.

Hankkeiden valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti niiden valmistumisen jälkeisen toimintavaiheen työpaikkoihin sekä kohteen ympäristössä syntyviin sysäysvaikutuksiin ottaen huomioon alueelliset kehittämisohjelmat ja investointipaikkakunnan työllisyystilanne.

Momentilta rahoitettavien investointien rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset ovat arviolta 150 henkilötyövuotta. Työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa.

Vuoden 2003 valtuuden käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 8 444 000 euroa vuonna 2003, 5 684 000 euroa vuonna 2004 ja 1 682 000 euroa vuonna 2005. Aikaisemmin myönnettyjen valtuuksien käytön johdosta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 7 366 000 euroa vuonna 2003 ja 1 400 000 euroa vuonna 2004.