Talousarvioesitys 2019
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Edistetään opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia 2025 mukaisia yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamista edistetään erityisesti taide- ja taiteilija-, kulttuuriperintö-, kirjasto-, kulttuurivienti-, tekijänoikeus- ja audiovisuaalisen politiikan keinoilla.
- — Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat
- — Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
- — Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen
Luova työ ja tuotanto: Taiteellisen ja muun luovan työn tekemisen edellytykset parantuvat ja tuotannon sekä jakelun muodot monipuolistuvat
Luovan työn ja taiteellisen ilmaisun muodot ovat monipuolistuneet ja toimintaympäristö muuttunut. Taiteen alat, niiden toimintamuodot ja rakenteet poikkeavat toisistaan. Taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden asema työmarkkinoilla vaihtelee riippuen siitä, tehdäänkö työtä ammatinharjoittajina, työntekijöinä, yrittäjinä tai itsensä työllistäjinä. Taiteilijoiden toimeentulo on jäänyt jälkeen muun väestön tulotason kehityksestä. Taiteilija-apurahojen määrä ja koko on pysynyt pitkään entisellä tasolla tai heikentynyt ottaen huomioon yleinen kustannustason nousu. Tarvitaan toimia, joilla vahvistetaan taiteilijan toimeentuloa ja asemaa työmarkkinoilla.
Luovan alan yritysten tarpeet eivät tule riittävästi huomioiduiksi julkisen toiminnan rahoitus- ja tukijärjestelmissä. Luovan osaamisen laajempi hyödyntäminen lisäisi osaltaan taiteilijoiden ja luovan työn tekijöiden toimeentulomahdollisuuksia.
Globalisaatio lisää kilpailua mutta myös uudenlaisia mahdollisuuksia taide- ja kulttuurituotteiden markkinoilla. Tarvitaan toimenpiteitä, jotka vahvistavat suomalaisten toimijoiden edellytyksiä pärjätä globaaleilla markkinoilla.
- — Taiteellisen ja luovan työn edellytykset parantuvat toteuttamalla taiteilijan toimeentuloa ja työmarkkina-asemaa parantavia toimenpiteitä.
Mittari: Päätetään taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämisen suuntaviivat, keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet v. 2018 valmistuvien työryhmäehdotusten pohjalta.
- — Kulttuurisisältöjen tuotekehityksen, viennin ja kansainvälistymisen sekä kulttuurimatkailun edellytykset parantuvat toimeenpanemalla hallituksen päätöstä luovien alojen vahvistamisesta.
Mittari: Toteutetut toimenpiteet, tuettujen hankkeiden ja demojen lukumäärä.
Tavoitteeseen liittyvät tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
Taiteilijat | ||||
— vuosiapurahan saajien/hakemusten määrä | 305/2 559 | 271/2 268 | 300/2 500 | 300/2 500 |
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Taiteen edistämiskeskuksen valtakunnallisten apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % | 51/59 |
52/57 | 52/57 | 52/57 |
— pääkaupunkiseudulla asuvien osuus kaikista Taiteen edistämiskeskuksen apurahojen hakijoista/saajista (sis. yhteisöt), % | 46/51 |
46/48 | 46/48 | 46/48 |
— taiteilijaeläkkeiden kokonaismäärä (31.12.) | 1 071 | 1 076 | 1 070 | 1 070 |
— uusien taiteilijaeläkkeiden saajien määrä suhteessa hakijoiden määrään, % | 11,71 | 11,80 | 11,50 | 11,50 |
— taidealan ammattien työttömät työnhakijat | 8 412 | - | 8 300 | 8 300 |
Kulttuurin toimiala | ||||
— kulttuuriammateissa päätyössään toimivat (työvoimatutkimus) | 126 300 | - | 126 000 | 126 000 |
— kulttuurialan yritysten toimipaikat | 21 282 | - | 21 000 | 21 000 |
— kulttuurialan yritysten henkilöstö | 55 213 | - | 55 000 | 55 000 |
— kulttuurialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 13,7 | - | 13,9 | 14,0 |
— pelialan yritysten liikevaihto (mrd. euroa) | 2,5 | 2,6 | 2,7 | 2,8 |
Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin: Osallisuus kulttuuriin lisääntyy ja eri väestöryhmien erot osallistumisessa kaventuvat
Taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen on tärkeää yhteiskunnan monimuotoistuessa ja alueiden erilaistuessa. Osallisuus kulttuuriin edellyttää kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet takaavia taide- ja kulttuuripalveluja. Kulttuuripalvelujen tuottamiseen ja levittämiseen tarvitaan uudenlaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken sekä uusia malleja erityisesti vähän kulttuuripalveluja käyttävien tavoittamiseksi. Myös digitaalisia palveluja sekä digitaalisuuden hyödyntämistä kulttuurialan toimijoiden yleisötyössä on tarpeen kehittää.
Kuntien välillä on eroja kulttuuripalveluissa ja taide- ja kulttuurilähtöisten hyvinvointipalveluiden tarjonnassa. Uudistettaessa kuntien kulttuuritoimintaa koskevaa lakia tarkoituksena on vahvistaa kulttuurin asemaa kuntien toiminnassa ja palveluissa. Yleisten kirjastojen toimintoja ja palveluja kehitetään vuonna 2017 voimaan astuneen yleisiä kirjastoja koskevan lain pohjalta. Alueellisesti kattavaa ja monimuotoista taide- ja kulttuurifestivaalitoimintaa edistetään vuoteen 2025 ulottuvan toimintaohjelman mukaisesti.
- — Taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö pysyy vähintään vakiintuneella tasolla.
Tavoitteeseen liittyvät mittarit | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
Kansalliset taidelaitokset | ||||
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin esitysten määrä | 643 | 587 | 662 | 647 |
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin maksavat kävijät, 1 000 henk. | 229 | 229 | 230 | 230 |
— Suomen kansallisoopperan ja -baletin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 317 | 297 | 320 | 320 |
— Suomen Kansallisteatterin esitysten määrä | 1 203 | 1 274 | 1 200 | 1 220 |
— Suomen Kansallisteatterin maksavat kävijät, 1 000 henk. | 167 | 197 | 170 | 175 |
— Suomen Kansallisteatterin yleisökontaktit, 1 000 henk. | 175 | 213 | 190 | 195 |
— Kansallisgallerian kokoelma- ja erikoisnäyttelyiden määrä | 20 | 17 | 20 | 19 |
— Kansallisgallerian maksavat kävijät, 1 000 henk. | 773 | 794 | 720 | 760 |
— Kansallisgallerian yleisökontaktit, 1 000 henk. | 2 422 | 2 754 | 2 800 | 2 900 |
Valtionosuutta saavat teatterit, orkesterit ja museot | ||||
— teattereiden esitysten määrä | 12 409 | 12 600 | 12 600 | 12 600 |
— teattereiden kävijät, 1 000 henk. | 2 113 | 2 230 | 2 230 | 2 200 |
— orkestereiden konserttien määrä | 2 579 | 2 492 | 2 450 | 2 450 |
— orkestereiden konserttien kuulijat, 1 000 henk. | 906 | 940 | 930 | 930 |
— museoiden kävijät (VOS-museot ja muut päätoimisesti hoidetut museot), 1 000 henk. | 6 655 | 6 700 | 6 800 | 6 800 |
Elokuva | ||||
— Kotimaisten elokuvien teatteriensi-illat | 34 | 40 | 30 | 40 |
— kotimaisten elokuvien katsojat elokuvateattereissa, 1 000 henk. | 2 475 | 2 398 | 2 200 | 2 000 |
Yleiset kirjastot | ||||
— pää- ja sivukirjastojen määrä, kpl | 720 | 719 | 717 | 715 |
— yleisten kirjastojen kokonaislainaus, 1 000 kpl | 87 417 | 85 215 | 88 000 | 88 000 |
— fyysiset kirjastokäynnit, 1 000 kpl | 49 048 | 50 076 | 50 000 | 50 000 |
— kirjastojen verkkokäynnit, 1 000 kpl | 41 980 | 36 978 | 42 100 | 43 000 |
— kirjastojen järjestämien tapahtumien osallistujat, 1 000 henk. | 952 | 963 | 965 | 970 |
- — Koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen vakiintuu kunnissa ja varhaiskasvatusikäisten lasten taide- ja kulttuuriosallistuminen vahvistuu kärkihankkeen tulosten pohjalta.
Mittari: Valmistellaan esitys siitä, miten koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen saataisiin koskemaan kaikkia peruskoululaisia ja miten varhaiskasvatus voisi nykyistä enemmän tukea lasten kulttuurikompetenssin vahvistamista kärkihankekauden päättymisen jälkeen.
- — Hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuripalvelutoiminta vakiintuu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa.
Mittari: Taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen asiantuntijatyöryhmän esittämien jatkotoimenpiteiden toteutuminen.
Kulttuurin perusta ja elinvoimaisuus: Kulttuurin perusta on vahva ja elinvoimainen
Puolet toimialan valtion rahoituksesta rahoitetaan rahapelitoiminnan voittovaroin, minkä vuoksi on tärkeää turvata nykyisten tuotto-osuuksien mukaiset osuudet kulttuurin toimialan edunsaajille myös jatkossa.
Kulttuurin toimialan rahoitusjärjestelmien kehittämisessä on tärkeää pitää yllä tasapaino rahoituksen ennakoitavuuden ja joustavuuden välillä. Teattereita, orkestereita ja museoita koskevasta valtionosuusjärjestelmästä valmistui työryhmän muutosesitys vuonna 2018 em. lähtökohta huomioiden. Uudistusesitys koskee myös vapaita ryhmiä. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuspolitiikkaa kehitetään edelleen aiempaa strategisemmiksi.
Kulttuuriperintöalalla muinaismuistolaki on vuodelta 1963, ja se edellyttää ajantasaistamista. Uudistus on moniulotteinen, ja siinä on otettava huomioon mm. erilaisten ja eri aikakausia edustavien arkeologisten kulttuuriperintökohteiden suojelutarve, ihmisten perusoikeudet, maankäytön tarpeet ja prosessit sekä ympäristölainsäädännön periaatteet. Kulttuuriperinnön hyödyntämisen mahdollistaminen digitaalisessa muodossa edellyttää, että kulttuuriaineistojen digitointia jatketaan edelleen ja aineistot saatetaan laajasti käytettäviksi sekä niiden pitkäaikaissäilytys turvataan.
- — Museoiden rahoitusjärjestelmä uudistuu vuonna 2018 valmistuneen työryhmäesityksen pohjalta. Uudistus sisältää museolain kokonaisuudistamisen ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain muuttamisen. Myös Taiteen edistämiskeskuksen esittävän taiteen valtionavustusjärjestelmää uudistetaan.
Mittari: Hallituksen esitys annetaan vuonna 2018 ja uudistus tulee voimaan vuonna 2020.
- — Käynnistetään muinaismuistolain kokonaisuudistus.
Mittari: Esitys valmistuu vuonna 2021.
- — Kulttuuriperintöalan organisaatiot kartuttavat aineistojaan ja lisäävät niiden käyttöä toimien vuorovaikutuksessa eri yhteisöjen ja yksilöiden kanssa. Kulttuuriperintöaineistojen digitaalinen saatavuus, käyttö ja pitkäaikaissäilytys lisääntyvät.
Mittari: Digitaalisen kulttuuriperinnön Finna-palvelun karttuminen ja käyttö.
Finna -palvelu | 2015 toteutuma |
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
---|---|---|---|---|---|
Aineistoja tarjoavien organisaatioiden määrä | 106 | 207 | 230 | 340 | 310 |
Haettavissa oleva aineistomäärä | 10,2 milj. | 12,2 milj. | 13,6 milj. | 16 milj. | 17 milj. |
Verkossa saatavilla olevat aineistot | 1,2 milj. | 1,6 milj. | 1,9 milj. | 2,5 milj. | 2,5 milj. |
Verkkokäynnit | 2,7 milj. | 7,4 milj. | 23,6 milj. | 15 milj. | 40 milj |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Taiteen ja kulttuurin rahoitukseen esitetään noin 444 milj. euroa, joka on noin 15 milj. euroa kuluvaa vuotta vähemmän. Määrärahojen vähennys aiheutuu pääosin kertaluonteisten määrärahojen päättymisestä, mutta myös mm. valtionosuusteattereiden ja -orkestereiden rahoitus pienenee, kun henkilötyövuoden hinta alenee. Rahapelitoiminnan voittovarojen osuus kulttuurin ja taiteen rahoituksesta on noin 246 milj. euroa, jossa on 8 milj. euroa kasvua kuluvaan vuoteen verrattuna.
Kulttuurin valtionosuusjärjestelmän uudistus etenee siten, että julkisen talouden suunnitelmassa on varattu yhteensä 7 milj. euroa museoiden ja esittävän taiteen vapaiden ryhmien toimintaedellytyksien parantamiseen vuodesta 2020 lukien. Jo ensi vuoden talousarvioon sisältyy 1 milj. euron määräraha, joka kohdennetaan rahoituslain ulkopuolisen esittävän taiteen kentän avustuksiin. Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän osalta työryhmän ehdotukset ovat sen sijaan siirtyneet jatkovalmisteluun.
On myönteistä, että uudistuksen toimeenpanoon osoitetaan lisäresursseja, vaikka asiaa valmistelleen työryhmän toimeksiannon lähtökohtana oli, että uudistus toteutettaisiin valtiontaloudellisten vaikutusten kannalta kustannusneutraalisti. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on kuitenkin katsottu, että lisärahoitus ei vielä paranna toimintaedellytyksiä, koska toimijoita on paljon ja alan nykyisetkin resurssit ovat riittämättömät.
Valiokunta pitää tärkeänä, että esittävän taiteen vos-järjestelmän uudistustyö jatkuu ja että sen puitteissa löydetään ratkaisut, jotka parantavat toimijoiden toimintaedellytyksiä ja toiminnan monimuotoisuutta. Valiokunnan arvion mukaan uudistuksen toteuttaminen edellyttää lisäresursseja, minkä ohella on tärkeää, että uudistuksen kustannuksia ei kateta esim. vähentämällä Tampereen Työväen Teatterin rahoitusta. Ratkaisujen tulee tukea kulttuurilaitosten toimintaa, kulttuurin elinvoimaisuutta sekä esittävän taiteen eri alojen toimintamahdollisuuksia. Valiokunta katsoo, että ennen lopullisia päätöksiä on syytä laatia perusteelliset vaikutusarviot, jotta nähdään, miten ehdotetut muutokset vaikuttaisivat rahoitukseen.
Valiokunnan lausumaehdotus 1
Eduskunta edellyttää, että esittävän taiteen valtionosuusuudistuksen valmistelu etenee laaja-alaisesti ja että valmistelun yhteydessä arvioidaan huolellisesti eri mallien vaikutukset esittävän taiteen rahoitukseen ja toiminnan kehitykseen ja turvataan uudistukselle riittävät resurssit.
Kulttuurin kärkihankkeet. Kulttuurin kärkihankkeet päättyvät vuoden 2018 lopussa, mutta on myönteistä, että talousarvioesitykseen sisältyy 1 milj. euron määräraha kärkihankkeissa tehtyjen toimien vakiinnuttamiseksi. Saavutettujen tulosten juurruttaminen on tärkeää, sillä esim. kouluissa käynnistetyn harrastustunti-mallin tulokset ovat olleet erinomaisia. Myös prosenttitaiteen periaatteen laajentaminen sosiaali- ja terveydenhuoltoon on kärkihankkeen myötä edennyt, mutta toiminnan vakiinnuttaminen vaatii vielä jatkotyötä. Valiokunta korostaa kulttuurin merkitystä kansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä sekä myös alueellisen toimeliaisuuden ja työllisyyden vahvistajana.
Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä.Audiovisuaalisen alan kannustinjärjestelmä käynnistettiin vuoden 2017 talousarviossa, ja sen vuosibudjetti on 10 milj. euroa vuosina 2017—2019. Saadun selvityksen mukaan järjestelmästä on saatu hyviä kokemuksia. Sillä on ollut selkeä työllistävä vaikutus, ja se on parantanut osaamista, verkostoitumista sekä suomalaisten yritysten pääsyä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Tuotantokannustimen avulla tehtyjä tuotantoja on tehty eri puolilla maata ja ne ovat olleet siten myös alueellisesti tärkeitä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että kannustinjärjestelmän jatkuvuus varmistetaan ja huolehditaan siitä, että kannustin on kilpailukykyinen muiden maiden vastaaviin kannustimiin nähden.
01. Taiteen edistämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 115 000 euroa.
Selvitysosa:Taiteen edistämiskeskus edistää suomalaisen taiteen laatua, monimuotoisuutta, kansainvälistä tasoa ja uusiutumista sekä lisää taiteen ja kulttuurin saatavuutta ja saavutettavuutta. Viraston tehtävänä on taiteen ja kulttuurin edistäminen siltä osin kuin se ei kuulu muun viranomaisen tehtävään.
Taiteen edistämistä varten viraston yhteydessä toimii vertaisarviointia tekeviä luottamuselimiä, joita ovat valtion taidetoimikunnat sekä niiden yhteydessä toimivat jaostot, alueelliset taidetoimikunnat sekä Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta ja Kuvataiteen näyttöapurahalautakunta. Niiden tehtävänä on myöntää apurahoja, toimia oman toimialansa asiantuntijana ja osallistua viraston strategian laadintaan. Apurahojen jaossa laadullisten kriteerien lisäksi kiinnitetään huomiota hakijakunnan sukupuoli-, ikä-, kieli- ja alueelliseen jakaumaan sekä erityisesti nuorten taiteilijoiden asemaan apurahan hakijoina ja saajina.
Viraston yhteydessä toimivan taideneuvoston tehtävänä on päättää valtion taidetoimikuntien määrästä, niiden tarkemmista nimistä ja toimialoista. Taideneuvosto myös nimeää jäsenet valtion taidetoimikuntiin ja alueellisiin taidetoimikuntiin ja esittää taiteen akateemikon arvonimeä. Taideneuvosto voi tukea kokeilu- ja kehittämishankkeita.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Taiteen edistämiskeskukselle seuraavat tavoitteet:
- — Edistetään taiteilijoiden toimeentuloa ja työllisyyttä
- — Lisätään lasten ja nuorten osallistumista taiteeseen ja kulttuuriin
- — Lisätään taiteen ja kulttuurin moninaisuuden painoarvoa.
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
|
Valtionavustus- ja apurahahakemukset | 13 500 | 14 000 | 14 600 | 14 500 |
Myönteiset valtionavustus- ja apurahapäätökset | 3 595 | 3 369 | 2 800 | 3 500 |
Apuraha-/avustushakemuksen käsittelyaika (keskimäärin viikkoa) | 17 | 15 | 15 | 15 |
Tukimuotojen lukumäärä | 20 | 24 | 20 | 23 |
Lausunnot valtionavustushakemuksista | 350 | 0 | 100 | 0 |
Toimielinten lukumäärä | 37 | 24 | 24 | 24 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
---|---|---|---|---|
Henkilötyövuodet | 83 | 87 | 92 | 90 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,48 | 3,52 | 3,55 | Asetetaan vuonna 2018 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 4 326 | 3 976 | 4 125 |
Bruttotulot | 129 | 10 | 10 |
Nettomenot | 4 197 | 3 966 | 4 115 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 821 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 676 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tasomuutos viraston lisääntyneiden tehtävien perusteella (1 htv) | 65 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 15 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -9 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -5 |
Palkkausten tarkistukset | 98 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -21 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -9 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 27 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 2 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -3 |
Yhteensä | 149 |
2019 talousarvio | 4 115 000 |
2018 I lisätalousarvio | 29 000 |
2018 talousarvio | 3 966 000 |
2017 tilinpäätös | 4 052 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 115 000 euroa.
03. Suomenlinnan hoitokunnan toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Suomenlinnan hoitokunta vastaa Unescon maailmanperintöluetteloon otetun ja kansainvälisesti merkittävän Suomenlinnan rakennuskulttuurimuistomerkin restauroinnista, ylläpidosta ja kehittämisestä sekä kohteen perusinformaation tuottamisesta ja jakamisesta yleisölle.
Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on kulttuuriperintökokonaisuuden säilyttäminen kansallisten suojelutavoitteiden ja maailmanperintösopimuksen velvoittamalla tavalla.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Suomenlinnan hoitokunnalle seuraavat tavoitteet:
Tavoitteena on Suomenlinnan maailmanperintökohteen esimerkillinen hoito, ylläpito ja esittely siten, että linnoitusalue säilyy elinvoimaisena ja vetovoimaisena. Rakenteet ja rakennukset säilyvät edustavina, suunnittelun ja rakentamisen taso on hyvä ja asukkaiden sekä kävijöiden tyytyväisyys pysyy korkealla tasolla.
Vahvistetaan Suomenlinnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta sekä tehostetaan hoitokunnan vuokratilojen kunnossapitoa. Maailmanperintökohteen rakennuksia ja ympäristöä hoidetaan kestävästi.
Tavoitteena on Suomenlinnan kunnostusohjelman (2019—2022) mukaisesti vajaakäytössä olevien tai korjauksen takia tyhjillään olevien huoneistojen käyttökuntoon saattaminen. Tavoitteena on vuokratuottojen kasvu sekä 95 prosentin käyttöaste vuokra-asunnoissa. Huoneistojen vuokria korotetaan tulosopimuksen ja Suomenlinnan hoitokunnan johtokunnan tekemien linjausten mukaisesti siten, että vuokrien jälkeenjääneisyys suhteessa yleiseen vuokratasoon kurotaan asteittain umpeen. Tarkoitus on, että perittävät vuokrat tulevat osaltaan kattamaan kiinteistöjen ylläpidon ja kiinteistökustannusten nousun aiheuttamat kustannukset.
Maailmanperintökohteen tunnetuksi tekemisessä noudatetaan Unescon edellyttämän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisia toimia.
2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
|
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Suomenlinnan paikallistaloudellinen vaikutus (milj. euroa) | 40 | 40 | 50 | 50 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Vuokra-asuntojen käyttöaste, % | 95 | 94 | 97 | 95 |
Vuokratuotot, kasvu % | 0,8 | -1,0 | asuinhuoneistojen vuokria korotetaan enintään 15 | asetetaan vuonna 2018 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Henkilötyövuodet | 76,1 | 76,8 | 79 | 79 |
Työtyytyväisyysindeksi (VMbaro) | 3,5 | 3,7 | 3,7 | 3,8 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 8 219 | 8 762 | 8 594 |
Bruttotulot | 6 418 | 6 485 | 6 485 |
Nettomenot | 1 801 | 2 277 | 2 109 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 61 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 381 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma, liiketaloudelliset suoritteet (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | 6 353 | 6 450 | 6 450 |
---|---|---|---|
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | 6 462 | 6 650 | 6 650 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | -109 | -200 | -200 |
Kustannusvastaavuus, % | 98 | 97 | 97 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -200 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 3 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
Palkkausten tarkistukset | 42 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 13 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -2 |
Yhteensä | -168 |
2019 talousarvio | 2 109 000 |
2018 I lisätalousarvio | 13 000 |
2018 talousarvio | 2 277 000 |
2017 tilinpäätös | 2 121 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 2 109 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) perusparannushankkeiden rahoittamiseen
2) kalusto- ja laitehankintoihin.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 115 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta aiheutuneista kustannuksista.
2019 IV lisätalousarvio | 115 000 |
2019 talousarvio | 2 109 000 |
2018 tilinpäätös | 2 290 000 |
2017 tilinpäätös | 2 121 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 115 000 euroa.
04. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 999 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Museovirasto on kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön viranomainen, asiantuntija ja tiedontuottaja. Museovirasto vastaa kulttuuriperintötiedon keräämisestä ja säilyttämisestä, kulttuuriympäristön ja kulttuuriomaisuuden suojelusta, museoalan ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä kulttuuriperintöalan kansainvälisten sopimusten asiantuntijuudesta yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Museovirastoon kuuluu Kansallismuseo, joka vastaa kulttuurihistoriallisesta kansalliskokoelmasta ja järjestää kohteissaan näyttely- ja yleisöpalveluja.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa Museovirastolle seuraavat tavoitteet:
Tavoitteena on huolehtia monimuotoisesta kulttuuriperinnöstä tarjoamalla tietoa ja osaamista kulttuuriperinnön ja -ympäristön kehittämiseksi ja suojelemiseksi sekä osallistumalla aktiivisesti kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kulttuuriperinnön merkityksen ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi.
Tavoitteena on myös kehittää palveluita asiakaslähtöisesti eri väestöryhmien ja tutkimuksen tarpeisiin sekä lisätä toiminnan avoimuutta ja vuorovaikutusta. Kulttuuriperinnön fyysistä, tiedollista ja kulttuurista saavutettavuutta parannetaan ja arkisto-, kirjasto- ja kokoelmapalveluiden sekä aineistojen sähköistä saatavuutta ja käyttöä kehitetään.
Toiminnassa toteutetaan kulttuuriympäristöstrategian, maailmanperintöstrategian ja museopoliittisen ohjelman linjauksia.
Kulttuuriympäristötyössä painotetaan valtakunnallisia ja maakunnallisia tehtäviä, ennakoivaa ja vuorovaikutteista toimintaa ja ohjelmallista suojelupolitiikkaa. Vahvistetaan toimintaa kansainvälisten sopimusten toimeenpanossa ja osallistumisessa eurooppalaiseen, pohjoismaiseen ja Itämeren alueen kulttuuriperintöyhteistyöhön.
Kansallismuseon uudistaminen ja toimintaedellytysten vahvistaminen jatkuu vuoden 2019 aikana.
Museoviraston aineistoja ja prosesseja muutetaan digitaaliseen muotoon tavoitteena helpottaa ja lisätä palvelujen käyttöä.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
Verkkopalveluiden käyttöaika, tuntia | 72 580 | 83 316 | 73 000 | 85 000 |
Sähköisesti luetteloitujen kuvien saatavuus internetissä | 140 272 | 156 633 | 145 000 | 165 000 |
Museoiden ja linnojen kokonaiskävijämäärä | 613 533 | 681 209 | 625 000 | 685 000 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
Museo- ja linnassakäynnin keskihinta, euroa | 2,12 | 2,04 | 2,12 | 2,12 |
Museo- ja linnassakäynnin keskitulo, euroa | 3,86 | 3,48 | 3,86 | 3,86 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,63 | 3,69 | 3,6 | 3,6 |
Henkilötyövuodet | 254 | 242 | 250 | 250 |
Toiminnan tulot ja menot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 28 910 | 22 616 | 23 299 |
Bruttotulot | 4 283 | 3 300 | 3 300 |
Nettomenot | 24 627 | 19 316 | 19 999 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 4 341 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 807 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kansallismuseon perusnäyttely | -200 |
Kokoelmien siirto kokoelmakeskukseen | 500 |
Seurasaaren huolto- ja toimistorakennusten vuokravaikutus | 200 |
Tasomuutos uusia tehtäviä varten | 100 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 19 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -15 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -8 |
Palkkausten tarkistukset | 449 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -87 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -100 |
Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -305 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -38 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 138 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 48 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -14 |
Yhteensä | 683 |
2019 talousarvio | 19 999 000 |
2018 I lisätalousarvio | 636 000 |
2018 talousarvio | 19 316 000 |
2017 tilinpäätös | 23 093 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 999 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Museoviraston toimintaedellytysten varmistamisesta.
2019 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
2019 talousarvio | 19 999 000 |
2018 II lisätalousarvio | — |
2018 I lisätalousarvio | 636 000 |
2018 talousarvio | 19 316 000 |
2017 tilinpäätös | 23 093 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
05. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 199 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
Selvitysosa:Näkövammaisten kirjasto (Celia) on saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus, joka tuottaa ja välittää kirjallisuutta saavutettavassa muodossa, esim. äänikirjoina ja pistekirjoina yhteistyössä kirjastojen ja kustantajien kanssa. Celian toiminnan tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä yhdenvertaisuutta lukemisessa ja oppimisessa.
Celia tuottaa uusia kauno-, tieto- ja oppikirjanimekkeitä noin 1 300. Celia tuottaa lukemisesteisten koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalia sekä tutkintoa suorittavien korkea-asteen opiskelijoiden tutkintovaatimuksissa olevia kirjoja tuotantopolitiikan mukaisesti.
Kirjasto välittää kirjallisuutta asiakkaiden käyttöön noin miljoona kertaa vuodessa yhteistyössä yleisten kirjastojen ja korkeakoulukirjastojen sekä muiden yhteisöjen kanssa.
Asiantuntija- ja konsulttitoiminnan painopisteenä on yhteistyön vakiinnuttaminen yleisten kirjastojen ja oppilaitosten kanssa sekä saavutettavan julkaisemisen edistäminen.
- — Uusia asiakkaita tuodaan palveluiden piiriin Celian, yleisten kirjastojen ja oppilaitosten yhteistyömallin käyttöönotolla pyrkien laajentamaan erityisesti lasten ja nuorten ja verkkopalveluja käyttävien osuutta asiakaskunnassa.
- — Saavutettavan julkaisemisen edistämistoimenpiteiden tuloksena saavutettavassa muodossa olevien julkaisujen saatavuus lukemisesteisten käyttöön kasvaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
Lukemisesteisten henkilöiden kirjallinen tieto- ja kulttuurivaranto lisääntyy | ||||
— Celian kirjatuotanto, uusien nimekkeiden määrä | 1 518 | 1 390 | 1 300 | 1 300 |
— Saavutettavan julkaisemisen suositukset, saavutettavuusneuvonta ja -koulutukset, lkm | 26 | 34 | 25 | 34 |
Kirjastopalvelujen saatavuutta lukemisesteisille henkilöille lisätään | ||||
---|---|---|---|---|
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: kunnat/toimipisteet | 200/374 | 220/441 | 280/500 | 280/500 |
— Yhteistyökirjastojen lukumäärä: korkeakoulukirjastot | 24 | 30 | 38 | 38 |
— Celian palveluita säännöllisesti käyttävät lapset ja nuoret | 1 778 | 1 747 | 2 370 | 2 700 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
— Asiakkaita palveluiden piirissä | 35 300 | 39 000 | 42 700 | 46 700 |
— Oppikirjatoimitusten määrä | 14 500 | 13 885 | 15 000 | 16 000 |
Sähköisten palveluiden käyttö lisääntyy | ||||
— Sähköisiä palveluja käyttävien määrä | 11 586 | 13 895 | 14 000 | 16 000 |
— Verkkolainojen osuus kokonaislainauksesta, % | 39 | 48 | 45 | 50 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
— Henkilötyövuodet | 52 | 42,6 | 44 | 43 |
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,21 | 3,12 | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 5 153 | 4 976 | 5 309 |
Bruttotulot | 203 | 110 | 110 |
Nettomenot | 4 950 | 4 866 | 5 199 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 107 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 094 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Cd-jakeluun tarvittavien polttorobottien hankinta | 175 |
Näkövammaisten verkkojakelun uudistaminen | 130 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 5 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -3 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 76 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -25 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -40 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -8 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 26 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 3 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -4 |
Yhteensä | 333 |
2019 talousarvio | 5 199 000 |
2018 I lisätalousarvio | 23 000 |
2018 talousarvio | 4 866 000 |
2017 tilinpäätös | 4 937 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 5 199 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös kalusto- ja laitehankintoihin.
06. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 670 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
Selvitysosa:Kansallinen audiovisuaalinen instituutti (KAVI) tallettaa ja säilyttää elokuvia, televisio- ja radio-ohjelmia, edistää audiovisuaalista kulttuuriperintöä sekä turvaa lasten kehitystä ja hyvinvointia mediaympäristössä.
KAVI hankkii kokoelmiinsa lakisääteisen talletusvelvollisuuden alaisia filmi- ja videotuotannon esityskopioita ja oheismateriaaleja, tallentaa digitaalisesti radion ja television ohjelmavirtaa opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän suunnitelman mukaisesti, ottaa vastaan kotimaisten radio- ja tv-ohjelmien alkuperäislaatuisia tallenteita lakisääteisinä talletuksina sekä valvoo kuvaohjelmien tarjoamista ja kuvaohjelmaluokittelijoiden työtä julkisen valvontasuunnitelman mukaisesti. KAVI ylläpitää rekisteriä kuvaohjelmien tarjoajista ja kuvaohjelmaluokittelijoista sekä julkista kuvaohjelmaluetteloa. KAVI tarjoaa koulutusta, ohjausta ja tukipalveluita kuvaohjelmaluokittelijoille ja kuvaohjelmien tarjoajille sekä ylläpitää ja kehittää luokitteluohjelmistoa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa KAVI:lle seuraavat tavoitteet:
- — Kotimaisen kulttuuriperinnön saavutettavuutta ja käytettävyyttä lisätään digitoimalla aineistoja ja kokoelmia sekä tarjoamalla digitoituja kokoelmia yleisön saataville Kansallisen digitaalisen kirjaston asiakasliittymä FINNAn sekä KAVIn radio- ja tv-arkiston katselu- ja kuuntelupisteiden kautta
- — Elokuvakulttuurin ja -kasvatuksen yleisöpohjaa monipuolistetaan ja elokuvakulttuurin saavutettavuutta lisätään erityisesti kouluille, lapsille ja nuorille mm. siirtämällä pääkaupunkiseudun esitystoiminta Keskustakirjastoon
- — Kriittistä medialukutaitoa ja mediakasvatusta edistetään ja lapsille turvallista mediaympäristöä tuetaan valvomalla kuvaohjelmien tarjontaa.
Tuloksellisuuden tunnusluvut | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite/arvio |
2019 tavoite/arvio |
Tuotokset ja laadunhallinta | ||||
— Kokoelmien hoito/arkistoidut elokuvat, lkm | 132 094 | 136 183 | 134 700 | 142 500 |
— Maksulliset palvelut/esitystoiminnan katsojamäärät | 51 033 | 53 674 | 50 000 | 53 000 |
— Digitaalisesti talletettu ohjelmavirta teratavuina (rtva)1) | 451 | 501 | 551 | 601 |
— Mediakasvatuksen tiedotuskampanjat | 10 | 10 | 10 | 10 |
— Kuvaohjelmien tarjontaan kohdistuvien valvontatapahtumien määrä | 43 | 42 | 50 | 40 |
Toiminnallinen tehokkuus | ||||
— Kokoelma- ja arkistotyö yht., euroa/elokuva | 24,8 | 24,4 | 23,6 | 23,6 |
— Radio- ja tv-arkisto yht. euroa/talletettu ohjelmavirta teratavua | 3 285 | 2 937 | 3 084 | 2 450 |
— Kuvaohjelmien luokittelun kustannukset, euroa/ohjelma2) | 171 | 105 | 108 | 108 |
— Luokittelijoiden valvonnan kustannukset, euroa/ohjelma3) | 193 | 245 | 150 | 200 |
Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
— Henkilötyövuodet | 85 | 84 | 82 | 78 |
— Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,25 | 3,28 | 305 | 3,5 |
1) Kumulatiivinen kertymä. Luvussa huomioitu Ylen vanha digitoitu, omatuotantoinen aineisto, jota toimitetaan KAVIin vuodesta 2014 eteenpäin.
2) Tilauksesta luokitellut
3) Uudelleenluokitellut
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
Bruttomenot | 7 388 | 6 719 | 7 470 |
Bruttotulot | 1 071 | 750 | 800 |
Nettomenot | 6 316 | 5 969 | 6 670 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 078 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 841 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Digitaalisten asiakaspalveluiden kehittäminen ja viraston toimintaedellytysten turvaaminen | 430 |
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentilta 29.80.31) | 180 |
Eläkemaksurakenteen muutos | 7 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -3 |
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -1 |
Palkkausten tarkistukset | 140 |
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -32 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -50 |
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -13 |
VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 40 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 9 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -5 |
Yhteensä | 701 |
2019 talousarvio | 6 670 000 |
2018 I lisätalousarvio | 42 000 |
2018 talousarvio | 5 969 000 |
2017 tilinpäätös | 6 080 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) määrärahat ovat vähentyneet viime vuosina tuntuvasti ja sen toimintaa on sopeutettu monin eri tavoin. KAVIn resursseja on lisätty hieman vuosien 2019—2022 kehyspäätöksessä, mutta tämä ei riitä kattamaan kaikkia välttämättömiä uudistustarpeita. Valiokunta lisää momentille 80 000 euroa KAVIn palvelutoiminnan ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 6 750 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kaluste- ja laitehankintoihin
2) avustusten maksamiseen
3) enintään 190 000 euroa esitystoiminnan ja muun maksullisen palvelutoiminnan hintatukeen.
16. Ylimääräiset taiteilija- ja sanomalehtimieseläkkeet (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 19 225 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
Selvitysosa:Ylimääräinen taiteilijaeläke vuonna 2018 on 1 343,98 euroa kuukaudessa. Osaeläke on puolet täyden eläkkeen määrästä. Ylimääräistä taiteilijaeläkettä tarkistetaan kalenterivuosittain siten kuin työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä säädetään. Määräraha on laskettu vuoden 2019 arvioidussa TyEL-indeksitasossa (2584).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eläkkeiden indeksitarkistus | 265 |
Yhteensä | 265 |
2019 talousarvio | 19 225 000 |
2018 talousarvio | 18 960 000 |
2017 tilinpäätös | 17 971 049 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 19 225 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ylimääräisistä taitelijaeläkkeistä (194/2016) annetun lain mukaisten taiteilijaeläkkeiden maksamiseen
2) aiemmin myönnettyjen sanomalehtimieseläkkeiden sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyvien perhe-eläkkeiden maksamiseen
3) enintään 1 015 000 euroa uusiin taiteilijaeläkkeisiin sekä taiteilijaeläkkeisiin liittyviin perhe-eläkkeisiin siten, että enintään saadaan myöntää täyttä eläkettä vastaavina 51 ylimääräistä taiteilijaeläkettä.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Kohdan 3 määrärahaan sisältyy enintään kaksi täydeksi eläkkeeksi korotettavaa osaeläkettä.
20. Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannukset (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 15 804 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Vuokramenojen indeksikorotus | 118 |
Yhteensä | 118 |
2019 talousarvio | 15 804 000 |
2018 talousarvio | 15 686 000 |
2017 tilinpäätös | 15 400 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 15 804 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Museoviraston käytössä olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilakustannuksiin.
30. Valtionavustukset yleisten kirjastojen toimintaan (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 3 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Avustukset valtakunnalliseen ja alueellisiin kehittämistehtäviin | 2 580 000 |
Avustukset kirjastojen sisältötuotantoon, yleisten kirjastojen erityisiin tehtäviin sekä yleisten kirjastojen tietokanta- ja aineistopalvelujen tuottamiseen | 900 000 |
Avustus viittomakielisen kirjaston toimintaan | 220 000 |
Yhteensä | 3 700 000 |
Yleisten kirjastojen toiminnalla edistetään väestön yhdenvertaisia mahdollisuuksia sivistykseen ja kulttuuriin, tiedon saatavuutta ja käyttöä, lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa, mahdollisuuksia elinikäiseen oppimisen ja osaamisen kehittämiseen sekä aktiivista kansalaisuutta, demokratiaa ja sananvapautta.
Valtionavustuksilla tuetaan yleisten kirjastojen yhdenvertaista toimintaa ja toiminnan alueellista kehittämistä. Tavoitteena on turvata yleisten kirjastojen verkon toimivuus, toiminnan laatu sekä tiedon ja kulttuurin saatavuus ja saavutettavuus koko väestölle.
Kirjastotoimen vaikuttavuutta arvioidaan kirjastojen käytön, aineistohankintojen, henkilöstövoimavarojen ja saatavuuden indikaattoreilla.
Eräitä kirjastotoimen tunnuslukuja | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 arvio |
2019 arvio |
Kirjahankinta, kpl/1 000 asukasta | 281 | 288 | 283 | 281 |
Muu aineistohankinta, kpl/1 000 asukasta | 47 | 43 | 48 | 47 |
Henkilötyövuodet/1 000 asukasta | 0,7 | 0,7 | 0,7 | 0,7 |
Aukiolotunnit, 1 000 tuntia | 1 542 | 1 647 | 1 550 | 1 560 |
Fyysiset käynnit, kpl/asukas | 9,0 | 9,1 | 9,0 | 9,0 |
Verkkokäynnit, kpl/asukas | 7,7 | 6,7 | 8,0 | 8,2 |
Lainaukset, kpl/asukas | 16 | 15,6 | 16,2 | 16,2 |
Toimintakustannukset, euroa/asukas | 58 | 57 | 58 | 58 |
2019 talousarvio | 3 700 000 |
2018 talousarvio | 3 700 000 |
2017 tilinpäätös | 3 700 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Kirjastot ovat saaneet uuden kirjastolain myötä merkittävän yhteiskunnallisen roolin, johon sisältyy lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kirjaston tulee lain mukaan tarjota myös opastusta digitaalisten palvelujen käyttöön. Kirjastot palvelevat henkilöasiakkaiden lisäksi myös yhteisöjä, ja ne ovat merkittävin järjestöjen vapaaehtoistyön tila.
Kirjastoilla on tärkeä rooli digituen tarjoajana paikallistasolla, mutta kirjastoilla on suuria haasteita tuen tuottamisessa, sillä laitekanta, henkilöstön osaaminen ja henkilöresurssit eivät useinkaan vastaa tuen ja opastuksen suureen tarpeeseen. Myös kuntakohtaiset resurssit ovat erilaisia.
Valiokunta lisää momentille 860 000 euroa kirjastojen digihankkeesen, jolla kehitetään kirjastojen henkilöstön osaamista ja vahvistetaan valtiovarainministeriön AUTA-hankkeen yhteydessä luotua toimintamallia, jossa korostuu mm. laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 4 560 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten kirjastojen valtionavustusten maksamiseen
2) yleisille kirjastoille tuotettujen tietokanta- ja aineistopalvelujen sekä kirjastojen sisältötuotantoon liittyvien valtionavustusten maksamiseen
3) viittomakielisen kirjaston toimintaan liittyvien valtionavustusten maksamiseen.
31. Valtionosuus ja -avustus teattereiden, orkestereiden ja museoiden käyttökustannuksiin (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 46 482 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.
Selvitysosa:Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on teattereilla 52 225 euroa, orkestereilla 49 184 euroa ja museoilla 67 543 euroa henkilötyövuotta kohden.
Lakisääteisiin valtionosuuksiin on lisäksi myönnetty yhteensä 58 695 000 euroa momentilla 29.80.52.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtionosuudet budjettivaroista (mom. 29.80.31) |
Valtionosuudet rahapelitoiminnan voittovaroista (mom. 29.80.52) |
Yhteensä | |
Teattereiden valtionosuus | 25 162 000 | 26 069 000 | 51 231 000 |
Orkestereiden valtionosuus | 8 579 000 | 10 137 000 | 18 716 000 |
Museoiden valtionosuus | 12 741 000 | 22 489 000 | 35 230 000 |
Yhteensä | 46 482 000 | 58 695 000 | 105 177 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto (siirto momentille 32.20.40) | -750 |
Elokuvateatteritoiminnan siirto (siirto momentille 29.80.06) | -180 |
Kertamenon poistuminen | -1 950 |
Kustannustason tarkistus (museot) | 1 574 |
Kustannustason tarkistus (orkesterit) | -138 |
Kustannustason tarkistus (teatterit) | -1 356 |
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentilta 29.80.53, LTA 2018) | 717 |
Yhteensä | -2 083 |
2019 talousarvio | 46 482 000 |
2018 I lisätalousarvio | 717 000 |
2018 talousarvio | 48 565 000 |
2017 tilinpäätös | 48 387 827 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta viittaa momentin 29.80.52 kohdalla todettuun ja lisää momentille 595 000 euroa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 47 077 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien maksamiseen.
Valtionosuuden laskennallisena perusteena käytettävä henkilötyövuosien määrä on teattereilla enintään 2 469, orkestereilla enintään 1 033 ja museoilla enintään 1 183.
(35.) Valtionavustus Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden merkkihankkeen perustamiskustannuksiin (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2018 talousarvio | 8 000 000 |
2017 tilinpäätös | 8 000 000 |
40. Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
Selvitysosa:Valtion ja Helsingin kaupungin kesken solmitun Suomenlinnan liikenteen hoitoa koskevan sopimuksen mukaisesti valtio ja kaupunki yhdessä vastaavat Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappiosta.
2019 talousarvio | 252 000 |
2018 talousarvio | 252 000 |
2017 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 252 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää korvauksen maksamiseen Suomenlinnan huoltoliikenteen käyttötappioon.
41. Eräät käyttöoikeuskorvaukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 24 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 9 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Määrärahasta maksetaan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille hyvitystä teoksen kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön sekä tekijänoikeuslakiin perustuvia korvauksia kirjastoissa tapahtuvasta teosten lainaamisesta sekä julkisen rahoituksen piirissä olevissa kulttuuriperintölaitoksissa tapahtuvasta suojatun aineiston käytöstä tekijänoikeuksien haltijoita edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Yksityisen kopioinnin väheneminen | -2 000 |
Yhteensä | -2 000 |
2019 talousarvio | 24 648 000 |
2018 talousarvio | 26 648 000 |
2017 tilinpäätös | 26 648 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Talousarvioesityksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvitykseen osoitettu määräraha alenee kopioinnin vähenemisen vuoksi nykyisestä 11 milj. eurosta 9 milj. euroon. Tämän lisäksi julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu, että hyvitys alenee 4 milj. eurolla vuodesta 2020 lähtien.
Yksityisen kopioinnin hyvityksellä korvataan tekijänoikeudella suojattujen teosten tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille sitä, että teoksia ja lähioikeuksien suojan kohteita kopioidaan yksityiseen käyttöön. Aiemman laitemaksujärjestelmän jälkeen Suomessa siirryttiin budjettipohjaiseen hyvitykseen vuoden 2015 alussa, jolloin hyvityksen taso asetettiin 11 milj. euroon. Päätös ei perustunut tutkittuun tietoon, vaan kyse oli lähinnä poliittisesta kompromissista. Hyvityksen edunsaajat katsovat, että hyvityksen taso oli jo alusta lähtien liian matala ja että nyt tehty ratkaisu ei ota huomioon oikeudenhaltijoiden lakiin ja direktiiviin perustuvaa etua eikä päätöksestä aiheutuvaa haittaa.
Tekijänoikeuslain 26 a §:n mukaan valtion talousarvioon sisältyvän määrärahan tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Myös EU:n tekijänoikeutta koskeva tietoyhteiskuntadirektiivi velvoittaa jäsenvaltioita sopivaan hyvitykseen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan yksityisen kopioinnin määrää tutkitaan vuosittain ja tutkimustulosten pohjalta arvioidaan vuosittaista määrärahatarvetta. Kopioinnin määrä on tutkimuksen mukaan vähentynyt, mutta toisaalta kopiointi on muuttunut, kun teknologiakehityksen myötä oikeudenhaltijoiden materiaalia käytetään yhä kasvavassa määrin internetin kautta. Taloustutkimuksen arvion mukaan musiikin ja av-tuotteiden yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta myynnin menetyksinä on noin 32—44 milj. euroa vuodessa. Arvio on suuntaa antava, mutta se osoittaa selkeästi, että yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta oikeudenhaltijoille on merkittävä.
Valiokunta pitää välttämättömänä, että hyvitysmaksujärjestelmä uudistetaan mahdollisimman pikaisesti ja että se saatetaan kestävälle pohjalle. Määrärahan mitoituksessa tulee pyrkiä arvioimaan myös sitä, mikä on kokonaisuutena katsoen kohtuullinen hyvitys oikeudenhaltijoille, kun otetaan huomioon yksityisen kopioinnin määrä ja kopioinnista ja siihen verrattavasta muusta yksityisestä käytöstä oikeudenhaltijoille aiheutuva todellinen haitta.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö esittää vuosia 2020—2023 koskevan kehyspäätöksen valmistelussa, että määräraha säilyy 11 milj. eurossa, kunnes ratkaisu hyvitysjärjestelmän uudistamisesta on mahdollista tehdä.
Valiokunta lisää momentille 2 000 000 euroa ja ehdottaa seuraavan lausuman hyväksymistä:
Valiokunnan lausumaehdotus 2
Eduskunta edellyttää, että opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää hyvitysmaksujärjestelmän uudistamisen vaihtoehdot siten, että asia voidaan ottaa huomioon seuraavassa hallitusohjelmassa ja järjestelmän vaatima rahoitus vuosia 2020—2023 koskevassa julkisen talouden suunnitelmassa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 26 648 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) enintään 11 000 000 euroa tekijänoikeuslain (404/1961) mukaiseen yksityisen kopioinnin hyvitykseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) enintään 15 648 000 euroa suojattujen teosten tekijöille maksettavaan lainauskorvaukseen ja sen järjestämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen.
50. Eräät avustukset (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 915 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen
2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toimintaan | 300 000 |
Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan | 175 000 |
Kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen | 150 000 |
Bulevardin teatteriyhdistys ry:n toimintaan | 290 000 |
Yhteensä | 915 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Ihmisoikeusliiton toiminnan turvaaminen | 75 |
Kertamenon poistuminen | -240 |
Svenska Teaternin peruskorjauksen rahoituksen päättyminen | -4 200 |
Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -2 600 |
Yhteensä | -6 965 |
2019 talousarvio | 915 000 |
2018 I lisätalousarvio | — |
2018 talousarvio | 7 880 000 |
2017 tilinpäätös | 8 293 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta lisää momentille 455 000 euroa, josta osoitetaan
- — 55 000 euroa Ihmisoikeusliitto ry:n toimintaan
- — 100 000 euroa rauhantyön järjestöjen avustuksiin
- — 100 000 euroa Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan ja
- — 200 000 euroa Suomi-Venäjä-seuran toimintaan.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 370 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) rauhantyön järjestöjen ja Ihmisoikeusliiton avustusten maksamiseen
2) kulttuurin ja luovien alojen sisältöihin perustuvan matkailun kehittämiseen liittyvien menojen ja avustusten maksamiseen
3) avustuksiin Bulevardin Teatteriyhdistys ry:n toimintaan
4) Suomalaisuuden liitto ry:n toimintaan
5) Suomi-Venäjä-seuran toimintaan.
II lisätalousarvioesitys HE 5/2019 vp (19.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin edellyttäen, että Paimion parantolan hallinnointia varten perustetaan säätiö, jolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaa Paimion parantolan kiinteistön ja irtaimiston korvauksetta.
Selvitysosa:Lisämääräraha on kertaluonteinen. Tarkoituksena on, että määrärahasta 500 000 euroa käytetään hallinnointia varten perustettavan säätiön peruspääoman maksamiseen ja enintään 2 500 000 euron avustuksen myöntämiseen säätiön hallinto-, suunnittelu- ja korjauskustannuksiin.
2019 II lisätalousarvio | 3 000 000 |
2019 talousarvio | 1 370 000 |
2018 tilinpäätös | 9 380 000 |
2017 tilinpäätös | 8 293 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 3/2019 vp (28.6.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 3 000 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen Paimion parantolan hallinnoinnin ja hoidon järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin edellyttäen, että Paimion parantolan hallinnointia varten perustetaan säätiö, jolle Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri luovuttaa Paimion parantolan kiinteistön ja irtaimiston korvauksetta.
51. Apurahat taiteilijoille, kirjailijoille ja kääntäjille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 14 853 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Valtion taiteilija-apurahat (545 kpl) | 11 297 000 |
Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset | 3 100 000 |
Taiteilijaprofessoriapurahat (22 kpl) | 456 000 |
Yhteensä | 14 853 000 |
Taiteilija-apurahan suuruus ajalla 1.1.2019—31.3.2019 on 1 709,37 euroa/kk ja ajalla 1.4.2019—31.12.2019 on 1 733,37 euroa/kk. Taiteilija-apurahoja tarkistetaan valtion virkamiesten palkkatarkistuksia vastaavasti Taiteen edistämiskeskuksen päätöksellä. Kirjailijoiden ja kääntäjien apurahojen kokonaismäärä on 10 % edellisenä kalenterivuonna kuntien ylläpitämiin yleisiin kirjastoihin hankittuun kirjallisuuteen käytetystä rahamäärästä.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Palkkausten tarkistukset | 238 |
Yhteensä | 238 |
2019 talousarvio | 14 853 000 |
2018 talousarvio | 14 615 000 |
2017 tilinpäätös | 14 058 620 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 14 853 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) valtion taiteilija-apurahoista annetun lain (734/1969) 3 §:n mukaisten 545 apurahavuotta vastaavien taiteilija-apurahojen sekä 3 §:n 2 momentin mukaisten erittäin ansioituneille taiteenharjoittajille myönnettävien valtion taiteilija-apurahojen maksamiseen
2) eräistä kirjailijoille ja kääntäjille suoritettavista apurahoista ja avustuksista annetun lain (1080/1983) mukaisiin apurahoihin ja avustuksiin.
Yksittäisten apurahakausien keskeyttämiset ja jatkamiset keskeyttämisen jälkeen voivat aiheuttaa muutoksia määrärahan maksuerien kohdentumisessa eri vuosille.
Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.
52. Rahapelitoiminnan tuotot taiteen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 246 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen
7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen
13) vähälevikkisen laatukirjallisuuden hankintoihin ja vähälevikkisten kulttuurilehtien tilauksiin yleisille kirjastoille.
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
1) Luova työ ja tuotanto | 103 208 500 |
Elokuva | 20 700 000 |
Esittävä taide (musiikki, tanssi, teatteri ja sirkus) | 49 884 000 |
Kirjallisuus | 882 500 |
Visuaalinen ja rakennustaide sekä muotoilu | 5 492 000 |
Kulttuurin tuotanto ja levitys | 26 250 000 |
2) Osallisuus ja osallistuminen kulttuuriin | 31 173 500 |
Kirjastot ja tiedon saatavuus | 7 269 000 |
Kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta | 23 904 500 |
3) Kulttuurin perusta ja jatkuvuus | 111 878 000 |
Museot ja kulttuuriperintö | 33 897 000 |
Kulttuuritilat | 6 580 000 |
Kansalliset kulttuurilaitokset | 63 627 000 |
Kulttuurikasvatus sekä kulttuuripolitiikan tutkimus ja kehittäminen | 7 774 000 |
Yhteensä | 246 260 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Audiovisuaalisen kannustinjärjestelmän käyttöönotto rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista | 750 |
Musiikkitalon urkuhankinta rahapelitoiminnan jakamattomista voittovaroista | 500 |
Palautuneet käyttämättömät veikkausvoittovarat | 4 364 |
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (LTA 2018) | 717 |
Valtionosuuksien siirto budjettivaroista maksettavaksi (LTA 2018) | -717 |
Tasomuutos | 2 352 |
Yhteensä | 7 966 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2019 talousarvio | 246 260 000 |
2018 I lisätalousarvio | 600 000 |
2018 talousarvio | 238 294 000 |
2017 tilinpäätös | 233 369 046 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Määrärahaa saa käyttää:
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.
Selvitysosa:Päätösosan kappaleen kohdat 6) ja 13) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 6) ja 13).
Perustelujen muutos aiheutuu yleisten kirjastojen kirjojen ostotuki- ja kulttuurilehtien tilaustuesta kirjavälittäjälle ja lehtivälittäjälle. Määrärahan käytön laajennus henkilöstön palkkaamiseen aiheutuu Unescon kansainvälisten sopimusten toimeenpanosta.
2019 talousarvio | 246 260 000 |
2018 II lisätalousarvio | — |
2018 I lisätalousarvio | 600 000 |
2018 talousarvio | 238 294 000 |
2017 tilinpäätös | 233 369 046 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Lukutaidon parantaminen.Valiokunta viittaa edellä momentin 29.10.30 kohdalla esitettyyn ja lisää momentille 150 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon parantamista edistäviin hankkeisiin.
Kuhmon Kamarimusiikki. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kuhmon Kamarimusiikin 50-vuotisjuhlavuoden erikoisjärjestelyihin, joita ovat mm. festivaalin historiikki, valokuvanäyttely ja tilataideteos.
Sorin Sirkus. Saadun selvityksen mukaan Sorin Sirkukselle ei myönnetty nuorisolain mukaisen osaamiskeskuksen valtioapukelpoisuutta ohjelmakaudelle 2017—2019 mm. sen vuoksi, ettei sen hakemuksesta käynyt riittävällä tavalla ilmi toiminnan valtakunnallinen laajuus. Sirkuksen valtionavustus on siksi vähentynyt ensin 48 prosentilla ja edelleen 100 prosentilla vuodesta 2019 alkaen, mikä asettaa merkittäviä sopeutustarpeita sirkuksen toiminnalle.
Saadun selvityksen mukaan Sorin Sirkus toimii mm. sosiaalisen sirkuksen keinoin syrjäytymisen ehkäisyssä ja se on ainoa toimija Suomessa, joka tällä hetkellä kouluttaa sosiaalisen sirkuksen ohjaajia. Sirkus on myös aktiivinen nuorisosirkus ja keskeinen toimija alan kansainvälisessä kehityksessä. Valiokunta pitää toiminnan turvaamista tärkeänä ja lisää momentille 155 000 euroa.
Taide Boxissa. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Taide Boxissa -hankkeen toteuttamiseen. Kyseessä on Keski-Pohjanmaan maakuntamuseon ideoima hanke, jolla pyritään parantamaan taiteen saavutettavuutta viemällä taidetta museoiden ja näyttelytilojen ulkopuolelle, kuten kouluihin, hoitolaitoksiin, virastoihin ja vankiloihin. Näin pyritään tavoittamaan niitä henkilöitä, jotka eivät esim. elämäntilanteensa vuoksi pääse käyttämään museo- ym. taidepalveluita.
Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiö. Valiokunta lisää momentille 50 000 euroa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön kulttuurivaihtoon, kuten taidekokoelman näytteille asettamisen valmisteluun ja toteutukseen muissa Pohjoismaissa, kansainväliseen taiteilijavaihtoon sekä Kemijärven kuvanveistoviikkojen kansainvälistymisen edistämiseen.
Ruokatietonäyttely. Suomen maatalousmuseo Sarkaan on vuonna 2016 valmistunut uusi perusnäyttely ja kuluvana vuonna valmistuu uusi Viikki-halli, johon sijoitetaan Helsingin Viikistä saatava Helsingin yliopistomuseon aikaisemmin hallinnoima vanhan Viikin maatalousmuseon kokoelma. Näiden lisäksi museolla on näyttelyhalli, jossa on esillä Suomen maatalouden koneistumista kuvaava näyttely. Näiden näyttelyiden sisälle on tarkoitus rakentaa ruokamuseo, joka keskittyisi ruokaan ja ruoan tuotantoon. Sen rinnalle on tarkoitus tehdä myös digitaalinen virtuaalinäyttely, joka sisältäisi kattavat ja perusteelliset tiedot näyttelystä ja joka palvelisi erityisesti lapsia ja nuoria.
Valiokunta lisää momentille 100 000 euroa Suomen maatalousmuseo Sarkaan pystytettävän ruokatietonäyttelyn kustannuksiin.
Lisäksi valiokunta lisää momentille 20 000 euroa Hetan Musiikkipäivien 50-vuotisjuhlajärjestelyihin ja 20 000 euroa Sata Häme soi -festivaalin kehittämiseen.
Momentille lisätään yhteensä 595 000 euroa, josta osoitetaan
- — 150 000 euroa Lukukeskukselle lukutaidon edistämiseen
- — 50 000 euroa Kuhmon Kamarimusiikki -tapahtuman 50-vuotisjuhlan erikoisjärjestelyihin
- — 155 000 euroa Sorin Sirkuksen toiminnan turvaamiseen
- — 50 000 euroa Taide Boksissa -hankkeen toteuttamiseen
- — 50 000 euroa Kemijärven kuvanveisto- ja kulttuurisäätiön kulttuurivaihtoon ja -vientiin
- — 20 000 euroa Sata Häme soi -festivaalin kehittämiseen
- — 20 000 euroa Hetan Musiikkipäivien 50-vuotisjuhlan erikoisjärjestelyihin ja
- — 100 000 euroa ruokatietoa ja historiallista ruokataloutta koskevan näyttelyn toteuttamiseen Suomen maatalousmuseo Sarkaan.
Momentilta vähennetään 595 000 euroa, joka lisätään momentille 29.80.31. Momentin loppusumma ei edellä todetun johdosta muutu.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 246 260 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) taiteen ja kulttuurin edistämisen rahoittamiseen valtionavustuslain (688/2001) mukaisesti
2) Taiteen edistämiskeskuksesta annetun lain mukaisiin Taiteen edistämiskeskuksen, taideneuvoston ja taidetoimikuntien myöntämiin apurahoihin ja avustuksiin, enintään 960 000 euroa eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaisiin apurahoihin sekä enintään 42 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen ja siitä aiheutuviin menoihin Taiteen edistämiskeskuksen määräaikaisiin taiteen edistämisen tehtäviin
3) taideteosten hankkimiseen valtion taideteostoimikunnan kokoelmaan Kansallisgalleriasta annetun lain (889/2013) mukaisesti
4) tekijänoikeuslain (404/1961) 55 §:ssä säädetyn tekijänoikeusneuvoston toimintamenoihin sekä tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan ja tekijänoikeusselvitysten kuluihin
5) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä teatteri- ja orkesterilain (730/1992) 6 a §:n mukaisen avustusten maksamiseen teattereille ja orkestereille
6) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja yleisistä kirjastoista annetun lain (1492/2016) 18 §:n mukaisten valtionavustusten maksamiseen kirjastoille ja yleisten kirjastojen valtion aluehallinnolle kirjastotoimen alueelliseen ja muuhun kehittämiseen sekä menoihin, jotka aiheutuvat vähälevikkisen laatukirjallisuuden ja vähälevikkisten kulttuurilehtien hankinnoista yleisiin kirjastoihin
7) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten sekä museolain (729/1992) 4 a §:n mukaisten avustusten maksamiseen museoille sekä muuhun museo- ja kulttuuriperintöalan tukemiseen
8) Suomen elokuvasäätiölle elokuvien käsikirjoittamiseen, tuotantoon, jakeluun ja muun elokuvakulttuuriin tukemiseen elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) nojalla sekä enintään 2 845 000 euroa Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseen
9) rakennusperinnön suojelusta annetun lain (498/2010) nojalla suojeltujen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten entistämiseen ja parantamiseen
10) Unescon kulttuuriperintöä koskevien yleissopimusten toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
11) valtionavustuksena käyttökustannuksiin Suomen Kansallisoopperalle ja -baletille enintään 37 997 000 euroa, Suomen Kansallisteatterille enintään 11 391 000 euroa ja Kansallisgallerialle enintään 13 195 000 euroa
12) taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoiminnan palkkaus- ja muiden menojen maksamiseen sekä valtion virastojen kulttuuria koskeviin kokeilu- ja tutkimushankkeisiin sekä Luova Eurooppa -ohjelman hallinnointiin ja kansalliseen vastinrahoitukseen
13) enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen kansainvälisten kulttuuriperintösopimusten toimeenpanon määräaikaisiin tehtäviin.
Kohdasta 2 myönnettävät eräistä kuvataiteen tekijöille suoritettavista apurahoista annetun lain (115/1997) mukaiset apurahat sekä kohdan 3 määräraha budjetoidaan maksuperusteisina. Kohdassa 2 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Kansallisteatterin Pienen näyttämön peruskorjauksen suunnittelusta aiheutuvista menoista ja se katetaan opetus- ja kulttuuriministeriölle palautuneista käyttämättömistä rahapelitoiminnan tuotoista.
2019 IV lisätalousarvio | 1 000 000 |
2019 talousarvio | 246 260 000 |
2018 tilinpäätös | 238 839 355 |
2017 tilinpäätös | 233 369 046 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 000 000 euroa.
53. Valtionavustus tilakustannuksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 26 867 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tilakustannusavustusten muuttaminen toiminta-avustuksiksi (siirto momentille 29.80.31, LTA 2018) | -717 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 203 |
Yhteensä | -514 |
2019 talousarvio | 26 867 000 |
2018 I lisätalousarvio | -717 000 |
2018 talousarvio | 27 381 000 |
2017 tilinpäätös | 26 847 335 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta myöntää valtionavustusta vuonna 2019.
Selvitysosa:Päätösosan valtuuskohta lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi.
Uusimalla vuoden 2018 lisätalousarviossa myönnetty valtuus varaudutaan Saamelaismuseosäätiön ja Senaatti-Kiinteistön välisen vuokrasopimuksen allekirjoituksen siirtymiseen.
2019 talousarvio | 26 867 000 |
2018 I lisätalousarvio | -717 000 |
2018 talousarvio | 27 381 000 |
2017 tilinpäätös | 26 847 335 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 26 867 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksen myöntämiseen taide- ja kulttuurilaitosten sekä -yhteisöjen tilakustannuksiin.
Mikäli vuoden 2018 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta myöntää valtionavustusta vuonna 2019.
55. Digitaalisen kulttuuriperinnön saatavuus ja säilyttäminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
2019 talousarvio | 1 950 000 |
2018 talousarvio | 1 950 000 |
2017 tilinpäätös | 1 950 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 950 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) kansallinen digitaalinen kulttuuriperintö -kokonaisuuden toimeenpanosta aiheutuviin kustannuksiin
2) keskeisten priorisoitujen museo- ja kulttuuriperintöaineistojen suunnitelmallisesta digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin
3) museoiden sisältötuotannon tukemiseen
4) digitaalisessa muodossa olevien kulttuuriperintöaineistojen saatavuutta, käyttöä ja säilyttämistä parantavien järjestelmien ja palveluiden kehittämiseen sekä kirjastojen, arkistojen ja museoiden yhteisen hakupalvelun kehittämiseen
5) kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistojen digitointia, digitaalista saatavuutta ja pitkäaikaissäilytystä koskevan osaamisen kehittämisestä ja jakamisesta aiheutuviin kustannuksiin
6) valtion virastoille ja laitoksille kulttuuriperintöaineistojen digitoinnista ja digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen säilyttämisestä aiheutuviin kustannuksiin
7) enintään kymmentä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
72. Kansallisgallerian kokoelman kartuttaminen (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
2019 talousarvio | 739 000 |
2018 talousarvio | 739 000 |
2017 tilinpäätös | 739 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 739 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Kansallisgallerian taidehankinnoista aiheutuvien menojen maksamiseen.
75. Toimitilojen ja kiinteistövarallisuuden perusparannukset ja kunnossapito (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 799 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
Yhteensä | 3 899 000 |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kertamenon poistuminen | -789 |
Suomenlinnan asuinrakennusten peruskorjauskustannukset | 1 000 |
Yhteensä | 211 |
2019 talousarvio | 3 899 000 |
2018 talousarvio | 3 688 000 |
2017 tilinpäätös | 5 159 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 3 899 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää kiinteistövarallisuuden perusparannuksista ja kunnossapidosta sekä pienehköistä uudisrakennushankkeista aiheutuvien investointimenojen maksamiseen ja museolaivojen korjaustöistä aiheutuviin kustannuksiin.
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 799 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 100 000 |
Yhteensä | 3 899 000 |
Määrärahaa saa käyttää käyttösuunnitelman kohdan 2. osalta enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.
Käyttösuunnitelman kohdan 2. hankkeita koskevia sitoumuksia saa tehdä siten, että niistä vuoden 2019 jälkeen aiheutuvat menot ovat yhteensä enintään 1 000 000 euroa.
I lisätalousarvioesitys HE 323/2018 vp (22.2.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 790 000 euroa.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 799 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 890 000 |
Yhteensä | 4 689 000 |
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu Suomenlinnan tunnelin peruskorjaushankkeen yhteydessä tapahtuneesta vahingosta ja kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Korjauskustannuksiin on saatu vahingonkorvauksia 790 000 euroa.
2019 I lisätalousarvio | 790 000 |
2019 talousarvio | 3 899 000 |
2018 talousarvio | 3 688 000 |
2017 tilinpäätös | 5 159 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 50/2018 vp (13.3.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 790 000 euroa.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 799 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 3 890 000 |
Yhteensä | 4 689 000 |
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 357 000 euroa.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 1 696 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 4 350 000 |
Yhteensä | 6 046 000 |
Selvitysosa:Lisäyksestä 897 000 euroa aiheutuu Majakkalaiva Kemin kunnostuksesta ja kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 1.
Lisäyksestä 460 000 euroa aiheutuu Suomenlinnan hoitokunnan toteuttamien yhteishankkeiden ulkopuolisia rahoitusosuuksia vastaavasta määrärahasta ja kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan 2. Ulkopuoliset rahoitusosuudet on tuloutettu momentille 12.29.99.
2019 IV lisätalousarvio | 1 357 000 |
2019 I lisätalousarvio | 790 000 |
2019 talousarvio | 3 899 000 |
2018 tilinpäätös | 3 688 000 |
2017 tilinpäätös | 5 159 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 1 357 000 euroa.
Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:
Käyttösuunnitelma (euroa)
1. | Museovirasto | 1 696 000 |
2. | Suomenlinnan hoitokunta | 4 350 000 |
Yhteensä | 6 046 000 |
95. Kulttuuriympäristön suojelusta aiheutuvat menot (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
2019 talousarvio | 50 000 |
2018 talousarvio | 50 000 |
2017 tilinpäätös | — |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 50 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää muinaismuistolain (295/1963) toteuttamisesta aiheutuvien menojen ja korvausten maksamiseen.
(96.) Lahjoitus Suomalais-virolaisen kulttuurisäätiön pääomaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
2018 I lisätalousarvio | 1 000 000 |
2018 talousarvio | 6 000 000 |