Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2009

7. Valtion resurssihallintoPDF-versio

Valtion resurssihallinnon keskeiset tehtävät ovat valtiotyönantajan toiminta ja hallinnon kehittäminen. Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2009 n. 118 000 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 6,0 mrd. euroa.

7.1. Työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Vuoden 2007 työmarkkinasopimukset tehtiin liittotasolla, ja valtion sopimusratkaisu solmittiin 2 vuoden 4 kuukauden pituiselle sopimuskaudelle 1.10.2007—31.1.2010. Sen tavoitteena on palkkauksen ja työelämän kehittämisen avulla parantaa valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta. Sopimukseen sisältyvät vuosien 2007—2009 kolme yleiskorotusta, yhteensä runsaat 8 %, sekä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä edistävin painotuksin virastotasolla toteutettavat vuosien 2008 ja 2009 erät, yhteensä 3,3 %. Sopimuskauden loppuun ajoittuu 0,2 % suuruinen samapalkkaerä, josta tarvittavien selvitysten jälkeen sovitaan keskustasolla v. 2009. Sopimuksen vaikutus tekstitarkistuksineen on kertaantumiset huomioon ottaen yhteensä 12,0 %. Ennakkotietojen mukaan valtion henkilöstön ansioiden nousu oli v. 2007 keskimäärin 3,6 %. Sopimuskorotuksista ja sopimusten soveltamisesta johtuen ansioiden arvioidaan nousevan vastaavasti v. 2008 6,5 % ja v. 2009 5,6 %.

Myös valtioneuvoston yhteisen palkkausjärjestelmän valmistelua koskevia määräyksiä sisällytettiin valtion sopimusratkaisuun. Valtion työmarkkinalaitos ja ministeriöiden edustajat sekä pääsopijajärjestöt jatkavat järjestelmän valmistelutyötä ja käyvät neuvottelut sitä koskevasta virkaehtosopimuksesta.

Vuoden 2008 varsinaiseen talousarvioon verrattuna on tässä talousarvioesityksessä lisäyksenä huomioitu valtion virka- ja työehtosopimuksesta johtuva 191 milj. euroa ja valtion palkkausjärjestelmien käyttöönotosta aiheutuva 7 milj. euroa. Sopimusratkaisuun sisältyneeseen palkkausjärjestelmien siirtymäkausien päättämiseen liittyen määrärahoja on kertaluontoisesti vähennetty esityksessä 18 milj. euroa. Valtion palkkakilpailukyvyn parantamiseksi pääosin syksyllä 2007 tehtyjen työnantajan palkkapoliittisten kehittämistoimenpiteiden aiheuttamiin palkkamenoihin on toimintamenomomenteille lisätty 44 milj. euroa. Edellä mainittujen neljän palkantarkistustekijän yhteisvaikutus viraston tai laitoksen toimintamenoihin ilmenee momenttien selvitysosista.

Valtiovarainministeriö linjasi 6.11.2007 toimintatavat muutosten johtamisessa ja muutosturvasta valtiohallinnossa. Hallinnon muutosten, kuten keskus- ja aluehallinnon uudistusten sekä tuottavuusohjelman lisäksi työvoimatilanteen nopea muuttuminen vaatii uudenlaisia ja tehokkaampia henkilöstöjohtamisen toimenpiteitä. Muutostilanteet edellyttävät valtion toimintayksiköiltä ammattimaista henkilöstöjohtamista, toimivaa henkilöstösuunnittelua ja kilpailukykyä työnantajina. Henkilöstön osaaminen, työhyvinvointi ja sitoutuminen ovat olennaisen tärkeitä muutosten onnistuneessa toteutuksessa.

Valtioneuvosto teki 30.4.2008 periaatepäätöksen valtionhallinnon johtajapolitiikasta. Se sisältää ne periaatteet, joilla valtio työnantajana hankkii palvelukseensa, kehittää ja kannustaa päteviä johtajia suoriutumaan eri tehtävissä. Linjausten taustalla on johdon suuri vaihtuvuus lähivuosina. Nykyisestä ylimmästä virkamiesjohdosta poistuu yli 60 % vuoteen 2011 mennessä ja melkein kaikki vuoteen 2020 mennessä. Johtajapolitiikan uudistukset toteutetaan yhteistyössä valtiovarainministeriön ja muiden ministeriöiden kanssa vaiheittain vuosina 2008—2011. Yhtenä konkreettisena uudistuksena on valtiovarainministeriön käynnistämä Tulevaisuuden johtajat -ohjelma, jolla valmennetaan keskeistä johtoa ja asiantuntijoita tulevaisuuden haasteisiin.

Taulukko 31. Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2006—2009

Tunnusluku 2006 2007 20081) 20091)
         
Henkilöstön lukumäärä 123 200 122 200 120 300 118 200
Muutos edell. vuodesta, % -0,5 -0,8 -1,6 -1,7
Henkilötyövuodet, lukumäärä 120 900 120 200 118 300 116 318
Muutos edell. vuodesta, % 0,0 -0,6 -1,6 -1,7
Palkkasumma, milj. euroa2) 4 302 4 444 4 642 4 820
Työvoimakustannukset, milj. euroa2) 5 386 5 563 5 810 6 034
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö3) 2 880 2 984 3 163 3 340
Palkkojen sivukulut, % 58,9 58,9 59,0 59,0
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 3 094 3 201 3 358 3 560
Naisten osuus, % 49,1 49,8 50,0 50,2
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 43,4 43,7 43,8 43,9

1) Vuosien 2008 ja 2009 tiedot ovat arvioita. Niissä on huomioitu tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen, mutta ei muita v. 2009 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia.

2) Arvioissa on otettu huomioon tiedossa olevista sopimusmuutoksista ja sopimusten soveltamisesta

3) Vuoden 2007 osalta ennakkotieto ja vuosien 2008 ja 2009 osalta arvio.

7.2. Hallinnon kehittäminen

Tietoyhteiskuntastrategian käytännön toteuttamista jatketaan. Toimilla helpotetaan ihmisten arjen palvelujen saatavuutta, lisätään kilpailukykyä ja tuottavuutta, edistetään alueellista ja sosiaalista tasa-arvoa sekä turvataan julkisten palvelujen saatavuus ja laatu. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin.

Valtion aluehallinto

Vuoden 2007 kesäkuussa asetetun aluehallinnon uudistamishankkeen (ALKU) valmistelutyötä jatketaan valtiovarainministeriön johdolla. Valtion aluehallinnon tehtävät on päätetty järjestää kahdeksi uudeksi viranomaiseksi, joihin kootaan ja uudelleen organisoidaan vuoden 2010 alusta valtion nykyisten kuuden viranomaisen (lääninhallitukset, työvoima- ja elinkeinokeskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, työsuojelupiirit ja tiepiirit) tehtävät sekä toiminnallisesti myös metsäkeskusten tehtävät. Perustettavat uudet viranomaiset ovat työnimiltään Elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskus ja Aluehallintovirasto. Ensiksi mainittua koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö ja viimeksi mainittua valtiovarainministeriö. Virastorakenne muodostaa jatkossa pohjan myös muille uudelleen järjestettäville valtion aluehallinnon tehtäville. Virastot organisoidaan toiminnallisesti siten, että tehtävien kokoamisella saavutetaan synergia- ja tuottavuushyötyjä sekä toiminnan tuloksellisuus ja asiakaspalvelu paranevat. Virastojen aluejakoja valmistellaan. Maakuntaohjelmat kytketään osaksi keskushallinnon ja aluevirastojen tulosohjausprosessia.

Toiminta hallinnonaloilla

Oikeushallinnossa ulosottolaitoksen organisaatiota kehitetään ulosottokaaren pohjalta niin, että ulosoton hallintovirasto voi aloittaa toimintansa vuoden 2010 alusta. Vuoden 2009 alussa voimaantulevalla lailla holhoustoimen järjestämisestä siirretään edunvalvontapalvelujen tuottaminen kunnilta valtiolle siten, että näiden palvelujen yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat oikeusministeriölle ja palvelujen järjestämisestä vastaavat oikeusaputoimistot.

Sisäasiainhallinnossa paikallispoliisitoimintaa hoitaa vuoden 2009 alusta lukien 24 kihlakunnan poliisilaitosta aikaisempien 90 sijasta. Poliisin hallintorakenteen uudistusta jatketaan siten, että se kohdistuu myös poliisin ylijohtoon, poliisin lääninjohtoihin, poliisin valtakunnallisiin yksiköihin sekä Helsingin poliisilaitokseen. Uudistuksessa siirretään voimavaroja hallinnosta palveluihin, varmistetaan poliisipalvelujen saatavuus koko maassa sekä turvataan ruotsinkieliset poliisipalvelut. Lisäksi selvitetään, erotetaanko toisistaan ministeriön ohjaus- ja valvontatehtävät sekä operatiivisen poliisitoiminnan johtaminen.

Opetushallinnossa yliopistolain ja siihen liittyvien muiden säädösten kokonaisuudistus toteutetaan siten, että hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella 2009. Tarkoitus on, että uusimuotoinen toiminta voi alkaa täydessä laajuudessa vuoden 2010 alusta lukien. Lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä uudistetaan myös yliopistojen ohjaus- ja rahoituskäytänteet. Yliopistouudistuksen yhteydessä tavoitteena on muodostaa Aalto-yliopiston lisäksi, Turun yliopiston ja Turun kauppakorkeakoulun pohjalle rakentuva Turun uusi yliopisto sekä Joensuun ja Kuopion yliopistojen pohjalle rakentuva Itä-Suomen yliopisto.

Liikennehallinnossa selvitetään väylävirastojen yhdistämistä väylävirastoksi ja liikennealan turvallisuusvirastojen (Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto) sekä Merenkulkulaitoksen ja Tiehallinnon turvallisuustoimintojen yhdistämistä turvallisuusvirastoksi. Tavoitteena on näiden kahden viraston toiminnan aloittaminen vuoden 2010 alusta lukien. Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto järjestetään uudelleen vuoteen 2010 mennessä. Merentutkimuslaitoksen uudelleen organisointiin liittyen osa Merentutkimuslaitoksen tehtävistä siirtyy vuoden 2009 alusta Ilmatieteen laitokseen, osa ympäristöministeriöön ja osa Suomen ympäristökeskukseen.

Sosiaali- ja terveyshallinnossa tutkimus- ja kehittämistoimintaa keskitetään yhdistämällä Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen ja Kansanterveyslaitoksen toiminnot vuoden 2009 alussa. Samasta ajankohdasta yhdistetään myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen toiminnot. Ministeriön hallinnonalalla oleva Vakuutustarkastusvirasto ja Suomen Pankin yhteydessä oleva Rahoitustarkastus yhdistetään yhdeksi viranomaiseksi vuoden 2009 alusta lukien.

7.3. Valtionhallinnon tuottavuuden kehittäminen

Hallitus jatkaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Jo aikaisemmin päätetyt ja käynnissä olevat toimenpiteet johtavat valtion henkilöstömäärän pienenemiseen vuoteen 2011 mennessä yhteensä n. 9 600 henkilötyövuodella verrattuna vuoden 2005 henkilöstömäärään. Hallitusohjelman ja 13.3.2008 kehyspäätöksen mukaisesti käynnistetään lisäksi uusia tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, joiden henkilöstötarvetta vähentävä vaikutus on 4 800 henkilötyövuotta pääosin vuosina 2012—2015. Uusien toimenpiteiden tarkempaa sisältöä, vaikutuksia ja ajoitusta tarkastellaan syksyllä 2008, ja niiden toimenpanoa koskevia päätöksiä tarkistetaan kevään 2009 kehyspäätöksessä.

Tuottavuutta lisääviä hallinnonalakohtaisia toimenpiteitä ja niiden vaikutuksia käsitellään pääluokkien, lukujen ja momenttien selvitysosissa. Päätettyjen ja kohdennettujen tuottavuustoimenpiteiden arvioidaan pienentävän henkilöstötarvetta v. 2009 yhteensä 1 944 henkilötyövuodella, mikä on huomioitu talousarvioesityksessä.

Henkilöstötarpeen väheneminen johtaa menosäästöihin, jotka vaihtelevat tuottavuutta lisäävien hankkeiden toteutuksen mukaisesti. Osan tuottavuustoimenpiteiden aikaansaamista menosäästöistä hallinnonalat voivat kohdentaa uudelleen ja loppuosa luetaan koko valtiontalouden menoja vähentäväksi säästöksi.

Taulukko 32. Tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden vaikutukset henkilöstötarpeeseen

Hallinnonala Htv-vähennykset 2008—2009
   
VNK -2
UM -30
OM -114
SM -93
PLM -619
VM -237
OPM -309
MMM -83
LVM -66
TEM -227
STM -97
YM -67
Yhteensä -1 944

Henkilöstötarpeen vähenemässä on huomioitu joitakin ministeriöiden ehdotusten pohjalta tehtyjä toimenpiteiden uudelleenkohdennuksia ja henkilöstövaikutusten ajoitusten muutoksia. Tuottavuutta lisäävien hankkeiden eteneminen, ml. tarvittavien lainsäädäntömuutosten toteuttaminen on otettu huomioon hallinnonaloittaisia tuottavuustavoitteita asetettaessa ja ajoitettaessa. Lisäksi on otettu huomioon seuraavia näkökohtia:

  • ulkoasiainhallinnon tuottavuustavoitteiden asettamisessa on otettu huomioon kehitysyhteistyömäärärahojen kasvusta aiheutuva tarve kehittää kehitysyhteistyöhallintoa,
  • yliopistojen tuottavuustoimenpiteet on mitoitettu ja kohdennettu siten, että ne eivät heikennä opetusta ja tutkimusta ja niiden kehittämistä,
  • sektoritutkimuslaitosten tuottavuustavoitteiden mitoittamisessa on otettu huomioon se, että tuottavuusohjelma ei ole esteenä tarkoituksenmukaiselle ulkopuolisen rahoituksen vastaanottamiselle.

Koko valtionhallinnon tasolla tarkastellen muutokset voidaan toteuttaa henkilöstön luonnollisen poistuman rajoissa, sillä poistuman arvioidaan v. 2009 olevan n. 5 600 henkilöä, joista varsinaiselle vanhuuseläkkeelle siirtyy n. 2 800 henkilöä.

Henkilöstön siirtyminen eläkkeelle ja muu luonnollinen vaihtuvuus antavat merkittävän mahdollisuuden toteuttaa palvelukykyä, tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä laajojakin uudistuksia voimassa olevia palvelussuhteita vaarantamatta. Hallituksen tavoitteena on, että tuottavuutta parannetaan rinnan työelämän laadun kanssa. Tuottavuuden paranemisen edellytyksiä ovat hyvä johtaminen ja esimiestyö sekä yhteistoiminta. Tuottavuusohjelmien toteuttaminen sovitetaan henkilöstön palvelusuhteiden turvaamisen, työn jatkuvuuden ja työelämän laadun kehittämisen tavoitteisiin.

Työelämän laadun, innovaatioiden ja tuottavuuden riittävän yhteen kytkemisen varmistamiseksi valtiovarainministeriö toteuttaa vuoden 2009 aikana kehittämishankkeen. Muutosjohtamista tukevaa johdon ja esimiesten valmennusta jatketaan. Tuottavuustilastoinnin sekä arviointi- ja mittaustapojen kehittämistyötä jatketaan mm. siten, että tuottavuuden muutoksen rinnalla voidaan riittävästi ottaa huomioon toiminnan ja palvelujen vaikuttavuuden ja laadun sekä työelämän laadun muutokset.

Tuottavuutta parantavat tietojärjestelmähankkeet ja muut tuottavuushankkeet

Talousarviossa on erikseen varauduttu tuottavuutta lisäävien tietotekniikkahankkeiden ja eräiden keskeisten tietojärjestelmien kehittämishankkeiden rahoitukseen eri hallinnonaloilla yhteensä 25 milj. eurolla. Lisäksi talousarviossa on varauduttu rahoittamaan muita tuottavuuden edistämiseen tähtääviä tietohallintoinvestointeja, tutkimuksia, selvityksiä sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintoja 5 milj. euron määrärahalla.

Edellä mainituilla ja aiemmin myönnetyillä tuottavuusmäärärahoilla rahoitetaan vuonna 2009 mm. oikeusrekisterikeskuksen tietoteknisen ympäristön kehittämistä, yksinkertaisten velkomusasioiden käsittelyjärjestelmän uusimista, vaalitietojärjestelmän uusimista ja sähköisen äänestyksen kehittämistä, hätäkeskustietojärjestelmän uudistamista, poliisin sähköisen asiointipalvelun kehittämistä, kansallisen asiakirjahallinnon kehittämistä, Maaseutuviraston ja Elintarvikeviraston yhteisen IT-infrastruktuurin toteutusta, sähköistä pinta-alatukien asiointijärjestelmän kehittämistä, Metsäkeskusten sähköisen asioinnin kehittämistä, kiinteistöjen vaihdanta- ja kirjausjärjestelmän uudistamista, Ilmatieteenlaitoksen suurteholaskentakapasiteetin lisäämistä, työsuojelupiirien tietojärjestelmien uudistamista sekä ympäristölupa- ja luonnonsuojeluhallinnon tietojärjestelmähankkeita.

Valtion yhteisen tietohallinnon kehittäminen

Valtionhallinnon tietohallinnon kehittämisessä on siirrytty konsernimaiseen toimintatapaan. Tavoitteena on parantaa palvelujen laatua ja viranomaistoiminnan yhteentoimivuutta sekä lisätä ja edistää uusien yhteisten IT-ratkaisujen käyttöönottoa koko valtionhallinnossa. Tuottavuushyödyt näkyvät palvelujen laadun lisäksi valtionhallinnon kokonaiskustannuksissa ja henkilöstömäärissä. Vuoden 2009 talousarvioesityksessä valtion IT-toiminnan johtamisyksikön kehittämishankkeille on varattu 8 milj. euroa ja yhteisten henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmien uudistamiseen ja integrointiin niin ikään 8 milj. euroa. Valtiokonttorin yhteydessä toimintansa 1.1.2009 aloittava valtion IT-palvelukeskus järjestää, ylläpitää ja kehittää valtionhallinnon yhteisiä tietohallintopalveluja.

Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukset

Valtionhallinnossa toimii viisi talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta. Aiempien päätösten mukaisesti palvelukeskusmalli otetaan käyttöön talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden tuotannossa kaikilla hallinnonaloilla vuoden 2009 loppuun mennessä. Valtioneuvoston vuosia 2009—2012 koskevan kehyspäätöksen mukaisesti neljä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (oikeushallinnon palvelukeskus, sisäasianhallinnon palvelukeskus, puolustushallinnon palvelukeskus ja Valtiokonttorin tulosyksikkönä toimiva palvelukeskus) kootaan 1.1.2010 valtiovarainministeriön hallinnonalalle hallinnollisesti yhdeksi, useissa alueellisissa toimipisteissä toimivaksi virastoksi. Yliopistojen palvelukeskus Certia jää erilliseksi toimijaksi palvelemaan yliopistojen tarpeita. Neljän palvelukeskuksen yhdistäminen yhdeksi valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukseksi valmistellaan ja toteutetaan valtiovarainministeriön johdolla yhdessä palvelukeskuksia ohjaavien ministeriöiden, Valtiokonttorin ja palvelukeskusten kanssa. Ennen yhdistymistä palvelukeskusverkostoa kehitetään siten, että voidaan välttää päällekkäisten hallintokustannusten syntyminen.

Valtion virastojen ja laitosten sekä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusten käyttöön hankitaan yhteinen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuus vaiheittain siten, että ensimmäisen vaiheen toteutus virastoissa ja laitoksissa ja käyttöönotto ajoittuu vuosille 2008—2012. Yhteinen tietojärjestelmä tukee talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien ja toimintatapojen yhtenäistämistä sekä tuottavuuden kasvua näissä toiminnoissa. Se korvaa virastojen ja laitosten olemassa olevat vastaavat järjestelmät, joista huomattava osa on tullut jo käyttöikänsä päähän. Järjestelmän toisen vaiheen toteutus ja käyttöönotto on tarkoitus aloittaa 2012.

Hankintatoimen kehittäminen

Valtionhallinnon hankintatointa tehostetaan lisäämällä keskitetysti kilpailutettujen sopimusten hyödyntämistä ja ohjaamalla hankintayksiköitä keskittymään ydintoiminnan hankintoihin. Valtion yhteishankintayksikkö Hansel Oy:n toiminta on vakiintunut. Valtion hankintatoimen keskittämisen kustannusvaikutuksia selvittäneen Helsingin kauppakorkeakoulun tutkimuksen perusteella keskitetyn hankinnan toimintamallin käytöllä on saavutettu jo n. 95 milj. euron vuosittaiset säästöt virastoille ja laitoksille. Tutkimuksen mukaan yhteisesti kilpailutettujen sopimusten käyttöä lisäämällä voidaan saavuttaa kaikkiaan jopa n. 235 milj. euron eli 20,5 % vuotuiset säästöt verrattuna aikaisempaan hajautettuun toimintamalliin.

Yhteishankinnan hyödyt virastoille ja laitoksille niin hankintahinnoissa kuin työprosessin kustannusten säästämisessä ovat merkittäviä. Hanselin kilpailuttamien sopimusten käyttö on edelleen kasvanut, ja erityisen voimakasta se on ollut yliopistojen kohdalla. Hansel Oy:tä koskevaa lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa ja samalla on tavoitteena varmistaa, että yliopistot voivat niiden taloudellisen ja hallinnollisen aseman muuttuessa jatkaa yhteishankintayksikön sopimuksien hyödyntämistä. Hankintatoimen laatua kehitetään myös huolehtimalla hankkijoiden ammattitaidon ja hankintaohjeistuksen kehittämisestä sekä jatkamalla valtion yhteisen tilaustenhallintajärjestelmän käyttöönottoa virastoissa ja laitoksissa.