Talousarvioesitys 2019
Selvitysosa:Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan joko peruspäivärahana tai ansiopäivärahana. Päivärahan edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen, joka edellyttää 26 viikon työhistoriaa. Myös Suomesta toiseen EU- tai ETA-maahan työnhakijaksi lähtevä työtön voi saada työttömyyspäivärahaa kolmen kuukauden ajan. Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät työssäoloehdon puuttumisen vuoksi ole oikeutettuja päivärahaan tai joiden oikeus päivärahaan on päättynyt.
Työttömyysturvan tavoitteena on kohtuullisen taloudellisen toimeentulon takaaminen kaikille työttömille. Kohtuullinen toimeentulo määritellään vähimmäistoimeentulona ja suhteessa aikaisempiin tuloihin. Työttömyysturvaa on kehitetty siten, että se kannustaa aktiivisuuteen ja työllistymiseen. Työllistymisen edistämiseksi työttömyysturvassa on 300 euron suojaosa. Sen ylittävät työtulot sovitellaan työttömyysetuuden kanssa siten, että puolet tulosta vähennetään etuudesta. Etuus yhdessä työtulojen kanssa voi enimmillään olla etuuden perusteena olevien tulojen suuruinen. Lisäksi on helpotettu yritystoiminnan aloittamista työttömyyden aikana siten, että yrittäjyyden päätoimisuutta ei arvioida ensimmäisten neljän kuukauden aikana.
Työttömyysetuutta maksetaan paitsi työttömyyden myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Tällöin hakijalle maksetaan sitä työttömyysetuutta, johon hänellä työttömänä ollessaan olisi oikeus. Työttömiä, irtisanottuja ja lomautettuja kannustetaan osallistumaan koulutukseen tai muihin työllistymistä tukeviin toimiin, jotta mahdollisuudet nopeaan uudelleen työllistymiseen paranevat. Ansio-osaa maksetaan korotettuna työllistymistä edistävien toimien ajalta. Työllistymistä edistävien toimien ajalta maksetaan lisäksi kulukorvausta. Lisäksi työttömiä kannustetaan ammatillisten valmiuksien parantamiseen tai yritystoiminnan aloittamista tukeviin opintoihin mahdollistamalla lyhytkestoinen päätoiminen opiskelu työttömyyden aikana.
Työelämän muutoksiin vastaamiseksi ammattitaitoa on pidettävä yllä ja tarvittaessa on varauduttava sen muokkaamiseksi uusiin tehtäviin sopivaksi. Työssä oleville maksettavan aikuiskoulutustuen tavoitteena on edistää työssä olevien työelämän tarpeista lähtevää osaamista ja elinikäistä oppimista, jolla samalla ennaltaehkäistään työttömyyttä. Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Työllisyysrahasto rahoittaa palkansaajan aikuiskoulutustuen kokonaisuudessaan. Yrittäjän aikuiskoulutustuki maksetaan perusosan suuruisena, jonka valtio rahoittaa. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on henkilön työkyvyn säilyttäminen tai palauttaminen. Kunta järjestää pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea ja toimeentulotukea saaville henkilöille kuntouttavaa työtoimintaa työllistymisen edistämiseksi.
Ikääntyvän työvoiman työssä pysymistä on edistetty nostamalla lisäpäiväoikeuden ikäraja 61 vuoteen vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneillä.
Vuorottelukorvausta maksetaan työntekijälle, joka siirtyy vuorotteluvapaalle työnantajan palkatessa työttömän henkilön vastaavaksi ajaksi.
Toiminnan laajuus 2017—2019
2017 toteutunut |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
Työttömyysaste (%) | 8,6 | 8,1 | 7,8 |
Kuntouttava työtoiminta | |||
Toimintaan osallistuvat henkilöt keskimäärin vuodessa | 35 000 | 35 000 | 40 000 |
Toimintapäiviä keskimäärin vuodessa/osallistuja | 90 | 70 | 70 |
Ansiopäiväraha | |||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 141 112 | 125 000 | 115 000 |
Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 36,4 | 31,7 | 29,4 |
— työttömyysajalta | 33,0 | 28,5 | 26,4 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yht. | 3,4 | 3,2 | 3,0 |
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 63,8 | 64,4 | 65,2 |
Peruspäiväraha | |||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 33 233 | 30 000 | 26 000 |
Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 8,9 | 7,6 | 6,7 |
— työttömyysajalta | 7,7 | 6,3 | 5,4 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 1,2 | 1,3 | 1,3 |
Keskimääräinen päiväraha (€/pv) | 32,1 | 31,4 | 31,2 |
Työmarkkinatuki | |||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 198 600 | 192 000 | 190 000 |
Korvauspäiviä yht. milj. kpl | 52,0 | 50,0 | 49,9 |
— työttömyysajalta | 36,7 | 35,3 | 35,2 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 15,3 | 14,7 | 14,4 |
Keskimääräinen työmarkkinatuki (€/pv) | 32,8 | 32,7 | 32,5 |
Vuorottelukorvaus | |||
Saajia keskimäärin kuukaudessa | 2 961 | 3 000 | 3 000 |
Korvauspäiviä ansioturvassa, milj. kpl | 0,8 | 0,8 | 0,8 |
Korvauspäiviä perusturvassa, milj. kpl | 0,0 | 0,0 | 0,0 |
Keskimääräinen korvaus ansioturvassa (€/pv) | 55,9 | 56,5 | 57,2 |
Keskimääräinen korvaus perusturvassa (€/pv) | 23,0 | 23,2 | 23,5 |
31. Valtion korvaus kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 26 840 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) mukaisen valtion korvauksen maksamiseen kunnille kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä.
Määräraha budjetoidaan suoriteperusteisena.
Selvitysosa:Kunnalle maksettava korvaus on 10,09 euroa toimintapäivää ja toimintaan osallistujaa kohti. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia arvioidaan olevan vuonna 2019 noin 40 000 henkilöä ja toimintapäiviä arvioidaan olevan keskimäärin 70 osallistujaa kohti. Valtion korvausta maksetaan jokaisesta kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvasta niiltä päiviltä, joina henkilö osallistuu kuntouttavaan työtoimintaan, kuitenkin enintään neljältä päivältä viikossa.
2019 talousarvio | 26 840 000 |
2018 talousarvio | 26 840 000 |
2017 tilinpäätös | 20 095 649 |
50. Valtionosuus työttömyysetuuksien ansioturvasta ja vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 816 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) mukaisen ansiopäivärahan rahoittamiseen siten kuin työttömyysetuuksien rahoittamisesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyyskassalaissa (603/1984) on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa (916/2012) tarkoitettujen kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyyskassojen hallintokuluosuuden maksamiseen työttömyyskassalain (603/1984) mukaisesti
4) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
5) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan työttömyyspäivärahan valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Ansiopäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Ansiopäivärahan rahoittavat Työllisyysrahasto, työttömyyskassat ja valtio. Palkansaajien päivärahoista työttömyyskassojen osuus on pääsääntöisesti 5,5 % kuitenkin siten, että ansioturvan korotusosat ja muutosturvalisät Työllisyysrahasto rahoittaa kokonaan. Valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja rahasto loppuosan. Valtio ei osallistu lomautusajalta eikä ns. lisäpäiviltä maksettavien päivärahojen eikä myöskään lapsikorotusten rahoitukseen. Yrittäjien päivärahoista valtio rahoittaa peruspäivärahaa vastaavan osuuden ja lapsikorotukset, yrittäjäkassat rahoittavat loppuosan. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset.
Vuorottelukorvaus rahoitetaan samoin kuin vastaavat työttömyysetuudet. Valtionosuus kassan jäsenille maksetuista korvauksista vastaa peruspäivärahan osuutta täydestä ansiopäivärahasta.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen, jolla edistetään yrittäjien ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista muuttamalla työttömyyskassan jäsenyyttä koskevia säännöksiä niin, että itsensä virheellisesti palkansaajakassassa vakuuttanut työttömyysturvalain mukainen yrittäjä voi takautuvasti siirtää jäsenyyden yrittäjiä vakuuttavaan työttömyyskassaan. Tähän tarkoitukseen on varattu 10 000 000 euroa.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työttömyysturvan sääntöjä lyhytkestoisen työn vastaanottamisen edistämiseksi kehitetään. Muutokset lisäävät valtion kustannuksia korkeintaan 20 000 000 eurolla.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuus maksetuista päivärahoista | |
— työttömyysajalta | 620 900 000 |
— työllistymistä edeltävien palvelujen ajalta | 82 000 000 |
Palkkatuet ja starttirahat | 48 000 000 |
Kulukorvaukset | 25 000 000 |
Valtionosuus hallintokuluihin | 14 000 000 |
Vuorottelukorvaus | 26 100 000 |
Yhteensä | 816 000 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysturvalla | 1 400 |
Palkkatuen arvioitu käyttö | -11 600 |
Siirto momentilta 33.20.56 | 26 100 |
Tarvearvion muutos | -235 100 |
Työn vastaanottamisen kannustimien parantaminen | 20 000 |
Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva | 10 000 |
Yhteensä | -189 200 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 816 000 000 |
2018 talousarvio | 1 005 200 000 |
2017 tilinpäätös | 983 911 277 |
(51.) Valtionosuus peruspäivärahasta (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentille 33.20.52 | -42 400 |
Yhteensä | -42 400 |
2018 talousarvio | 42 400 000 |
2017 tilinpäätös | 95 356 992 |
52. Valtionosuus työttömyysetuuksien perusturvasta (arviomääräraha)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 513 400 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) työttömyysturvalain (1290/2002) sekä kotoutumisen edistämisestä annetun lain (1386/2010) perusteella maksettavien peruspäivärahan tai työmarkkinatuen ja niihin liittyvien lapsikorotusten ja työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavien korotusosien maksamiseen siten kuin työttömyysturvalaissa on säädetty valtion osuudesta
2) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten lakisääteisten kulukorvausten rahoittamiseen työttömyysturvalain mukaisesti
3) työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun perusteella maksettavaan liikkuvuusavustukseen
4) vuorotteluvapaalain (1305/2002) mukaisen vuorottelukorvauksen valtion osuuden maksamiseen siten, kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) säädetään valtionosuudesta.
Määrärahaa saa käyttää julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain perusteella valtiolle työllistämisen, työnantajalle maksettavan palkkatuen ja yrittäjäksi ryhtyvälle maksettavan starttirahan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen valtionosuutta vastaavan osuuden maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki ja starttiraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:Peruspäivärahaa maksetaan sekä työttömyyden että työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Peruspäiväraha ja siihen liittyvä lapsikorotus sekä korotusosa rahoitetaan valtion varoista ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun tuotosta. Valtio rahoittaa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettavat kulukorvaukset. Työttömyysvakuutusmaksu, joka peritään työttömyyskassoihin kuulumattomilta henkilöiltä, tilitetään Kansaneläkelaitokselle.
Kunnat ja valtio rahoittavat puoliksi työttömyyden perusteella vähintään 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen. Kuntien rahoitusosuus on 70 prosenttia työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden työttömyysaikaisen työmarkkinatuen osalta. Muun työmarkkinatuen valtio rahoittaa kokonaan. Lisäksi valtio huolehtii Kansaneläkelaitoksen maksuvalmiudesta työmarkkinatuen osalta (maksuvalmiussuoritus).
Vuorottelukorvaukset rahoitetaan kuten vastaavat työttömyysetuudet. Kassaan kuulumattomien henkilöiden vuorottelukorvaukset valtio rahoittaa kokonaan.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen työttömyysetuuksista annetun lain muuttamisesta, jolla vahvistetaan työttömyysvakuutusmaksut vuodelle 2019.
Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen peruspäivärahan rahoitukseen ohjattavasta palkansaajan työttömyysvakuutusmaksukertymän määrästä.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Työmarkkinatuet | |
— työttömyysajalta | 1 125 500 000 |
— kuntien rahoitusosuus | -368 500 000 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 493 000 000 |
— kulukorvaukset | 96 000 000 |
— liikkuvuusavustus | 2 000 000 |
— palkkatuki | 129 000 000 |
— korotusosa | 30 000 000 |
Työmarkkinatuki yhteensä | 1 507 000 000 |
Peruspäiväraha | |
— työttömyysajalta | 163 000 000 |
— työllistymistä edistävien palvelujen ajalta | 3 000 000 |
— korotusosa | 37 600 000 |
— kulukorvaus | 6 300 000 |
— palkkatuki | 17 000 000 |
Palkansaajan tt-maksun osuus | -220 600 000 |
Peruspäiväraha yhteensä | 6 300 000 |
Vuorottelukorvaus | 100 000 |
Yhteensä | 1 513 400 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lyhytkestoinen opiskelu työttömyysturvalla | 3 500 |
Palkansaajan työttömyysvakuutusmaksuosuuden muutos | -48 400 |
Palkkatukien arvioitu käyttö | -64 400 |
Siirto momentilta 33.20.51 | 42 400 |
Siirto momentilta 33.20.56 | 100 |
Tarvearvion muutos | 16 900 |
Yhteensä | -49 900 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 1 513 400 000 |
2018 talousarvio | 1 563 300 000 |
2017 tilinpäätös | 1 495 980 710 |
55. Valtionosuudet Työllisyysrahastolle (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 3 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää aikuiskoulutustuesta annetun lain (1276/2000) mukaisen valtionosuuden maksamiseen.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan yrittäjien aikuiskoulutustuki. Lisäksi valtio suorittaa valtion palveluksessa olevan henkilöstön osalta Työllisyysrahastolle sen tilinpäätöksessä vahvistetut valtion henkilöstölle myönnetyistä ammattitutkintostipendeistä aiheutuneet kustannukset.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tarvearvion muutos | 20 |
Yhteensä | 20 |
Momentin nimike on muutettu.
2019 talousarvio | 3 750 000 |
2018 talousarvio | 3 730 000 |
2017 tilinpäätös | 53 000 000 |
(56.) Valtionosuus vuorottelukorvauksesta (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Siirto momentille 33.20.50 | -26 100 |
Siirto momentille 33.20.52 | -100 |
Tarvearvion muutos | 100 |
Yhteensä | -26 100 |
2018 talousarvio | 26 100 000 |
2017 tilinpäätös | 19 000 004 |