Talousarvioesitys 2003

60. Ammatillinen koulutus

Selvitysosa:Ammatillisen koulutuksen kehittäminen perustuu valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille 1999—2004 (VNp 29.12.1999).

Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste on koulutuksen ja työelämän lähentäminen tavoitteena tutkinnon suorittaneiden välitön sijoittuminen työelämään tai jatko-opintoihin. Koulutuksen työelämävastaavuutta pyritään lisäämään toisaalta uudistettuihin oppilaitosmuotoisesti järjestettyihin ammatillisiin perustutkintoihin sisällytetyllä vähintään 20 opintoviikon laajuisella työssäoppimisella ja toisaalta laajentamalla oppisopimuskoulutusta ammatilliseen perustutkintoon johtavana väylänä. Oppisopimuskoulutuksessa aloittavien osalta tavoitteena on noin 10 %:n osuus kaikista toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittavista.

Työssäoppimisen uudistuksen tueksi ja toteutuksen varmistamiseksi kehitetään ja toteutetaan työssäoppimiseen liittyvää tiedotusta, työpaikkaohjaajien koulutusta, opettajien koulutusta ja pilottiprojekteja yhteistyössä työelämäosapuolten kanssa (työssäoppimisen tukiohjelma). Painopisteenä on työssäoppimisen laatu. Työpaikkaohjaajakoulutuksen tavoitteena on 4 000 koulutettua ja opettajankoulutuksen tavoitteena 2 200 opettajaa vuonna 2003. Lisäksi tavoitteena on, että 450 opettajaa osallistuu oppilaitoksen ulkopuoliselle työelämäjaksolle vuonna 2003. Työssäoppimisen tukiohjelmaan kuuluvia toimenpiteitä toteutetaan etupäässä Euroopan sosiaalirahastohankkeina ja kohdentamalla tarkoitukseen opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahoja.

Valmistellaan toimet näyttöjen käyttöönottamiseksi kaikilla aloilla näyttöpilottihankkeiden ja näyttöaineistojen valmisteluprojektien avulla.

Koulutuksen nivelvaiheisiin ja keskeyttämisen vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen jatkavien osuutta pyritään edelleen lisäämään. Käynnistetään keskeyttämisen vähentämisen toimenpideohjelma. Edistetään perustutkinnon suorittaneiden sijoittumista työelämään ja jatko-opintoihin erityisesti ammatillisen koulutuksen tulosrahoitusta ja ura- ja rekrytointipalveluja kehittämällä.

Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjiä arvioidaan olevan vuoden 2003 alussa 205, joista 45 kuntia, 60 kuntayhtymiä ja 100 yksityisiä koulutuksen järjestäjiä. Lisäksi valtion omistuksessa on viisi erityisopetusta antavaa oppilaitosta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus. Järjestäjäverkkoa pyritään kehittämään siten, että ammatillisen koulutuksen järjestäjistä muodostuu riittävän suuria ja monipuolisia tai muutoin vahvoja toimijoita työelämän koulutustarpeiden ja alueellisen kehittämistyön näkökulmasta. Koulutuksen järjestäjien ennakointitoimintaa kehitetään.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta mitoitetaan siten, että koko peruskoulun päättävälle ikäluokalle voidaan tarjota mahdollisuus lukio- tai ammatillisiin opintoihin. Tämän lisäksi tarjonnan mitoittamisessa otetaan huomioon lukiosta toisen asteen ammatilliseen koulutukseen siirtyvät, ilman ammatillista koulutusta jääneet nuoret sekä työelämästä tai muutoin koulutusjärjestelmän ulkopuolelta tulevat. Tavoitteeksi vuodelle 2003 asetetaan yhteensä noin 60 000 toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen aloittajaa, joista oppisopimuskoulutuksena ammatillisen perustutkinnon aloittavien osuudeksi arvioidaan noin 6 500.

Oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräiseksi opiskelijamääräksi vuonna 2003 arvioidaan yhteensä noin 133 000 opiskelijaa, josta 122 800 opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ja 10 000 näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Päättyvän opisto- ja ammatillisen korkea-asteen koulutuksen opiskelijoiden määrän arvioidaan olevan tästä enää 200. Oppisopimuskoulutuksessa tavoitteena on yhteensä 30 500 vuotuista opiskelijaa, joista 12 500 opiskelijaa perustutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 18 000 opiskelijaa ammatillisessa lisäkoulutuksessa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta 29.01.62. Säätelyjärjestelmän avulla huolehditaan siitä, että opiskelijamäärät pysyvät talousarvioesityksen tavoitteiden puitteissa.

Toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamääräarvioissa koulutuksen järjestämislupien täyttöasteeksi on arvioitu keskimäärin 98 %.

21. Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 28 623 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös ammatillista koulutusta järjestävien valtion oppilaitosten kansainvälistämiseen, oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa, maahanmuuttajien tukiopetukseen, valtion erityisopetusta antavien oppilaitosten palvelu- ja kehittämiskeskustoimintaan sekä työnantajille maksettaviin koulutuskorvauksiin.

Selvitysosa:Määrärahaa käytetään valtion oppilaitoksissa järjestetyn ammatillisen erityisopetuksen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen toimintaan.

Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon 760 000 euroa Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskuksen pelastautumisyksikön valmistumisen johdosta sekä lisäyksenä 740 000 euroa opiskelijamäärän ja vaikeasti vammaisten opiskelijoiden määrän kasvun johdosta ja 600 000 euroa siirtona momentilta 29.69.31 ammatilliseen lisäkoulutukseen.

Kuntien osuus valtion ammatillisissa oppilaitoksissa annettavan opetuksen kustannuksiin 3 402 000 euroa on otettu huomioon momentin 29.60.30 mitoituksessa.

24. Työssäoppiminen ja harjoittelutoiminta (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 3 026 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toisen asteen ammatillisen koulutuksen työssäoppimisen rahoittamiseen, työssäoppimiskäytäntöjen kehittämiseen ja opiskelijoiden palkkaamiseen harjoittelijoiksi.

25. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 1 883 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ammatillisen koulutuksen kokeilu-, tutkimus-, kehittämis- ja arviointihankkeista aiheutuvien suunnittelu-, käynnistämis- ja toimintamenojen ja avustusten maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen.

30. Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 417 642 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisten valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 5 976 000 euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 42 §:n 1 momentin ja opetusministeriön määräämin perustein 42 §:n 2 momentin mukaisten avustusten maksamiseen sekä Örebron kuulovammaisten oppilaitoksen suomalaisten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden kustannusten kattamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 1 161 000 euroa avustuksina oppimisympäristöjen kehittämiseen ja tietoverkkojen rakentamiseen sekä tieto- ja viestintätekniikan hyväksikäyttöön opetuksessa ja opiskelussa.

Selvitysosa:

Valtionosuuden mitoituksessa huomioon otettu kuntien omarahoitusosuus sisältää kuntien osuutena valtion ammatillisista oppilaitoksista 3 402 000 euroa.

Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon 19 894 000 euroa opiskelijamäärän muutoksen johdosta.

Määräraha on mitoitettu keskimääräisen yksikköhinnan 7 429 euroa/opiskelija (ei sis. alv) mukaisesti.

31. Valtionosuus oppisopimuskoulutukseen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 97 812 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain ja sen muuttamisesta annetun lain (1186/1998) mukaisten valtionosuuksien maksamiseen. Oppisopimusopiskelijoiden enimmäismäärä ammatillisessa lisäkoulutuksessa vuonna 2003 on 20 000.

Selvitysosa:Oppisopimuskoulutuksena järjestetään ammatillista perus- ja lisäkoulutusta. Vuonna 2003 on tavoitteena 32 500 vuotuista oppisopimuspaikkaa. Tämän lisäksi EU:n sosiaalirahasto rahoittaa oppisopimuskoulutusta, jonka kansallinen rahoitusosuus myönnetään momentilta 29.01.62.

Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kuntien rahoitusosuutena oppisopimuskoulutuksen peruskoulutukseen 32 078 000 euroa.

(35.) Ammatillisen koulutuksen valtionosuuksien loppuerät (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

(37.) Valtionavustus kiinteistöjen hankintaan (siirtomääräraha 3 v)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.

87. Kiinteistöjen hankinta (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 1 620 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtion tekemän kauppasopimuksen perusteella kunnallistetun Vaasan teknillisen oppilaitoksen sekä Vaasan yliopiston yhteisten laboratoriotilojen kauppahinnan ja koron maksamiseen.

Selvitysosa:Kauppahinta on 13 981 000 euroa. Hankkeeseen on aikaisemmin myönnetty 9,35 milj. euroa. Tehdystä sopimuksesta arvioidaan valtiolle aiheutuvan menoja 1,6 milj. euroa vuonna 2004, 1,6 milj. euroa vuonna 2005 ja 1,6 milj. euroa vuonna 2006.