Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2020

Pääluokka 32

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN HALLINNONALAPDF-versio

Selvitysosa:Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala toteuttaa kestävää talouskasvua edistävää kasvupolitiikkaa. Kasvun tulee olla sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää. Kasvupolitiikka kytkee yhteen hallinnonalalla harjoitettavat yksittäiset politiikka-alueet, joita ovat erityisesti innovaatio- ja elinkeinopolitiikka, työllisyys-, yrittäjyys-, kuluttaja-, kilpailu-, alue, luonnonvara-, energia- ja ilmastopolitiikka sekä työelämän kehittämistä ja maahanmuuttajien kotouttamista koskevat politiikka-alueet.

Ilmastonmuutoksen torjunta, työpanoksen täysimääräinen hyödyntäminen ja tuottavuuskasvun edistäminen ovat hallinnonalan keskeisiä tavoitteita. Työllisyysastetavoite kuluvalla hallituskaudella on 75 % ja työttömyysastetavoite 4,8 %.

Yritysten pääsy maailmanmarkkinoille ja kilpailukyky niillä on ratkaisevan tärkeää. Menestyvät yritykset työllistävät, kykenevät maksamaan kilpailukykyisiä palkkoja ja investoimaan tulevaisuuden kasvun edellytyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö tekee työtä eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuuden edistämiseksi ja edistää hallinnonalan toimenpiteiden kautta yritysten markkinoille pääsyä kolmansien maiden kasvumarkkinoille. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää kotimarkkinoiden toimivuutta ja kilpailullisuutta, mikä osaltaan vahvistaa yritysten kykyä menestyä myös kansainvälisillä markkinoilla.

Yritysten menestys perustuu yhä enemmän osaamiseen ja kykyyn hyödyntää kaupallisesti teknologian ja uusien ratkaisujen mahdollisuuksia. Hyvin toimiva kansallinen innovaatiojärjestelmä luo yrityksille menestymismahdollisuuksia ja on houkutteleva kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien ja t&k&i-toimijoiden näkökulmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijat tukevat yritysten innovaatiotoimintaa tavoitteena osaamisen leviäminen laajasti kansantalouteen.

Pääomien saatavuus ja pääomamarkkinoiden toimivuus tukevat kasvua. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla tavoitteena on eritysrahoitusinstrumenttien turvin täydentää markkinapuutealoilla yksityisen pääomamarkkinan toimintaa. Erityisesti kansainvälisessä vientitoiminnassa tavoitteena on turvata suomalaisyritysten tasavertaiset kilpailuolosuhteet.

Suurten yritysten olemassaolo ja menestys ovat ratkaisevia. Yritystoiminnan edellytysten turvaaminen kaikenkokoisten yritysten osalta tukee koko talouden kasvutavoitteita. Työ- ja elinkeinoministeriö edistää yrittäjyyttä ja kasvua laaja-alaisesti. Ekosysteeminen lähestymistapa korostaa erikokoisten yritysten ja tutkimusorganisaatioiden verkottumista ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on, että luonnonvaroja käytetään kestävän ja edistyksellisen taloudellisen toiminnan pohjana sekä ensi- että uusiokäytössä. Luonnonvarojen hyödyntämisellä ja kiertotalouden edistämisellä tavoitellaan yrityksille ympäristöllisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää liiketoimintaa, parempaa kilpailukykyä sekä uudistavia työllisyysmahdollisuuksia.

Työ- ja elinkeinoministeriö edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työelämän kehittymistä. Tavoitteena on työttömyyden alentaminen, nopea työllistyminen ja kasvun vauhdittaminen vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin sekä luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaisia palveluita. Työnhakijoiden osaamista päivitetään helpottamaan yritysten osaavan työvoiman saatavuutta. Työelämän pelisäännöt ovat keskeinen osa työmarkkinoiden toimivuutta. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään työvoimapolitiikan keinovalikoimalla.

Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on välttämätöntä yritysten toimintaedellytysten turvaamisessa. Kotimaisen työvoiman työllisyysasteen noston ohella hallinnonalan toimijat edistävät työperusteista maahanmuuttoa elinkeinoelämän tarpeisiin. Maassa jo olevien ulkomaalaisten työllisyysasteen nostaminen ja kotoutuminen ovat tärkeitä.

Ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kiertotalouden murrokseen vastaamiseen tarvitaan uutta, eri toimialoja yhdistävää osaamista. Uuden osaamisen luominen, työvoiman osaamisen joustavuus ja osaavan työvoiman riittävyys tulevat olemaan kilpailukyvyn ytimessä. Luonnonvaroihin ja osaamiseen liittyvät työllistämismahdollisuudet hyödynnetään myös alueellisesti.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala työskentelee valtakunnan eri alueiden kestävää talouskasvua ja elinvoimaa parantavien erityisvahvuuksien hyödyntämiseksi. Hallinnonala uudistaa myös toimintatapojaan ja edistää yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla helppokäyttöisiä ja ensisijaisesti digitaalisia, liiketoimintalähtöisiä palveluekosysteemejä ja osallistamalla myös yritykset palvelujen kehittämiseen. Aluetasolla varmistetaan myös yritys- ja työvoiman palvelujärjestelmän saatavuus ja toimivuus. Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen on osa kasvustrategiaa.

Kohtuuhintaisen energian saatavuuden turvaaminen on yksi talouskasvun perusta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen energiantuotannossa ja -käytössä sekä teollisuudessa on keskeisessä osassa hiilineutraalisuuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä. Samalla uusien energiaratkaisujen ja puhtaiden teknologioiden kaupallistaminen kytketään osaksi suomalaista kasvupolitiikkaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa toimialalleen alustavasti seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2020:

  2018
toteutuma/arvio
2019
arvio
2020
arvio
       
— BKT:n määrän muutos (%) 2,4 1,6 1,2
— Työttömyysaste (%) 7,4 6,6 6,3
— Työllisyysaste (%) 71,7 72,6 73,2
— Kasvuyritysten lukumäärä > 1 000 > 1 000 > 1 000
— Työn tuottavuus, muutos (%) -0,5 0,6 0,9
— Tavaroiden ja palveluiden viennin osuus BKT:stä (%) 39 39 > 39
Talousarvioesitykseen liittyvät tasa-arvovaikutukset

Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmässä otetaan huomioon eri väestöryhmien tarpeet alueiden kehittämisen kokonaisuudessa. Sukupuolten tasa-arvon toteuttamisen varmistamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota molempien sukupuolten osallistumisen turvaamiseksi suunnittelujärjestelmään kuuluvien toimielinten toimintaan. Esimerkiksi alueilla kehittämistoimien suuntaamisessa ja yhteensovittamisessa keskeisessä asemassa olevien maakuntien yhteistyöryhmien tulee olla kokoonpanoltaan tasa-arvolain mukaisia.

Alueiden kehittämisen osalta kaikki aluekehittämisviranomaisen tehtävät ovat luonteeltaan sukupuolineutraaleja. Alueiden kehittämisen toimenpiteet kootaan pääsääntöisesti suunnitelmiin ja ohjelmiin, joiden valmistelussa on otettava huomioon sekä kansallisen että Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset naisten ja miesten tasa-arvon edistämiselle. Alueiden kehittämiseen liittyvässä ohjelmatyössä otetaan huomioon molempien sukupuolten tarpeet ja mahdollisuudet. Tasa-arvonäkökulma ulotetaan myös hankkeiden suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.

Työmarkkinoiden jakautumista naisten ja miesten ammatteihin ja aloihin lievennetään muun muassa työllisyyden ja yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä. Tehokkailla työvoima- ja yrityspalveluilla rohkaistaan osaamisen uudistamiseen ja ammatilliseen liikkuvuuteen, mikä on olennaisen tärkeää erityisesti rakennemuutostilanteissa.

  2017 2017 2018 2018
  Naiset Miehet Naiset Miehet
         
Työttömät työnhakijat (%) 45 55 45 55
Työvoimakoulutukseen osallistuneet (%) 42 58 45 55
Työvoimapalveluissa aloittaneet        
— kotoutumiskoulutus (%) 55 45 55 44
— palkkatuettu työ (%) 48 52 48 52
— starttiraha (%) 50 50 51 49
Omaehtoisen opiskelun aloittaneet (%) 57 43 57 43

Sukupuolten välinen ero työttömyydessä on kaventunut viime vuosikymmeninä. Työvoimakoulutuksen osallistuneiden miesten suurempi osuus selittyy miesten alhaisemmalla koulutustasolla. Naiset hakeutuvat muihin TE-palveluihin kuitenkin miehiä aktiivisemmin.

Kestävää kasvua ja työtä 2014—2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa että poistaa sukupuolisyrjintää. Sukupuolten moninaisuus tulee huomioida osana sukupuolten tasa-arvoa. Ohjelmassa sukupuolten tasa-arvon edistämisen kaksoisstrategiaa toteutetaan erityisillä tasa-arvohankkeilla omalla investointiprioriteetilla. Lisäksi tasa-arvoa edistetään valtavirtaistamalla sukupuolinäkökulma kaikkien hankkeiden toimintaan. Valtavirtaistamisella tarkoitetaan, että kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja toiminnassa sukupuolten välinen tasa-arvo tulee ottaa huomioon. Rakennerahasto-ohjelmassa on yhdenvertaisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo nostettu horisontaalisiksi ja toimintaa läpileikkaaviksi teemoiksi.

Viiden ensimmäisen toteutusvuoden aikana ohjelmassa on käynnistynyt 266 ESR- ja 25 EAKR-osarahoitteista hanketta, joissa yhdenvertaisuus on hankkeen keskeinen kehittämissisältö. Näiden osuus varatusta julkisesta ESR-rahoituksesta on 17 % (123 milj. euroa) ja EAKR-rahoituksesta 0,5 % (5 milj. euroa). Hankkeita, joissa yhdenvertaisuuden periaate on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella 452 kpl (julkinen rahoitus 202,7 milj. euroa, 33 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 191 kpl (julkinen rahoitus 258,5 milj. euroa, 24 % EAKR-rahoituksesta).

Vastaavasti hankkeita, joissa sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu, on ESR:n puolella käynnistynyt 409 kpl (julkinen rahoitus 231,7 milj. euroa, 31 % ESR-rahoituksesta) ja EAKR:n puolella 1 159 kpl (julkinen rahoitus 249,1 milj. euroa, 23 % EAKR-rahoituksesta). Erityisesti naisten asemaa parantavia hankkeita on ohjelmassa käynnistynyt (EAKR ja ESR yhteensä) 89 kpl ja miesten asemaa parantavia 32 kpl.

Kestävä kehitys

Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa valtioneuvoston kestävän kehityksen selontekoa osaltaan toimeenpanemalla energia- ja ilmastostrategiaa, luomalla kestäviä biotalous- ja cleantech-ratkaisuja, toimeenpanemalla kiertotalouden tiekarttaa yhdessä eri toteuttajatahojen kanssa, tukemalla kestävän kehityksen innovaatioita, edistämällä osaavan työvoiman turvaamista muuttuvilla työmarkkinoilla, ehkäisemällä syrjäytymistä ja edistämällä maahanmuuttajien kotoutumista.

Vuonna 2020 energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon käytetään 110 milj. euroa energiatukivaltuutta. Uusiutuvan energian tuotantotukeen arvioidaan käytettävän 232,6 milj. euroa.

Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa)

    2019
varsinainen
talousarvio
2020
esitys
       
32.01 Hallinto    
  — lainojen hyväksymisvaltuus (turvavarastolainat) 8,400 8,400
  — myöntämisvaltuus 0,034 0,034
32.01.41 Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 13,500 -
32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 344,365 327,516
32.20.41 Energiatuki (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 80,000 110,000
32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 155,123 146,823
32.20.87 Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha)    
  — rahoitusvaltuus 30,000 -
32.30 Työllisyys ja yrittäjyys    
  — sopimusvaltuus 23,000 -
32.30.42 Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus - 1,000
32.30.51 Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)    
  — hankintasopimusvaltuus 65,000 65,000
32.30.64 EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 668,811 -
32.40.82 Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)    
  — myöntämisvaltuus 1 000,000 1 000,000

Hallinnonalan määrärahat vuosina 2018—2020

    v. 2018
tilinpäätös
1000 €
v. 2019
varsinainen
talousarvio
1000 €
v. 2020
esitys
1000 €
 
Muutos 2019—2020
    1000 € %
 
01. Hallinto 763 910 720 039 750 341 30 302 4
01. Työ- ja elinkeinoministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 32 874 33 700 33 560 -140 0
02. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 171 937 170 338 173 253 2 915 2
03. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 524 171 613 184 375 12 762 7
04. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 30 942 32 248 32 302 54 0
05. Innovaatiorahoituskeskus Business Finlandin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) 87 200 97 474 89 971 -7 503 -8
06. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 11 294 15 548 17 019 1 471 9
07. Patentti- ja rekisterihallituksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -1 565 7 943 8 722 779 10
08. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 19 218 19 564 19 923 359 2
09. Energiaviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 6 563 6 839 6 771 -68 -1
20. Siviilipalvelus (arviomääräraha) 3 859 4 939 4 939 0
(21.) Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 3 v) 5 732 786 -786 -100
29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 45 220 36 072 57 072 21 000 58
(31.) Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (siirtomääräraha 2 v) 4 731 0
40. Valtionavustus kestävää kasvupolitiikkaa edistäville toimijoille (siirtomääräraha 3 v) 18 651 5 171 6 773 1 602 31
41. Erityisavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusinfrastruktuuriin (arviomääräraha) 1 500 10 400 2 100 -8 300 -80
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v) 89 303 94 403 94 303 -100 0
(50.) Valtionavustus kuluttajajärjestölle (kiinteä määräraha) 872 872 -872 -100
51. Valtion osuus merimiespalvelutoiminnasta (arviomääräraha) 1 549 2 572 2 572 0
53. Matkustajien paluukuljetukset ja korvaukset (siirtomääräraha 3 v) 1 000 1 000 400 -600 -60
66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 8 507 8 507 16 236 7 729 91
(88.) Pääomasijoitus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 15 000 0
(89.) Osakehankinnat (siirtomääräraha 3 v) 46 000 0
95. Eräät oikeudenkäyntikulut ja korvaukset (arviomääräraha) 0 50 50 0
20. Uudistuminen ja vähähiilisyys 1 011 522 728 648 806 353 77 705 11
20. Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 500 3 420 3 020 -400 -12
(28.) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 400 400 -400 -100
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha) 260 363 275 500 298 301 22 801 8
41. Energiatuki (arviomääräraha) 30 708 47 250 60 750 13 500 29
(42.) Kasvuekosysteemien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 -5 000 -100
(43.) Cleantech- ja biotalousratkaisujen sekä innovaatioiden kaupallistamisen tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 49 300 0
(44.) Kiertotalouden investointi- ja kehittämistuki (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 530 -2 530 -100
45. LNG-terminaalien investointituki (arviomääräraha) 13 830 14 930 5 532 -9 398 -63
(46.) Laivanrakennuksen innovaatiotuki (siirtomääräraha 3 v) 10 000 10 000 -10 000 -100
47. Sähköisen liikenteen ja biokaasun liikennekäytön infrastruktuurin edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 3 000 3 000 3 000 0
48. Uusiutuvan energian tuotantotuki (arviomääräraha) 249 809 214 500 232 550 18 050 8
(50.) Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 0
(51.) Naisille suunnattu innovaatiopalkinto (siirtomääräraha 2 v) 118 118 -118 -100
66. Siirrot EU:n innovaatiorahastoon (arviomääräraha) 46 000 46 000 0
(80.) Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha) 214 787 0
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha) 161 793 140 000 137 200 -2 800 -2
87. Pääomalainat teollisuuden uudistumiseen ja yritysvetoisten liiketoimintaekosysteemien kehittämiseen (arviomääräraha) 5 914 12 000 20 000 8 000 67
30. Työllisyys ja yrittäjyys 742 570 725 476 822 604 97 128 13
40. Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen (siirtomääräraha 3 v) 17 708 3 300 1 000 -2 300 -70
42. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha) 12 069 8 178 7 378 -800 -10
(43.) Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha) 426 0
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v) 5 000 6 000 6 000 0
46. Päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotuki (arviomääräraha) 26 752 30 000 75 000 45 000 150
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 321 050 244 061 290 160 46 099 19
52. Palkkaturva (arviomääräraha) 25 141 32 000 32 000 0
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) 334 422 401 887 410 166 8 279 2
(65.) Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha) 50 -50 -100
95. Vaikuttavuusinvestointien tuotonmaksu (arviomääräraha) 900 900 0
(40.) Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä 0
40. Yritysten erityisrahoitus 51 849 102 732 120 521 17 789 17
42. Valtiontuki sähköhuollon varmistamiseksi (arviomääräraha) 10 125 700 575 460
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset ja korkotuet (arviomääräraha) 19 620 30 777 33 691 2 914 9
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha) 26 219 57 800 67 400 9 600 17
60. Siirrot hallinnonalan rahastoihin (arviomääräraha) 0 20 20 0
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha) 0 10 10 0
89. Pääomasijoitus Business Finland Venture Capital Oy:lle (siirtomääräraha 3 v) 6 000 10 800 14 900 4 100 38
95. Tuotonvaihtosopimus- ja suojausmenot (arviomääräraha) 3 200 3 800 600 19
(50.) Alueiden kehittäminen ja rakennerahastopolitiikka 0
50. Kotouttaminen 228 614 223 704 205 992 -17 712 -8
03. Maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 3 561 1 631 4 201 2 570 158
30. Valtion korvaukset kotouttamisesta (arviomääräraha) 225 053 222 073 201 791 -20 282 -9
(60.) Energiapolitiikka 40 131 0
(43.) Kioton mekanismit (arviomääräraha) 131 0
(45.) Uusiutuvan energian ja uuden energiateknologian investointituki (siirtomääräraha 3 v) 40 000 0
Yhteensä 2 838 596 2 500 599 2 705 811 205 212 8
  Henkilöstön kokonaismäärä 8 296 8 288 8 406