Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
            (30.) Aikuiskoulutus
         70. Opintotuki
         80. Taide ja kulttuuri
         90. Liikuntatoimi
         91. Nuorisotyö
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

20. (29.40.20 ja 30.20, osa) Korkeakoululaitoksen ja tieteen yhteiset menot (siirtomääräraha 3 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 91 857 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen sekä CIMOn kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta, digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Kehittämistoimilla tuetaan erityisesti korkeakoulu- ja tutkimusjärjestelmän rakenteellista kehittämistä ja uudistamista. Tavoitteena on korkeakoulujen ja tieteen yhteisillä tai yhtenäisillä tietoteknisillä palveluilla kohottaa tukitoimintojen palvelutasoa, alentaa kustannuksia ja edistää sähköistä asiointia. Korkeakouluopintoihin sijoittumisen nopeuttamiseksi korkeakoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty määräaikaisesti yhteensä noin 3 000 vuosina 2014—2015. Kehittämistoimilla edistetään myös opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistumista sekä opettajien ja opettajankouluttajien ammatillisen osaamisen kehittämistä.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminta 7 957 000
Korkeakoulujen ja tieteen yhteiset tietotekniset palvelut ja tietoverkko 16 000 000
Korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikainen lisäys (enintään) 18 000 000
Kärkihankkeen Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella rahoitukseen 20 000 000
Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamiseksi ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamiseksi (enintään) 29 900 000
Yhteensä 91 857 000

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Kertaluonteiset lisäykset -5 300
Korkeakouluopetuksen digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistaminen ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantaminen 29 900
Osaaminen ja koulutus: Opettajien osaamisloikka opettajankoulutuksella 11 500
Yhteensä 36 100

2017 talousarvio 91 857 000
2016 talousarvio 55 757 000
2015 tilinpäätös 49 837 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 249/2016 vp (18.11.2016)

Momentille myönnetään 91 981 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen

6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen kehittämisestä, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 21 600 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Päätösosan ensimmäinen kappale korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen ja päätösosan toisen kappaleen kohdat 1), 6) ja 7) korvaavat talousarvioesityksen momentin päätösosan toisen kappaleen kohdat 1), 6) ja 7).

Muutos talousarvioesityksen 91 857 000 euroon nähden on 124 000 euroa, missä on otettu huomioon lisäyksenä 174 000 euroa siirtona momentilta 24.90.66 saamelaiskorkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisena rahoitusosuutena ja vähennyksenä 50 000 euroa siirtona momentille 29.01.21 Fulbright -stipendivaihtotoimintaan.

Päätösosan kohtaa 6) muutetaan sisällyttämällä käyttötarkoitukseen korkeakouluopetuksen kehittäminen sekä kohtaa 7) rajaamalla opettajien perus- ja täydennyskoulutukseen tarkoitettu määräraha ja mahdollistamaan sen käyttö myös kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.


2017 talousarvio 91 981 000
2016 III lisätalousarvio
2016 talousarvio 55 757 000
2015 tilinpäätös 49 837 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 91 981 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) ammattikorkeakouluja, yliopistoja ja tiedelaitoksia koskevan tutkimus-, arviointi-, selvitys- ja kehittämistoiminnan menojen ja avustusten maksamiseen, Opetushallituksen kanssa erikseen sovittaviin korkeakoulujen kansainvälistymistä edistäviin apurahoihin ja Saamelaisen korkeakoulun pohjoismaisen tutkimustoiminnan kansallisen rahoitusosuuden maksamiseen

2) korkeakoulujen ja tieteen yhteisten tietoteknisten palvelujen ja tietoverkon rahoittamiseen, korkeakoulujen ja tieteen toiminnan seurannan ja ohjauksen tietojärjestelmien sekä muiden vastaavien yhteisten menojen keskitettyyn rahoittamiseen

3) EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien tutkimus- ja koulutushankkeiden maksamiseen

4) enintään 186 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin

5) enintään 18 000 000 euroa avustuksina korkeakoulutuksen aloituspaikkojen määräaikaiseen lisäykseen

6) enintään 29 900 000 euroa korkeakouluopetuksen kehittämisestä, digitaalisten oppimisympäristöjen vahvistamisesta ja ympärivuotisen opiskelun edellytysten parantamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen

7) enintään 21 600 000 euroa opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen uudistamisesta sekä digipedagogisen täydennyskoulutusohjelman toteuttamisesta ja kunnille täydennyskoulutuksen hankinnasta sekä opetushenkilöstön erikoistumiskoulutuksesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 60/2017 vp (24.5.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäyksestä 2 000 000 euroa aiheutuu vuosien 2017—2021 aikana toteutettavan datalähtöisen tutkimuksen kehittämisohjelman käynnistämisestä, 4 000 000 euroa ammattikorkeakoulutuksen vahvistamisesta positiivisen rakennemuutoksen alueilla vuosina 2017—2019, 2 000 000 euroa tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteisen alustan luomisesta Turkuun ja 1 000 000 euroa toimintamallin kehittämisestä Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyöhön Lounais-Suomessa. Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyön toimintamallista valtion rahoitettavaksi tulevat kokonaiskustannukset ovat 12 000 000 euroa vuosina 2017—2021.


2017 I lisätalousarvio 9 000 000
2017 talousarvio 91 981 000
2016 tilinpäätös 55 712 700
2015 tilinpäätös 49 837 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 5/2017 vp (22.6.2017)

Lounais-Suomen kasvunäkymä on tällä hetkellä poikkeuksellisen positiivinen, sillä alueen vahvistettu valmistavan teollisuuden tilauskanta on noussut noin 17 mrd. euroon. Meri- ja valmistavan teollisuuden työllisyysvaikutuksen kaikkine heijastusvaikutuksineen arvioidaan olevan jopa 30 000 henkilöä 2020-luvun puoliväliin mennessä. Teknologiateollisuuden kasvua hidastaa kuitenkin osaavan työvoiman puute, sillä työmarkkinoille ei valmistu tarpeeksi teknisen alan osaajia.

Osaamisvajeen vähentämiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt vahvistaa tekniikan korkeakoulutusta sekä tutkimus- ja innovaatiotoimintaa Lounais-Suomessa siten, että Turkuun luodaan tekniikan korkeakoulutuksen ja tutkimuksen yhteinen alusta, johon varataan 2 milj. euroa. Tämän lisäksi Lounais-Suomeen kehitetään Suomen tekniikan alan yliopistojen yhteistyömalli, ja perustetaan ns. yhteistyöyliopisto (Finnish Institute of Technology, FIT); tähän osoitetaan vuosille 2017—2021 yhteensä 12 milj. euron rahoitus. Myös ammattikorkeakoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen vahvistamiseen osoitetaan lisäresursseja positiivisen rakennemuutoksen alueilla.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esille alueen yhteinen näkemys, jonka mukaan osaamisvajetta voitaisiin vähentää parhaiten antamalla Turun yliopistolle oikeus kouluttaa konetekniikan ja materiaalitekniikan diplomi-insinöörejä. Alueen näkemyksen mukaan tämä olisi kestävä ratkaisu Lounais-Suomen krooniseen diplomi-insinööripulaan, se parantaisi alueen kilpailukykyä ja loisi pysyvät edellytykset laaja-alaiselle ja myös yrityselämää palvelevalle tutkimukselle.

Valiokunta pitää nyt esitettyä verkostomaista yhteistyöyliopistoa perusteltuna, sillä näin on mahdollisuus parantaa osaamispohjaa nopealla aikavälillä hyödyntäen jo olemassa olevia resursseja. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että yhteistyömallin toimivuutta seurataan ja että hallituksella on jatkossa valmiutta arvioida Turun yliopiston koulutusvastuun laajentamista. Lounais-Suomessa käynnissä olevan positiivisen rakennemuutoksen arvioidaan olevan luonteeltaan pitkäkestoinen muutos, ja siksi on tärkeää, että alueen (ml. Satakunnan) elinkeinoelämän osaamistarpeisiin vastataan kestävällä tavalla, jolla varmistetaan yrityselämää palvelevan tutkimuksen laaja-alaisuus ja korkea taso.

Suomessa on myös muita positiivisen rakennemuutoksen alueita, joiden osaamistarpeisiin tulee vastata nykyistä joustavammin. Saadun selvityksen mukaan etenkin Keski-Suomen taloudessa on myönteisiä kasvun merkkejä, jotka liittyvät erityisesti biotalouteen, IT-alaan, teollisuuden digitalisaatioon ja turvallisuusalaan. Osaavan henkilöstön puute on kuitenkin keskeinen este kasvulle, etenkään yliopistokoulutettuja tekniikan osaajia ei ole riittävästi. Keski-Suomen osaamistarpeisiin voitaisiin kuitenkin vastata tekniikan alan verkostomaisella yliopistoyhteistyöllä edellä mainitun Lounais-Suomen toimintamallin mukaisesti. Olemassa olevien yliopistoyksiköiden osaamista voitaisiin näin hyödyntää myös varsinaisen toimintapaikkakunnan ulkopuolella, mikä vastaisi myös korkeakoulujen opetusyhteistyön edistämistä koskevan hallituksen esityksen tavoitteita.

Valiokunta pitää tärkeänä, että osaamisvajetta pyritään vähentämään edistämällä myös työvoiman liikkuvuutta ja työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia osaamisensa kehittämiseen. Saadun tiedon mukaan alkuvuodesta työttömänä oli reilut 3 000 tekniikan alan akateemista, mikä on 4,8 prosenttia työvoimasta.

Valiokunta korostaa myös Tampere3-hankkeen resurssitarpeita. Kyseessä on poikkeuksellisen mittava rakenteellinen uudistus, jonka tavoitteena on yhdistää Tampereen teknillinen yliopisto, Tampereen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu yhdeksi yliopistokonserniksi, jolla on yhteinen strategia ja hallinto. Tavoitteena on kansainvälisesti arvostettu monialainen yliopisto, jossa opiskelijalle tarjotaan mm. nykyistä joustavammat opintopolut.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 24/2017 vp (30.6.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 9 000 000 euroa.

 

III lisätalousarvioesitys HE 142/2017 vp (19.10.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 000 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu positiivista rakennemuutosta tukevasta korkeakoulutettujen muuntokoulutuksesta. Lisämäärärahalla käynnistettävään osaavan työvoiman tarpeisiin vastaavaan muuntokoulutukseen osallistuisi kasvualueilla noin 550 opiskelijaa.


2017 III lisätalousarvio 10 000 000
2017 I lisätalousarvio 9 000 000
2017 talousarvio 91 981 000
2016 tilinpäätös 55 712 700
2015 tilinpäätös 49 837 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/2017 vp (17.11.2017)

Momentille ehdotetaan 10 milj. euron lisäystä, joka on tarkoitettu positiivista rakennemuutosta tukevaan muuntokoulutukseen. Tarkoituksena on käynnistää osaavan työvoiman tarpeisiin vastaavaa muuntokoulutusta siten, että koulutukseen osallistuisi noin 550 opiskelijaa. Muuntokoulutuksella tuetaan erityisesti ICT-osaamisen hyödyntämistä eri aloilla, ja tavoitteena on, että koulutukset alkavat vuoden 2018 aikana ja että ne ovat kestoltaan enintään kaksivuotisia.

Valiokunta pitää esitystä hyvänä ja perusteltuna. Suomen taloudessa näkynyt positiivinen kehitys on heijastunut työvoiman kysyntään ja keskeisillä talouden kasvualoilla on koettu niin vakavaa pulaa osaavasta työvoimasta, että tämä vaarantaa kasvupotentiaalin hyödyntämistä. Nämä huolet ovat tulleet esille ensin Varsinais-Suomessa, jossa kasvualoja ovat erityisesti meriteollisuus ja autonvalmistus, mutta osaavasta työvoimasta on pulaa myös muilla alueilla.

Valiokunta pitää tärkeänä, että hallituksella on kehyksen sisällä valmiutta arvioida laajemmin muuntokoulutuksen lisämäärärahatarpeita sen jälkeen, kun nyt menossa oleva hakukierros on käyty. Saadun selvityksen mukaan osaavan työvoiman tarve on tällä hetkellä niin suuri, ettei nyt esitetyn määrärahan arvioida vielä poistavan osaajapulaa. Esim. Satakunnassa on ollut vuoden 2017 aikana avoinna noin 700 uutta työpaikkaa insinööreille ja diplomi-insinööreille, mutta työnhakijoita on ollut vain 5—20 prosenttia avoimien paikkojen määrästä. Jyväskylän alueella on puolestaan suuri pula erityisesti ICT-alan osaajista.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 32/2017 vp (24.11.2017)

Momentille myönnetään lisäystä 10 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää enintään 10 000 000 euroa positiivisen rakennemuutoksen korkeakoulutettujen osaajatarpeisiin vastaamisesta aiheutuvien menojen ja avustusten maksamiseen.