Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2018

18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 131 993 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 597 110 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 19 100         19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 6 057 5 000       11 057
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 49 950 51 000 22 000     122 950
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 19 025 12 500       31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 54 900 12 000 12 355     79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 85 635 116 313 95 723 27 299 99 130 424 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 234 667 196 813 130 078 27 299 99 130 687 987
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 111 440 370 750 272 520 249 900 592 500 1 597 110
Uusi tilausvaltuus yhteensä 111 440 370 750 272 520 249 900 592 500 1 597 110
             
Valtuudet yhteensä 346 107 567 563 402 598 277 199 691 630 2 285 097

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen perustuu seuraaviin Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sekä niissä kehitettäviin suorituskykyihin:

Kehittämisohjelma / Suorituskyky / Tavoite
Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelma

Rakennetaan Puolustusvoimien yhteinen suorituskykyjen käyttöä tukeva johtamisjärjestelmä sekä tuetaan yhteisoperaatioiden johtamista kehittämällä yhteistä tilannetietoisuutta ja varmennettuja operatiivisia tietoteknisiä palveluita. Hyödynnetään viranomaisten yhteisiä johtamisjärjestelmiä ja arjen ratkaisuja taistelunjohtojärjestelmän tukena.

  • — korvataan puolustushaarojen itsenäisiä järjestelmiä ja sovelluksia yhteisellä johtamisjärjestelmällä
  • — luodaan edellytyksiä operaatioiden johtamiselle muuttamalla ja uusimalla teknisiä rakenteita ja palveluita
  • — kehitetään integroidun tiedustelun, valvonnan ja johtamisen tiedonsiirtoa ja tietoteknisen alustan liityntäkykyä
  • — uudistetaan tietohallintoa, toteutetaan tietotekninen integraatio, lisätään hallinnollisissa tietopalveluissa valtionhallinnon keskinäistä yhteistoimintaa ja muita kumppanuusratkaisuja sekä siirretään henkilöstövoimavaroja hallinnollisista tietopalveluista operatiiviseen tietojenkäsittely-ympäristöön
  • — laajennetaan toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntämistä tavoitteena toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
  • — jatketaan Puolustusvoimien 2020-luvun tarpeita vastaavan puolustushaarojen yhteisen tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmän arkkitehtuurin luomista, jolla mahdollistetaan sähköinen, kansainvälinen tieto- ja tilannekuvavaihto
  • — kehitetään kyberpuolustuskykyä.
Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelma

Ylläpidetään ja kehitetään päätöksenteon ja yhteisoperaatioiden johtamisen tukena tarvittavaa ennakkovaroituskykyä, toimintaympäristötietoisuutta sekä valvonta- ja maalitilannekuvaa.

  • — ylläpidetään ja kehitetään tiedonhankinta- ja analysointikykyä
  • — ylläpidetään ilmavalvonnan kauko- ja keskivalvontaa
  • — ylläpidetään ja kehitetään ilmasta tapahtuvaa tiedustelu- ja valvontakykyä
  • — ylläpidetään tiedustelun tietojärjestelmää
  • — kehitetään Puolustusvoimien yhteisen maalitilannekuvan luomista
  • — kehitetään sotilastiedustelun kykyä tukea tulenkäyttöä ja vaikuttamista.
Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään suorituskykyjä, joilla vaikutetaan operatiivisesti merkittäviin kohteisiin.

  • — hankitaan kaukovaikuttamisen ampumatarvikkeita
  • — jatketaan Puolustusvoimien erikoisjoukkojen ja helikopterijärjestelmän rakentamista
  • — aloitetaan korvaavan meritorjuntaohjuksen hankinnat.
Puolustusvoimien logistiikan kehittämisohjelma

Ylläpidetään Puolustusvoimien yhteinen logistinen järjestelmä, jolla varmistetaan joukkojen toimintakyky.

  • — jatketaan logistiikan joukkojen varustamista ja aloitetaan aselajijoukkojen huollon varustaminen
  • — kehitetään ja ylläpidetään ilmakuljetuskykyä
  • — jatketaan alueellisten joukkojen materiaalihankintoja täydennys-, kuljetus- ja kunnossapitojärjestelmän puutteiden korvaamiseksi
  • — jatketaan ampumatarvikkeiden ja varaosien hankintoja.
Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään alueellisten ja operatiivisten joukkojen tulivoimaa, suojaa ja liikkuvuutta sekä ylläpidetään operatiivisten joukkojen suorituskykyä.

  • — ylläpidetään ja kehitetään maavoimien taktista ja operatiivista liikkuvuutta
  • — kehitetään kohtaamistaistelukykyä
  • — ylläpidetään alueellista ja kehitetään operatiivista tykistöä mukaan lukien raskas raketinheittimistö
  • — kehitetään taistelijan varustusta
  • — ylläpidetään pioneeri- ja suojeluvälineitä.
Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään meriyhteyksien turvaamiskykyä, miinantorjuntakykyä ja rannikkojoukkojen liikkuvuutta.

  • — otetaan käyttöön uudet miinantorjunta-alukset
  • — ylläpidetään taistelualuskaluston suorituskyky
  • — ylläpidetään ja kehitetään miinoittamis- ja raivauskykyä
  • — ylläpidetään rannikkojoukkojen liikkuvuutta ja tulivoimaa
  • — kehitetään vedenalaista vaikuttamiskykyä
  • — valmistellaan Laivue 2020 hankintaa.
Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelma

Ylläpidetään ilmatorjunnan sekä Hornet-järjestelmän suorituskykyä.

  • — jatketaan Hornet-torjuntahävittäjien elinjaksopäivitystä (MLU2) sekä hankitaan hävittäjäkalustojen elinkaaren turvaavia kriittisiä koneiden sekä moottoreiden vaihtolaitteita ja osia
  • — jatketaan ilmasta maahan -suorituskyvyn rakentamista
  • — kehitetään taistelutukikohtia
  • — jatketaan poistuvan alkeislentokoulutuskaluston korvaamista
  • — korvataan ilmatorjunnan poistuvia suorituskykyjä.
Puolustusvoimien joukkotuotantojärjestelmän kehittämisohjelma

Rakennetaan ja ylläpidetään joukkorakenteen mukaiset suorituskykyiset joukot sekä luodaan edellytykset joukkojen perustamiselle.

  • — jatketaan taistelukoulutuksen oppimisympäristön kehittämistä.
Puolustusvoimien toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisohjelma

Kehitetään kattavia ohjausmenettelyjä ja yhtenäisiä periaatteita, joilla pyritään edistämään kokonaisuuksien hallintaa, läpileikkaavuutta, tuloksellisuuden varmistamista sekä tuottavuutta ja kustannustehokkuutta päätöksenteossa ja päätösten toimeenpanossa.

  • — tuotetaan tutkimustietoa ensisijaisesti Puolustusvoimien strategisen suunnittelun tarpeisiin
  • — kehitetään joukkojen harjoitustoimintaa sekä ylläpidetään ja kehitetään yhteisiä oppimisympäristöjä.

Sekä aiemmin hyväksytyt tilausvaltuudet että uusi PVKEH 2018 -tilausvaltuus kaikkine taloudellisine seurannaisvaikutuksineen toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuus

Puolustusvoimien tiedustelun, valvonnan ja maalittamistuen kehittämisohjelmassa toteutetaan merivoimien passiivisen omasuojan suorituskyvyn käyttöiän jatkaminen sekä sotilastiedustelun maalittamistuen kehittäminen.

Puolustusvoimien johtamisen kehittämisohjelman Maapuolustuksen infrastruktuuri -hankkeella rakennetaan liityntäverkkoa sekä taistelunjohtoverkkoa osana verkostoavusteista puolustusta varustettaville taisteluosastoille ja yhtymille. Kyseisten joukkojen esikunnat, komento- ja johtamispaikat varustellaan viestijärjestelmiin liittymiskykyisiksi. Varustelulla mahdollistetaan johtaminen maavoimien kaikilla tasoilla osana verkostoavusteista puolustusta. Osa varusteluista toteutetaan modernisoimalla nykyistä johtamisajoneuvokalustoa.

Puolustusvoimien taistelujärjestelmän yhteisten suorituskykyjen kehittämisohjelmassa luodaan Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamiskyvyn perusta rakentamalla tärkeimmät vaikuttamisen asejärjestelmät sekä laatimalla ja testaamalla Puolustusvoimien yhteisen vaikuttamisen operatiivinen konsepti osana tutkimus- ja operatiivista toimintaa. Kehittämisohjelmassa korvataan Hamina- ja Rauma-luokan aluksilla sekä meritorjuntaohjuspattereilla nykyisin käytössä oleva vanheneva meritorjuntaohjusjärjestelmä. Lisäksi hankitaan ilmasta maahan suorituskyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen ampumatarvikkeita.

Maapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa ylläpidetään joukkojen liikkuvuutta modifioimalla nykyistä ajoneuvokalustoa. Vanhenevia ajoneuvoja korvataan uusilla tai lisähankinnoilla. Joukkojen torjuntakyvyn ja paikallispuolustuksen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi kehitetään kranaatinheitinkomppanioiden johtamista, joukkojen panssarintorjuntakykyä ja taistelijan vaikuttamiskykyä. Lisäksi kehittämisohjelmassa ylläpidetään maapuolustuksen tulenkäyttöjärjestelmää, kehitetään maavoimien joukkojen suojaa maastouttamisen ja suojelun osalta sekä rakennetaan kansainvälistä yhteensopivuutta sekä muuta materiaalia kansainvälisen toimintaympäristön ja olosuhteet huomioon ottaen.

Ilmapuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa kehitetään ja täydennetään ilmavoimien tukikohtajoukkojen materiaalista valmiutta.

Meripuolustuksen taistelujärjestelmän kehittämisohjelmassa korvataan poistuvat suorituskyvyt uudella taistelualuslaivueella 2025 mennessä. Laivue 2020 koostuu Taistelualus 2020 -luokan aluksista, joilla kaikilla on kyky valvoa ja vaikuttaa ilmaan, pintaan ja veden alle. Laivue 2000 MLU -hankkeessa toteutetaan Hamina- ja Hämeenmaa-luokan taistelujärjestelmän elinkaaripäivitys ja Hamina-luokan ohjusveneiden laivatekninen peruskorjaus sekä merivoimien sukellusveneentorjuntakyvyn kehittäminen. Lisäksi kehittämisohjelmassa toteutetaan rannikon välittömän valmiuden joukkojen ja valmiusjoukkojen toisen vaiheen hankinnat.

Momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 346 107 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen ja 131 993 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Aiemmista päätöksistä aiheutuva siirto momentilta 27.10.01 13 585
Ennakollinen kustannustasotarkistus (2018) 7 066
Menoajoitusmuutokset -42 505
Pansio-luokan miinalauttojen peruskorjaus (LTA1 2015) -2 000
Puolustusbudjetin tasomuutos (HO 2015) 30 000
Toteutunut kustannustasotarkistus (2016) -3 219
Yhteensä 2 927

2018 talousarvio 478 100 000
2017 I lisätalousarvio 16 753 000
2017 talousarvio 475 173 000
2016 tilinpäätös 559 617 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 128 243 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 608 060 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan kolmannen kappaleen ja päätösosan valtuuskohdan kohta 1) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdan kohdan 1).

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen on talousarvioesityksen 131 993 000 euroon nähden vähennetty 3 750 000 euroa johtuen hankintojen budjetoimisesta tilausvaltuudeksi.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen 10 950 000 eurolla talousarvioesityksen 1 597 110 000 euroon nähden aiheutuu tilausvaltuuteen suunniteltujen hankintojen tarkentumisesta. Tilausvaltuuteen on lisätty mm. sukellusveneentorjuntakyvyn kehittämiseen liittyviä hankintoja ja vähennetty pintatorjuntaohjuksen hankintaan suunniteltua rahoitusta.

Tilausvaltuuteen ehdotettava muutos toteutetaan puolustusministeriön hallinnonalalle vahvistettujen valtiontalouden kehysten puitteissa.

Edellä mainitun tilausvaltuuden muutoksen johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavaksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 19 100         19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 6 057 5 000       11 057
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 49 950 51 000 22 000     122 950
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 19 025 12 500       31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 54 900 12 000 12 355     79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 85 635 116 313 95 723 27 299 99 130 424 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 234 667 196 813 130 078 27 299 99 130 687 987
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 115 190 370 080 270 210 249 490 603 090 1 608 060
Uusi tilausvaltuus yhteensä 115 190 370 080 270 210 249 490 603 090 1 608 060
             
Valtuudet yhteensä 349 857 566 893 400 288 276 789 702 220 2 296 047

2018 talousarvio 478 100 000
2017 III lisätalousarvio 7 429 000
2017 I lisätalousarvio 16 753 000
2017 talousarvio 475 173 000
2016 tilinpäätös 559 617 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään noin 478 milj. euroa. Puolustusmateriaalihankintoihin luetaan mukaan myös Hawk Mk 51 -modifiointiin (mom. 27.10.19) esitetty 4,6 milj. euroa. Varsinaisten puolustusmateriaalihankintojen osuus on noin 20 prosenttia sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahasta (ilman alv:tä), mikä on edelleen alhaisempi kuin ennen puolustusvoimauudistusta. Lisäksi toimintamenomomentilta rahoitetaan joukkojen varustamista (78 milj. euroa) ja materiaalin kunnossapitomenoja (380 milj. euroa). Materiaalisen valmiuden menojen osuus on nämä mukaan lukien yhteensä 38,8 prosenttia (941 milj. euroa) sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista.

Valiokunta pitää hyvänä, että esitys sisältää hallitusohjelmassa linjatun määrärahalisäyksen suorituskykypuutteiden korjaamiseen. Määräraha kasvaa kuluvan vuoden 80 milj. eurosta 110 milj. euroon vuonna 2018. Puolustusmateriaalihankintojen asteittaisilla korotuksilla määrärahat nousevat vuonna 2020 sille tasolle, jolla ne olivat ennen puolustusvoimauudistusta.

Momentin tilausvaltuuksiin sisältyy lähes kokonaan merivoimien strateginen suorituskykyhanke, Laivue 2020 (arvo 1,01 mrd. euroa). Valiokunta pitää hyvänä, että hanketta koskevissa tieto- ja tarjouspyynnöissä on mukana teollisen yhteistyön vaatimus. On välttämätöntä, että Suomi pystyy varmistamaan riittävän osaamisen kotimaassa, jotta hankittua järjestelmää pystytään käyttämään, ylläpitämään sekä tarvittaessa muokkaamaan koko sen elinkaaren ajan kaikissa olosuhteissa.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota yhteispohjoismaisilla hankinnoilla tavoiteltaviin kustannussäästöihin ja pitää hyvänä, että ensimmäiset askeleet konkreettiseen yhteistyöhön on otettu. Tällä hetkellä on käynnissä neljän maan taistelijan varustusta koskeva yhteishankinta. Suomi on myös tehnyt esityksen Leopard2-taistelupanssarivaunujen ammusten yhteispohjoismaisesta hankinnasta, johon odotetaan vastauksia vuoden loppuun mennessä.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 478 100 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja Puolustusvoimien turvallisuushankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä hankittujen järjestelmien testaukseen ja käyttökoulutukseen

2) puolustusmateriaalihankintoihin ja Puolustusvoimien turvallisuushankintoihin välittömästi liittyvään tutkimus- ja kehittämistoimintaan

3) puolustusmateriaalin sodan ajan välttämättömän varastotarpeen mukaisten varaosien ja vaihtolaitteiden hankkimisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 128 243 000 euroa.

Valtuus

1) Vuonna 2018 saa tehdä sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi Puolustusvoimien materiaaliseen kehittämiseen liittyen uusia sopimuksia siten, että niistä saa aiheutua talousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2018—2027 enintään 1 608 060 000 euroa (Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus).

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän mukaiset suoritukset voidaan sitoa alaa kuvaavaan hintakehitykseen vuoden 2018 ensimmäisestä vuosineljänneksestä alkaen.

2) Vuonna 2018 saa tehdä sopimuksia aiemmin hyväksyttyjen tilausvaltuuksien käyttämättä olevaa määrää vastaavasti kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

3) Aiemmin hyväksytyistä tilausvaltuuksista saa aiheutua valtiolle menoja valtuuksissa olevista vuosittaisista enimmäismääristä poiketen, mutta pysyen kuitenkin kunkin valtuuden kokonaismäärän puitteissa.

Tilausvaltuuksien maksatusmäärärahat ja niihin liittyvät indeksien noususta aiheutuvat lisätarpeet tai alenemisesta syntyvät vähennykset budjetoidaan talousarviossa varainhoitovuoteen kuuluviksi maksuperusteisena.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 19 999 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 129 433 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 30 790 000 eurolla 1 638 850 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2017 (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 6 000 000 eurolla 507 000 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 2 762 000 euroa vuoden 2017 toteutuneen indeksikehityksen mukaista kustannustasotarkistusta ja lisäyksenä 13 681 000 euroa vuoden 2017 valuuttakurssien muutoksista, 2 000 000 euroa Jurmo -veneluokan korjaamisesta sekä 7 080 000 euroa siirrosta momentilta 27.10.01.

Vuoden 2014 alusta on siirrytty järjestelmään, jossa vuosittain kevään lisätalousarvioesityksen yhteydessä selvitetään valuuttakurssimuutosten nettomääräinen vaikutus edellisen vuoden määrärahatarpeeseen. Vaikutusta vastaava tarkistus ehdotetaan lisätalousarvioesityksissä ao. momenttien määrärahoihin lisäyksenä tai vähennyksenä.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän lisääminen aiheutuu ajoneuvohankinnan siirtämisestä momentilta 27.10.01 momentille 27.10.18.

Jurmo -veneluokkaan liittyvä PVKEH 2017 -tilausvaltuuden enimmäismäärän ja määrärahan 2 000 000 euron lisääminen aiheutuu peruskorjauksen yhteydessä ilmenneestä yllättävästä ja vakavasta tyyppikohtaisesta runkovauriosta.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 357 747 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 10 919 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 129 433 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 19 100         19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 3 371 25 000       28 371
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 58 450 25 186 22 000     105 636
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 19 025 12 500       31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 54 900 12 000 12 355     79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 81 821 124 127 97 723 27 299 99 130 430 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 236 667 198 813 132 078 27 299 99 130 693 987
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 121 080 381 980 283 210 249 490 603 090 1 638 850
Uusi tilausvaltuus yhteensä 121 080 381 980 283 210 249 490 603 090 1 638 850
             
Valtuudet yhteensä 357 747 580 793 415 288 276 789 702 220 2 332 837

2018 I lisätalousarvio 19 999 000
2018 talousarvio 478 100 000
2017 tilinpäätös 499 355 000
2016 tilinpäätös 559 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 19 999 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että muihin puolustusmateriaalihankintoihin kuin tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen tai niihin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen määrärahaa saa käyttää enintään 129 433 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 30 790 000 eurolla 1 638 850 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2017 (PVKEH 2017) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 6 000 000 eurolla 507 000 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 27 743 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 20 143 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 200 553 000 eurolla 1 839 403 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.

Selvitysosa:Lisäyksestä 600 000 euroa aiheutuu jalkaväkimiinojen pelotevaikutuksen korvaamisesta, 7 000 000 euroa koulutuksen ja valmiuden kannalta tärkeistä tarvikehankinnoista ja 20 143 000 euroa peruutetun määrärahan uudelleen budjetoinnista.

Uudelleen budjetointia vastaava määräraha peruutetaan, koska Foreign Military Sales (FMS) sopimusten maksut eivät ole toteutuneet suunnitellussa aikataulussa.

Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

PVKEH 2018 -tilausvaltuuden enimmäismäärän yhteensä 200 553 000 euron suuruisesta lisäyksestä 158 410 000 euron lisäämisellä mahdollistetaan Laivue 2020 -hankkeen ja tähän kiinteästi liittyvien muiden hankintojen sopimuksien laatiminen vuoden 2018 aikana. Vastaavasti vuoden 2019 talousarvioesityksessä on tilausvaltuuden enimmäismäärää alennettu 149 000 000 eurolla. Tilausvaltuuden vuoden 2020 määrärahan 22 000 000 euron lisäys aiheutuu varautumisesta hankkeen rakentamissopimuksessa erikseen määriteltyjen alihankintojen hintariskiin.

Tehtyjen muutosten jälkeen momentin määrärahasta arvioidaan käytettävän 377 890 000 euroa tilausvaltuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, 10 919 000 euroa tilausvaltuuksiin liittyvistä indeksi- ja valuuttakurssimuutoksista aiheutuvien menojen maksamiseen sekä 137 033 000 euroa muihin puolustusmateriaalihankintoihin.

Päätösosaan tehtyjen muutosten johdosta valtuustaulukko muuttuu seuraavanlaiseksi:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022— Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
             
Vanhat tilausvaltuudet            
Valmiusyhtymien varustaminen (VYV 1) -tilausvaltuus 19 100         19 100
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2012) -tilausvaltuus 3 371 25 000       28 371
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2014) -tilausvaltuus 58 450 25 186 22 000     105 636
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2015) -tilausvaltuus 17 761 13 764       31 525
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2016) -tilausvaltuus 47 900 19 000 12 355     79 255
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2017) -tilausvaltuus 75 635 122 123 105 913 27 299 99 130 430 100
Vanhat tilausvaltuudet yhteensä 222 217 205 073 140 268 27 299 99 130 693 987
             
Uusi tilausvaltuus            
Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen (PVKEH 2018) -tilausvaltuus 155 673 377 960 323 510 272 860 709 400 1 839 403
Uusi tilausvaltuus yhteensä 155 673 377 960 323 510 272 860 709 400 1 839 403
             
Valtuudet yhteensä 377 890 583 033 463 778 300 159 808 530 2 533 390

2018 II lisätalousarvio 27 743 000
2018 I lisätalousarvio 19 999 000
2018 talousarvio 478 100 000
2017 tilinpäätös 499 355 000
2016 tilinpäätös 559 617 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 27 743 000 euroa.

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 20 143 000 euroa.

Valtuus

Puolustusvoimien materiaalinen kehittäminen 2018 (PVKEH 2018) -tilausvaltuuden enimmäismäärää lisätään 200 553 000 eurolla 1 839 403 000 euroon tilausvaltuuden maksatusaikaa muuttamatta.