Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         10. Verotus ja tulli
         20. Palvelut valtioyhteisölle
         50. Eläkkeet ja korvaukset
              20. Tuottavuuden edistäminen
         90. Kuntien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2015

70. Valtionhallinnon kehittäminenPDF-versio

Selvitysosa:Valtion ICT-toiminnan uudistaminen perustuu julkisen hallinnon ICT-strategiassa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Kohteet sisältyvät viiteen linjausalueeseen:

  • — Palveluinnovaatioiden ekosysteemit
  • — Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö
  • — Kyky hyödyntää ICT:tä
  • — Selkeät tietohallinnon rakenteet
  • — Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri.

Tämän lisäksi toiminnan uudistamista ohjaavat julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annettu laki (634/2011), valmiuslaki (1552/2012), viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyjen tietoturvallisuuden arvioinnista annettu laki (1406/2011), valtionhallinnon tietoturvallisuusasetus (681/2010) ja eduskuntakäsittelyssä oleva julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintaa koskeva laki (HE 54/2013 vp), jonka oletetaan tulevan voimaan vuoden 2014 aikana, sekä tietoturvallisuuden kehittämisen osalta valtioneuvoston periaatepäätösten 26.11.2009 valtion tietoturvallisuuden kehittämisestä ja 24.1.2013 Suomen kyberturvallisuusstrategiasta toimeenpano.

Valtion ICT-toiminnan uudistamista rahoitetaan mm. seuraavilta viideltä momentilta: Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (28.70.01) ja Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (28.70.02), Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (28.70.03), Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (28.70.04) ja Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (28.90.20).

Keskeisiä hallinnonala- ja virastokohtaisia ICT-hankkeita, joilla kehitetään organisaatioita, prosesseja, palveluja ja tietotekniikkaa, tuetaan tuottavuusmäärärahalla momentilta 28.70.20. Kyseiseltä momentilta siirretään määrärahoja hallinnonalojen ja virastojen käyttöön vuosittain talousarviossa.

Valtiovarainministeriö asettaa valtionhallinnon ICT-kehittämiselle seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2015:

  • — Hyödynnetään ICT:n mahdollisuuksia niin, että julkisen hallinnon järjestämisvastuulla olevat palvelut kyetään tuottamaan entistä enemmän organisaatiorajat ylittävinä prosesseina ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa
  • — Lisätään kustannustehokkuutta kokoamalla yhteen valtion toimialariippumattomia ICT-tehtäviä
  • — Kehitetään operatiivista reagointikykyä ja käynnistetään 24/7 tietoturvatoiminta
  • — Lisätään tietoturvallisuustoiminnan vaikuttavuutta mm. tietoturvallisuusasetuksen ja kyberturvallisuusstrategian toimeenpanolla sekä tietoturvallisuuden arvioinneilla
  • — Edistetään kokonaisarkkitehtuuria ja yhteentoimivuutta sekä yhteisiä palveluja
  • — Kehitetään Kansallista palveluarkkitehtuuria yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 4 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) valtion yhteisten tietojärjestelmäuudistusten sekä yhteisten ICT-palvelujen ja -ratkaisujen toteuttamiseen

2) julkisen hallinnon yhteisten sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen

3) julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain (634/2011) ja valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä annetun lain (1226/2013) edellyttämään ohjaukseen ja kehittämiseen

4) julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden, varautumisen ja tietoturvapalveluiden ohjaamiseen ja kehittämiseen

5) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen (2 vuotta) lisähenkilöstön palkkaamiseen julkisen hallinnon ICT-strategiaan ja avoimeen tiedon ohjelmaan, valtion ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä julkisen hallinnon tieto- ja kyberturvallisuuden ja varautumisen ohjaamiseen

6) tarvittaessa ostopalveluna toteutettavaan ICT-menojen, toteutuneiden hyötyjen ja hankkeiden seurantaan virastoissa ja laitoksissa paikanpäällä tehtävän selvitystyön tai muun erillisen raportoinnin avulla

7) ICT:n sekä tieto- ja kyberturvallisuuden ohjaukseen liittyvään kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhankkeisiin.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö johtaa ja kehittää valtion ICT-toimintaa ja tietoturvallisuutta. Yhteisiä palveluja tuottavat ICT- ja tietoturvapalveluista vastaavat viranomaiset ja niitä tarjoavat kaupalliset toimijat. Valtiovarainministeriö ohjaa eri hallinnonaloilla toimivia viranomaisia ja palvelukeskuksia yhteisten ja toimialariippumattomien ICT- ja tietoturvapalvelujen osalta. Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta korostaa valtiovarainministeriön roolia ja vastuuta koko julkisen hallinnon ICT:n ohjaajana.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Palveluinnovaatioiden ekosysteemit -linjausalueella tavoitellaan hallinnon palveluiden kehittämisen nopeutumista, innovaatioiden laajempaa hyödyntämistä sekä sähköisten palvelujen käytön kasvua. Tavoitteena on merkittävästi vähentää suuriin ICT-hankkeisiin liittyviä riskejä, nopeuttaa järjestelmä- ja palvelukehityshankkeita, vähentää pitkäaikaisia toimittajariippuvaisuuksia sekä edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kuntasektorilla ja valtionhallinnossa. Innovaatiot vauhdittamaan kehitystä (JulkICT-labin eli palvelukehittämisen ja innovaatiotoiminnan mahdollistavan alustan toteuttaminen) ja sähköisen palvelutoiminnan kehittäminen. Sähköisen asioinnin ja hallinnon tukipalveluja (mm. Suomi.fi-portaali ja yleisneuvontapalvelu, Kansalaisen tunnistamis- ja maksamispalvelu Vetuma, Kansalaisen asiointitili, Lomake.fi) kehitetään edelleen. Valtioneuvoston yhteinen verkkoviestintäratkaisu otetaan käyttöön.
Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö -linjausalueen tavoitteena on, että julkisen hallinnon tuottama tieto hyödynnetään tehokkaasti. Tavoitteena on, että keskeisimmät julkisen hallinnon tietovarannot ovat avoimesti saatavilla verkosta, jollei yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa, salassapitoa tai muita tietojen käsittelyn rajoituksia koskevista säännöksistä muuta johdu. Aloitetaan lisäksi kansallisen palveluarkkitehtuurin luominen sekä vakiomuotoisten tietopalvelurajapintojen toteuttaminen. Lisäksi toteutetaan julkisten palvelujen metatiedot kokoava palvelutietovaranto.
Kyky hyödyntää ICT:tä -linjausalueen tavoitteena on, että tieto- ja viestintätekniikasta tulee arkipäiväinen osa kuntien ja virastojen toimintaa ja johtamista. Uusimman teknologian ja tiedon hyödyntäminen täysipainoisesti toiminnan kehittämisessä vaatii osaamista, jossa korostuu tarve samanaikaisesti ymmärtää toiminnan tarpeet ja kehittämissuunta sekä tietotekniikan mahdollisuudet. Kaikilla julkisen hallinnon organisaatioilla tulee olla tämä kyvykkyys. Kehitetään johdon ja henkilöstön osaamista muun muassa kokonaisarkkitehtuurin ja tietoturvakulttuurin osalta. Jatketaan julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin kehittämistä.
Selkeät tietohallinnon rakenteet -linjausalueen tavoitteena on selkeyttää koko julkisen hallinnon tietohallinnon rakenteita, ohjausta ja eri toimijoiden rooleja. Lähtökohtia kehittämiselle ovat hallitusohjelman mukainen ICT-palveluiden kokoaminen valtionhallinnossa, nykyisen verkostomaisen toimintamallin kehittäminen sekä ohjauksen vahvistaminen tietohallintolain edellyttämällä tavalla. Jatketaan työtä tietohallintoviraston muodostamiseen liittyen.
Parannetaan hallinnon toiminnan jatkuvuutta, riskien hallintaa ja laatua tietoturvallisuutta ja varautumista kehittämällä sekä integroimalla tietoturvallisuus kiinteäksi osaksi hallinnon toimintaa, johtamista ja kehittämistä. Parannetaan VAHTI-tietoturvaohjeistoa ja sen käytettävyyttä. Viranomaiset ja niiden toiminnot täyttävät valtionhallinnon tietoturvallisuusasetuksen vaatimukset ja sen täytäntöönpanon VAHTI-ohjeiden tietoturvallisuuden linjaukset. Vahvistetaan viranomaisten varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Tehostetaan hallinnon tietoturvatyötä ja yhteistoimintaa sekä valtionhallinnon tieto- ja kyberturvallisuutta. Osallistutaan kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon. Huolehditaan VAHTI-ohjeiston ajantasaisuudesta ja kattavuudesta sekä käynnistetään rakenteistamisen ja toimintamallien seuraavan vaiheen kehittäminen. Ohjataan yhteisiä tietoturvapalveluita sekä tietoturvatasojen toteuttamista ja auditointia virastoissa ja laitoksissa. Tehostetaan valtionhallinnon ICT-toiminnan varautumista yhdenmukaisten linjausten ja yhteistyön avulla.
Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri on edellytys valtionhallinnon ja kuntasektorin toiminnalle. ICT-infrastruktuurin tulee muodostaa yhteensopiva, kustannustehokas ja joustava pohjarakenne julkisen hallinnon palveluille. Niiden tulee mahdollistaa nykyistä paremmin julkisen hallinnon toimintatapa- ja organisaatiomuutokset. Julkisen hallinnon ICT-infrastruktuurin ylläpito ja hankinta on tällä hetkellä hajanaista. Tavoitteiden saavuttamiseksi infrastruktuuripalveluiden tuotanto tulee keskittää suurempiin yksiköihin, jotta palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti tarpeita ja odotuksia vastaavasti. Valtion operatiivista kyber- ja tietoturvallisuuden tilannekuvaa sekä reagointikykyä parannetaan JulkICT-toiminnon ohjauksessa (SecICT-hanke) käynnistämällä tietoturvallisuuden operointipalvelut (Valtion ympärivuorokautinen tietoturvatoiminto ja GovSOC-operointikeskus), kehittämällä keskitettyjen ICT-palveluiden tietoturvaa (GovCERT, GovHAVARO) sekä yhteisten verkkojen havainnointi- ja reagointikykyä sekä toteuttamalla riskien hallitsemiseksi välttämätön tietoturvallisuuden tilannekuva- ja raportointiympäristö (GovHUOVI-palvelu). Keskitetty ympäristö lisää tieto- ja kyberturvallisuuden tilanteen ajantasaisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä parantaa ohjaustoiminnan kykyä reagoida kehittämisen muutostarpeisiin. Ajantasainen tilannekuva parantaa valtionjohdon päätöksentekokykyä kyberhäiriötilanteissa. Kehitetään yhteisiä ICT-infrastruktuuripalveluja ja toimeenpannaan konesalistrategiaa.
Yhteentoimivuutta tavoitellaan yhtenäistämällä tietoja ja järjestelmiä valtionhallinnon toiminnassa, muodostamalla valtionhallinnon yhteinen kokonaisarkkitehtuuri sekä vähentämällä tietojen päällekkäistä keräämistä ja ylläpitoa. Tavoitteena on kehittää yhteentoimivuutta myös laajemmin koko julkisen hallinnon tasolla. Ylläpidetään ja kehitetään julkisen hallinnon ja valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuureja. Käynnistetään arkkitehtuurin mukaisten yhteisten ratkaisujen toteutuksia. Ohjataan ja tuetaan arkkitehtuurityötä, kokonaisarkkitehtuurimenetelmän käyttöönottoa ja arkkitehtuurin suunnittelua julkisen hallinnon organisaatioissa. Kehitetään yhteentoimivuuspalveluiden toiminnallisuutta, sisältöä ja käyttöä. Kehitetään yhteisiä ratkaisuja julkisen hallinnon yhteisten perustietovarantojen käyttöön ja hyödyntämiseen. Valmistellaan tietohallintolain mukaisia asetuksia yhteentoimivuuden parantamiseksi.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteinen säästö -5 000
Sähköisen asioinnin ja hallinnon yhteiset palvelut (siirto momentille 28.20.06) -1 070
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -143
Säästöpäätös -1 000
Tasomuutos 200
Yhteensä -7 013

2015 talousarvio 4 600 000
2014 I lisätalousarvio -450 000
2014 talousarvio 11 613 000
2013 tilinpäätös 14 300 000

02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 10 560 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionhallintoa palvelevien talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon prosessien ja tietojärjestelmien kehittämiseen, hankintaan ja toimeenpanoon.

Valtuus

Mikäli valtion keskitetysti hankittavan talous- ja henkilöstöjärjestelmän toisen vaiheen järjestelmälisenssien hankintaan ja palvelujen ostoon myönnettyä valtuutta on jäänyt käyttämättä vuonna 2014, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sopimuksia vuonna 2015.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää valtionhallinnon yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmähankinnan ensimmäisen ja toisen vaiheen toimeenpanoon ja järjestelmän käyttöönottojen ja alkuvaiheen käytön tukemiseen virastoissa ja laitoksissa sekä välttämättömien integraatioiden ja tietojen siirron aikaansaamiseen virastojen ja laitosten muihin tietojärjestelmiin. Virastojen ja laitosten aikataulun mukaisen käyttöönoton varmistamiseksi ja säästöjen aikaansaamiseksi on tarkoituksena rahoittaa keskitetysti virastojen ja laitosten keskeisten tietojärjestelmien integraatioita ja tietojen siirtoja talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-järjestelmään. Valtuudesta, kokonaismäärältään 30 821 000 euroa, arvioidaan aiheutuvan menoja vuoden 2014 loppuun mennessä noin 13 milj. euroa.

Määrärahaa on tarkoitus käyttää vähäisessä määrin myös talousarvion ja valtiontalouden kehyspäätösten valmistelua tukevan tietojärjestelmän kehittämisestä aiheutuviin menoihin. Järjestelmän vuosittaisia ylläpitomenoja maksetaan momentilta 28.01.01. Lisäksi määrärahaa on tarkoitus käyttää muihin valtion yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kehittämiseen ja uudistamiseen.

Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Talous- ja henkilöstöhallinnon Kieku-tietojärjestelmä sekä valtioneuvoston budjetointi- ja kehysjärjestelmä 9 960 000
Yhteisten talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmien toimeenpano 600 000
Yhteensä 10 560 000

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2015 2016 2017 2018 Yhteensä
vuodesta
2015 lähtien
           
Ennen vuotta 2015 tehdyt sitoumukset 5 851 4 308 - - 10 159
Vuoden 2015 sitoumukset 341 5 - - 346
Menot yhteensä 6 192 4 313 - - 10 505

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -352
Tasomuutos 2 260
Yhteensä 1 908

2015 talousarvio 10 560 000
2014 talousarvio 8 652 000
2013 tilinpäätös 27 200 000

03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 32 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat:

1) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen, kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin sisältäen palveluväylän, sähköisen identiteetin, tietoturvan ja palvelunäkymien kehittämisestä ja ohjauksesta

2) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen edellyttämän enintään 15 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamisesta

3) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen käyttöönottoa eri hallinnonaloilla tukevista toimenpiteistä

4) tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä

5) harkinnanvaraisista valtionavustuksista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisestä ja käyttöönottoa tukevista toimenpiteistä

6) palkinnnoista tietoalan (ICT) kansallisten ratkaisujen kehittämisessä.

Määrärahaa saa käyttää enintään 100 000 euroa edellä kohdassa 6) mainittujen palkintojen maksamiseen.

Selvitysosa:Valtiovarainministeriö ohjaa kansallisen tietoalan toimialat ylittävien tietoteknologisten palveluiden kehittämistä ja toimeenpanee kansallista tietopolitiikkaa. Ohjausrakenteiden vahvistamisella varmistetaan kansallisten ratkaisujen tehokas kehittäminen ja laaja käyttöönotto.

Kansallinen palveluarkkitehtuuri on merkittävä kokonaisuus, jonka luominen mahdollistaa tietojärjestelmien ja tietojen yhteentoimivuuden vahvistamisen ja tietoteknologisten ratkaisujen kautta toiminnan tehostumisen kattaen koko julkisen hallinnon ja soveltuvin osin yritys- ja kolmannen sektorin.

Momentin määrärahoilla kehitettävät tietoalan ratkaisut ovat uusia kansallisia keskeisiä infrastruktuuripalveluita, jotka ovat yhteiskunnan kehittyneen digitalisoinnin edellytyksiä.

Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet Toimenpiteet
   
Tietoalan ohjauksen vahvistamisella ja kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisten toimialat ylittävien tietoteknologisten ratkaisujen toteutuksella pyritään vahvistamaan kansallista tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa hallinnossa. Tehostetaan valtiovarainministeriön johdolla kansallisen tietoalan ohjausta ja ohjausrakenteita. Ohjataan julkista hallintoa kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisten ratkaisujen käyttöön.
Palveluarkkitehtuurin myötä hallinnossa kehitettävien sähköisten palvelujen ja hallinnon operatiivisten tietojärjestelmien laatu paranee ja hallinnollista taakkaa voidaan pienentää. Toteutetaan kansallinen palveluarkkitehtuuri ja sen mukaiset kansalliset ratkaisut.
Palveluväylä mahdollistaa tiedon välityksen organisaatioiden välillä yhdenmukaisesti sovituilla tavoilla (yhtenäiset tiedon kuvaukset, rajapintakuvaukset ja standardit). Päällekkäisestä tiedon tallennuksesta ja yksittäisistä integraatioratkaisuista päästään keskitettyyn malliin, joka mahdollistaa tietojärjestelmien kehittämisen kustannustehokkaammin ja nopeammin. Jatketaan kansallisen palveluväylän toteuttamista valtiovarainministeriön johdolla. Palveluväylän käyttö laajennetaan asteittain koko julkiseen hallintoon keskitetysti ohjatuilla toimenpiteillä.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin toimivuus ja sähköisten palvelujen kehittäminen ja tuottaminen edellyttää luotettavaa ja helppokäyttöistä sähköistä tunnistamista sisältäen organisaatioiden roolitunnistamisen. Luodaan kansallinen sähköisen tunnistamisen ratkaisu yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa mahdollistaen henkilötunnistamisen ja organisaatiotunnistamisen.
Kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaiset ratkaisut edellyttävät tietoturvan varmistamista ja asettavat tietoturvalle korkeat vaatimukset. Rakennetaan palveluarkkitehtuurin toiminnan kannalta välttämättömät tietoturvaratkaisut ja luodaan tarvittavat ohjausmallit- ja rakenteet.
Palveluarkkitehtuuri luo aiempaa paremmat liiketoimintaedellytykset yrityksille (erityisesti PK-yrityksille). Palveluarkkitehtuurin keskeisten osien toteuttamisen ja käyttöönoton myötä tarjotaan yrityksille (erityisesti PK-yritykset) entistä paremmat puitteet uuden sähköisen liiketoiminnan innovointiin ja käynnistämiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Tasomuutos 19 000
Yhteensä 19 000

2015 talousarvio 32 000 000
2014 talousarvio 13 000 000

04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 8 600 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon elintärkeiden toimintojen yhteisten verkkojen ja tietojärjestelmien hankinta-, käyttö- ja ylläpitokuluista sekä niiden tarvitsemien hallinnan, kehittämisen ja rakenteiden rahoittamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Määrärahaa saa käyttää myös menojen maksamiseen, jotka aiheutuvat VN-verkon liittämisestä osaksi hallinnon turvallisuusverkkoa.

Selvitysosa:SATU-hankkeessa tuotetaan valtion ylimmän johdon (tasavallan presidentin kanslian ja valtioneuvoston), Suomen ulkomaanedustustojen ja turvallisuusverkkotoimijoiden käyttöön korotetun ja korkean suojaustason tietojen tuottamisen, tiedonsiirron, tiedon taltioinnin ja tiedonhallinnan sekä viestinnän kehittämisen mahdollistavat tieto- ja viestintätekniset järjestelmät sekä -palvelut. Tarkoituksena on mahdollistaa valtioneuvoston johtamistoiminta normaalioloissa, normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa korkean suojaustason mahdollistaville tietojärjestelmillä sekä STIII-tasolle salattu mobiili tiedonkäsittely ja puheliikenne rajatulle käyttäjäkunnalle samoin kuin korvata VALTU-järjestelmä.

Osaltaan tätä tarkoitusta palvelee VN-verkon liittäminen osaksi hallinnon turvallisuusverkkoa.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
SATU-hanke 7 200
Tasomuutos -300
Yhteensä 6 900

2015 talousarvio 8 600 000
2014 I lisätalousarvio 2 650 000
2014 talousarvio 1 700 000

20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 12 535 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisen hallinnon tuottavuuden edistämiseen tähtäävien tietohallintohankkeiden, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankkimiseen

2) hallinnonalojen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämiseen.

Määrärahaa saa käyttää enintään 25 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin.

Selvitysosa:Määrärahaa on tarkoitus käyttää sellaisten hallinnon tuottavuutta lisäävien hankkeiden rahoittamiseen, joista valtiovarainministeriö on tehnyt asianomaisen ministeriön kanssa tuottavuuden lisäämistä ja tuottavuushyötyjen toteuttamista koskevan yhteistoimintasopimuksen. Ministeriöissä, virastoissa ja laitoksissa käytössä olevien tietojärjestelmien uudistamisella ja toimintojen automatisoinnilla voidaan saavuttaa tuottavuuden lisääntymistä, edistää sähköiseen asiointiin siirtymistä ja korvata vanhentuneita järjestelmiä. Määrärahaa voidaan myös käyttää tuottavuutta lisäävien keskeisten tietojärjestelmähankkeiden kehittämistyöhön ja valtionhallinnon yhteiseen käyttöön tulevien tietojärjestelmien kehittämishankkeisiin.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tietojärjestelmähankkeet 7 535 000
Muut tuottavuushankkeet 5 000 000
Yhteensä 12 535 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Asiakastietojärjestelmähanke (ATJ) (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 25.40.01) 1 670
Asiakastietojärjestelmähanke (ATJ) (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 25.40.01) -530
Kertaluonteinen säästö -15 000
Maaseutuviraston sähköinen hallinto (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 30.20.03) 700
Poliisin lupahallinnon sähköinen asiointi (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 26.10.01) 875
Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten aineistopankki (AIPA) (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 25.10.03) 8 500
Sähköisen hallinnon ja Terhikki-rekisterin uudistamishanke (SAMPO) (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 33.02.05) -825
Tasotarkistus 50
Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 28.10.01) 26 800
Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistushanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.10.01) -13 900
Vesihuollon tiedonhankintahanke (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 30.40.21) 250
Vesihuollon tiedonhankintahanke (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 30.40.21) -150
Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 26.10.21) 7 000
Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 26.10.21) -4 000
Vähennys -10 000
Ympäristötiedon hankinnan, varastoinnin ja jakelun kehittämishanke Envibase (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 35.01.21) -2 610
Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2014 rahoitus) (siirto momentilta 28.10.01) 500
Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (v. 2015 rahoitus) (siirto momentille 28.10.01) -500
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -20 000
Tasomuutos 13 700
Yhteensä -7 470

2015 talousarvio 12 535 000
2014 I lisätalousarvio -1 995 000
2014 talousarvio 20 005 000
2013 tilinpäätös 40 705 000