Talousarvioesitys 2019
40. Korkeakouluopetus ja tutkimus
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2019 hyväksyä sitoumuksia 368 396 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 25 000 000 euroa on tarkoitettu lippulaivahankkeisiin, vähintään 10 000 000 euroa kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2019.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
Selvitysosa:
- — Suomen tieteen kansainvälinen taso, tieto- ja osaamispohja vahvistuvat sekä kansantalouden innovaatiokapasiteetti kasvaa
- — Yhteiskunta, kulttuuri ja työelämä uudistuvat ja korkeasti koulutetun työvoiman ja tutkijakunnan saatavuus turvataan.
Ammattikorkeakoulut, yliopistot, Suomen Akatemia ja muut tiedelaitokset edistävät toiminnallaan suomalaisen yhteiskunnan kilpailukykyä, hyvinvointia ja sivistystä sekä kestävää kehitystä. Toiminta on korkealaatuista, kansainvälistä, vaikuttavaa, eettistä ja tukee yhdenvertaisen ja kulttuurisesti monimuotoisen yhteiskunnan kehitystä.
- — Tiedepoliittisin instrumentein ja korkeakoulujen toimenpitein edistetään vahvojen ja verkottuneiden alue- ja alakohtaisten tutkimus- ja osaamiskeskittymien muodostumista, kansainvälistymistä ja kytkeytymistä EU:n ja globaaleihin tutkimus- ja osaamisverkostoihin
- — Tutkimusrahoituksella vahvistetaan huippututkimuksen edellytyksiä ja tutkimusinfrastruktuureja sekä kansallisia vahvuuksia tukevaa ja synnyttävää tutkimusta ja innovaatiotoimintaa
- — Korkeakoulut tukevat uusia lupaavia tutkimusaloja sekä kansainvälisen huipun tuntumassa kehittyviä tutkimussuuntia
- — Korkeakoulut avaavat laajasti tutkimuksen tuloksia ja kehittävät aktiivisesti uusia toimintamalleja osaamisen siirtämiseksi yhteiskuntaan
- — Tutkimusaineistojen, tutkimustulosten ja osaamisen laajaa hyödyntämistä ja avoimuutta julkisessa päätöksenteossa ja elinkeinoelämän kehittämisessä edistetään, mukaan lukien kaupallistaminen ja osaamisen vienti
- — Monitieteistä, ratkaisukeskeistä ja päätöksentekoa tukevaa tutkimusta edistetään
- — Tutkimustoiminnan ja tietoyhteiskunnan kehittäminen turvataan korkeatasoisilla tukipalveluilla ja tutkimuksen tietohuollolla. Avointa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä aineistojen haettavuutta ja pitkäaikaissäilyttämistä edistetään hallinnonalojen välisenä yhteistyönä
- — Tutkimuksen media- ja kansalaisnäkyvyyttä sekä tiedekasvatusta edistetään.
Ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittävät toimintaansa siten, että ne ovat tasa-arvoisia, esteettömiä, monikulttuurisia ja vetovoimaisia työ- ja oppimisympäristöjä. Korkeakoulutuksen ja korkeakoulututkintojen rakenteita ja sisältöjä kehitetään yhteiskunnan ja työelämän muuttuvia tarpeita vastaavaksi. Opintoprosesseja ja joustavia opiskelumahdollisuuksia kehitetään siten, että työurat pitenevät ja työurien aikainen osaamisen kehittäminen mahdollistuu.
- — Korkeakoulut ja tiedelaitokset järjestävät toimintansa taloudellisesti, tuottavasti ja tehokkaasti
- — Korkeakoulut jatkavat alakohtaista ja alojen välistä toiminnallista ja rakenteellista kehittämistä osaamisen kokoamiseksi ja epätarkoituksenmukaisten päällekkäisyyksien purkamiseksi
- — Korkeakoulut profiloituvat vahvuusalueilleen, selkeyttävät ja tiivistävät yhteistyötä ja työnjakoa niin keskenään kuin tutkimuslaitosten kanssa
- — Korkeakoulut keskittävät voimavaroja harvempiin, vaikuttavampiin ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvempiin toiminnallisiin yksiköihin
- — Korkeakoulut nostavat koulutuksen laatua uudistamalla koulutussisältöjä, opetusmenetelmiä, oppimisympäristöjä ja opettajien osaamista sekä lisäämällä yhteistyötä
- — Korkeakoulut ja tiedelaitokset hyödyntävät digitalisaation tuomia mahdollisuuksia täysimääräisesti
- — Korkeakoulut kehittävät opiskelijavalintoja, joustavia opiskelumahdollisuuksia, aiemmin hankitun osaamisen hyväksilukumenettelyjä ja tutkintoja niin, että kansallinen ja kansainvälinen liikkuvuus lisääntyy
- — Korkeakoulut tukevat mahdollisuuksien tasa-arvoa ja edistävät tutkintojen suorittamista tavoiteajassa kaikilla tutkintotasoilla
- — Korkeakoulut monipuolistavat opiskelijoiden ohjausta ja lisäävät yhteistyötä työelämän kanssa
- — Korkeakoulut lisäävät elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia sekä yrittäjyysvalmiuksia ja -edellytyksiä.
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijamäärä
| 2015 | 2016 | 2017 | 2018 arvio |
2019 arvio |
|
| Ammattikorkeakoulujen perustutkinnot | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| — aloittaneet | 34 341 | 33 915 | 32 520 | 32 800 | 32 800 |
| — tutkinnot | 23 716 | 23 044 | 23 161 | 23 300 | 23 300 |
| — opiskelijamäärä | 128 569 | 128 663 | 127 713 | 127 500 | 127 500 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | |||||
| — aloittaneet | 3 953 | 4 279 | 4 959 | 5 000 | 5 300 |
| — tutkinnot | 2 366 | 2 518 | 2 756 | 2 900 | 3 200 |
| — opiskelijamäärä | 10 162 | 11 001 | 12 194 | 12 200 | 12 200 |
| Yliopiston perustutkinnot1) | |||||
| — uudet opiskelijat | 20 760 | 20 955 | 20 254 | 20 400 | 20 400 |
| — suoritetut alemmat korkeakoulututkinnot | 15 039 | 14 289 | 13 892 | 14 000 | 14 000 |
| — suoritetut ylemmät korkeakoulututkinnot | 15 316 | 15 321 | 14 901 | 15 000 | 15 000 |
| — opiskelijamäärä | 136 912 | 134 887 | 133 532 | 133 400 | 133 400 |
| Yliopiston tohtorintutkinnot | 1 881 | 1 888 | 1 749 | 1 740 | 1 730 |
1) Sisältää alemman ja ylemmän korkeakoulututkinnon opiskelijat ja tutkinnot
T&K-menojen BKT-osuus (%)
| 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 arvio |
2018 arvio |
2019 arvio |
|
| T&K-menojen BKT-osuus (%) | 3,29 | 3,17 | 2,90 | 2,75 | 2,72 | 2,75 | 2,80 |
Tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (milj. euroa)
| Myöntämisvaltuus | ||||||||
| Vuosi | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 | 2023 | 2024 | |
| 2009 | 258,5 | |||||||
| 2010 | 369,1 | 1,5 | ||||||
| 2011 | 316,1 | 1,5 | ||||||
| 2012 | 282,4 | 3,4 | ||||||
| 2013 | 302,6 | 10,2 | 2,5 | |||||
| 2014 | 280,0 | 37,7 | 12,8 | 2,5 | ||||
| 2015 | 318,8 | 81,3 | 48,1 | 12,8 | 2,2 | |||
| 2016 | 338,4 | 95,9 | 85,2 | 53,6 | 15,4 | 2,0 | ||
| 2017 | 348,3 | 79,9 | 87,6 | 92,5 | 61,6 | 15,5 | 1,5 | |
| 2018 | 343,3 | 27,8 | 73,9 | 80,9 | 89,9 | 62,4 | 8,4 | |
| 2019 | 368,4 | 31,3 | 79,9 | 89,9 | 92,9 | 65,2 | 9,2 | |
| Yhteensä | 339,2 | 341,4 | 322,2 | 259,0 | 172,8 | 75,1 | 9,2 | |
Myöntämisvaltuuden muutoksessa on otettu lisäyksenä huomioon 25 000 000 euroa nuorten tutkijoiden urien tukemiseen sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistumiskyvyn nostamiseen, 23 000 euroa palkkausten tarkistuksista, 6 000 euroa VaEL-maksun väliaikaisena alentamisena, 1 000 euroa eläkemaksurakenteen muutoksesta, 40 000 euroa tasomuutoksena ja vähennyksenä huomioon 2 000 euroa työnantajan eläkemaksun alentamisena.
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Korkeakouluopetukseen ja tutkimukseen ehdotetaan noin 3,1 mrd. euroa, joka on noin 168 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2018 varsinaisessa talousarviossa. Vähennyksistä valtaosa aiheutuu määräaikaisten lisäysten ja kertaluonteisten korkeakoulujen pääomasijoitusten poistumisesta.
Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy kuitenkin merkittäviä lisäpanostuksia, kuten nuorille tutkijoille tarkoitettu Suomen Akatemian myöntövaltuuden lisäys (25 milj. euroa). Kuluvan vuoden tapaan myös vuonna 2019 on käytettävissä 25 milj. euron lisärahoitus ns. Lippulaivahankkeeseen, minkä lisäksi Business Finlandin avustusvaltuutta korotetaan 74 milj. eurolla. Tämä vahvistaa Business Finlandin mahdollisuuksia tukea erityisesti yritysten ja muiden tutkimusorganisaatioiden yhteistyönä tehtävää soveltavaa tutkimusta.
Talousarviota täydentävässä esityksessä huippututkimukseen suunnataan vielä lisäpanostuksia perustamalla lippulaivatoimintaa tukeva säätiö, johon on tarkoitus siirtää 60 milj. euron edestä valtion omistamia osinkoa tuottavia osakkeita. Säätiön myöntämällä rahoituksella pyritään vahvistamaan tutkimusrahoitusta ja tukemaan tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta, joka on alansa kansainvälisessä kärjessä.
Valiokunta pitää em. määrärahalisäyksiä merkittävinä, sillä Suomen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostukset (TKI) ovat viime vuosina laskeneet. Kun TKI-menojen osuus bkt:sta oli Tilastokeskuksen mukaan 3,75 prosenttia vuonna 2009, vastaava luku oli vuonna 2017 enää 2,76 prosenttia. Nyt TKI-osuus on kääntynyt kasvuun, ja sen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,80 prosenttia. Jatkossa sekä julkista että yksityistä TKI-rahoitusta on edelleen lisättävä, jotta TKI-rahoitus nousee mm. tutkimus- ja innovaationeuvoston asettaman tavoitteen mukaisesti 4 prosenttiin bkt:sta vuoteen 2030 mennessä. Valiokunta korostaa, että koulutuksen ja tutkimuksen laatu sekä osaavan työvoiman riittävyys ovat keskeisiä tulevaisuuden menestystekijöitä ja niillä on merkittävä rooli kansallisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kehittymisessä. On myös ensiarvoisen tärkeää pitää huolta siitä, että suomalaiset korkeakoulut ja tutkimuslaitokset ovat houkuttelevia sekä Suomesta että muualta tulevien näkökulmasta.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Suomen Akatemian momenteilta 29.40.51 ja 29.40.53 rahoitettaviin tutkimushankkeisiin, tutkimusrahoituksen ohjelmisto- ja laitehankintoihin, arviointeihin, tutkimusohjelmien koordinaatioon sekä Akatemian rahoittamaan tutkimuksen edistämiseen saa vuonna 2019 hyväksyä sitoumuksia 368 396 000 euron arvosta. Valtuudesta vähintään 25 000 000 euroa on tarkoitettu lippulaivahankkeisiin, vähintään 10 000 000 euroa kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuurien vahvistamiseen, vähintään 10 000 000 euroa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio-ohjelman (ICT) toteuttamiseen ja 50 000 000 euroa yliopistojen profiloitumisen vahvistamiseen. Lisäksi mikäli vuoden 2018 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta hyväksyä sitoumuksia vuonna 2019.
Tieteellisten seurain valtuuskunnalle voidaan edelleen luovuttaa tilat vastikkeetta.
01. Suomen Akatemian toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 542 000 euroa.
Selvitysosa:Suomen Akatemia on tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja Suomessa ja aktiivinen toimija kansallisessa ja kansainvälisessä tiede- ja innovaatiopolitiikassa. Akatemia kohottaa kilpailulla tutkimusrahoituksellaan ja tiedepoliittisella toiminnallaan tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta sekä tukee vahvasti tieteen uudistumista. Suomen Akatemian yhteydessä toimii strategisen tutkimuksen neuvosto, jonka hallinnolliset palvelut tuottaa Akatemian hallintovirasto.
- — Akatemia vahvistaa tutkimusrahoituksellaan tutkimuksen laatua, vaikuttavuutta ja tieteen uudistumista. Akatemia kehittää rahoitusmuotojaan, tarkistaa arviointikriteerejä sekä edistää tasa-arvoa ja vastuullista tutkimusta, ottaen huomioon kansainvälisyyden ja tutkijoiden liikkuvuuden sekä jatkaen rahoitusyhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa
- — Akatemia tuottaa ministeriöille, korkeakouluille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille tiedepoliittisen päätöksenteon käyttöön laadukasta ja monipuolista tietoon perustuvaa materiaalia ja analyysejä Suomessa tehtävästä tutkimuksesta ja suomalaisista tutkimusorganisaatioista
- — Akatemia edellyttää tutkimusaineistojen ja -menetelmien sekä tutkimustulosten saatavuutta avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti Akatemian rahoittamissa hankkeissa
- — Akatemia toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset kuten digitalisaation ja valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Suomen Akatemia kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva Akatemian strategian mukainen osaamisen hyödyntäminen.
| Tunnuslukuja | 2016 toteutuma |
2017 toteuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Akatemian yhteistyökyky (sidosryhmäkysely, max 4) | 3,06 | - | 3,10 | - |
| Tieteen tila -katsaus (kahden vuoden välein) | valmistunut | aloitettu | valmistunut | aloitettu |
| Rahoitettujen tutkimushankkeiden tuottaman datan avaaminen (%) | ei saatavilla | >50 | <25 | >50 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Rahoitustoiminta, käsitellyt hakemukset (lkm) | 4 909 | 4 490 | 4 100 | 4 300 |
| Avoin tiede (OA-julkaisujen) osuus Akatemian rahoittamissa hankkeissa (%) | 31 | 45 | 50 | 65 |
| Rahoitustoiminnan kustannusten osuus myönnetystä rahoituksesta (%) | 2,6 | 2,3 | <3,5 | <3,5 |
| Akatemiahankkeiden käsittelykustannus (euroa/hakemus) | 1 356 | 1 356 | 1 500 | 1 400 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,59 | 3,63 | 3,65 | 3,65 |
| Henkilötyövuodet | 141,5 | 136,2 | 139 | 138 |
Suomen Akatemian tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momenttien 29.40.22, 29.40.51, 29.40.53, 29.40.54 ja 29.40.66 määrärahoja.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Suomen Akatemian suoritteista perittävistä maksuista (1410/2015).
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 11 946 | 11 815 | 11 892 |
| Bruttotulot | 381 | 210 | 350 |
| Nettomenot | 11 565 | 11 605 | 11 542 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 6 130 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 6 646 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläkemaksurakenteen muutos | 14 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -32 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -16 |
| Palkkausten tarkistukset | 282 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -57 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -250 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -56 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -28 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 84 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 7 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -8 |
| Yhteensä | -63 |
| 2019 talousarvio | 11 542 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 84 000 |
| 2018 talousarvio | 11 605 000 |
| 2017 tilinpäätös | 12 081 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 11 542 000 euroa.
02. Kansallisarkiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 432 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Kansallisarkisto on asiantuntija- ja palveluorganisaatio sekä humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen infrastruktuuri, jonka toiminnan tavoitteena on, että yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkittävä arkistoaines säilyy suppeassa ja käyttökelpoisessa muodossa ja on tehokkaasti käytettävissä asiakaslähtöisesti. Kansallisarkiston tehtävänä on varmistaa kansalliseen kulttuuriperintöön kuuluvien asiakirjojen säilyminen ja niiden käytettävyys, tukea tutkimusta ja tiedon avoimuutta, sekä kehittää arkistotointa edistäen digitaalisuutta.
- — Kansallisarkisto digitoi ja edistää digitaalisen asiakirjatiedon uudelleenkäyttöä resurssiensa puitteissa
- — Kansallisarkisto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti keskittyen ydintehtäviinsä ja ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
- — Kansallisarkisto kehittää työyhteisöään tavoitteena henkilöstön hyvä työkyky ja -hyvinvointi sekä oikein kohdentuva osaaminen.
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kansallisarkiston suoritteiden maksuista (1017/2017).
| Tunnuslukuja | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Yhteiskunnallinen vaikuttavuus | ||||
| Arkistoaineiston kokonaismäärä (hyllymetriä) | 217 368 | 218 516 | 219 000 | 219 000 |
| Digitoidun aineiston kokonaismäärä (milj. kuvausyksikköä) | 47,0 | 60,0 | 62,0 | 80,0 |
| Toiminnallinen tuloksellisuus | ||||
| Tutkijasalikäynnit | 32 388 | 28 925 | 31 000 | 25 000 |
| Toimitetut tietopyyntötilaukset (kpl) | 24 064 | 33 792 | 24 000 | 27 000 |
| Verkkokäyttö (käyntikerrat) | 1 254 704 | 1 453 923 | 1 700 000 | 1 800 000 |
| Viranomaisarkistot (hm/v) | 3 471 | 887 | 1 100 | 5 000 |
| Digitoidut aineistot (hm/vuosi) | 378 | 663 | 2501) | 550 |
| Henkisten voimavarojen hallinta | ||||
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,4 | 3,4 | 3,7 | 3,7 |
| Henkilötyövuodet | 236,25 | 224,1 | 205 | 200 |
1) Mahdollinen keskeytys uuden prosessin valmistelun vuoksi.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 20 494 | 17 731 | 20 032 |
| Bruttotulot | 3 517 | 700 | 600 |
| Nettomenot | 16 977 | 17 031 | 19 432 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 639 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 1 622 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Massadigitoinnin pilotointi | 2 500 |
| Uuden keskusarkiston väliaikainen lisärahoitus | -100 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 26 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -7 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -3 |
| Palkkausten tarkistukset | 390 |
| Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) | -4 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -92 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -110 |
| Toimitilamenosäästö (HO 2015) | -307 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -35 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 107 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 50 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -14 |
| Yhteensä | 2 401 |
| 2019 talousarvio | 19 432 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 792 000 |
| 2018 talousarvio | 17 031 000 |
| 2017 tilinpäätös | 17 960 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 457 000 euroa.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.
Lisäys 25 000 euroa talousarvioesityksen 19 432 000 euroon nähden aiheutuu Kansallisarkistolle toiminnan tilaintensiivisyyden perusteella tehtävästä vuokran tasokorotuksesta.
| 2019 talousarvio | 19 457 000 |
| 2018 II lisätalousarvio | — |
| 2018 I lisätalousarvio | 792 000 |
| 2018 talousarvio | 17 031 000 |
| 2017 tilinpäätös | 17 960 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 457 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) Kansallisarkiston kansainvälisen yhteistyön edellyttämien järjestöjen ja ohjelmien jäsenmaksujen ja rahoitusosuuksien maksamiseen
2) EU:n hyväksymien hankkeiden menojen maksamiseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
Selvitysosa:Lisäys aiheutuu lisärahoituksesta perustoiminnan välittömien tarpeiden rahoittamiseksi.
| 2019 IV lisätalousarvio | 900 000 |
| 2019 talousarvio | 19 457 000 |
| 2018 tilinpäätös | 17 823 000 |
| 2017 tilinpäätös | 17 960 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentille myönnetään lisäystä 900 000 euroa.
03. Kotimaisten kielten keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 108 000 euroa.
Selvitysosa:Kotimaisten kielten keskus asiantuntija- ja palveluorganisaationa lisää toiminnallaan tietoa kotimaisista kielistä ja edistää suomen ja ruotsin kielen säilymistä ja kehittämistä tuottaen palveluja, kuten neuvontaa, kielenhuoltoa ja sanakirjoja. Keskus koordinoi saamen kielten, viittomakielten ja romanikielen huoltoa, ja tarjoaa palveluitaan ja aineistoaan avoimesti verkossa edistäen tiedon avoimuutta ja digitalisaatiota osana tutkimuksen infrastruktuureja. Keskus luo edellytyksiä maahanmuuttajien kotoutumiselle laatimalla suomi-somali sanakirjan ja suomi-kurdin kielet -sanakirjoja.
| Tunnuslukuja | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Julkaisujen määrä (sivua) | 4 998 | 3 939 | 3 500 | 3 500 |
| Kielineuvonta (vastauksia), kpl | 6 758 | 6 540 | 6 000 | 6 000 |
| Sähköiset aineistot1) | 119 822 | 185 088 | 190 000 | 195 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,51 | 3,53 | 3,4 | 3,4 |
| Henkilötyövuodet | 78,9 | 77,1 | 77 | 77 |
1) Aineiston määrän ja jalostusasteen kehittyminen kumulatiivisesti.
Kotimaisten kielten keskuksen tulostavoitteiden toteuttamiseen käytetään myös momentin 29.40.53 määrärahoja.
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 869 | 1 563 | 1 558 |
| Bruttotulot | 495 | 450 | 450 |
| Nettomenot | 1 374 | 1 113 | 1 108 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 085 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 856 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetus- ja kulttuuriministeriön asetukseen Kotimaisten kielten keskuksen suoritteiden maksuista (1209/2016).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläkemaksurakenteen muutos | 1 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -1 |
| Palkkausten tarkistukset | 17 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -7 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -20 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -1 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 5 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 2 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -1 |
| Yhteensä | -5 |
| 2019 talousarvio | 1 108 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 5 000 |
| 2018 talousarvio | 1 113 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 145 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 108 000 euroa.
04. Varastokirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 665 000 euroa.
Selvitysosa:Varastokirjasto vähentää toiminnallaan yleisten ja tieteellisten kirjastojen kokoelmatarvetta ja varmistaa, että hankittu kirjallisuus säilyy tiedontarvitsijoiden käytössä. Varastokirjaston toiminta tukee avoimen tieteen edistämistä ja osaamisen kehittämistä yhteiskunnassa osana tutkimuksen infrastruktuureja. Varastokirjasto toimii laadukkaasti, tehokkaasti ja taloudellisesti ottaen huomioon valtiontalouden toiminnalle asettamat reunaehdot.
| Tunnuslukuja | 2016 toteutuma |
2017 toteutuma |
2018 tavoite |
2019 tavoite |
|---|---|---|---|---|
| Vastaanotetun aineiston määrä (hm)/v | 3 465 | 3 121 | 4 500 | 4 000 |
| Tilausten määrä (kpl)/v | 102 191 | 107 989 | 115 000 | 115 000 |
| Työtyytyväisyysindeksi (VMBaro) | 3,62 | 3,84 | 3,5 | 4 |
| Henkilötyövuodet | 18,6 | 17,9 | 19 | 18 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
| 2017 toteutuma |
2018 varsinainen talousarvio |
2019 esitys |
|
| Bruttomenot | 1 661 | 1 651 | 1 668 |
| Bruttotulot | 2 | 3 | 3 |
| Nettomenot | 1 659 | 1 648 | 1 665 |
| Siirtyvät erät | |||
| — siirtynyt edelliseltä vuodelta | 38 | ||
| — siirtynyt seuraavalle vuodelle | 60 |
Tulot maksullisesta palvelutoiminnasta perustuvat opetusministeriön asetukseen Varastokirjaston suoritteista perittävistä maksuista (1346/2006).
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Eläkemaksurakenteen muutos | 1 |
| Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -1 |
| Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) | -1 |
| Palkkausten tarkistukset | 27 |
| Toimintamenojen tuottavuussäästö | -9 |
| Toimintamenosäästö (HO 2015) | -10 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -3 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 9 |
| Vuokramenojen indeksikorotus | 5 |
| Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -1 |
| Yhteensä | 17 |
| 2019 talousarvio | 1 665 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 8 000 |
| 2018 talousarvio | 1 648 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 681 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 1 665 000 euroa.
20. Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 58 715 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 11 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen
6) enintään 10 600 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta, erikoistumiskoulutuksesta sekä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämisestä Lounais-Suomessa aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen
7) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin
8) enintään 5 000 000 euroa ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistamiseen.
Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista sekä positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Vuosien 2017—2021 aikana toteutetaan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma tieteen laadun, osaamisen kasvun ja tieteen kilpailukyvyn parantamiseksi sekä digitalisaation hyötyjen saavuttamiseksi. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä n. 3 000 vuosina 2014—2015. Kehittämistoimilla edistetään myös opettajien erikoistumiskoulutusta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämistä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
| 2019 | 2020 | 2021 | Yhteensä vuodesta 2019 lähtien |
|
| Vuoden 2019 sitoumukset | 9 000 | 9 000 | 3 000 | 21 000 |
| Menot yhteensä | 9 000 | 9 000 | 3 000 | 21 000 |
|---|
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta | 3 515 000 |
| Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko | 28 000 000 |
| Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys ja varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittäminen (enintään) | 11 000 000 |
| Positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaaminen, erikoistumiskoulutus sekä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämisestä Lounais-Suomessa aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen (enintään) | 10 600 000 |
| Julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin (enintään) | 600 000 |
| Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistaminen | 5 000 000 |
| Yhteensä | 58 715 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan vahvistaminen | 5 000 |
| Datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelma | -3 000 |
| Kertaluonteiset lisäykset | -12 000 |
| Korkeakoulujen hakijasuman purkaminen (rakennepoliittinen toimintaohjelma) | -9 000 |
| Korkeakouluopetuksen kehittäminen, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistaminen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantaminen | -45 700 |
| Mekaanisen puurakentamisen ammattikorkeakoulutus | 240 |
| Sähköisen arkistoinnin palvelukokonaisuus (SAPA) | -400 |
| Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) | -446 |
| Toimintamallin kehittäminen Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa | 1 000 |
| Työvoimakoulutuksen hankinta (siirto momentilta 29.20.30) | 1 700 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -21 500 |
| Yhteensä | -84 106 |
| 2019 talousarvio | 58 715 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | -446 000 |
| 2018 talousarvio | 142 821 000 |
| 2017 tilinpäätös | 110 981 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 32 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen ja tutkimuksen lippulaivatoiminnan tukemiseen perustettavan säätiön perustamiskustannusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.
Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan.
Vähennys 26 192 000 euroa talousarvioesityksen 58 715 000 euroon nähden aiheutuu siirroista momenteille 29.40.50, 29.40.55 ja 29.01.02.
Talousarvioesityksen momentin päätösosan toisesta kappaleesta poistetaan kohdat 5), 6) ja 8), joiden rahoitus sisältyy jatkossa osaksi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitusta. Perustelujen muutoksella mahdollistetaan tutkimuksen lippulaivatoimintaa tukevan säätiön toiminnan käynnistäminen. Tavoitteena on, että valtio perustaa säätiön vuoden 2019 alussa ja momentilta osoitettaisiin toiminnan käynnistämiseen 150 000 euroa.
| 2019 talousarvio | 32 523 000 |
| 2018 II lisätalousarvio | 27 000 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | -446 000 |
| 2018 talousarvio | 142 821 000 |
| 2017 tilinpäätös | 110 981 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 32 523 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen ja tutkimuksen lippulaivatoiminnan tukemiseen perustettavan säätiön perustamiskustannusten maksamiseen
2) korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen
3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen
4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
5) enintään 600 000 euroa julkisen keskitetyn sähköisen säilytys- ja arkistopalvelun toteuttamiskustannuksiin.
22. Tutkimusinfrastruktuurihankkeiden rahoitus (siirtomääräraha 3 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen
2) tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Rahoituksella vahvistetaan tutkimuksen infrastruktuureja ja edistetään kansallista infrastruktuuripolitiikkaa. Rahoituksen suuntaamisessa otetaan huomioon tutkimusinfrastruktuurien strategia ja tiekartta vuosille 2014—2020 ja sen väliarviointi, joissa on tunnistettu Suomen kansallisesti ja kansainvälisesti keskeisimmät tutkimusinfrastruktuurit.
| 2019 talousarvio | 8 500 000 |
| 2018 talousarvio | 8 500 000 |
| 2017 tilinpäätös | 8 500 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 8 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimusinfrastruktuurihankkeista aiheutuvien palkkaus- ym. menojen ja valtionavustusten maksamiseen
2) tutkimusinfrastruktuurihankkeiden kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta ja kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) arvioinneista aiheutuvien menojen maksamiseen.
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 1 750 513 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 560 400 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 151 453 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 11 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
Selvitysosa:Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (331/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun yliopistolain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 yliopistoindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.
Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto yhdistyvät 1.1.2019 alkaen Tampereen yliopistoksi.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 8 300, josta noin 2 200 on lukiolaisia.
Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.
Yliopistojen määrälliset tavoitteet
| 2013 toteutuma |
2015 toteutuma |
20171) toteutuma |
20192) tavoite |
|
| Alemmat korkeakoulututkinnot | 13 016 | 15 039 | 13 892 | 14 670 |
| Ylemmät korkeakoulututkinnot | 14 444 | 15 315 | 14 901 | 15 395 |
| Tohtorin tutkinnot | 1 724 | 1 881 | 1 749 | 1 690 |
| Tieteelliset julkaisut (jufo 2 ja 3)/opetus- ja tutkimushenkilökunta3) | 0,00 | 0,48 | 0,55 | 0,65 |
| Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus tieteellistä julkaisuista (jufo 1—3), % | 41,0 | 47,0 | 49,0 | 50,0 |
| Tavoiteajan kuluessa (7 v) valmistuneiden osuus aloittaneista, %4) | 48,2 | 49,8 | .. | 52,0 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus, % | 38,3 | 41,6 | 00,0 | 43,0 |
1) Tutkintomäärissä toteutuma, muuten arvio
2) Tutkintotavoitteissa vuoden 2019 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Tohtorintutkintojen lukumäärän kasvattamisen sijaan painopistettä halutaan siirtää jatkotutkinnon jälkeisen tutkijanuran kehittämiseen ja työllistettävyyden parantamiseen.
3) Julkaisufoorumi on tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Kolmiportaisessa luokituksessa keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan perustasoon (1) ja korkeimman tason (3) väliin.
4) Tarkoittaa alemmissa ja ylemmissä korkeakoulututkinnoissa tavoitetutkinnon suorittaneiden osuutta, ylin tutkinto, johon uusi opiskelija on saanut tutkinnon suorittamisoikeuden.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 560 400 000 |
| — Kansalliskirjasto | 16 580 000 |
| — Harjoittelukoulut | 47 655 000 |
| — Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 496 165 000 |
| Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 11 660 000 |
| Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 27 000 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 151 453 000 |
| — Arvio vuoden 2019 ALV-kompensaatioksi | 152 498 000 |
| — Vuoden 2017 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | -1 045 000 |
| Yhteensä | 1 750 513 000 |
|---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 7 891 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | -4 386 |
| Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) | -10 000 |
| Kilpailukykysopimuksen vaikutus yliopistojen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky) | -3 900 |
| Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) | -529 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 1 900 |
| Yhteensä | -16 915 |
| 2019 talousarvio | 1 750 513 000 |
| 2018 talousarvio | 1 767 428 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 800 814 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 1 767 113 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
5) enintään 16 600 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 5) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 5).
Lisäys 16 600 000 euroa talousarvioesityksen 1 750 513 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 29.40.20 yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen (HE 152/2018 vp). Määräraha kohdennetaan yliopistojen aloituspaikojen määräaikaiseen lisäykseen, varhaiskasvatuksen henkilöstörakenteen kehittämiseen, positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamiseen, erikoistumiskoulutukseen ja Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallin kehittämiseen Lounais-Suomessa.
| 2019 talousarvio | 1 767 113 000 |
| 2018 talousarvio | 1 767 428 000 |
| 2017 tilinpäätös | 1 800 814 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 1 767 113 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena:
1) 1 560 400 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 151 453 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 11 660 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen
5) enintään 16 600 000 euroa yliopistolain (558/2009) mukaiseen yliopistojen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
51. Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 276 140 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Selvitysosa:
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ICT 2023-ohjelman valtuuspäätösten edellyttämä määrärahalisäys | 1 000 |
| Kasvutoimi (siirto momentilta 29.40.50) | 10 000 |
| Lippulaivahankkeet | 8 000 |
| Nuorten tutkijoiden tieteen tekemisen edistämiseen | 1 200 |
| Nuorten tutkijoiden urien tukeminen sekä tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan laadun ja uudistamiskyvyn nostaminen | 2 000 |
| Valtuuden maksatuksen ajoituksen muutoksen vaikutus määrärahatarpeeseen | 2 247 |
| Eläkemaksurakenteen muutos | 1 |
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -20 000 |
| Palkkausten tarkistukset | 23 |
| Säästöpäätös | -5 000 |
| Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) | -2 |
| VaEL-maksun väliaikainen alentaminen | 6 |
| Yhteensä | -525 |
| 2019 talousarvio | 276 140 000 |
| 2018 I lisätalousarvio | 7 000 |
| 2018 talousarvio | 276 665 000 |
| 2017 tilinpäätös | 221 609 869 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 276 140 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen
3) EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin sekä yhdessä momentin 29.40.53 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
53. Rahapelitoiminnan tuotot tieteen edistämiseen (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 107 567 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
Selvitysosa:
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
| Suomen Akatemian käytettäväksi tutkimushankkeiden rahoittamiseen ja tieteellisen tutkimuksen edistämiseen | 70 673 000 |
| Yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin | 5 685 000 |
| Kotimaisten kielten keskuksen toimintaan | 3 627 000 |
| Valtiontalouden ulkopuolisten tiedeinstituuttien ja tutkimuslaitosten, Tiedekeskus Heurekan sekä eräiden tieteellisten seurojen ja yhdistysten toiminta-avustuksiin sekä tieteen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseen ja muihin tieteen tukemisesta aiheutuviin menoihin | 24 222 000 |
| Päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettäviin avustuksiin | 600 000 |
| Eräisiin kansainvälisen tieteellisen yhteistyön menoihin, jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin | 2 080 000 |
| Avustusten maksamiseen niiden tiedeinstituuttien tilakustannuksiin, jotka maksavat vuokraa ulkoministeriölle | 680 000 |
| Yhteensä | 107 567 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Tasomuutos | 1 070 |
| Yhteensä | 1 070 |
Momentin nimike on muutettu.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
| 2019 talousarvio | 107 567 000 |
| 2018 talousarvio | 106 497 000 |
| 2017 tilinpäätös | 104 379 786 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 107 567 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) tutkimuksesta, tutkijanuran eri vaiheiden tehtävistä, tutkimusedellytysten kehittämisestä, tutkimuksen hyödyntämisen edistämisestä, valtionavustuksista ja apurahoista sekä kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen
2) arvioinneista, tieteellisestä julkaisutoiminnasta ja tieteen tunnetuksi tekemisestä aiheutuvien menojen maksamiseen
3) Suomen Akatemian käytettäväksi myöntämisvaltuuteen sisältymättömänä enintään 5 207 000 euroa 1-vuotisiin hankkeisiin: kansainvälisten järjestöjen rahoitusosuuksista aiheutuvien menojen maksamiseen, EU:n hyväksymien tutkimus- ja koulutushankkeiden menojen maksamiseen, tutkimusrahoituksen tietojärjestelmien kehittämis- ja ylläpitomaksuihin sekä muihin 1-vuotisiin hankkeisiin
4) Suomen Akatemian rahoittamiin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin liittyviin palkkaus-, eläkemaksu- ja muihin kulutusmenoihin, laite- ja ohjelmistohankintojen menoihin ja yleiskustannuksiin yhdessä momentin 29.40.51 kanssa enintään 11 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkausmenoihin
5) yksityisen arkistotoiminnan valtionavustuksiin ja kehittämismenoihin
6) Kotimaisten kielten keskuksesta annetun lain 8 §:n 1 momentin mukaisesti viraston toiminnasta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää yhdessä momentin 29.40.03 kanssa enintään 82 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön, myös virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkausmenoihin
7) päätöksentekoa tukevaa yhteiskunnallista tutkimusta tekeville yhteisöille ja tutkimuslaitoksille myönnettävien valtionavustusten maksamiseen
8) kansainväliseen yhteistyöhön osallistumisesta aiheutuvien menojen maksamiseen
9) tieteen edistämiseksi, tieteen ja yhteiskunnan sekä kansalliskielten ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen edistämiseksi myönnettävien valtionavustusten, -palkintojen ja apurahojen, tieteellisen kirjallisuuden kääntämis- ja painattamismenojen, tiedonjulkistamisen ja tutkimusetiikan edistämismenojen sekä tieteen tukemiseen liittyvistä tutkimuksista, selvityksistä ja julkaisuista aiheutuvien menojen maksamiseen
10) tutkimusaineistojen käytön saatavuuden parantamiseksi ja tutkimuksen infrastruktuurihankkeisiin myönnettäviin valtionavustuksiin ja valtion laitosten vastaavien hankkeiden menojen maksamiseen sekä enintään 7 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin
11) tiedeyhteisöjen käytössä olevien valtion toimitilojen vuokriin.
Kohdassa 1 tarkoitettu tutkimusrahoitus budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille.
Kohdassa 6 tarkoitettujen henkilöiden osalta työnantajalle maksetut sairausvakuutuksen mukaiset etuudet otetaan nettobudjetoitaessa tuloina huomioon.
54. Strateginen tutkimusrahoitus (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Vuonna 2019 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
Selvitysosa:Rahoituksella on tarkoitus vahvistaa yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä. Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Rahoitusta kohdennetaan laaja-alaisesti erilaisten yhteiskunnan merkittävien ja suurien haasteiden tutkimukseen ja muun muassa tutkimukseen, joka palvelee elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä julkisen sektorin kehittämistä palvelevaan tutkimukseen jne. Rahoitus mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen yhteiskunnan muuttuvien tietotarpeiden mukaisesti sekä tutkimuksen katvealueille. Tutkimushankkeita rahoitetaan yhteiskunnallisen merkityksen, vaikuttavuuden ja tutkimuksen laadun perusteella.
Strategisen tutkimuksen neuvoston tutkimushankkeiden myöntämisvaltuuden käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa), arvio
| Vuosi | Valtuus | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 | 2021 | 2022 |
| 2015 | 55 631 | 22 259 | 22 370 | 250 | ||||
| 2016 | 55 631 | 11 710 | 22 536 | 16 254 | 5 131 | |||
| 2017 | 55 631 | 1 098 | 28 871 | 20 500 | 5 162 | |||
| 2018 | 55 631 | 10 000 | 20 000 | 20 500 | 5 131 | |||
| 2019 | 55 631 | 10 000 | 20 000 | 20 500 | 5 131 | |||
| Yhteensä | 33 969 | 46 004 | 55 375 | 55 631 | 45 662 | 25 631 | 5 131 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Valtuuspäätöksien maksatusten ajoituksen muutokset | 1 252 |
| Yhteensä | 1 252 |
| 2019 talousarvio | 55 631 000 |
| 2018 talousarvio | 54 379 000 |
| 2017 tilinpäätös | 46 003 523 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 55 631 000 euroa.
Vuonna 2019 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 55 631 000 euron arvosta.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden mukaisesti kohdentamalla kilpailun kautta strategiseen tutkimukseen, millä tarkoitetaan pitkäjänteistä, ongelmakeskeistä ja tieteellisesti korkeatasoista yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintojen kehittämistä palvelevaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja ongelmiin.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamien tutkimushankkeiden ja -ohjelmien, tutkimuksen infrastruktuureista, apurahoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien palkkaus- ynnä muiden menojen ja valtionavustusten maksamiseen myös ulkomaiselle organisaatiolle.
Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää myös arvioinneista aiheutuvien kulutusmenojen maksamiseen.
Määrärahaa saa käyttää myös kansallisena vastinrahoituksena EU-hankkeiden ja muiden kansainvälisten tutkimusrahoittajien hankkeisiin, jos hankkeet ovat valtioneuvoston päättämien teema-alueiden ja painopisteiden sekä neuvoston ohjelmarakenteen mukaisia.
Määräraha budjetoidaan maksupäätösperusteisena. Tutkimusrahoituksesta saadaan maksaa ennakoita talousarvion ulkopuolisille rahoituksen saajille lukuun ottamatta yrityksiä.
55. Valtionrahoitus ammattikorkeakoulujen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 826 464 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 774 853 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena
2) 51 611 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin.
Selvitysosa:Ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus määräytyy ammattikorkeakoululain (932/2014) 43 §:n, ammattikorkeakouluista annetun valtioneuvoston asetuksen (1129/2014) ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun asetuksen (814/2016) perusteella. Aiemmin toteutetun ammattikorkeakoululain väliaikaisen muutoksen seurauksena sitä, mitä lain 43 §:n 2 momentissa säädetään ei sovelleta vuosina 2016—2019 ammattikorkeakouluindeksin vaikutuksen huomioon ottamisen osalta.
Kohdan 2 korvaus perustuu viimeksi toteutuneen vahvistetun tilinpäätöksen tietoihin.
Korkeakoululaitoksen yhteiset toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet on esitetty luvun 29.40 selvitysosassa.
Ammattikorkeakoulujen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
| 2013 toteutuma |
2015 toteutuma |
2017 toteutuma |
20191) tavoite |
|
| Ammattikorkeakoulututkinnot | 22 800 | 23 716 | 23 161 | 22 269 |
| Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot | 1 948 | 2 366 | 2 756 | 2 950 |
| Ammatillinen opettajankoulutus, valmistuneet | .. | .. | .. | 1 600 |
| Julkaisut/opettajat ja t&k-henkilöstö | 0,83 | 1,27 | 1,26 | 1,20 |
| Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet viiden vuoden kuluttua aloittamisesta, % aloittaneista | 55,1 | 55,8 | .. | 60 |
| Lukuvuodessa vähintään 55 op suorittaneet opiskelijat, % amk-tutkinnon opiskelijoista | 58,8 | 62,3 | .. | 60 |
1) Tutkintotavoitteissa vuoden 2019 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2017—2020. Ammattikorkeakoulututkintojen määrässä näkyy vuonna 2013 toteutettu aloituspaikkojen vähentäminen.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
| Ammattikorkeakoulujen laskennallinen perusrahoitus | 774 853 000 |
| Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 § tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista | 51 611 000 |
| Yhteensä | 826 464 000 |
|---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| ALV-kompensaation tarkentuminen | 2 378 |
| Kilpailukykysopimuksen vaikutus ammattikorkeakoulujen talousarviorahoitteiseen toimintaan (Kiky) | -1 900 |
| Team Finland Knowledge -verkosto (siirto momentille 24.01.01) | -264 |
| Yhteensä | 214 |
| 2019 talousarvio | 826 464 000 |
| 2018 talousarvio | 826 250 000 |
| 2017 tilinpäätös | 834 915 000 |
Täydentävä talousarvioesitys HE 232/2018 vp (15.11.2018)
Momentille myönnetään 834 944 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
3) enintään 8 480 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohta 3) lisätään talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdaksi 3).
Lisäys 8 480 000 euroa talousarvioesityksen 826 464 000 euroon nähden aiheutuu siirrosta momentilta 29.40.20 ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen (HE 152/2018 vp). Määräraha kohdennetaan ammattikorkeakoulujen TKI -toiminnan vahvistamiseen, positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamiseen, erikoistumiskoulutukseen ja mekaaniseen puurakentamiseen.
| 2019 talousarvio | 834 944 000 |
| 2018 talousarvio | 826 250 000 |
| 2017 tilinpäätös | 834 915 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 28/2018 vp (14.12.2018)
Valiokunta pitää hyvänä, että ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tuetaan 5 milj. eurolla myös vuonna 2019. Rahoituksen reaaliarvo on muutoin vähentynyt tuntuvasti, sillä esim. vuoteen 2015 verrattuna vuoden 2019 rahoitus on 41 milj. euroa pienempi. Ammattikorkeakoulujen toiminta on kuitenkin tehostunut, sillä suoritettujen tutkintojen määrä on kasvanut opiskelijoiden määrän pysyessä ennallaan.
Valiokunta korostaa rahoituksen ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä, sillä jatkuva hankerahoituksen hakeminen kuluttaa voimavaroja ja lisää koulujen hallinnollista työtä. Valiokunta pitää myös tärkeinä toimia, joilla edistetään ammattikorkeakoulujen, yritysten ja työelämän yhteistyötä TKI-toiminnassa.
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 834 944 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) 774 853 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen ammattikorkeakouluille ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaisena rahoituksena
2) 51 611 000 euroa korvaukseen ammattikorkeakouluille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja tilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) enintään 8 480 000 euroa ammattikorkeakoululain (932/2014) mukaiseen ammattikorkeakoulujen harkinnanvaraiseen rahoitukseen.
66. Rahoitusosuudet kansainvälisille järjestöille (arviomääräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Momentille myönnetään 19 972 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
Selvitysosa:Jäsenmaksuosuudet määräytyvät pääsääntöisesti jäsenmaiden kansantuoteosuuksien perusteella järjestöjen hallintoelinten tekemien päätösten mukaisesti.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitoksen (FAIR) jäsenmaksu | 46 |
| Kansantuoteosuuksien ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama jäsenmaksujen muutos | 81 |
| Yhteensä | 127 |
| 2019 talousarvio | 19 972 000 |
| 2018 talousarvio | 19 845 000 |
| 2017 tilinpäätös | 19 317 316 |
Eduskunnan kirjelmä EK 31/2018 vp (21.12.2018)
Momentille myönnetään 19 972 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen maksuosuuksien maksamiseen Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskukselle (CERN), Euroopan eteläiselle observatoriolle (ESO), Euroopan molekyylibiologian laboratoriolle (EMBL), Euroopan molekyylibiologian konferenssille (EMBC), Euroopan Yliopistoinstituutille (EUI), eurooppalaiselle synkrotonisäteilykeskukselle (ESRF) ja Euroopan antiprotoni- ja ionitutkimuslaitokselle (FAIR) sekä vastaaville kansainvälisille tieteellisille järjestöille.
IV lisätalousarvioesitys HE 67/2019 vp (31.10.2019)
Momentilta vähennetään 900 000 euroa.
Selvitysosa:Vähennys aiheutuu valuuttakurssimuutoksista johtuvasta kansainvälisten jäsenmaksujen arvioitua pienemmästä määrärahatarpeesta.
| 2019 IV lisätalousarvio | -900 000 |
| 2019 talousarvio | 19 972 000 |
| 2018 tilinpäätös | 18 105 780 |
| 2017 tilinpäätös | 19 317 316 |
Eduskunnan kirjelmä EK 18/2019 vp (20.11.2019)
Momentilta vähennetään 900 000 euroa.
(86.) Valtion rahoitus ammattikorkeakoulujen pääomaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -24 000 |
| Yhteensä | -24 000 |
| 2018 talousarvio | 24 000 000 |
(89.) Valtion rahoitus yliopistojen pääomasijoituksiin (kiinteä määräraha)
Talousarvioesitys HE 123/2018 vp (14.9.2018)
Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
| Kärkihankerahoituksen päättyminen (HO 2015) | -46 000 |
| Yhteensä | -46 000 |
| 2018 talousarvio | 46 000 000 |
| 2017 tilinpäätös | 150 000 000 |