Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
         90. Kuntien tukeminen
              69. Maksut Euroopan unionille
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

92. EU ja kansainväliset järjestötPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

Selvitysosa:Vuosi 2018 on vuosia 2014—2020 koskevan EU:n monivuotisen rahoituskehyksen viides varainhoitovuosi. Vuoden 2018 talousarvioon sisältyvät vuoden 2016 lokakuussa takautuvasti voimaan tulleen omien varojen päätöksen mukaiset maksualennukset kuten arvonlisäveropohjaan perustuvat alennukset ja kertakorvausalennukset. Yhdistyneen kuningaskunnan maksualennus siihen liittyvine alennuksineen Saksalle, Itävallalle, Alankomaille ja Ruotsille jatkuu keskeytyksettä myös vuoden 2018 aikana. Omia varoja koskevat maksupohjat laaditaan kansantalouden tilinpitojärjestelmän (ESA2010) mukaisina.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Valtuus

Valtiovarainministeriö voi tehdä EU:n yhteisen kriisinratkaisuneuvoston kanssa sopimuksen lainalimiittijärjestelystä, jonka puitteissa myönnettävien lainojen enimmäismäärä voi olla enintään 1 083 500 000 euroa.

Valtioneuvosto voi päättää vakausmaksujen siirrosta yhteiseen kriisinratkaisurahastoon ja rahasto-osuuksien yhdistämisestä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain 2 § 1 momentissa tarkoitetun toisen sopimuspuolen rahasto-osuuden väliaikaista siirtoa koskevan pyynnön esittämisestä enintään 3 502 500 000 euron määrään saakka.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Valtuus

Luvun perusteluja täydennetään siten, että Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 084 998 eurolla nykyisestä 3 098 617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon.

Selvitysosa:Euroopan investointipankin hallintoneuvosto on kokouksessaan 17.7.2018 päättänyt esittää pankin valtuustolle pankin merkityn pääoman korvaamista 39 195 022 000 eurolla, mikä vastaa Yhdistyneen Kuningaskunnan (UK) osuutta pankin merkitystä pääomasta, jonka pankki menettää UK:n EU-eron myötä, jolloin UK myös lakkaa olemasta Euroopan investointipankin jäsen. Pääoman korvaaminen on välttämätöntä pankin rahoituksellisen vahvuuden turvaamiseksi, pankin velkaantuneisuusasteen pysyttämiseksi sääntömääräisissä puitteissa, pankin luottoluokituksen säilyttämiseksi ja samalla pankin liiketoimintamallin ylläpitämiseksi. Pääoman korvaaminen toteutetaan siten, että jäljelle jäävät osakkaat merkitsevät edellä mainitun pääoman suhteessa nykyisiin pääomaosuuksiinsa ja pankin vararahastoista siirretään 3 495 903 950 euroa pankin maksettuun pääomaan. Näin maksetun pääoman suhteellinen osuus merkitystä pääomasta säilyy ennallaan. Pääoman korvaamiseen ei sisälly jäsenmailta vaadittavaa maksettavaa pääomaa. Näin ollen pääoman korvaamisesta ei aiheudu Suomelle välittömiä maksuvelvoitteita. Suomen osuus Euroopan investointipankin pääomasta nousee nykyisestä 1,27 prosentista 1,52 prosenttiin. Pääoman korvaamisen on tarkoitus astua voimaan UK:n EU-eron myötä 29.3.2019.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Valtuus

Luvun perusteluja täydennetään siten, että Euroopan investointipankin pääoman korvaamiseen saadaan sitoutua siten, että Suomen osuus pankin merkitystä pääomasta korotetaan 595 084 998 eurolla nykyisestä 3 098 617 500 eurosta yhteensä 3 693 702 498 euroon.

03. Rahoitusvakausviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 947 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

Selvitysosa:Rahoitusvakausvirasto on luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytystä ja kriisinratkaisua koskevan EU-direktiivin johdosta Suomeen vuonna 2015 perustettu viranomainen. Virastolle on säädetty direktiivissä ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevassa asetuksessa tarkemmin määritellyt kriisinratkaisun ennakointiin liittyvät viranomaistehtävät ja valtuudet ongelmalaitosten toiminnan hallittuun uudelleenjärjestelyyn ja mahdolliseen alasajoon. Rahoitusvakausviraston toimivaltaan kuuluu myös talletussuojajärjestelmän ylläpito, mukaan lukien talletussuojarahaston hallinnointi. Viraston myötä on perustettu uusi talletussuojarahasto, johon se kerää talletussuojamaksuja. Viranomaisen toiminnasta aiheutuvat kulut katetaan täysin toimialalta kerättävin veronluonteisin hallintomaksuin.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 11.19.11.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet

  2016
toteutuma
2017
tavoite
2018
tavoite
       
Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen      
Henkilötyövuodet 12,5 14 14
Koulutustasoindeksi (asteikko 1—8) 6,9 6,9 6,9
Sairauspoissaolot, pv/htv 3,7 8 8
Työtyytyväisyysindeksi 4,1 4,0 4,0

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Investoinnit ja palveluiden hankinta 688
Toimintamenosäästö (HO 2015) -190
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -1
Yhteensä 497

2018 talousarvio 2 947 000
2017 talousarvio 2 450 000
2016 tilinpäätös 1 900 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 947 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös:

1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin

2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen.

20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

Selvitysosa:Euroopan unioni maksaa neuvoston ja sen työryhmien kokouksiin osallistumisesta aiheutuvien matkamenojen korvauksen ennakkoon jäsenmaille. Jäsenvaltio saa vuotuisen kokonaismäärärahan, joka on kullekin jäsenvaltiolle vahvistettu prosentuaalinen osuus EU:n talousarvion yleiset kokouskulut -alamomentin määrärahasta. Siltä osin kuin matkustamisesta aiheutuu menoja, joita EU ei hyväksy korvattavaksi, ne maksetaan toimintamenomäärärahoista. Jäsenvaltioiden on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä neuvoston pääsihteerille tilitys jäsenvaltiolle osoitetun määrärahan käytöstä.

Vastaavat tulot on budjetoitu momentille 12.28.93.

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 1 500 000
2017 talousarvio 1 500 000
2016 tilinpäätös 1 500 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 500 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää EU:n jäsenvaltioiden valtuuskuntien matkakulujen korvaamisesta annetun päätöksen mukaisten matkustusmenojen sekä matkustusmenoihin liittyvien arvonlisäveromenojen maksamiseen.

40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 11 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

Selvitysosa:Suomen katsotaan hyötyvän Pohjoismaiden Investointipankin sijainnista Helsingissä vuosittain noin 11 550 000 euroa, mikä vastaa pankin vuonna 2016 henkilökuntansa palkoista pidättämien verojen määrää. Määrärahan tarkoituksena on vahvistaa pankin asemaa erityisesti kansainvälisillä markkinoilla. Sitä ei ole tarkoitettu käytettäväksi lisäetujen antamiseksi pankin henkilökunnalle. Järjestelystä sovittiin aikanaan 10.11.1997 Helsingissä pidetyssä Pohjoismaiden valtiovarainministereiden kokouksessa. Koska Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön ja Pohjoismaiden kehitysrahaston työntekijät ovat muodollisesti Pohjoismaiden investointipankin palkkaamia, sisältyy isäntämaakorvaukseen myös edellä mainittujen instituutioiden työntekijöiden maksamat palkkaverot.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Arvio toteutumien perusteella 450
Yhteensä 450

2018 talousarvio 11 550 000
2017 talousarvio 11 100 000
2016 tilinpäätös 10 769 788

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 11 550 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää sen taloudellisen hyödyn korvaamiseksi, minkä Suomen Pohjoismaiden Investointipankin isäntämaana katsotaan saavan.

60. Siirto rahoitusvakausrahastoon (siirtomääräraha 3 v)

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 18 493 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää varojen siirtoon rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaiseen rahastoon siirrettäväksi edelleen vakausmaksuna EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentti lisätään talousarvioesitykseen.

Rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain (1195/2014) 8 luvun 2 §:n 9 mom. mukaan Rahoitusvakausvirasto ottaa huomioon vakausmaksuja määritettäessä väliaikaisesta pankkiverosta annetun lain (986/2012) nojalla sen voimassaoloaikana kerätyn rahoitusvakausrahastoon siirretyn pankkiveron siten, että maksuvelvollisten vakausmaksua pienennetään vuodesta 2015. Pankkivero luetaan verovelvollisten laitosten hyväksi vuodesta 2015 lukien vakausmaksua määritettäessä samassa suhteessa kuin ne ovat suorittaneet pankkiveroa niin kauan kuin varat riittävät.

Vuoden 2015 talousarviossa myönnettyä kolmevuotista siirtomäärärahaa jää käyttämättä 18 493 000 euroa, joka uudelleenbudjetoidaan aiempaa vastaavaan tarkoitukseen.


2018 talousarvio 18 493 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 18 493 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää varojen siirtoon rahoitusvakausviranomaisesta annetun lain mukaiseen rahastoon siirrettäväksi edelleen vakausmaksuna EU:n yhteiseen kriisinratkaisurahastoon.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

Selvitysosa:Vuosina 1982—1986 annettuja sitoumuksia oli 31.12.2016 lunastamatta noin 1,0 milj. euroa.


2018 talousarvio 170 000
2017 talousarvio 170 000
2016 tilinpäätös 46 241

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 170 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) kansainvälisille rahoituslaitoksille jäsenyyden perusteella vuosina 1982—1986 annettujen sitoumusten lunastamiseen sekä lunastamisesta aiheutuvien kustannusten maksamiseen

2) vuoden 1986 jälkeen annettujen sitoumusten lunastamisen yhteydessä aiheutuvien valuuttakurssitappioiden ja lunastamiskustannusten maksamiseen.

Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena.

69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 1 984 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

Selvitysosa:EU:n talousarvion rahoittamiseen annettavista varoista ja jäsenvaltioiden maksuosuuksista säädetään EU:n omia varoja koskevassa neuvoston päätöksissä (2014/335/EU).

EU:n omat varat sisältävät:

1) sekalaisia tuloja ja perinteisiä omia varoja eli tulleja ja sokerin tuotantomaksuja

2) jäsenvaltioiden suoritettavat arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvat maksut (ALV-maksu ja BKTL-maksu).

Suomen EU:n puolesta keräämät perinteiset omat varat eivät kantopalkkioita lukuun ottamatta sisälly Suomen valtion talousarvioon.

ALV-maksun ja BKTL-maksun tarkemmat laskentaperusteet sisältyvät seuraaviin neuvoston asetuksiin (EY):

1) N:o 1150/2000: asetus EU:n omista varoista tehdyn päätöksen soveltamisesta

2) N:o 1553/1989: asetus arvonlisäverosta kertyvien omien varojen kannon lopullisesta menettelystä

3) N:o 2223/1996: asetus markkinahintaisen bruttokansantulon muodostamisesta.

Määrärahataso perustuu vuosia 2014—2020 koskevaan EU:n rahoituskehykseen.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Arvonlisäveropohjaan perustuvat maksut 285 000 000
Bruttokansantuloon perustuvat maksut 1 560 000 000
Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitus 139 000 000
Yhteensä 1 984 000 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 81 000
Yhteensä 81 000

2018 talousarvio 1 984 000 000
2017 talousarvio 1 903 000 000
2016 tilinpäätös 1 951 000 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään 1 881 000 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys 103 000 000 euroa talousarvioesityksen 1 984 000 000 euroon nähden aiheutuu lähinnä EU:n lisätalousarvion vaikutuksista Suomen maksuihin EU:lle sekä hintaindeksiä koskevista tarkistuksista.


2018 talousarvio 1 881 000 000
2017 III lisätalousarvio
2017 talousarvio 1 903 000 000
2016 tilinpäätös 1 951 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 1 881 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Euroopan unionille suoritettavien arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuvien Suomen maksuosuuksien maksamiseen

2) Yhdistyneelle Kuningaskunnalle myönnettävän maksuhelpotuksen rahoitusosuuden maksamiseen.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:lle korvattavien tilittämättä jääneisiin arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuviin Suomen maksuosuuksiin liittyvien korko- ja muiden kulujen kattamiseen.

Selvitysosa: Komissio antoi monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistuksen yhteydessä näkemyksensä maksusitoumusten ajoittumisesta kehyskauden lopussa. Ohjelmien hitaasta käynnistymisestä johtuen maksut painottuisivat enemmän rahoituskauden loppupuolelle (aiheuttaen maksupaineita vuosille 2018—2020) ja myös seuraavan rahoituskauden (2021—2027) ensimmäisille vuosille. Vastaavasti maksut ovat jääneet merkittävästi suunniteltua alhaisemmaksi rahoituskauden ensimmäisinä vuosina 2014—2018.

Momentin perusteluja täydennetään, koska komissio suorittaa säännöllisin väliajoin tarkastusvierailuja jäsenvaltioihin koskien eri omien varojen lajeja. Tarkastukset koskevat mm. tullien ja verojen (arvonlisäveron) kantoa, niihin liittyvää kirjanpitoa, lainsäädäntöä ja tilastointia. Tarkastusvierailujen yhteydessä saatetaan löytää mahdollisia korjaustarpeita. Nämä korjaustarpeet voivat ulottua myös aikaisemmille vuosille ja johtavat näin jäsenvaltion maksuosuuden tarkistuksiin, mutta myös korkomenoihin, jos EU:lla on tilittämättä jääneitä saatavia. Tällä lisätalousarvioehdotuksella pyritään yksinkertaistamaan lähinnä arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon mahdollisesti liittyvien korkomenojen maksamista. Tullien osalta on jo olemassa tähän tarkoitukseen momentti (28.10.63).

Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa.


2018 II lisätalousarvio
2018 talousarvio 1 881 000 000
2017 tilinpäätös 1 903 000 000
2016 tilinpäätös 1 951 000 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentin määräraha muutetaan kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.

Momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös EU:lle korvattavien tilittämättä jääneisiin arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon perustuviin Suomen maksuosuuksiin liittyvien korko- ja muiden kulujen kattamiseen.

87. Suomen osuus Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääomasta (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 11 610 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2018 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 11 610 000 euroa, maksamiseen.

Selvitysosa:Momentin vasta-arvot on laskettu 21.4.2017 valuuttakurssilla EUR/USD 1,0698.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Peruspääoman merkinnästä aiheutuva kurssiero 580
Yhteensä 580

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 11 610 000
2017 talousarvio 11 030 000
2016 tilinpäätös 11 401 818

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 11 610 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää Aasian infrastruktuuri-investointipankin peruspääoman merkinnästä aiheutuvan vuoden 2018 Suomen maksuosuuden, suuruudeltaan 12 420 000 Yhdysvaltain dollaria, vasta-arvoltaan noin 11 610 000 euroa, maksamiseen.

(95.) Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta.


2017 I lisätalousarvio 8 200 000
2017 talousarvio 800 000
2016 tilinpäätös 3 266 706