Talousarvioesitys 2015
50. Valtionrahoitus yliopistojen toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 131/2014 vp (15.9.2014)
Momentille myönnetään 1 904 269 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena
1) 1 657 264 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 161 675 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 58 330 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
Selvitysosa:Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen yliopistolain (558/2009) väliaikaisesta muuttamisesta siten, että mitä lain 49 §:n 2 momentissa säädetään sovelletaan vuonna 2015 vain puolella indeksin vaikutuksesta. Yliopistojen valtionrahoitus määräytyy yliopistolain (558/2009) 49 §:n, yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen (770/2009) ja yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen (182/2012) perusteella. Perusrahoitusta kohdennetaan yliopistoille laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus (75 %) sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella (25 %). Toiminnan laajuuden, laadun ja vaikuttavuuden perusteella määräytyvä rahoitusosio jakaantuu koulutuksen osuuteen, joka on 41 prosenttia koko perusrahoituksesta ja tutkimuksen osuuteen, joka on 34 prosenttia koko perusrahoituksesta. Valtion rahoituksella kannustetaan yliopistojen profiloitumisen ja jatkuvan laadun parantamisen ohella tuottavaan ja taloudelliseen toimintaan.
Yliopistojen rahoitusmalli korostaa laatua, vaikuttavuutta, tuloksellisuutta ja kansainvälistymistä. Valtion rahoitusta kohdennetaan erityisesti suoritettujen tutkintojen ja opintopisteiden sekä tieteellisten julkaisujen ja kilpaillun tutkimusrahoituksen perusteella. Kansainvälistyminen otetaan huomioon useamman kriteerin kautta. Muut koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet ottavat huomioon yliopistojen valtakunnalliset tehtävät, alakohtaisuuden, harjoittelukoulut ja Kansalliskirjaston toiminnan. Tähän kokonaisuuteen liittyy myös strategiaperusteinen rahoitus, joka perustuu yliopistojen strategiatyöhön ja sen keskeisiin painopisteisiin sekä yliopistojen profiloitumiseen.
Vuodesta 2015 alkaen yliopistojen rahoitusmallissa vahvistetaan laadullisia tekijöitä ottaen huomioon opiskelijapalaute ja julkaisujen tasoluokitus. Lisäksi opiskelijoiden nopeampaa valmistumista tukevan lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden painoarvoa rahoituksen kohdentamisessa nostetaan.
Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen liittyen yhdistetään Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta lukien. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvät esitykset laiksi kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan siirtämisestä Helsingin yliopistolle ja kuluttajatutkimuskeskuksen lakkauttamisesta sekä laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain (1139/2007) ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24 §:n muuttamisesta.
Yliopistojen perusrahoitusta korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti.
Kohdan 2 korvausta tarkistetaan vuosittain viimeksi toteutuneen yliopistokohtaisen euromääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.
Kohdassa 4 tarkoitettu rahoitus kohdennetaan yliopistojen kesken yliopistoista annetun valtioneuvoston asetuksen 5 ja 6 §:n mukaisten rahoitusperusteiden mukaisessa suhteessa.
Helsingin yliopiston yhteydessä toimii Kansalliskirjasto, jonka tehtävistä säädetään yliopistolaissa (558/2009) ja kulttuuriaineistojen tallentamisesta ja säilyttämisestä annetussa laissa (1433/2007). Tavoitteena on vahvistaa Kansalliskirjaston roolia kirjastoalan kansallisena kehittäjänä ja koko kirjastoverkon peruspalvelujen tarjoajana.
Opettajankoulutusta järjestävissä yliopistoissa on opetusharjoittelua ja opettajankoulutuksen kehittämistä varten harjoittelukouluja, joiden tavoitteena on opettajankoulutusta palvelevan toiminnan korkea taso ja läheinen vuorovaikutus yliopiston muun toiminnan kanssa. Harjoittelukoulujen oppilasmäärä on noin 7 900.
Valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan tarkemmin määriteltävällä tavalla vuosien 2014—2016 aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa vuonna 2016.
Yliopistojen toiminnallisen tuloksellisuuden tunnuslukuja ja määrälliset tavoitteet
2009 toteutuma |
2011 toteutuma |
2013 toteutuma |
20151) tavoite |
|
Alemmat korkeakoulututkinnot | 10 755 | 13 275 | 13 017 | 14 200 |
Ylemmät korkeakoulututkinnot | 10 5352) | 12 515 | 14 444 | 15 023 |
Tohtorintutkinnot | 1 642 | 1 653 | 1 724 | 1 635 |
Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat | 6 984 | 8 752 | 9 6283) | 8 950 |
Vaihto-opiskelijat (lähteneet ja saapuneet, yli 3 kk) | 10 327 | 10 257 | 10 713 | 11 950 |
Tieteelliset julkaisut/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 1,51 | 1,68 | .. | 1,75 |
Tohtorintutkinnot/tutkijanuravaihe IV, htv | 0,56 | 0,61 | .. | 0,72 |
Opettaja- ja tutkijavierailut/opetus- ja tutkimushenkilökunta | 0,36 | 0,36 | .. | 0,42 |
Ylemmät kk-tutkinnot/opetus- ja tutkimushenkilökunta4) | 0,69 | 0,70 | .. | 0,88 |
Lukuvuodessa vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus | 25,2 % | 25,6 % | 27,9 % | 31,7 % |
1) Määrällisissä tavoitteissa vuoden 2015 arvo on keskimääräinen tavoite vuosille 2013—2016.
2) Ylempien korkeakoulututkintojen määrän merkittävä väheneminen selittyy vuoden 2008 tutkintorakenneuudistuksella.
3) Vuoden 2012 toteutuma.
4) Vuoden 2010 tiedoista lähtien vierailujen minimipituus 1 vko, tätä aiemmin 2 vko.
Määrärahan arvioitu käyttö ja siihen vaikuttavat tekijät (euroa)
Yliopistojen laskennallinen perusrahoitus | 1 657 264 000 |
— mistä kertaluonteisesti | 11 189 000 |
— Kansalliskirjasto | 17 043 000 |
— Harjoittelukoulut | 49 467 000 |
— Yliopistojen muu laskennallinen perusrahoitus | 1 590 754 000 |
Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 58 330 000 |
Muiden yliopistojen kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitus | 27 000 000 |
Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 § ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus yliopistoille aiheutuneista kustannuksista | 161 675 000 |
— Arvio vuoden 2015 ALV-kompensaatioksi | 148 826 000 |
— Vuoden 2013 korvauksiin kohdennetun ALV-kompensaation ja toteutuman välisen eron mukainen tarkistus | 12 849 000 |
Yhteensä | 1 904 270 000 |
---|
Kuntien rahoitusosuus harjoittelukouluissa annettavan lukiokoulutuksen kustannuksiin, 9 572 000 euroa, on otettu huomioon momentin 29.10.30 mitoituksessa.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ALV-kompensaation tarkentuminen | -1 469 |
Hallitusohjelman mukainen kertaluonteinen lisäys | 11 189 |
Kasvutoimi (siirto momentille 29.40.51) | -5 000 |
Kertaluonteisten lisäysten poisto | -2 950 |
Kuluttajatutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon (siirto momentilta 32.40.(04)) | 1 776 |
Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen (siirto momenteilta 28.30.02, 29.40.03, 30.20.(01), 30.20.02, 30.40.(01), 30.60.(01), 30.70.(02), 31.50.01, 32.20.01, 32.20.02, 32.20.05, 33.02.03, 33.03.04, 33.03.50, 35.01.04) | 500 |
Oikeuspoliittisen tutkimuskeskuksen siirto Helsingin yliopistoon (siirto momentilta 25.01.04) | 1 441 |
Yliopistoindeksi (1,3 %) | 11 189 |
Yhteensä | 16 676 |
2015 talousarvio | 1 904 269 000 |
2014 I lisätalousarvio | 7 342 000 |
2014 talousarvio | 1 887 593 000 |
2013 tilinpäätös | 1 862 922 000 |
Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 37/2014 vp (12.12.2014)
Kehyspäätöksen linjausten mukaisesti yliopistojen valtionrahoituksen indeksikorotus puolitetaan, josta aiheutuva kustannusvaikutus yliopistojen toiminnan valtionrahoitukseen on 11,2 milj. euroa. Tämä indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan kuitenkin ensi vuonna kertaluonteisella määrärahalisäyksellä, jolloin puolittamisen vaikutus valtionrahoituksen tasossa näkyy vasta vuodesta 2016 lähtien.
Yliopistolain ja ammattikorkeakoululain väliaikaista muuttamista koskevan hallituksen esityksen (HE 242/2014 vp) mukaan indeksikorotuksen puolittamisen ei arvioida vaarantavan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Toiminnan kustannusten alentaminen esityksessä ehdotetulla tavalla edellyttää esityksen mukaan kuitenkin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa strategisesti oikein kohdennettuja rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä ja toiminnan tehostamista vuodesta 2016 alkaen.
Valiokunta pitää hyvänä, että indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan korkeakoulusektorille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä, mutta korostaa pitkäjänteisen ja vakaan tutkimusrahoituksen tärkeyttä. Valiokunta painottaa, että resurssien supistuessa on entistä tärkeämpää, että opetuksen ja tutkimuksen laatua pystytään nostamaan ja että yliopistot profiloituvat aiempaa selkeämmin omilla vahvuusalueillaan ja vähentävät samalla toiminnan epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä.
Valiokunta toteaa, että talousarvioesityksen mukaan valtio on varautunut pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti yliopistojen keräämään yksityiseen pääomaan nähden, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla. Valtion vastinrahoitukseen oikeuttava varainkeruu toteutetaan tarkemmin määriteltävällä tavalla vuosien 2014—2016 aikana siten, että vastinrahoituspäätökset tehdään yhdellä kertaa vuonna 2016. Ammattikorkeakoulujen osalta pääomittamiseen (50 milj. euroa) varaudutaan sen sijaan jo ensi vuoden talousarviossa (mom. 29.40.86).
Eduskunnan kirjelmä EK 48/2014 vp (19.12.2014)
Momentille myönnetään 1 904 269 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yliopistoille yliopistolain (558/2009) mukaisena rahoituksena
1) 1 657 264 000 euroa laskennallisin perustein määräytyvään perusrahoitukseen
2) 161 675 000 euroa korvausta yliopistoille aiheutuneisiin arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä yliopistojen muuhun kuin liiketaloudelliseen toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen kustannuksiin
3) 58 330 000 euroa Aalto-yliopistolle toiminnan lisärahoitukseen
4) 27 000 000 euroa muiden kuin Aalto-yliopiston toiminnan lisärahoitukseen.
IV lisätalousarvioesitys HE 101/2015 vp (29.10.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 941 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 941 000 euroa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintaedellytysten turvaamiseen.
Selvitysosa: Kuluttajatutkimuskeskuksen toiminta siirrettiin Helsingin yliopistolle vuoden 2015 alusta. Lisämääräraha on Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenomomentille 32.40.04 vuonna 2014 myönnetyn käyttämättä jäävän määrärahan uudelleenbudjetointia.
2015 IV lisätalousarvio | 941 000 |
2015 talousarvio | 1 904 269 000 |
2014 tilinpäätös | 1 894 935 000 |
2013 tilinpäätös | 1 862 922 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 16/2015 vp (25.11.2015)
Momentille myönnetään lisäystä 941 000 euroa.
Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös 941 000 euroa Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintaedellytysten turvaamiseen.