Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Poliisitoimi
         20. Rajavartiolaitos
         40. Maahanmuutto
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

10. PoliisitoimiPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan.

Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla pyritään vaikuttamaan osaltaan siihen, että Suomi olisi edelleen yksi Euroopan turvallisimmista maista vaikka poliisitoimen toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi ja poliisitoimen rahoitus supistuu. Keskeisimmät poliisin toimintaan vaikuttavat toimintaympäristömuutokset liittyvät kansainvälisen ja kotimaisen turvallisuustilanteen muuttumiseen lyhyessä ajassa, laajamittaiseen maahantuloon ja laittomaan maahantuloon liittyvään rikollisuuteen, digitalisaation ja ICT:n nopeaan kehittymiseen sekä uusiin uhkakuviin, muuan muassa hybridivaikuttamiseen. Digitalisaatio ja ICT:n kehitys tarjoaa paitsi mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, mutta myös lisää kyberrikollisuutta. Yksittäisten terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut Suomessa. Tällä hetkellä poliisin suorituskyky ei kaikilta osin vastaa olemassa olevia uhkakuvia eikä muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia. Keskeisin varautumistoimi yllättäviin iskuihin on poliisin riittävä ja toimintakykyinen resurssi kentällä. Poliisin vaste ja kyky reagoida äkillisiin vakaviin tilanteisiin on suoraan verrannollinen kentällä olevien poliisien määrään.

Partioiden toimintakyvyn keskiössä on kolme asiakokonaisuutta: partion voimankäyttökyky ja -välineet, käytössä olevat henkilö- ja partiokohtaiset suojavälineet sekä taktinen osaaminen ja koulutus. Poliisi parantaa vuonna 2017 operatiivisen suorituskyvyn parantamiseen myönnetyllä rahoituksella välitöntä interventio- ja etävaikutuskykyä hankkimalla aseistusta sekä niihin liittyviä varusteita. Poliisi kasvattaa edelleen suorituskykyään asteittain siten, että vuonna 2018 myönnettävällä rahoituksella hankitaan partioiden voimankäyttövälineitä valtakunnallisesti.

Hybridivaikuttamisen keinot valtiollisen vaikuttamisen välineenä ovat lisääntyneet. Toimintaa on priorisoitava ja erityisesti HARVA-alueiden palveluiden turvaaminen on yhä haastavampaa.

Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Se myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi. Suojelupoliisin ja muun poliisitoiminnan yhteistyöstä huolehditaan.

Poliisin lakisääteiset tehtävät ovat laajoja, mutta poliisitoimintaan kohdistuvat keskeiset odotukset liittyvät ihmisten turvallisuuden ja turvallisuuden tunteen lisäämiseen. Esimerkiksi osa rikostorjunnan tehtävistä kuormittaa poliisia paljon, vaikka niitä suorittamalla ei merkittävästi lisätä turvallisuutta tai turvallisuuden tunnetta. Eri rikollisuuden lajeihin liittyvät torjuntatoimet, kuten ennalta estäminen, paljastaminen ja selvittäminen, arvioidaan niiden tuottaman turvallisuuden kustannushyötyanalyysin avulla ja toimintaa kohdennetaan arvion mukaisesti.

Poliisin turvallisuuteen liittyvien tehtävien näkyvyyttä ja palvelujen saatavuutta lisätään muun muassa teknisillä ratkaisuilla. Samalla varmistetaan, että poliisi pystyy vastaamaan kiireellisen avun tarpeeseen nykytasolla. Nykyisen turvallisuustoimintaympäristön nopeat muutokset edellyttävät kykyä varautua vaikeasti ennakoitaviin tilanteisiin. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin ennakoimalla ja kohdistamalla toimenpiteet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen.

Poliisilain 1 §:n mukaan poliisi huolehtii tehtäviinsä kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta. Ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta pyritään torjumaan jo lähtömaissa.

Poliisin tavoitteena on säilyttää toimintavalmiusaika hyvällä tasolla, seurataan ja raportoidaan mahdollisuuksia säilyttää peruspalveluiden saatavuus ja laatu. Poliisin resurssit kohdennetaan enenevissä määrin poliisin toiminnallisiin painopistealueisiin. Lupapalveluiden saatavuutta ja palvelujen laatua pyritään ylläpitämään sähköisinä asiointipalveluina ja niitä täydentävinä käyntiasioinnin palveluina julkisoikeudellisen maksullisen toiminnan kustannusvastaavuudesta huolehtien.

01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 720 682 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Valvonta- ja hälytystoiminta sekä liikenneturvallisuus

Kiireellisten hälytyspalvelujen saatavuus pyritään säilyttämään. Poliisi arvioi ja raportoi yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvän valvonnan tasoa. Poliisi nostaa suorituskykyään asteittain. Laittoman maahantulon tilanne pyritään säilyttämään Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Kielteisten turvapaikkapäätösten täytäntöönpano pyritään pitämään tehokkaana niiltä osin kuin poliisi voi siihen vaikuttaa.

Liikennevalvonnan vaikuttavuus pyritään säilyttämään huolimatta siitä, että liikennevalvontaan kohdennettua työaikaa joudutaan kohdentamaan myös yleisen järjestyksen ja turvallisuuden hallintaan sekä rikostorjuntaan turvapaikanhakijatilanteesta johtuen. Tätä yritetään kompensoida automaattista liikennevalvontaa lisäämällä. Poliisin paljastamien rattijuopumusten, törkeän liikenneturvallisuuden vaarantamisen taso sekä raskaan liikenteen valvonnan taso pyritään säilyttämään aikaisempien vuosien tasolla.

Valvonta 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (ABC-tehtävät/htv) 763 761 762
Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/htv 835 902 996
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 374 1 314 1 313
Valvonnan kustannukset, 1 000 euroa 140 793 142 236 141 284
Taloudellisuus (kustannukset/ABC-tehtävät), euroa 134 142 141
Palvelukyky ja laatu      
Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,0 - 2,9
Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,0 - 3,0
Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 2,9 - 2,8
Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv 547 543 492
— josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv 44,1 42 40
Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl 555 601 580 000 600 000
Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl 3 872 3 500 3 300
Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl 4 701 5 100 5 100
Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl 18 053 19 000 17 500
Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv,      
pl. rajatarkastustoiminta 23 20 20
Suoritteet      
Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl 1 048 125 1 000 000 1 000 000
— josta oma-aloitteiset tehtävät, % 36,9 30 30
Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu | 15 Vahingonteko | 34 Päihtynyt henkilö | 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,5 9,0 8,0
Hälytystoiminta 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (A- ja B-hälytystehtävät, määrä/htv) 278 283 283
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 905 1 905 1 905
Hälytystoiminnan kustannukset, 1 000 euroa 173 427 175 205 174 003
Taloudellisuus (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa 328 324 322
Palvelukyky ja laatu      
Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,4 9,5 10,0
Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 17,9 18,0 18,5
Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, A+B -tehtävistä) 70,6 70,0 69,0
Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, A+B -tehtävistä) 92,1 89,0 88,0
Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1—4 3,2 -  
Suoritteet      
Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl 25 821 26 000 26 000
A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl 529 334 540 000 540 000
A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl 1 048 125 1 000 000 1 000 000
Rikostorjunta

Turvallisuustilanteen muutoksesta johtuvien uhkien torjunta tarkoittaa rikostorjunnan sisällä voimakasta panostusta vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuneitten rikosten sekä seksuaalirikosten tutkinnan suorituskyvyn varmistamiseen. Toimintaympäristön muutos edellyttää resurssien kohdentamista ennalta estävän toiminnan akuutteihin ja aikaa vieviin ilmiöihin kuten väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin sekä vihapuheen torjuntaan. Tämä tarkoittaa väistämättä päivittäisrikollisuuden torjuntaan käytettävissä olevan resurssin vähenemistä.

Rikoslakirikosten selvitystason (pl. liikennerikokset) arvioidaan laskevan. Poliisin tuloksellisuuden lasku perusrikostutkinnan osalta vaikuttaa kaikkiaan oikeusprosessiin ja sen laatuun. Tämä lisää kustannuksia sekä vaikeuttaa mm. syyttäjien työtä syyteharkinnassa. Vaikka omaisuusrikokset eivät pääosin, pl. muun muassa törkeät varkaudet asuttuihin asuntoihin, vaikuta laajasti kansalaisten turvallisuuteen ja sen tunteeseen, niiden suuri määrä tuo kansalaisille tosiasiallisen kokemuksen poliisin toiminnasta ja sen suorituskyvystä.

Poliisin mahdollisuudet panostaa mm. sarjoittamistyötä edellyttävään ns. pimeänä poliisin tietoon tulleiden rikosten selvittämiseen ovat haasteelliset. Poliisi seuraa tutkinta-aikojen ja rikosten selvitysasteen kehitystä ja raportoi näistä sekä piilorikollisuuden lisääntymisestä. Tämä on tärkeää, jotta poliisin toimintakyky ja mahdollisuudet ovat selkeästi arvioitavissa.

Jatketaan väkivaltaisiin ääriliikkeisiin liittyvien rikosten ja viharikosten aktiivista ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä sekä kehitetään Ankkuritoimintaa, nettipoliisitoimintaa ja verkkorikostutkintaa. Henkilöstöä pyritään lisäämään erityisesti turvapaikkatutkintaan, uhka-toiminnon vahvistamiseen sekä vihjeiden käsittelyn tehostamiseen ja kyberkyvykkyyden parantamiseen.

Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvuun entistä tiiviimmällä poliisi-syyttäjä -esitutkintayhteistyöllä. Myös muiden keskeisten yhteistyötahojen kuten verohallinnon, ulosoton ja pesänhoitajien yhteistyötä tulee kehittää.

Tietoverkkorikollisuuden torjunnassa pannaan täytäntöön vielä toteuttamatta olevat kansallisen kyberstrategian täytäntöönpano-ohjelmassa esitetyt toimenpide-ehdotukset. Tietoverkkorikosten määrä on lisääntynyt ja poliisin tutkittavana on ollut ja on jatkossa entistä pitkäkestoisempia tietoverkkorikoksia. Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset aiheuttavat sen, että yhä useampi rikos ilmenee tietoverkoissa ja edellyttää poliisilta erikoisosaamista niiden tutkimiseksi. Tietoverkkorikostutkinnan asiantuntijoiden rekrytointi poliisiin voi jatkossa hankaloitua, koska samoista resursseista kamppailevat yritykset ja muut valtiohallinnon organisaatiot.

Rikostorjunta 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) 75 71 71
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 3 691 3 729 3 800
Rikostorjunnan kustannukset, 1 000 euroa 343 720 347 243 344 921
Taloudellisuus (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa 1 242 1 310 1 302
Palvelukyky ja laatu      
Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 47,6 45,0 43,0
Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk 122 125 130
Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 36,7 35,5 33,5
Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 67,3 70,0 70,0
Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään 441 500 500
Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl 76 77 80
Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl 800 700 800
Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 3,0 - 3,0
Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,6 - 2,6
Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,9 - 2,9
Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,8 - 2,8
Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,7 - 2,7
Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) 2,8 - 2,8
Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1—41) -- - -
IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet 40 32 40
Suoritteet      
Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset 620 248 600 000 600 000
Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä 276 762 265 000 265 000
Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa 19,75 23,0 18,0
Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa 14,78 20,0 15,0
Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl 1 915 2 000 2 000
Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl 2 508 2 200 2 500
Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl 1 003 1 000 1 000
Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl 36 178 36 500 36 500
Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä 917 850 780

1) Lähde: Poliisibarometri

Lupahallinto

Poliisin lupahallinto vaikuttaa hallinnollisen päätöksenteon ja valvonnan keinoin rikoksia ennalta estävästi sekä yleistä järjestystä ja turvallisuutta turvaavasti yhteiskunnassa, jonka turvallisuustilanne on muutoksessa. Poliisi turvaa maksullisen lupahallinnon riittävän palvelutason, tehokkaat menettelyt ja näitä vastaavat resurssit kustannusvastaavuudesta huolehtien. Lupahallinnon toiminnot ja prosessit uudistuvat hallinnollisesti kevyemmiksi. Poliisi huolehtii sähköisten lupapalveluiden ja asianhallinnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä siten, että palvelut ovat asiakasystävällisiä, teknistä kehitystä tarkoituksenmukaisesti hyödyntäviä ja toiminnallisesti tehokkaita. Pääasiallisena palvelun tarjoamisen tapana ovat sähköiset palvelut ja sähköisen asioinnin käyttöaste säilyy suunnitelmallisesti korkealla tasolla. Käyntiasiointi täydentää sähköistä palvelua. Lupahallinnon henkilöstön osaaminen ydintehtävissä vahvistuu.

Poliisin lupahallinto tuottaa lupapalvelut kokonaistaloudellisesti ja kustannustehokkaasti. Vuoden 2017 alusta käyttöönotetulla resurssimallilla varmistetaan henkilöresurssien oikea mitoitus suhteessa lupahallinnon tehtäviin. Maksullisten lupapalveluiden tehokkuus on lisääntynyt 40 % vuodesta 2010 vuoteen 2016 htv-vähennysten ollessa 155 henkilötyövuotta kyseisellä ajanjaksolla. Vuonna 2017 lupahallinnon resursseja vähennetään resurssimallin mukaisesti 85 henkilötyövuotta vuoden 2016 tilinpäätökseen verrattuna, jolloin kokonaisvähennys on 240 henkilötyövuotta. Resurssimallia koskevien periaatteiden mukaisesti oikeaa voimavarojen tasoa arvioidaan aina kehittämistyön vaikutuksia suunniteltaessa.

Maksullinen lupahallinto (lupapalvelu) 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Tuottavuus (poliisin käsittelemät maksulliset asiat/maksullinen lupa-htv) 2 453 2 371 2 545
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet (maksullinen) 473 402 402
Lupahallinnon tuottoennuste/arvio, 1 000 euroa 53 970 42 300 43 800
Lupapalvelujen kustannukset (maksullinen), 1 000 euroa 54 879 42 300 43 800
Taloudellisuus (kustannukset/poliisin käsittelemät maksulliset asiat), euroa 47 44 43
Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % 106,5 100 100
Palvelukyky ja laatu    
Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1—41) - - -
Sähköisen asioinnin toteutuma-aste (%) 20 50 60
Sähköisen asioinnin käyttöaste (%) 29 40 45
Ajanvarauksen käyttöaste (varausten määrä/asiakaskäyntimäärä), % 45 50 60
Käyntiasioinnin asiakasmäärän kehitys 1 080 265 981 000 797 000
Suoritteet      
Poliisin käsittelemät maksulliset lupa-asiat yhteensä, kpl 1 160 156 953 000 1 023 000

1) Lähde: Poliisibarometri

Maksuton lupahallinto (sis. lupavalvonta) 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 216 200 200
Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), 1 000 euroa 16 767 16 938 16 825
Suoritteet      
Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl (sis. ajo-oikeuspäätökset, aselupien peruutus- ja varoituspäätökset sekä järjestyksenvalvoja- ja vartijakorttien peruutukset ja varoitukset) 65 065 65 000 65 000
Poliisikoulutus

Poliisikoulutuksella vastataan poliisin henkilöstö- ja osaamistarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrä esitetään asetettavaksi vähintään 400 aloittavan opiskelijan tasolle vuodesta 2017 eteenpäin. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu tuottaa tutkimustietoa poliisitoiminnan, sisäisen turvallisuuden ja oppilaitoksen opetuksen kehittämiseen.

Poliisikoulutus 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Tuottavuus      
Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 330 491 503
Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,3 2,5 3,0
Taloudellisuus      
Poliisiammattikorkeakoulun kokonaiskustannukset, 1 000 euroa 26 322 26 000 26 000
Henkilötyövuodet 206,1 192 190
Poliisi (AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 540 405 405
Poliisi (ylempi AMK) - tutkintokoulutuksen opintopisteen hinta, enintään, euroa 801 593 801
Palvelukyky ja laatu      
Poliisi (AMK) -tutkinnosta tavoiteajassa valmistuneet, % - 93,0 95,0
Poliisi (AMK) -tutkintokoulutuksen harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen, 1—5 3,4 4,0 4,0
Suoritteet      
Poliisi (AMK) koulutukseen hakevien lukumäärä aloituspaikkaa kohden 14,4 9,0 9,0
Poliisi (AMK) koulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä 286 400 400
Poliisi (AMK) koulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä 38 190 227
Julkaisut, kpl 54 38 38

Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät

2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Yhteiset palvelut - tukitoiminnot1)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 1 430 1 425 1 423
       
Yhteiset palvelut - muut tehtävät2)      
Taloudellisuus      
Henkilötyövuodet 720 718 678
Muiden tehtävien kustannukset, 1 000 euroa 65 405 66 075 65 633

1) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut, ohjaustoiminnot

2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat, lupahallinnon erillistoiminnot

Henkiset voimavarat

Poliisi sopeuttaa toimintansa sille myönnettyyn määrärahaan sopeuttamissuunnitelmansa mukaisesti. Säästötoimenpiteitä kohdennetaan mm. keskitettyyn rahoitukseen sekä kehittämishankkeisiin. Tällä kohdennuksella pyritään hillitsemään poliisin henkilöstön ja aivan erityisesti poliisimiesten htv-vähennyksiä. Poliisin henkilöstömäärä sovitetaan taloudellisiin reunaehtoihin.

Henkiset voimavarat 2016
toteutuma1)
2017
arvio
2018
tavoite
       
Henkilötyövuodet 9 811 9 692 9 710
Naisia, %-osuus 29,4 29,5 29,5
Poliisimiehet, htv 7 220 7 256 7 200
Naisia, %-osuus 16,3 16,3 16,3
Opiskelijat, htv2) 171 173 267
Naisia, %-osuus 30,0 30,0 30,0
Muu henkilöstö, htv 2 420 2 263 2 243
Naisia, %-osuus 68,8 70,0 70,0
Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 11,2 11,2 11,2
Sairauspoissaolot, pv/htv 9,9 9,9 9,9

1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden 2016 toteutumassa poliisin momentilta 26.10.01 palkattujen osuus yht. 9 730 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 81 htv.

2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 791 209 759 155 778 728
Bruttotulot 68 224 62 477 58 046
Nettomenot 722 985 696 678 720 682
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 28 043    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 35 344    

Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Maksullisen toiminnan tuotot 61 176 49 506 51 006
       
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset 61 660 49 506 51 006
       
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) -484 - -
Kustannusvastaavuus, % 99 100 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Ennaltaehkäisevä toiminta, terrorismin torjunta 500
Harmaan talouden erillismääräraha -500
Kalustoinvestoinnit ja uuden teknologian mukainen kehittäminen, terrorismin torjunta 6 000
Kuolemansyyn selvittämisen menot (siirto momentille 33.02.20) -4 270
Kyberkyvykkyyden lisääminen, terrorismin torjunta 3 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -4 000
Poliisihallituksen VITJA-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 3 000
Poliisikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen -400
Poliisin toiminnan turvaaminen (sisäisen turvallisuuden parantaminen) 25 000
Rangaistusmääräysalan laajentaminen (HO 2015 säästö) -1 000
Suorituskyvyn parantaminen (kalustoinvestoinnit) 1 000
Toiminnan turvaaminen/tason korotus (mm. harmaan talouden torjunta, liikennevalvonta) 5 000
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen -8 500
Ydintoimintojen turvaaminen 8 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -445
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -177
Lomarahojen alentaminen (Kiky) 236
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -115
Toimintamenojen tuottavuussäästö -3 548
Toimintamenosäästö (HO 2015) -4 141
Työajan pidentäminen (Kiky) -300
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -780
Vuokrien indeksikorotus 181
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -237
Yhteensä 24 004

2018 talousarvio 720 682 000
2017 talousarvio 696 678 000
2016 tilinpäätös 730 286 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 725 682 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 720 682 000 euroon nähden on 5 000 000 euroa, mistä 3 000 000 euroa on kertaluonteinen lisäys, joka aiheutuu terrorismin torjunnan kalusto- ja laiteinvestoinneista sekä turvapaikkapalautusten tehostamisesta vuonna 2018 ja 2 000 000 euroa on siirtoa momentilta 28.70.20 Monibiometriatunnistus-hankkeen vuoden 2018 rahoitukseen.


2018 talousarvio 725 682 000
2017 talousarvio 696 678 000
2016 tilinpäätös 730 286 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 725,682 milj. euroa, joka on noin 29 milj. euroa enemmän kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Huhtikuussa 2017 tehdyn kehyspäätöksen mukaisesti poliisille kohdennetaan yhteensä 34,5 milj. euron tasokorotus poliisin ydintoimintojen turvaamiseen ja suorituskyvyn parantamiseen. Syksyllä hallitus päätti lisäksi 17,5 milj. euron korotuksesta vuoden 2018 toimintamenoihin. Toimintamenoja kuitenkin vähentävät aiemmin tehtyjen kertaluonteisten lisäysten poistuminen ja hallitusohjelman linjaamat säästöt. Lisäksi vuodelta 2017 siirtyvän erän arvioidaan laskevan yli puoleen edellisestä vuodesta ja olevan enää vajaat 14 milj. euroa.

Valiokunta pitää myönteisenä, että määrärahalisäysten myötä poliisien määrä ei laske, vaan se pystytään pitämään 7 200 henkilön tasolla vuonna 2018. Muun henkilöstön määrä vähenee 2 243 henkilötyövuoteen (-20 henkilötyövuotta). Valiokunta korostaa, että poliisin kyky reagoida äkillisiin tilanteisiin on suoraan verrannollinen poliisien määrään.

Poliisien määrän turvaamiseksi joudutaan kuitenkin valiokunnan saaman selvityksen mukaan lisäksi vähentämään kehittämishankerahoitusta ja keskitettyä rahoitusta, josta maksetaan ICT-menot, ajoneuvohankinnat ja merkittävät palvelusopimukset, kuten Valtori ja Palkeet. ICT-kehittäminen on merkittävässä roolissa uusien toimintamallien ja mobiliteetin lisäämisessä, joten valiokunta pitää välttämättömänä, että hallitus huolehtii siihen tarvittavasta rahoituksesta.

Valiokunta on huolissaan uusien poliisien riittävyydestä. Poliisikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin vuonna 2017 vastaamaan resurssitarpeita. Nämä opiskelijat valmistuvat kuitenkin vasta vuonna 2020, joten lisäys ei vaikuta vallitsevaan poliisipulaan. Lisäksi hakukriteerit täytti vain 340 henkilöä. Kaikkia avoinna olleita 400 aloituspaikkaa ei siten voitu täyttää. Opiskelijoiden laadusta ei ole varaa tinkiä, mutta valiokunta pitää kuitenkin tarpeellisena selvittää, voidaanko joidenkin kriteerien osalta joustaa hakutilanteessa ja tukea kyseisten taitojen kehittymistä opiskelun aikana. Valiokunta pitää myös tarpeellisena toimenpiteitä, joilla voidaan edistää ruotsinkielisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytointia ja ylipäätään alan houkuttelevuutta.

Valiokunta toteaa, että poliisin määrärahojen kehitys on ollut lyhytnäköistä koko 2000-luvun ajan. Se ei ole mahdollistanut suunnitelmallista viranomaistoimintaa ja toiminnan kehittämistä olosuhteiden mukaisesti. Sisäisen turvallisuuden tavoitteeksi on kirjattu (VNS 5/2016 vp), että Suomesta tulee maailman turvallisin maa. Poliisihallituksen arvion mukaan poliisille osoitetuilla kehyspäätöksen määrärahoilla tämä ei ole mahdollista. Nykyisellä kehyksellä poliisien määrän ennakoidaan vähenevän jo vuonna 2019. Valiokunta pitää välttämättömänä, että poliisien määrä ja ylipäätään toimintamenojen pitkäaikainen rahoitus varmistetaan ja mahdollistetaan toiminnan suunnittelu yli hallituskauden ylittävälle jaksolle.

Valiokunta kiinnittää huomiota poliisin perustehtävään kuuluvaan rikosten ennalta estämiseen ja toteaa, että säästöt yhteiskunnalle ovat suuret, mikäli mahdolliseen rikollisuuteen, äärimmillään terrorismiin, kyetään puuttumaan etukäteen. Tätä toimintaa on tarkoituksenmukaista kehittää ja ohjata valtakunnallisen ohjausryhmän avulla. Valiokunta pitää tarpeellisena mm. harkita, tulisiko paikallistasolla olla päätoimisesti rikosten ennalta estäviin tehtäviin keskittyviä poliiseja. Nykyisin toiminta tapahtuu muiden tehtävien ohella. Lisäksi tehokasta päivittäisrikosten ennalta estämistä on huolehtia poliisin näkyvyydestä kentällä.

Valiokunta korostaa, että myös tutkintaan suunnattujen resurssien tulee olla riittävät. Tutkinta-aikojen pidentyminen vaikuttaa tuloksellisuuteen ja vähentää toiminnan ennalta ehkäisevää vaikutusta. Jos kansalaisille tärkeiden poliisipalvelujen saatavuus ja päivittäisrikosten palvelu- ja selvitystaso supistuvat, se vähentää yleistä luottamusta poliisiin. Yhteiskunnan ja väestön turvallisuuden tunteen kannalta on erittäin tärkeää, että riittävän tehokas ja oikeusvarma rikostutkinta ja rikosvastuu toteutuvat.

Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus esittää lisäresursseja terrorismintorjunnan tehostamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Yllättävät tapahtumat hoidetaan tilanteen alkuvaiheessa yleensä työvuorossa lähimpänä olevan poliisipartion toimesta. Näin ollen on välttämätöntä, että kaikilla poliisipartioilla on osaamisen lisäksi riittävät varusteet ja välineet työturvallisuuden varmistamiseksi ja tilanteeseen puuttumiseksi. Hallituksen esittämällä lisäyksellä parannetaan myös kyberrikostorjunnan toimintakykyä ja kehitetään ennalta ehkäisevän toiminnan malleja viranomaisten ja järjestötoimijoiden välillä.

Poliisin toimialalla toimintaympäristön muutokset näkyvät erityisesti rajat ylittävän ja kyberrikollisuuden kasvuna sekä järjestäytyneen rikollisuuden toimijoiden kansainvälisen yhteistyön lisääntymisenä. Vakavamman rikollisuuden torjunnassa etenkin sota- ja terrorismirikosten tutkinta on työllistänyt merkittävästi poliisia. Terrorismin rahoitusta poliisi tutkii osana rahanpesun torjuntaa. Esiin on tuotu myös rikollisuudenalojen kasvava nivoutuminen toisiinsa. Erilaiset petosrikollisuuden uudet muodot valtaavat alaa järjestäytyneen rikollisuuden tuottoisimpina sektoreina. Tärkeää on lisäksi edelleen panostaa väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan, viharikosten ja nettirikollisuuden torjuntaan.

Poliisin toiminnalle asettaa uusia haasteita myös laiton maahantulo ja maassa olo. Maasta poistaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja aikaa vieväksi. Erityisesti kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden tai sen uhan alla olevien henkilöiden riski laittomaan maassa oleskeluun on kasvanut, vaikka se ei vielä näy tilastoissa. Valiokunta pitää hyvänä, että käynnissä on maahanmuuton ministeriryhmän hyväksymän (16.12.2016) poikkihallinnollisen toimenpidesuunnitelman toteuttaminen laittoman maassa oleskelun ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi.

Laittomasti maassa oleskelevat jäävät helposti viranomaisten ulottumattomiin. Tämä heijastuu enenevässä määrin kyseisten henkilöiden tekemään rikollisuuteen, kuten huumausaineiden katukauppaan. Poliisin ja Rajavartiolaitoksen suorittamaa ulkomaalaisvalvontaa on tärkeää tehostaa myös sen takia, etteivät haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt joudu rikollisten hyväksikäyttämiksi. Tarpeen on näin ollen lisätä sekä työperäiseen että seksiperäiseen ihmiskauppaan puuttumista, paljastamista ja tutkintaa. Laittomasti maassa oleskelevat hakeutuvat ensisijaisesti järjestöjen ja kirkon luokse, joten myös yhteistyö niiden kanssa on keskeistä.

Valiokunta korostaa, että toimintaympäristön muuttuessa on entistä tärkeämpää harkita, voidaanko joitakin tehtäviä siirtää pois poliisilta. Esimerkiksi Tampereella on onnistuneesti toteutettu rauhallisten päihtyneiden henkilöiden säilöönotto sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta. Selviämistila on poliisiaseman vieressä, johon tarvittaessa saa nopeasti apua poliisilta. Oleellisempaa on kuitenkin terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen ja läsnäolo, näin on voitu vähentää myös putkakuolemia. Poliisin ammattitaitoa ei myöskään välttämättä tarvita löytötavaroiden säilyttämiseen liittyvissä tehtävissä.

Esiin on syytä nostaa myös huoli toimitilakustannusten noususta. Vuoden 2017 lopussa valmistuu poliisin Senaatti-kiinteistöiltä tilaama katselmus toimitilojen lähivuosien remontointitarpeista. Useissa poliisin toimitiloissa on jo paljastunut mittavia sisäilmaongelmia, ja tilanne on valiokunnan saaman selvityksen mukaan huolestuttava.

Valiokunta kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että poliisit, kuten muutkin virkamiehet, ovat joutuneet lisääntyvässä määrin virkatehtäviensä vuoksi laittomien toimien kohteeksi. Tällaisten toimien mahdollisuus tulee minimoida. Virkamiehen yksityisyyden suojaamiseksi on valiokunnan mielestä harkittava nykyistä laajempaa tunnistelaatan käyttöä nimilaatan sijaan. Lisäksi rangaistuksia arvioitaessa tulee selvittää, miten rikoslain yksityiselämää, kotirauhaa ja kunniaa suojaavia kriminalisointeja voidaan hyödyntää.

Valiokunta lisää momentille yhteensä 470 000 euroa, josta 250 000 euroa osoitetaan huumausaineiden katukaupan valvontaan ja ulkomaalaisvalvontaan kadonneiden henkilöiden tavoittamiseksi ja 220 000 euroa poliisilaitosten koulupoliisitoiminnan turvaamiseen ja kehittämiseen kohdennettuna eri poliisilaitoksille.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 726 152 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 §:n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 9 225 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 5 497 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista, 2 719 000 euroa välttämättömistä EU-puheenjohtajuuskauden johdosta tehtävistä kalusto- ja välinehankinnoista, 569 000 euroa Jyväskylän poliisivankilan väistötiloihin liittyvistä menoista ja 300 000 euroa satamien valvontakamerajärjestelmien lisäämisestä laivaliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi 140 000 euroa aiheutuu kalustomenosta, mikä liittyy Öljysuojarahaston vuonna 2017 myöntämään ja vuonna 2017 talousarvion momentille 12.26.99 tuloutettuun vastaavaan määrään.


2018 I lisätalousarvio 9 225 000
2018 talousarvio 726 152 000
2017 tilinpäätös 696 678 000
2016 tilinpäätös 730 286 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 9 225 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 692 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu heinäkuussa pidetyn päämiestapaamisen ylimääräisistä kustannuksista poliisille.


2018 II lisätalousarvio 2 692 000
2018 I lisätalousarvio 9 225 000
2018 talousarvio 726 152 000
2017 tilinpäätös 696 678 000
2016 tilinpäätös 730 286 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 692 000 euroa.

02. Suojelupoliisin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 141 000 euroa.

Selvitysosa:Sisäministeriö asettaa Suojelupoliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet:

Suojelupoliisin keskeisenä tavoitteena on estää ennalta sellaisia tekoja ja hankkeita, jotka voivat vaarantaa kansallista turvallisuutta. Lisäksi virasto tuottaa ennakoivaa ja merkityksellistä tiedustelutietoa valtionjohdon päätöksenteon tueksi ja yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi.

Kansallisen turvallisuuden takaaminen voimakkaasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää Suojelupoliisin toimintaedellytysten varmistamista ja suorituskyvyn kehittämistä. Valmisteilla oleva uusi tiedustelulainsäädäntö auttaa virastoa vastaamaan uusiin vaatimuksiin. Uusien toimivaltuuksien edellyttämiä lisäresursseja arvioidaan syksyllä 2017.

Tiedonhankinta ja vahva tiedustelukyky

Terrorismintorjunnan toimintaympäristön nopea muutos asettaa koko viraston toiminnalle aiempaa suurempia vaatimuksia. Terrorismintorjunnan pääpaino on Suomea ja Suomen intressejä vastaan suunnattujen radikaali-islamististen terrorististen hankkeiden ennalta estämisessä.

Myös vastatiedustelun toimintaympäristö on muuttunut nopeasti teknisen kehityksen ja maailmanpoliittisen tilanteen takia. Vastatiedustelun tavoitteena on tunnistaa Suomeen kohdistuvat uhkat ennakolta ja estää niiden toteutuminen.

Viraston tiedonhankintaa ohjaavien tiedonhankintaprioriteettien ajantasaisuus varmistetaan ja vuoden 2018 prioriteetit määritellään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön mahdollisesti aiheuttamat muutokset.

Toimivat kumppanuudet

Suojelupoliisi kehittää yhteistoimintaa kumppaneidensa kanssa luodakseen entistä paremmat edellytykset operatiiviselle toiminnalle ja ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa tukevalle raportoinnille.

Turvallisuustyö

Suojelupoliisi parantaa turvallisuusselvitysmenettelyiden vaikuttavuutta pystyäkseen entistä paremmin ennalta estämään kansalliseen turvallisuuteen ja Suomelle merkitykselliseen elinkeinotoimintaan kohdistuvia uhkia. Uutta turvallisuusselvitysrekisteriä kehitetään toimivaksi ja tehokkuutta edistäväksi osaksi turvallisuusselvitysmenettelyjä.

Uudistuminen

Uuden tiedustelulainsäädännön myötä Suojelupoliisin toiminnassa painottuu entistä enemmän tiedustelullinen ulottuvuus. Suojelupoliisi valmistautuu uusiin toimivaltuuksiin uudistamalla toimintatapojaan kokonaisvaltaisen suunnitelman mukaisesti. Vuonna 2016 hyväksytyn viraston strategian toimeenpano jatkuu. SSK-hankkeella kehitetään viraston tiedonkäsittelyä ja suorituskykyä valtiovarainministeriön kanssa tehdyn tuottavuussopimuksen mukaisesti.

Henkiset voimavarat

Suojelupoliisi alkaa toteuttaa vuonna 2017 laadittua henkilöstöstrategiaansa, jonka avulla varmistetaan viraston toimintaedellytykset nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Virasto kouluttaa järjestelmällisesti ja erillisen suunnitelman mukaisesti työntekijöitään ottaen huomioon uuden tiedustelulainsäädännön vaatimukset. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan muutosprosessissa.

Suojelupoliisi 2016
toteutuma
2017
arvio
2018
tavoite
       
Taloudellisuus      
Toimintamenomääräraha (operatiivinen), 1 000 euroa 17 580 22 255 24 900
Toiminnan henkilötyövuodet 233 260 300
Toiminnan kustannukset (ml. tukitoiminnot), 1 000 euroa 21 731 27 391 30 141
Suoritteet      
Turvallisuusinformaatiotilaisuudet, kpl 298 200 200
Turvallisuusselvitykset, kpl 61 864 50 000 45 000
Kansalaisuusasialausunnot, kpl 78 100 100
Oleskelu- ja työlupahakemuksia koskevat lausunnot, kpl 517 400 400
Viisumihakemuksia koskevat lausunnot, kpl 9 090 8 500 8 500
Tuotetut raportit, kpl 117 140 140
Henkiset voimavarat      
Henkilötyövuodet 288 320 365
Poliisimiehet, htv 161 175 195
Muu henkilöstö, htv 127 145 170
Sairauspoissaolot, pv/htv 5,8 7,5 7,5
Työtyytyväisyysindeksi - 3,5 3,5

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 24 791 30 001 33 051
Bruttotulot 3 198 2 610 2 910
Nettomenot 21 593 27 391 30 141
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta -    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 2 416    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Operatiivisen suorituskyvyn lisääminen, terrorismin torjunta 2 500
Supon SSK-hanke (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -5 950
Supon SSK-hanke (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 4 389
Uudet uhkat ja toimintaympäristön muutos (sisäisen turvallisuuden parantaminen) 2 000
Väkivaltaisten ääriliikkeiden laittoman toiminnan torjuminen -1 500
Ydintoimintojen turvaaminen 1 500
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -9
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -4
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -15
Toimintamenosäästö (HO 2015) -89
Työajan pidentäminen (Kiky) -26
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -31
Vuokrien indeksikorotus 6
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -9
Yhteensä 2 750

2018 talousarvio 30 141 000
2017 I lisätalousarvio 200 000
2017 talousarvio 27 391 000
2016 tilinpäätös 24 009 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 341 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 30 141 000 euroon nähden on 3 200 000 euroa, mistä 2 000 000 euroa aiheutuu kertamenosta siviilitiedustelun valmiuksien kohentamiseen ja terrorismin torjunnan kalusto- ja laitteistoinvestointeihin, 600 000 euroa turvallisuusselvityslain muutoksen aiheuttamista turvallisuusselvitysten kustannusten kattamisesta sekä 460 000 euroa toimitilojen vuokrakustannuksista ja 140 000 euroa muuttokustannuksista.


2018 talousarvio 33 341 000
2017 I lisätalousarvio 200 000
2017 talousarvio 27 391 000
2016 tilinpäätös 24 009 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 33,341 milj. euroa, joka 5,95 milj. euroa suurempi kuin vuoden 2017 varsinaisessa talousarviossa. Kevään 2017 kehyspäätöksen mukaisesti suojelupoliisille osoitetaan tasokorotuksena 3,5 milj. euroa ja syksyn kertaluonteisena lisäyksenä 5,7 milj. euroa.

Valiokunta pitää lisäyksiä tarpeellisina ja toteaa saamansa selvityksen perusteella niiden muodostavan hyvän pohjan viraston kehittämiselle muuttuvassa toimintaympäristössä. Turvallisuusympäristön muutokset ovat vaikuttaneet suojelupoliisissa kaikkiin sen sektoreihin, kuten terrorismin torjuntaan, laittoman tiedustelun torjuntaan sekä tiedustelutiedon tuottamiseen yhteiskunnan turvallisuuden edistämiseksi ja valtionjohdon päätöksenteon tueksi. Suojelupoliisin resursseja tulee parantaa pitkäjänteisesti, jotta se kykenee suoriutumaan tehtävistään.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 33 341 000 euroa.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 536 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 216 000 euroa aiheutuu palkkausten tarkistuksista ja 1 320 000 euroa tietoliikennetiedustelun infrastruktuurin perustan rakentamisesta.


2018 I lisätalousarvio 1 536 000
2018 talousarvio 33 341 000
2017 tilinpäätös 27 591 000
2016 tilinpäätös 24 009 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 1 536 000 euroa.

20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Maasta poistamiskuljetukset 4 868 000
Tulkkaus- ja käännöspalvelut 1 750 000
Noutokuljetukset 250 000
Henkilöllisyyden selvittäminen 300 000
Valmiusryhmän käyttö 2 000 000
Yhteensä 9 168 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -8 498
Yhteensä -8 498

Momentin määräraha on muutettu kaksivuotiseksi siirtomäärärahaksi.


2018 talousarvio 9 168 000
2017 talousarvio 17 666 000
2016 tilinpäätös 9 696 162

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Määrärahaa saa käyttää:

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin.

Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohta 2) korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdan 2).

Perustelujen täydennys johtuu siitä, että kaikki poliisin maastapoistamat henkilöt eivät ole turvapaikanhakijoita.


2018 talousarvio 9 168 000
2017 talousarvio 17 666 000
2016 tilinpäätös 9 696 162

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Momentille esitetään 9,168 milj. euroa, joka on 8,498 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2017. Suurin osa momentin määrärahasta käytetään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden poistamiseen Suomesta.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että palautusjärjestelmä on toimiva, jotta laiton maassa olo ei lisäänny. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen jääminen Suomeen päätöksestä huolimatta rapauttaa järjestelmää ja sen uskottavuutta sekä lisää sisäisen turvallisuuden riskejä. Palautettavien henkilöiden määrä on kasvava, ja keskeistä palautusten onnistumisessa on kohdemaan suhtautuminen. Valiokunta kannustaakin hallitusta edelleen solmimaan palautussopimuksia kohdemaiden kanssa. Erityisen tärkeää sisäministeriön mukaan on saada toimiva palautussopimus Irakin kanssa.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 9 168 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin

2) turvapaikanhakijoiden ja maastapoistettavien tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin

3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin

4) maasta poistettavien identifioinnista ja tarvittavien matkustusasiakirjojen hankinnoista aiheutuviin menoihin

5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen.

21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa, vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa tai vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2017, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2018.

Selvitysosa:Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia.

Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2013—2019 ja valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 20 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2013—2019 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan ja sitä tarkentavien ministeriöiden välisten sopimusten mukaisesti. Lisäksi hankkeen toteuttamista tuetaan ISF-P -rahastosta saadulla 1,5 milj. euron EU-rahoituksella.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2018 Yhteensä
vuodesta 2018
lähtien
     
Turvallisuusviranomaisten yhteinen kenttäjohtojärjestelmä    
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 1 000 1 000
Menot yhteensä 1 000 1 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos -3 000
Yhteensä -3 000

2018 talousarvio 1 000 000
2017 I lisätalousarvio
2017 talousarvio 4 000 000
2016 tilinpäätös 12 922 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää enintään 10 henkilötyövuotta vastaavan projektihenkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten, palkkausmenoihin.

Momentille nettobudjetoidaan hankkeen saama EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta myönnetty tukiosuus.

Valtuus

Mikäli vuoden 2013 talousarviossa, vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa tai vuoden 2017 ensimmäisessä lisätalousarviossa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2017, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna 2018.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Poliisihallitus oikeutetaan tekemään KEJO-hankkeen toteuttamiseksi sopimuksia enintään 1 792 000 eurolla.

Selvitysosa:Valtuuden lisäys aiheutuu aiemmin myönnetyn valtuuden uudelleenbudjetoinnista. KEJO-järjestelmän hankintaan on vuoden 2013 talousarviossa myönnetty valtuutta 15 000 000 euroa ja vuoden 2014 kolmannessa lisätalousarviossa 5 000 000 euroa, joista aiheutuvat menot ovat jääneet aiottua pienemmiksi. Uusien, hankkeen etenemiseen tarvittavien sopimusten tekemiseksi on vuoden 2017 kolmannessa lisätalousarviossa myönnetty uutta valtuutta 1 792 000 euroa, joka on jäänyt kokonaisuudessaan käyttämättä sopimusten viivästymisen johdosta.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 1 000 000
2017 tilinpäätös 5 792 000
2016 tilinpäätös 12 922 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Valtuus

Momentin perusteluja täydennetään siten, että Poliisihallitus oikeutetaan tekemään KEJO-hankkeen toteuttamiseksi sopimuksia enintään 1 792 000 eurolla.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa.

Selvitysosa:Määrärahan peruuttaminen on otettu huomioon momentin 12.39.04 tuloarviossa.

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 I lisätalousarvio
2018 talousarvio 1 000 000
2017 tilinpäätös 5 792 000
2016 tilinpäätös 12 922 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Vuoden 2016 talousarviossa myönnetystä kolmevuotisesta siirtomäärärahasta peruutetaan 4 000 000 euroa.