Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

5. Talousarvioesityksen määrärahatPDF-versio

Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 53,7 mrd. euroa, mikä on n. 0,4 mrd. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa ja n. 1 mrd. euroa vähemmän kuin vuodelle 2014 on budjetoitu mainitun vuoden lisätalousarvioesitykset mukaan lukien. Hintatason nousu ja talousarvioesityksen rakennemuutokset huomioiden hallinnonalojen määrärahat alenevat reaalisesti n. 1½ % vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna ja n. 2,2 % vuodelle 2014 budjetoidusta.

Menokasvua hillitsevät valtiontalouden sopeuttamiseksi tehdyt säästöpäätökset. Toisaalta määrärahatasoa korottavat päätetyt lisäpanostukset mm. teollisten kasvuvaiheen yritysten ja biotalousyritysten pääomasijoituksiin (Teollisuussijoitus Oy), Tekesin lainoihin, uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen, asumistukiuudistukseen ja vanhuspalveluiden kehittämiseen. Menoja lisäävät myös eräät automaattitekijät, kuten laki- ja sopimusperusteiset hinta- ja kustannustasotarkistukset sekä ikäsidonnaisten valtion eläkemenojen ja kuntien valtionosuuksien kasvu.

Määrärahat pääluokittain vuosina 2013—20151)

    v. 2013
tilinpäätös
v. 2014
varsinainen
talousarvio
v. 2015
esitys
 
Muutos 2014—2015
Tunnus Pääluokka milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
21. Eduskunta 171 158 164 7 4
22. Tasavallan presidentti 36 38 19 -19 -49
23. Valtioneuvoston kanslia 199 90 91 0 0
24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 1 339 1 296 1 224 -71 -5
25. Oikeusministeriön hallinnonala 884 900 901 1 0
26. Sisäministeriön hallinnonala 1 355 1 266 1 219 -47 -4
27. Puolustusministeriön hallinnonala 2 852 2 750 2 687 -63 -2
28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 16 991 17 013 16 950 -63 -0
29. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala 6 605 6 584 6 769 186 3
30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 641 2 659 2 661 2 0
31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 3 182 2 970 2 854 -116 -4
32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 3 799 3 376 3 439 63 2
33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 12 498 12 880 12 756 -124 -1
35. Ympäristöministeriön hallinnonala 299 271 204 -68 -25
36. Valtionvelan korot 1 737 1 814 1 766 -47 -3
  Yhteensä 54 587 54 064 53 705 -359 -1

1) Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

5.1. Talousarvioesitys ja valtiontalouden kehys

Pääministeri Stubbin hallitus noudattaa pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa asetettua kehyssääntöä ja vaalikauden kehystä. Kehyssäännöllä varmistetaan valtiontalouden vastuullinen, pitkäjänteinen ja taloudellista vakautta edistävä menopolitiikka.

Kehyskaudella 2012—2015 on useaan otteeseen sovittu uusista sopeutustoimista, joiden myötä vaalikauden kehystasoa on alennettu. Huhtikuun 2014 julkisen talouden suunnitelmassa kehystaso vuodelle 2015 oli 41 884 milj. euroa. Vuoden 2015 jakamaton varaus oli teknisesti negatiivinen (-65,8 milj. euroa), mutta tavoitteena oli, että kun vuodelle 2014 suunnitellut osakemyynnit tuloutetaan, vuoden 2015 jakamaton varaus olisi vastannut tosiasiallisesti n. 84 milj. euroa.

Huhtikuun julkisen talouden suunnitelmassa vuosien 2015—2018 kehys muutettiin vuoden 2015 hinta- ja kustannustasoon. Hinta- ja kustannusarviot ovat muuttuneet vain vähän kevään 2014 arviosta.

Vuoden 2015 hinta- ja kustannustasoon siirtymisen kokonaiskustannus on n. 330 milj. euroa. Ilman säästötoimenpiteinä päätettyjä indeksijäädytyksiä (lapsilisät ja puolustusvoimien materiaalihankinnat) sekä tavanomaista alempina toteutettavia indeksitarkistuksia (KEL- ja TyEL-sidonnaiset etuudet sekä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoitus) hinta- ja kustannustasotarkistus olisi ollut yhteensä n. 490 milj. euroa.

Kehyksen hinta- ja kustannustasotarkistukset, milj. euroa

  2015
   
Tarkistus kehystasoon verrattuna kevääseen 2014:  
   Lakisääteisesti indeksisidonnaiset menot (eläkkeet, kuntien valtionosuudet sekä muut lakisääteisesti indeksoitavat valtionavut, EU-jäsenmaksu) 4,7
   Muut kehykseen kuuluvat menot 4,9
Yhteensä 9,6

Vuoden 2015 kehystasossa otetaan lisäksi huomioon kehyksen rakenteellisia muutoksia yhteensä n. 263 milj. eurolla. Rakennemuutokset on eritelty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Kehystasossa on otettu huomioon kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa päätetyt ja v. 2014 toteutuneet osakemyyntitulot sekä kehyssääntö, jonka mukaan myyntituloista yli 400 milj. euroa vuodessa ylittävästä osasta voidaan käyttää enintään 150 milj. euroa kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin. Tällaisista menoista on päätetty sekä julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 että hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014.

Kehyksen rakennemuutokset, milj. euroa

Momentti Asia 2014 2015
       
  Vuonna 2014 on kertynyt osakkeiden myyntituloja yli 550 milj. eurolla, jolloin kehyssäännön mukaan 150 milj. euroa voidaan käyttää kertaluonteisiin, kestävää kasvua tukeviin infra- ja osaamisinvestointeihin (toteutetaan teknisesti kehystasoa korottamalla).   150
24.01.01 Siirtyminen viisumitulojen bruttobudjetointiin.   43
24.30.66 Yhteistoiminnassa muiden maiden kanssa toteutettavien hankkeiden menoja. Menoja vastaavat tulot ovat momentilla 12.24.99.   13
26.20.70 Ulkovartiolaivan hankinnan LTA 2014:ssa peruutetun määrärahan uudelleenbudjetointi vuodelle 2015.   3
28.91.41 Verottomasta käytöstä johtuvat palautukset sekä alusliikenteen palautukset, yht 42 milj. euroa, on siirretty vähennettäviksi momentilta 11.08.07 (VTV:n tarkastusraportin huomio). Kyse verotukijärjestelmän muutoksesta: menotuesta siirrytään valtion tulon vähennykseen.   -42
29.40.55 Ammattikorkeakoulujen alv-siirron tarkennus.   3
31.30.63 Joukkoliikenteen järjestämistavat muuttuvat 1.7.2014 alkaen asteittain 2.12.2019 mennessä. Jatkossa valtio korvaa ostoja pääsääntöisesti liikenteenharjoittajille suoraan eikä enää avusta kuntia. Valtio saa lipputuloja, jotka budjetoidaan momentille 12.31.10. 2 2
32.01.29 Arvonlisäveromenot alenevat ja vastaavasti MEK:n ja VTT:n menot kasvavat uudessa järjestelyssä (tekninen siirto kehyksen ulkopuolelta kehykseen).   20
32.30.51 Palkkatukien ja starttirahan perustuen siirto STM:stä momentilta 33.20.52 (tekninen siirto kehyksen ulkopuolelta kehykseen).   125
33.20.52 Valtion säästön aleneminen liittyen työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille johtuen kuntien lisääntyvästä aktivoinnista. Kyse kehyksen ulkopuolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin.   -15
33.20.52 Kertaluonteinen maksuvalmiusraha. Tarkoittaa valtion säästön alenemista v. 2015 osalta liittyen työmarkkinatuen rahoitusvastuun siirtoon kunnille. Kyse kehyksen ulkopuolisesta momentista, joten kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin.   -15
35.20.55 Korjausavustusten siirto Valtion asuntorahaston maksettavaksi (kehystasoa korjataan teknisesti alaspäin).   -25
  Yhteensä 2 263

Jakamaton varaus

Ottaen huomioon edellä mainitut kehystason tarkistukset vuoden 2015 kehystaso on 42 142 milj. euroa.

Talousarvioesityksen kehykseen luettaviksi määrärahoiksi ehdotetaan 41 863 milj. euroa. Näin ollen vuoden 2015 jakamaton varaus on 79,7 milj. euroa 200 milj. euron lisätalousarviovarauksen ohella.

Kehyksen ulkopuoliset menot

Valtiontalouden kehyksen ulkopuolella ovat ennen kaikkea suhdanteiden ja rahoitusautomatiikan mukaisesti muuttuvat menot, kuten työttömyysturvamenot, palkkaturva, asumistuki, sekä valtion osuus toimeentulotukimenoista. Mainitut menot luetaan kuitenkin kehyksen piiriin niiden perusteisiin tehtyjen muutosten menovaikutusten osalta. Lisäksi kehyksen ulkopuolelle jäävät mm. valtionvelan korkomenot, arvonlisäveromenot, finanssisijoitukset sekä menot, joissa valtio toimii teknisenä ulkopuoliselta saatavan rahoitusosuuden välittäjänä.

Kehyksen ulkopuolisiksi menoiksi ehdotetaan 11,8 mrd. euroa, mikä on samaa tasoa kuin mitä vuodelle 2014 on budjetoitu (ml. lisätalousarvioesitykset). Varsinaiseen talousarvioon verrattuna kehyksen ulkopuoliset menot kasvavat kuitenkin n. 230 milj. eurolla. Niin vuoden 2015 talousarvioesityksessä kuin vuoden 2014 lisätalousarvioissa on budjetoitu hallituksen päättämiä finanssisijoitusluonteisia kasvupanostuksia vuosittain n. 100 milj. eurolla.

Vuoteen 2014 verrattuna suhdanneluonteiset menot kasvavat, kuten myös kunnille maksettavat verotulomenetysten kompensaatiot. Kompensaatioiden kasvua selittää mm. kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen korotus sekä uusi lapsiperhevähennys.Toisaalta ohjelmakausien taitteessa EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot alenevat vuodesta 2014, kuten myös valtionvelan korkomenot.

Vuonna 2015 on tarkoitus perustaa uusi rahoitusvakausrahasto. Rahastoon ehdotetaan siirrettäväksi 166 milj. euroa, mikä on osa vuosina 2013—2014 talousarvioon kertynyttä pankkiveron tuottoa. Siirto budjetoidaan kehyksen ulkopuolisena menona, mikä on poikkeus kehyssääntöön nähden. Kehyspoikkeama on tehty aiemminkin kuluvalla vaalikaudella. Vuoden 2013 alusta voimaan tulleen ns. yle-veron tuotto päätettiin myös siirtää talousarvion ulkopuoliseen rahastoon kehyksen ulkopuolisena menona, mikä oli poikkeus kehyssääntöön.

Kehyksen ulkopuolelle jäävät määrärahat, milj. euroa

  2015 esitys
   
Työttömyysturvamenot, asumistuki ja palkkaturva 3 828
Veronkevennysten kompensaatiot kunnille 1 396
EU:lta saatavia tuloja vastaavat menot 1 180
Veikkausvoittovaroja ja RAY:n tuloutusta sekä totopeleistä kertyviä tuloja vastaavat menot 937
Osakkeiden myyntitulojen käyttösääntöön perustuen osakemyyntituloilla rahoitettavat menot 0
Korkomenot 1 766
Finanssisijoitukset 767
Tekniset läpivirtauserät 200
Arvonlisäveromäärärahat 1 094
Siirto valtion televisio- ja radiorahastoon 508
Siirto rahoitusvakausrahastoon 166
Yhteensä 11 843

5.2. Määrärahat hallinnonaloittain

Kaikkiin hallinnonaloihin on kohdistettu yleisiä toimintamenosäästöjä, minkä lisäksi kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmassa linjattiin vuosittainen 0,5 % tuottavuuden kasvua vastaava toimintamenosäästö (pl. puolustusvoimat) sekä palkkaliukumia rajoittava toimintamenosäästö. Valtionhallinnon toimintamenoihin kohdistuu yhteensä n. 80 milj. euron leikkaukset vuoden 2014 säästöihin verrattuna.

Valtioneuvoston kanslia (pääluokka 23)

Valtioneuvoston kanslian pääluokkaan ehdotetaan määrärahoja yhteensä 91 milj. euroa, eli samaa tasoa kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa.

Team Finland -toimintaan ehdotetaan lisättäväksi 1 milj. euroa.

Omistajaohjauksen osakehankinnat momentin määrärahaa vähennetään 1 milj. eurolla 1,7 milj. euroon.

Poliittisten valtiosihteerien palkkamenot kootaan samalle momentille erityisavustajien palkkojen ja ministereiden palkkioiden kanssa. Puoluetuen määrää vähennetään 2 milj. eurolla 32 milj. euroon. Puoluetuesta on tarkoitettu 17 milj. euroa puolueiden poliittisen toiminnan tukemiseen ja 15 milj. euroa puolueiden tiedotustoiminnan ja viestinnän tukemiseen.

Vuodelle 2015 ehdotetaan 1,1 milj. euroa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden valmisteluun.

Tutkimuslaitos- ja tutkimusrahoitusuudistuksen toteuttamiseksi jatketaan tutkimusmäärärahojen kokoamista valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettäväksi siten, että v. 2015 käytössä olisi 6,4 milj. euroa sitomattomia tutkimusvaroja.

Ulkoasiainministeriön hallinnonala (pääluokka 24)

Hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 224 milj. euroa, missä on vähennystä n. 71 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen vähennyksen taustalla on hallituksen tekemiä säästöpäätöksiä kohdistuen varsinkin kehitysyhteistyö- sekä kriisinhallinnan menoihin. Pääluokan määrärahoista ulkoasiainhallinnon osuus on 23 %, kriisinhallinnan 4 %, kansainvälisen kehitysyhteistyön 66 % ja muiden menojen 7 %.

Ulkoasiainhallinnon voimavarat keskitetään erityisesti niihin maihin ja alueisiin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys on Suomen kannalta kasvamassa. Suomen ulkoisen edustautumisen rakenteen ja toimintatapojen kehittämistä jatketaan. Suomen kansainvälisiä toimintoja edistetään Team Finland -toimintamallin kautta. Suomi toimii v. 2015 Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) puheenjohtajana ja isännöi ydinterrorismin torjuntaa koskevan globaalialoitteen (GICNT) yleiskokousta.

Kriisinhallinta

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan osuus suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoista on 37,2 milj. euroa. Siviilikriisinhallintaan ehdotetaan 15,4 milj. euroa. Sotilaallisissa ja siviilikriisinhallintaoperaatioissa arvioidaan olevan palkattua henkilöstöä v. 2015 yhteensä n. 660 henkilöä.

Kehitysyhteistyö

Kansainväliseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan yhteensä 1,0 mrd. euroa. Kehitysyhteistyömäärärahojen tason arvioidaan v. 2015 olevan 0,48 % BKTL:sta laskettuna uudistetun kansantalouden tilinpidon mukaisesti. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ehdotetaan myönnettäväksi 801 milj. euroa sekä 488 milj. euron sitoumusvaltuudet, joista aiheutuvat menot ajoittuvat vuoden 2015 jälkeisille vuosille. Teollisen yhteistyön rahasto Oy:n (Finnfund) osakepääoman korottamiseen ehdotetaan 10 milj. euroa.

Ulkoasiainministeriön hallinnonalan muut menot

Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja vapaaehtoisten rahoitusavustusten maksamiseen ehdotetaan 79,5 milj. euroa. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön ehdotetaan 1,6 milj. euroa. Toiminnassa painotetaan ensisijaisesti pohjoisen ulottuvuuden politiikkaa, monenvälistä yhteistyötä pohjoisissa alueneuvostoissa sekä tuetaan hallituksen Venäjä-toimintaohjelman toimeenpanoa.

Oikeusministeriön hallinnonala (pääluokka 25)

Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 901 milj. euroa, mikä on 1 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Kun yleisen edunvalvonnan bruttobudjetoinnin ja valtuutettujen siirron vaikutusta (23 milj. euroa) ei oteta huomioon, hallinnonalan määrärahataso on 22 milj. euroa vuoden 2014 määrärahatasoa pienempi. Toisaalta oikeuslaitoksen ja Rikosseuraamuslaitoksen keskeisten tietojärjestelmähankkeiden määrärahatarve on v. 2015 ennen kaikkea hankkeiden viivästymisestä johtuen 10 milj. euroa vuoden 2014 määrärahatasoa pienempi.

Pääluokan määrärahoista oikeusturvan osuus on 58 %, rikollisuuden torjunnan osuus 26 % ja vaalimenojen osuus 2 %.

Lapsiasiavaltuutetun, tasa-arvovaltuutetun ja yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistot sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta siirretään oikeusministeriön hallinnonalalle vuoden 2015 alusta lukien.

Oikeusturva

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta. Hovioikeuksissa käytössä olevaa jatkokäsittelylupamenettelyä on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 aikana. Tavoitteena on luoda edellytyksiä sille, että voimavaroja kohdennetaan enemmän asioihin, joissa on selkeä oikeussuojatarve. Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten toiminnanohjaus- ja dokumentinhallintajärjestelmän (AIPA) kehittämistä jatketaan tehokkaiden työmenetelmien tukemiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi. Oikeusturvan, luottamuksen ja yhteiskunnan kilpailukyvyn kannalta on tärkeää, että oikeuslaitoksen toimintakyky säilytetään eivätkä käsittelyajat pitene.

Rikollisuuden torjunta

Yhdyskuntaseuraamusten lainsäädäntöä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Painopistettä siirretään suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen. Sakon muuntorangaistuksen kokonaisprosessia uudistetaan. Tavoitteena on selkeyttää ja tehostaa muuntorangaistusmenettelyä.

Rikosseuraamuslaitoksen toiminnan kehittämis- ja asiakastietojärjestelmähankkeen (Roti) toteuttamista jatketaan.

Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloitustehtävät on tarkoitus keskittää Rikosseuraamuslaitokselle 1.3.2015 lukien.

Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos siirtyy Helsingin yliopiston yhteyteen vuoden 2015 alusta.

Sisäministeriön hallinnonala (pääluokka 26)

Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1 219 milj. euroa, mikä on n. 47 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Määrärahojen väheneminen johtuu sekä hallituksen päättämistä säästövelvoitteista että sisäministeriön hallinnonalan sisällä käynnissä olleiden useiden ICT-hankkeiden määrärahojen pienentymisestä. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 61 %, rajavartiolaitoksen 19 %, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan 6 % sekä maahanmuuton 5 %.

Sisäministeriön hallinnonalalla on valmistumassa vuosien 2015 ja 2016 aikana tietohallintohankkeita, jotka tulevat toimimaan TUVE-alustalla ja nojautuvat viranomaisradioverkkoon (VIRVE).

Poliisitoimi

Poliisin hallintorakenteen uudistushankkeen (Pora III) linjausten mukaisesti jatketaan palveluverkkouudistusta sekä edistetään eräiden tietoteknisten kehittämistoimien, esimerkiksi lupapalvelujen kehittämishankkeen ja automaattisen liikennevalvonnan kehittämisen toteuttamista. Poliisitoiminnan toiminnallinen tavoitetaso ja poliisin resurssit arvioidaan uudelleen vastaamaan taloudellisia reunaehtoja. Lisäksi selvitetään mm. mitä toiminnallisia, taloudellisia ja henkilöstöllisiä vaikutuksia olisi poliisin talous-, henkilöstö- ja mahdollisesti muiden tukipalveluiden keskittämisellä. Poliisilaitosten johtorakenteita ja poliisin nykyistä toimipaikkaverkostoa arvioidaan ja tarkastellaan poliisin maksullisen toiminnan kehittämismahdollisuuksia.

Laajempaa arviointia turvallisuusviranomaisten erilaisista organisatorisista ratkaisumalleista ja selvitystä poliisin resursseja säästävistä säädösmuutosmahdollisuuksista harkitaan.

Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia pyritään säilyttämään korkeana. Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaohjelmaa. Ennalta estävän toiminnan strategian toimeenpanoa jatketaan ja osallistutaan sekä järjestäytyneen rikollisuuden että terrorismin torjuntastrategioiden toimeenpanoon. Poliisin toiminnan turvaamiseen osoitetaan 6,5 milj. euroa.

Rajavartiolaitos

Rajavartiolaitos jatkaa kolmen SuperPuma-helikopterin modifikaation ja G-huollon hanketta, mihin ehdotetaan 4,7 milj. euroa. Ulkovartiolaiva Turvan varustamiseen ja mahdollisiin toiminnallisiin muutostarpeisiin ehdotetaan 3 milj. euroa.

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella sekä rajaliikenteen kehitys. Rajavartiolaitoksen toiminnan painopiste on itärajalla, jossa ylläpidetään uskottava ja itsenäinen toimintakyky. Kriisivalmiudesta ja sotilaallisen maanpuolustuksen velvoitteista huolehditaan täysimääräisesti. Rajanylityspaikkojen läpäisykykyä kehitetään.

Pelastustoimi ja hätäkeskustoiminta

Pelastuslaitosten tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 milj. euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä.

Hätäkeskustoimintaa tehostetaan ja toiminnan tuottavuutta lisätään Hätäkeskuslaitoksen rakenteita kehittämällä. Hätäkeskusten ja hätäkeskuspalveluita käyttävien viranomaisten toimintaa yhdenmukaistetaan hälytyspalvelujen osalta valtakunnan tasolla. Hätäkeskustoiminta ja tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2016 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Maahanmuutto

Maahanmuuttoviraston, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja paluumuuttajien muuttovalmennuksen määrärahan aleneva taso edellyttää turvapaikanhakijoiden lukumäärän pysymistä suurin piirtein nykyisellä tasolla, turvapaikkahakemusten käsittelyn edelleen nopeutumista ja erityisesti sitä, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoittuvat mahdollisimman nopeasti kuntiin.

Vuonna 2013 turvapaikanhakijoita tuli Suomeen 3 238, kun määrä v. 2012 oli 3 129. Majoituskapasiteettia tullaan sopeuttamaan hakijamäärää vastaavaksi.

Puolustusministeriön hallinnonala (pääluokka 27)

Puolustusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 2 687 milj. euroa, missä on vähennystä 63 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahojen vähennys aiheutuu puolustusvoimien toimintamenoihin ja puolustusmateriaalihankintoihin sekä sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin kohdistetuista menosäästöistä. Puolustusvoimien toimintamenoihin (pl. palkkamenot) sekä sotilaallisen kriisinhallinnan menoihin tehdään vakiintuneen käytännön mukaisesti 1,5 % ennakollinen kustannustasotarkistus. Materiaalihankintojen kustannustasotarkistus on jäädytetty säästösyistä v. 2015.

Sotilaallisen maanpuolustuksen osuus pääluokan määrärahoista on 85 % ja sotilaallisen kriisinhallinnan 1 %.

Vuoden 2015 talousarvioesityksen mukaisista uusista ja aiemmin myönnetyistä puolustusvoimien tilausvaltuuksista aiheutuu menoja v. 2015 yhteensä 623 milj. euroa ja talousarviovuoden jälkeisinä vuosina yhteensä 1 453 milj. euroa.

Sotilaallinen maanpuolustus

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 1 843 milj. euroa, missä on vähennystä 15 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Puolustusvoimien koulutus- ja harjoitustoiminta palautetaan vuosien 2012—2014 madalletun tason jälkeen sodan ajan koulutusvaatimusten edellyttämälle tasolle.

Talousarvioesitys sisältää 581 milj. euron tilausvaltuuden maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisen Millog Oy:ltä. Tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2015—2020, ja se korvaa aiemman maavoimien materiaalin kunnossapitopalveluiden hankkimisen tilausvaltuuden.

Puolustusvoimien henkilötyövuosimäärä vähenee n. 1 700 henkilötyövuodella vuoteen 2014 verrattuna, mikä johtuu pääosin puolustusvoimauudistuksen rakenteellisista ratkaisuista sekä materiaalin kunnossapidon kumppanuuden laajentamisesta ja turvallisuusverkkotoiminnan siirtämisestä Suomen Turvallisuusverkko Oy:lle.

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan määrärahoja 447 milj. euroa, missä on vähennystä 24 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Vähennys aiheutuu pääosin hallitusohjelman mukaisista menosäästöistä ja määrärahasiirrosta puolustusvoimien toimintamenoihin.

Talousarvioesitys sisältää 156 milj. euron tilausvaltuuden sotilaallisen maanpuolustuksen suorituskyvyn parantamiseksi. Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2015 -tilausvaltuuden menot ajoittuvat vuosille 2015—2019.

Sotilaallinen kriisinhallinta

Puolustusministeriön hallinnonalalle sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin ehdotetaan määrärahoja 38 milj. euroa, missä on vähennystä 23 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kriisinhallintaa käsitellään myös ulkoasiainministeriön hallinnonalan yleisperusteluissa kohdassa kriisinhallinta.

Valtiovarainministeriön hallinnonala (pääluokka 28)

Valtiovarainministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 16 950 milj. euroa, missä on vähennystä 63 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan määrärahoista kunnille maksettavien avustusten osuus on 50 %, valtion maksamien eläkkeiden ja korvausten 28 % ja EU-maksujen 12 %.

Verotus ja tullitoimi

Verohallinnon määrärahaa ehdotetaan nostettavaksi 2,5 milj. eurolla perustoiminnan turvaamiseksi VALMIS-ohjelmistouudistuksen käynnistyessä. Verohallinnolle ehdotetaan lisäystä eri tietojärjestelmien investointi- ja ylläpitomenoihin 2,66 milj. euroa. Lisäksi Verohallinnon eri tietojärjestelmähankkeiden investointimenoihin ehdotetaan siirtoina hallinnonalan tuottavuusrahasta lisärahoitusta 4,15 milj. euroa.

Tullin toimintamenoihin ehdotetaan 2,5 milj. euron lisäystä auto- ja valmisteverotuksen tason säilyttämiseen sekä rikostorjunnan turvaamiseen. Alkoholijuomien laittoman matkustajatuonnin hillitsemiseksi ehdotetaan 0,3 milj. euron lisämäärärahaa.

Palvelut valtioyhteisölle

Valtion vahingonkorvaustoiminnan korvausten maksamista keskitetään Valtiokonttoriin. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle ehdotetaan 2 milj. euron lisämäärärahaa Kiekun käyttöönoton tehostettuun tukeen ja järjestelmän keskeneräisyydestä aiheutuviin menoihin. Talousarviovuonna Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskuksen toimintamenoihin ehdotetaan 3 milj. euroa ja investointimenoihin 10 milj. euroa.

Tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä tuottavuushankkeiden edistäminen

Talousarviossa varaudutaan rahoittamaan julkisen hallinnon tuottavuutta edistäviä tietohallintohankkeita, tutkimusten ja palveluiden hankkimista sekä keskeisiä tietojärjestelmähankkeita keskitetyn rahoituksen kautta. Seitsemälle hankkeelle on siirretty hallinnonalojen käyttöön yhteensä n. 22 milj. euroa. Myöhemmin vuoden 2014 aikana jää kohdennettavaksi tuottavuutta lisääviin hankkeisiin n. 12 milj. euroa, josta tietohallinto- ja tietojärjestelmähankkeisiin arvioidaan kohdistuvan n. 7 milj. euroa ja muihin tuottavuushankkeisiin 5 milj. euroa.

Valtion alue- ja paikallishallinto

Julkisen hallinnon yhteisen Asiakaspalvelu 2014 -hankkeen pilotointia varten tietojärjestelmämenoihin ehdotetaan 1,5 milj. euroa.

Kuntien tukeminen

Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan 8 441 milj. euroa, missä on vähennystä 171 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Valtionosuuden vähenemiseen vaikuttavat eniten aiemmissa kehyspäätöksissä tehdyt valtionosuuden leikkaukset sekä ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvä vähennys. Valtionosuutta korottavat mm. hallitusohjelman mukaiset sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimenpiteet 47 milj. eurolla, laskentaperusteiden (mm. asukasluku) muutos 60 milj. eurolla, indeksikorotus 43 milj. eurolla sekä kuntien verotulomenetysten kompensaatio 73,5 milj. eurolla.

Kuntataloutta, valtion tukea kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään yleisperustelujen luvussa 7 Kuntatalous.

Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle

Ahvenanmaan maakunnalle maksettavat tulonsiirrot on arvioitu yhteensä 250 milj. euroksi, eli samaa tasoa kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa.

Valtion eläkemenot

Valtion maksamiin eläkkeisiin ja korvauksiin ehdotetaan 4 693 milj. euroa, missä on lisäystä 129 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Kasvu johtuu indeksitarkistuksista sekä eläkkeiden volyymikasvusta.

Rahoitusvakaus

Hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvä esitys uudesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten elvytys- ja kriisinratkaisulainsäädännöstä sekä uudesta perustettavasta kriisinratkaisuviranomaisesta. Kansallisena kriisinratkaisuviranomaisena toimisi Rahoitusvakausvirasto, joka hallinnoisi myös uutta perustettavaa valtion talousarvion ulkopuolista rahastoa, rahoitusvakausrahastoa. Rahoitusvakausviraston toimintamenoihin ehdotetaan 3 milj. euroa. Vastaava summa on otettu huomioon tulona rahoitusvakausviraston hallintomaksuna. Laki väliaikaisesta pankkiverosta ehdotetaan kumottavaksi. Vuosina 2013 ja 2014 pankkiveron tuoton käyttöön budjetoidut siirtomäärärahat yhteensä 266 milj. euroa peruutetaan ja niistä uudelleen budjetoidaan 166 milj. euroa siirrettäväksi perustettavaan rahastoon. Valtion vakuusrahastosta annettu laki ehdotetaan kumottavaksi ja vakuusrahaston rahavarat 1,1 milj. euroa ehdotetaan siirrettäväksi talousarvioon.

EU ja kansainväliset järjestöt

Suomen maksuosuuksiin Euroopan unionille ehdotetaan 2 015 milj. euroa, mikä on sama summa kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala (pääluokka 29)

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 6 769 milj. euroa, missä on lisäystä 186 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna.

Pääluokan määrärahoista korkeakouluopetuksen ja tutkimuksen valtionrahoituksen osuus on 47 %, yleissivistävän koulutuksen 12 %, ammatillisen koulutuksen 7 %, aikuiskoulutuksen 8 %, opintotuen 14 % sekä kulttuurin, taiteen, liikuntatoimen ja nuorisotyön 11 %.

Yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

Kielitaidon vahvistamista tuetaan laajentamalla kielikylpytoimintaa. Osana yleissivistävän koulutuksen kehittämistä tuetaan perusopetuksen tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukea osana yleisopetusta sekä koulupudokkuutta estäviä toimia.

Nuorten koulutustakuun toteuttamista jatketaan varaamalla nuorille riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Lisäksi nuorisotakuuta toteutetaan kehittämällä edelleen opiskelijavalintaprosesseja, ottamalla käyttöön uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus sekä kehittämällä perustutkinnon suorittamisen malleja, joissa hyödynnetään työvaltaisia opiskelumenetelmiä, työpaikalla tapahtuvaa opiskelua ja koulutuksen eri järjestämismuotoja. Jatkossa jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus hakea toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen. Nuorilla, jotka eivät tule hauissa valituiksi on niin halutessaan oikeus perusopetuksen lisäopetukseen, lukioon tai ammatillisen koulutukseen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt koulutuksen pilviväylän kehittämisen, joka tulee toimimaan osana kansallista palveluväylää. Sen tehtävänä on mm. tukea digitaalisten oppimateriaalien kehitystä ja siihen liittyvien uusien toimintamallien kehittämistä.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen järjestäjäverkon rakenteellista kehittämistä jatketaan ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan.

Yliopistojen ja tieteen rahoitus

Vuoden 2015 alusta toteutuvan ammattikorkeakoulu-uudistuksen yhteydessä kunnan omarahoitusosuus ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin poistetaan, ja valtio vastaa kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen rahoituksesta. Ammattikorkeakouluihin kohdistuu 20 milj. euron ja yliopistoihin 18,5 milj. euron säästöpäätös vuodelle 2015. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotus puolitetaan. Indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä v. 2015. Aalto-yliopiston lisärahoitus siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2015 Aalto-yliopiston lisärahoitus on 58,3 milj. euroa.

Työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa n. 3 000 vuosina 2014—2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla. Vuonna 2015 valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja 50 milj. eurolla. Lisäksi valtio sitoutuu pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti, kuitenkin enintään 150 milj. eurolla.

Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistukseen liittyen yhdistetään Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Helsingin yliopistoon vuoden 2015 alusta lukien. Suomen Akatemian myöntövaltuudessa on otettu huomioon lisäyksenä 17 milj. euroa vuoden 2014 kertaluonteisesta säästöpäätöksestä johtuen ja vähennyksenä 7,5 milj. euroa siirtona strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen, 20 milj. euroa sopeutussäästönä sekä 50 milj. euroa siirtona yliopistojen valtionrahoituksesta Suomen Akatemian kautta jaettavaksi kilpailun perusteella. Siirron maksatusvaikutuksen arvioidaan olevan 5 milj. euroa v. 2015. Vuodesta 2015 lähtien tehdään päätöksiä uudesta strategisesta tutkimusrahoituksesta enintään 55,6 milj. euron arvosta.

Opintotuki

Koulumatkatukea myönnetään ilman omavastuuta ja kustannusrajaa lukiokoulutuksen valmistavassa koulutuksessa ja ammatillisen peruskoulutukseen valmistavassa tai valmentavassa koulutuksessa opiskeleville opiskelijoille.

Avustus vuokrakustannusten korvaamiseen opiskelija-asuntoyhteisöille lakkautetaan ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vastaava avustus puolitetaan.

Kulttuuri- ja taidepolitiikka

Huolehditaan veikkausvoittovaroista riippuvaisen kulttuuritoiminnan perustan kestävyydestä sekä kulttuurihallinnon virastojen toimintaedellytyksistä. Viiden miljoonan euron menosäästö ehdotetaan kohdennettavaksi siten, että sen vaikutus virastojen, valtionosuuslaitosten sekä muun kulttuurin ja taiteen toimintaan on mahdollisimman vähäinen. Budjettivaroista rahoitettavien kulttuurilaitosten valtionosuuksia leikataan 4,45 milj. euroa, mitä kompensoidaan veikkausvoittovaroista.

Nuoriso- ja liikuntapolitiikka

Tavoitteena on koko väestön liikunnallisen elämäntavan edistäminen ja sen avulla osallisuuden kasvattaminen sekä väestön hyvinvoinnin ja terveyden lisääminen. Lisäksi tuetaan eettisesti vahvaa kansainväliseen menestykseen tähtäävää huippu-urheilua. Kansallisesti merkittävän Olympiastadionin perusparannuksesta aiheutuviin kustannuksiin osallistutaan yhdessä Helsingin kaupungin kanssa.

Veikkausvoittovarojen käyttö

Veikkauksen voittovaroja arvioidaan kertyvän 541,1 milj. euroa, josta 25,5 milj. euroa on rahastoituja jakamattomia voittovaroja. Kertymässä on huomioitu jakamattomien voittovarojen rahaston ylimääräinen purku, 7 milj. euroa edunsaajille. Voittovaroista käytetään jakosuhdelain mukaisesti vähintään 25 % urheilun ja liikuntakasvatuksen edistämiseen, 9 % nuorisotyön edistämiseen, 17,5 % tieteen edistämiseen ja 38,5 % taiteen edistämiseen. Tieteen menoista 33 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten tuotoilla. Taiteen, kulttuurin, liikuntatoimen ja nuorisotyön menoista yhteensä 61,0 % rahoitetaan veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (pääluokka 30)

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 661 milj. euroa, missä on lisäystä n. 2 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Hallinnonalan säästöt kasvavat runsaalla 100 milj. eurolla edellisvuodesta. Kokonaissäästöstä noin puolet kohdistuu maa- ja elintarviketalouteen. Toisaalta määrärahatasoa korottaa maaseudun kehittämiseen ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman käynnistämiseen osoitettujen määrärahojen kasvu. Tulokertymäarvio nousee n. 513 milj. eurolla eli n. 80 prosentilla, kun EU:lta saatava tulokertymä kasvaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimeenpanon johdosta.

Pääluokan määrärahoista maaseudun kehittämisen osuus on 15 %, maa- ja elintarviketalouden 69 %, luonnonvaratalouden 8 % sekä maanmittaustoiminnan ja tietovarantojen 2 %.

Hallinto ja tutkimus

Tutkimuksen vaikuttavuuden ja toiminnan tuottavuuden parantamiseksi seuraavien laitosten tehtävät ja voimavarat siirretään vuoden 2015 alusta lukien perustettavaan Luonnonvarakeskukseen: Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos sekä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tilasto- ja tiedonhallinta.

Maaseudun kehittäminen

Tavoitteena on vahvistaa maaseudun elinvoimaisuutta ja monipuolista yrittäjyyttä sekä edistää maatalouden rakenne- ja tuottavuuskehitystä. Keskeisenä välineenä on Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014—2020, jonka toimenpiteet otetaan käyttöön v. 2015. Määrärahat kasvavat 41,1 milj. eurolla johtuen lähinnä maaseutuohjelman uusien toimenpiteiden käyttöönotosta. Luopumistukijärjestelmää on tarkoitus jatkaa vuoden 2018 loppuun saakka.

Maa- ja elintarviketalous

Tavoitteena on parantaa ruuan alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytyksiä, turvata ihmisten, eläinten ja kasvien terveyttä, edistää eläinten hyvinvointia sekä edistää ruokaketjun vastuullisuutta. Tavoitteisiin pyritään EU:n yhteisen maatalouspolitiikan ja kansallisen tukipolitiikan, tutkimuksen, neuvonnan ja valvonnan keinoin sekä kehittämällä yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kesken. Määrärahat vähenevät yhteensä 65,9 milj. eurolla, mihin merkittävimmin vaikuttavat säästöjen kasvu sekä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen toimintamenojen budjetointi osana Luonnonvarakeskusta. Ympäristökorvauksiin ehdotetaan lisäystä 22 milj. euroa.

Luonnonvaratalous

Luonnonvaratalouden, jonka muodostavat kala-, riista-, metsä- ja vesitalous sekä yleiset luonnonvara-asiat, tavoitteena on uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hoito ja käyttö ja niihin liittyvien riskien hallinta. Hallinnon toimilla luodaan edellytyksiä luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvalle kilpailukykyiselle liiketoiminnalle, sovitetaan yhteen luonnonvarojen käytön ja suojelun tarpeet sekä luodaan hyvinvointia luonnon virkistyskäytön avulla.

Määrärahassa lisäyksenä on otettu huomioon 34,8 milj. euroa Euroopan meri- ja kalatalousrahaston toimintaohjelman käynnistymisen johdosta. Toisaalta määrärahat vähenevät yhteensä 33,6 milj. euroa. Vähennys johtuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen siirtymisestä osaksi Luonnonvarakeskusta sekä määrärahojen supistumisesta valtion tukemissa hankkeissa, joita ovat yksityismetsien metsänhoito- ja perusparannustyöt, energiapuun korjuu sekä vesihuoltohankkeet. Kansallisten kestävän metsätalouden tukien vaikuttavuutta on tarkoitus lisätä tukijärjestelmämuutoksin. Ko. tuet eivät sisälly maaseudun kehittämistukiin ja edellyttävät näin erillistä EU:n hyväksymistä.

Maanmittaus ja tietovarannot

Hallinnonalan tieto- ja paikkatietotehtäviä kootaan vuoden 2015 alusta lukien, jolloin Geodeettisen laitoksen tehtävät ja pääosa maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen tehtävistä siirtyy Maanmittauslaitokseen. Määrärahat vähenevät 8,5 milj. eurolla. Kiinteistö- ja maastotietojärjestelmä turvaa osaltaan yksityisen maanomistuksen ja kansallisen vakuusjärjestelmän perustan sekä kiinteistöjä ja maastoa koskevan tiedon saatavuuden. Tietovarantojen avaamista jatketaan suunnitelmien mukaisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala (pääluokka 31)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 2 854 milj. euroa, missä on vähennystä n. 116 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Pääluokan määrärahoista liikennepolitiikan osuus on 66 %, viestintäpolitiikan 19 % ja tutkimustoiminnan 2 %.

Viestintäpolitiikka

Hallinnollisia tehtäviä hoitavan Viestintäviraston 33,1 milj. euron toimintamenot rahoitetaan pääosin viraston maksutuloilla. Määräraharahoituksen osuus on 11,9 milj. euroa. Suoraa tukea toimialalle ehdotetaan sanomalehdistön tukemiseen 0,5 milj. euroa sekä median innovaatiotukeen 10 milj. euroa. Valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi 507,9 milj. euroa.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteutukseen ehdotetaan rahoitusta vuodelle 2015 yhteensä 16 milj. euroa.

Liikennepolitiikka

Liikenteen palvelutason ylläpidosta valtion liikenneväylillä sekä liikennejärjestelmän toimivuudessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa vastaavan Liikenneviraston toimintamenoihin osoitetaan 81 milj. euroa. Perusväylänpidon menoiksi arvioidaan 979 milj. euroa, josta määräraharahoituksen osuus on 907 milj. euroa. Liikenneinvestointeihin ml. jälkirahoitus- ja elinkaarihankkeet osoitetaan 458 milj. euroa.

Uusina hankkeina v. 2015 aloitetaan Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen, Helsinki—Riihimäki rataosan kapasiteetin lisääminen, vt 3 Tampere—Vaasa (Laihian kohdan 1. vaihe), Oulu—Kajaani—Vartius vt 22:n kunnostushanke, Pännäinen—Pietarsaari—Alholma -radan sähköistäminen sekä Saimaan syväväylän siirto Savonlinnan kohdalla. Lisäksi jatketaan vuoden 2014 toisessa lisätalousarvioesityksessä aloitettavaksi ehdotettuja hankkeita: Rauman meriväylän syventäminen, mt 148:n parantaminen Keravan tien kohdalla, vt 3:lle rakennettava Arolammin eritasoliittymä sekä kt 77 Viitasaari—Keitele -osuuden perusparannus.

Liikennejärjestelmän turvallisuuteen, tietovarantoihin, toimintavarmuuteen ja markkinoihin liittyvistä liikenteen viranomaispalveluista vastaa Liikenteen turvallisuusvirasto. Liikenteen viranomaispalvelujen menoiksi arvioidaan 134 milj. euroa, josta 85 milj. euroa rahoitetaan maksutuloilla ja 49 milj. euron määrärahalla.

Liikenteen tukemiseen ja ostopalveluihin ehdotetaan 207,5 milj. euroa, josta merenkulun ja muun vesiliikenteen edistämiseen osoitetaan 91 milj. euroa, joukkoliikenteen palvelujen ostoihin ja kehittämiseen 99 milj. euroa sekä saariston yhteysalusliikennepalvelujen ostoihin ja ostosopimuksiin 17,5 milj. euroa.

Tutkimus

Ilmatieteen laitoksen menoiksi arvioidaan 68 milj. euroa, josta 22 milj. euroa rahoitetaan tuloilla. Eurooppalaiselle tutkimusinfrastruktuurikartalle hyväksytylle ICOS-hankkeelle eli kasvihuonekaasupäästöjen seurantahankkeen Suomeen sijoittuvan päämajan toimintaan varataan 1,25 milj. euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala (pääluokka 32)

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 3 439 milj. euroa, missä on lisäystä 63 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Pääluokan määrärahoista elinkeino- ja innovaatiopolitiikan osuus on 41 %, työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikan osuus 23 %, alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan osuus 13 % sekä energiapolitiikan osuus 10 %.

Hallinto

Hallinnon määrärahoiksi ehdotetaan 335 milj. euroa. Siitä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) toimintamenoihin kohdistuu 209 milj. euroa, jossa on vähennystä 7 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon nähden. Vähennys johtuu pääosin aluehallintoon kohdistuvista tehostamistoimenpiteistä.

Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka

Innovaatiorahoituskeskus Tekesin alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan ehdotetaan 20 milj. euroa. Tekesin lainavaltuuksiksi ehdotetaan 167 milj. euroa, jossa on kasvua 60 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäpanostus kohdistuu pääosin digi- ja biotalouteen sekä cleantechiin. Lisäksi Tekesin lainojen maksuvapautuksen piiriin tulevien lainojen enimmäismäärä ehdotetaan poistettavaksi. Tekesin avustusvaltuuksiksi ehdotetaan 359 milj. euroa, jossa on pääosin säästötoimenpiteistä johtuen vähennystä 41 milj. euroa.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 80 milj. euroa, josta 30 milj. euroa on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II:n toimintaan ja 50 milj. euroa erityisesti teollisten yritysten uudistumiseen, monipuolistamiseen ja kasvuun sekä biotalous- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Osana kasvurahoitusohjelmaa Finnvera Oyj:lle ehdotetaan 5 milj. euron pääomalainaa käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen.

Matkailun edistämiskeskuksen toiminnot siirretään 1.1.2015 lähtien osaksi Finpro ry:tä. Team Finland -toiminnan määrärahoja ehdotetaan lisättäväksi 9 milj. eurolla ja 3-vuotisen yritysten kansainvälistymistä ja ulkomaisia investointeja edistävän ohjelman määrärahoja 5 milj. eurolla.

Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoiminnan aiemmin myönnettyjen luottojen maksatuksiin ehdotetaan 459 milj. euroa, jossa on lisäystä 45 milj. euroa.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka

Nuorten ja vastavalmistuneiden kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan tehostamalla nuorisotakuuta. Nuorten yrittäjyyttä tuetaan laajentamalla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamalli valtakunnalliseksi. Pitkäaikaistyöttömyyttä alennetaan vuoden 2015 alussa voimaan tulevilla uudistuksilla, jotka koskevat työllistymistä edistävää moniammatillista yhteispalvelua ja työmarkkinatuen rahoitusta. Vuoden 2015 alussa voimaan tulevalla lailla vakinaistetaan työvoiman palvelukeskusten verkosto ja niiden toiminta laajennetaan koko maahan.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokasta ehdotetaan siirrettäväksi työmarkkinatukea saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuus, 125 milj. euroa, julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden momentille. Momentilta siirretään 7,5 milj. euroa opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokkaan käytettäväksi oppisopimuskoulutukseen sekä 5 milj. euroa TE-toimistojen toimintamenoihin rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen. Lisäksi momentille kohdistuu 50 milj. euron suuruiset säästötoimet.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeisiin ehdotetaan myöntämisvaltuutta 22 milj. euroa, joka on 4 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 varsinaisessa talousarviossa. Vähennys johtuu pääosin säästötoimista.

Energiapolitiikka

Uusiutuvan energian tuotantotukeen ehdotetaan 204 milj. euroa, jossa on lisäystä 60 milj. euroa. Lisäys johtuu lähinnä tuulivoimakapasiteetin kasvusta. Arviomäärärahan tasoon vaikuttavat toteutuvien investointien lisäksi sähkön markkinahinnan kehitys ja metsähakevoimaloiden syöttötariffin osalta päästöoikeuden hinnan kehitys.

Energiatuen myöntämisvaltuudeksi ehdotetaan 35 milj. euroa, josta 3 milj. euroa on tarkoitettu liikenteen biopolttoaineiden kehittämisohjelmaan. Nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentamisella turvataan maakaasun jakelua ja saantia. LNG-terminaalien investointitukeen ehdotetaan määrärahaa 31 milj. euroa käytettäväksi vuosien 2013 ja 2014 myöntämisvaltuuksien maksatuksiin.

Muut politiikkalohkot

Yritysten toimintaympäristö, markkinoiden sääntely ja työelämä -politiikkalohkon määrärahaksi ehdotetaan 39 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö toteuttaa yhdessä muiden ministeriöiden kanssa hallituksen käynnistämää terveen kilpailun edistämisen ohjelmaa. Maistraattien ja ELY-keskusten kauppa- ja yhdistysrekisterin paikallisviranomaistehtävät siirretään 1.9.2015 lukien Patentti- ja rekisterihallitukselle.

Alueiden kehittämisen ja rakennerahastopolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 446 milj. euroa. EU:n rakennerahastojen ohjelmakausi 2014—2020 tukee Suomen kansallisia tavoitteita, jotka on määritelty laissa alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista (7/2014). Alueiden kehittämistä ja rakennerahastoja kuvataan tarkemmin luvussa 5.4.

Kotouttamispolitiikan määrärahoiksi ehdotetaan 97 milj. euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyteen on perustettu kotouttamisen osaamiskeskus, jonka tehtävänä on tukea paikallisten toimijoiden osaamista maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllisyyden edistämiseksi. Keskus seuraa ja arvioi kotouttamisen toimeenpanoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (pääluokka 33)

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 12 756 milj. euroa, missä on vähennystä 124 milj. euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Määrärahatarpeen muutos aiheutuu hallitusohjelman ja hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisten uudistusten toteuttamisesta sekä sosiaaliturva- ja toimeentuloturvaetuuksien tarvearvioiden tarkistuksista.

Sosiaali- ja terveysministeriön pääluokan osuus sosiaalimenoista on vajaa viidennes. Valtion ohella sosiaalimenoja rahoittavat kunnat, työnantajat ja vakuutetut. Valtion osuus kustannuksista vaihtelee järjestelmittäin siten, että työnantajilta ja vakuutetuilta perittävin maksuin rahoitetaan ensisijaisesti ansiosidonnaisia etuuksia. Toimeentuloturvajärjestelmissä valtio vastaa perusturvan rahoituksesta kokonaisuudessaan toimeentulotukea, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea lukuun ottamatta. Lisäksi valtio vastaa yrittäjäeläkejärjestelmien rahoituksen riittävyydestä. Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sekä toimeentulotuesta, joiden rahoittamiseen valtio osallistuu.

Hallinnonalan määrärahoista käytetään eläkemenoihin 36 %, työttömyysturvaan 22 % sekä perhe- ja asumiskustannusten tasaukseen 21 %. Sairausvakuutuksen osuus määrärahoista on 10 %.

Työllisyyden edistäminen

Vuorotteluvapaan työhistoriaedellytys on nostettu 10 vuodesta 16 vuoteen, vuorotteluvapaalle jäävälle on asetettu yläikäraja ja vuorottelusijaiseksi palkattavan on pääsääntöisesti oltava työttömänä vähintään 3 kk. Uudistus on tullut voimaan 1.9.2014 lukien. Uudistuksen vuoksi valtionosuutta vuorottelukorvauksesta vähennetään 12 milj. euroa v. 2015.

Kuntien rahoitusosuutta työmarkkinatuesta muutetaan siten, että kunta rahoittaa 50 % 300—999 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden tuesta ja rahoitusosuus nousee 70 prosenttiin työmarkkinatukea yli 1 000 päivää saaneiden osalta. Tähän liittyen valtionosuutta työmarkkinatuesta vähennetään 135 milj. euroa kuntien aktivointitoimenpiteiden vaikutus huomioiden.

Palkkatuki ja starttirahan perustuki, 125 milj. euroa, ehdotetaan siirrettäväksi TEM:n hallinnonalalle, koska ne ovat luonteeltaan työllistymisen edistämiseen käytettäviä valtion tukia, joiden jakoon voidaan vaikuttaa alueellisesti. Vastaavasti vuorotteluvapaalainsäädäntö siirretään STM:öön lainsäädännön ja rahoituksen keskittämiseksi samalle hallinnonalalle.

Perhe-, asumis- ja toimeentulokustannukset

Vuonna 2015 voimaan tuleva uusi laki yleisestä asumistuesta selkeyttää ja yksinkertaistaa asumistukijärjestelmää. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat jatkossa ainoastaan asunnon sijainti ja ruokakunnan koko.

Asumistuessa otetaan 1.9.2015 käyttöön 300 euron kuukausittainen suojaosuus ilman työllistymisedellytystä tai määräaikaisuutta. Suojaosan käyttöönotto lisää asumistukimenoja n. 8 milj. eurolla v. 2015 ja yhteensä 30 milj. eurolla vuodesta 2016 alkaen. Vastaavasti uudistus vähentää toimeentulotukimenoja n. 3 milj. eurolla v. 2015 ja 5 milj. eurolla vuodesta 2016 alkaen.

Perustoimeentulotuen menojen arvioidaan vähenevän yhteensä n. 16,2 milj. eurolla johtuen asumistuen suojaosuuden käyttöönotosta, työtulojen suojaosuuden käyttöönotosta ja tarvearvion muutoksesta.

KEL- ja TyEL-sidonnaisiin etuuksiin tehdään pääsääntöisesti alennettu 0,4 prosentin indeksitarkistus, jonka vaikutuksesta valtion menot sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla vähenevät n. 57 milj. eurolla. Sopeutustoimen mukaisesti lapsilisiä leikataan n. 8 prosentilla, joka vähentää lapsilisämenoja n. 113 milj. euroa ja lisää toimeentulotukimenoja n. 3 milj. euroa.

Sosiaalivakuutusmaksut

Sosiaalivakuutusmaksut, % palkasta

  2012 2013 2014 2015
         
Työnantajat:        
Sairausvakuutus        
Kaikki työnantajat 2,12 2,04 2,14 2,07
         
Työttömyysvakuutus1)        
alempi maksu 0,80 0,80 0,75 0,75
ylempi maksu 3,2 3,2 2,95 2,95
         
Työeläkevakuutus2)        
Työnantajan keskimääräinen TyEL -maksu 17,35 17,35 17,75 17,95
         
Vakuutetut:        
Sairausvakuutus        
Sairaanhoitovakuutus        
Sairaanhoitomaksu        
Etuudensaajat (eläke- ja etuustulot) 1,39 1,47 1,49 1,503)
Palkansaajat ja yrittäjät 1,22 1,30 1,32 1,333)
Työtulovakuutus        
Päivärahamaksu        
Palkansaajat 0,82 0,74 0,84 0,77
Yrittäjät 0,97 0,88 0,97 0,90
         
Työttömyysvakuutus 0,60 0,60 0,50 0,50
         
Työeläkevakuutus, alle 53–vuotiaat 5,15 5,15 5,55 5,75
53 vuotta täyttäneet 6,5 6,5 7,05 7,3
         
Yrittäjät ja maatalousyrittäjät:        
Työeläkevakuutus, alle 53-vuotiaat 22,5 22,5 23,3 23,7
53 vuotta täyttäneet 23,85 23,85 24,8 25,25

1) Työnantajan alempaa maksua maksetaan palkkasumman tiettyyn rajaan saakka. Vuonna 2012 raja oli 1 936 500 euroa, vuosina 2013—2014 raja on 1 990 500 eurossa, v. 2015 raja on 2 025 000 euroa. Sen ylittävältä palkkasumman osalta maksetaan ylempää maksua.

2) Työeläkemaksuissa on huomioitu tilapäinen alennus 0,5 % v. 2011, 0,4 % v. 2013 ja 0,7 % v. 2014, jolla on purettu työkyvyttömyyseläkemaksuista muodostunutta ylijäämää.

3) Vakuutettujen rahoitusosuus sairaanhoitovakuutuksesta 55,1 % v. 2015 ja valtion rahoitusosuus 44,9 %.

Sairausvakuutuskorvaukset

Sairausvakuutus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen. Työtulovakuutuksen rahoittavat työnantajat ja palkansaajat sekä yrittäjät. Valtio osallistuu työtulovakuutuksen rahoitukseen rahoittamalla vähimmäismääräiset päivärahat, osuuden yrittäjien sekä maatalousyrittäjien työterveyshuollosta ja pienen (0,1 %) osuuden vanhempainpäivärahoista.

Osakuntoutusraha mahdollistetaan Kelan kuntoutuksessa 1.10.2015 lukien. Esityksen vaikutukset valtion talouteen arvioidaan vähäisiksi. Työnantajien, palkansaajien ja yrittäjien osuus työtulovakuutuksen rahoituksesta v. 2015 on arviolta 2 353 milj. euroa ja valtion osuus 139 milj. euroa.

Sairaanhoitovakuutuksen kuluista valtio rahoittaa EU-maihin maksettavat sairaanhoitokorvaukset kokonaan, ulkomailla asuvien sairaanhoidosta kunnille aiheutuvat kustannukset sekä osan Kelan toimintakuluista. Sairaanhoitovakuutuksen rahoittavat vakuutetut arviolta 1 280 milj. euron osuudella ja valtio 1 107 milj. euron osuudella. Lisäksi valtio korvaa sairausvakuutusrahaston maksuvalmiuden. Valtio korvaa kunnille 1.5.2015 lukien Suomessa asuvien eläkeläisten tai heidän perheenjäsentensä terveydenhuollosta aiheutuneet kustannukset silloin, kun toinen EU/ETA-maa tai Sveitsi vastaa heidän terveydenhuollon kustannuksistaan. Muutos vähentää sairausvakuuutuksen tuottoja arviolta 0,7 milj. eurolla. Sairausvakuutuskorvausten maksamista julkisissa tiloissa annettuun yksityiseen hoitoon jatketaan vuoden 2016 loppuun.

Sairausvakuutuskorvauksiin kohdistetaan säästöjä siten, että matkojen välitystoiminta laajennetaan koko maahan sekä matkakorvausten omavastuuosuuksia korotetaan. Lisäksi hammashoidon korvaustasoa alennetaan, hampaiden tarkastuksesta myönnetään korvausta nykyistä harvemmin sekä Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahaa alennetaan. Näillä säästötoimenpiteillä saavutetaan 66,1 milj. euron säästö v. 2015. Sairaanhoitovakuutuksen rahoitusosuuksia muutetaan siten, että vakuutettujen rahoitusosuus on 55,1 % ja valtion rahoitusosuus 44,9 % sairaanhoitovakuutuksen kuluista.

Harkinnanvaraiseen yksilökohtaiseen kuntoutukseen ja sen kehittämishankkeisiin käytetään 82,1 milj. euroa. Uusien lääkkeiden hyväksymiseksi erityiskorvattavien lääkkeiden luetteloon on varattu edelleen 8,4 milj. euroa.

Eläkkeet

Työeläkkeet rahoitetaan pääosin työnantajien ja vakuutettujen vakuutusmaksuilla. Valtio osallistuu yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeiden rahoitukseen. Kansaneläkkeet rahoitetaan valtion varoista.

Eläkkeiden indeksimuutokset ja palkkakerroin

Indeksit ja palkkakerroin

  2012 2013 2014 2015
         
Työeläkeindeksi1) 2 407 2 475 2 515 2 519
KEL-indeksi1) 1 565 1 609 1 633 1 637
Palkkakerroin 1,291 1,327 1,353 1,355

1) KEL- ja TyEL-sidonnaisten etuuksien indeksikorotus pääsääntöisesti 0,4 % v. 2015.

Työttömyysturva

Valtion työttömyysturvamenojen suuruudeksi arvioidaan 2 762 milj. euroa v. 2015. Työttömyysturvamenoihin on kohdistettu 50 milj. euron sopeutustoimi. Säästö on tarkoitus kohdistaa korkeimpia työttömyyspäivärahoja saaviin.

Veteraanit

Veteraanien tukemiseen ehdotetaan yhteensä 247,1 milj. euroa, josta 122,9 milj. euroa kohdentuu sotilasvammakorvauksiin 62,5 milj. euroa sotainvalidien laitosten käyttökustannuksiin, 25,4 milj. euroa rintamalisiin ja 29,6 milj. euroa rintamaveteraanien kuntoutukseen. Rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahan taso veteraania kohden nousee n. 50 euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Sotilasvammalain mukaisten avohuoltopalvelujen kustannusten korvaamiseen osoitetaan 30 milj. euroa Raha-automaattiyhdistyksen tuottovaroja.

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Sosiaalihuoltolain uudistukseen ja siihen liittyvään lastensuojelulain muutokseen kohdennetaan valtionosuutta 16 milj. euroa.

Vanhuspalvelulain toimeenpanoon liittyen valtionosuuksiin lisätään 27,5 milj. euroa, minkä jälkeen määräraha on täysimittaisella tasolla 82 milj. euroa vuodessa. Turvakotipalvelujen järjestäminen siirretään valtion vastuulle, jota varten on osoitettu 8 milj. euroa uudelle momentille 33.60.52. Siirtoon liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksista 4 milj. euroa.

Kotihoidon tuki jaetaan puoliksi molempien vanhempien kesken 1.8.2015 alkaen. Uudistus edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista työmarkkinoilla. Toimenpiteeseen liittyen vähennetään kuntien valtionosuuksia vuodesta 2016 alkaen.

Rokotteiden hankintaan osoitettavaan määrärahaan kohdennetaan kertaluonteinen leikkaus 12 milj. euroa. Terveydenhuoltoalan opiskelijoille tarjottava hepatiitti B-rokote sisällytetään kansalliseen rokotusohjelmaan. Uudistukseen liittyen momentin tasoa korotetaan 0,9 milj. eurolla.

Julkista terveydenhoitoa palvelevan lastensairaalan perustamiskustannuksiin ehdotetaan 15 milj. euron määrärahaa.

Valtiontalouden sopeuttamistoimiin sekä sektoritutkimusrahoituksen uudistamiseen liittyen eräitä valtionavustusmäärärahoja vähennetään vuoden 2014 talousarvioon verrattuna.Valtionavustuksiin kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin (Kaste) kohdennetaan 2 milj. euron määräraha. Valtion rahoitukseen terveydenhuollon yksiköille yliopistotasoiseen tutkimukseen ehdotetaan 20 milj. euroa ja valtion korvaukseen terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin ehdotetaan 97 milj. euroa.

Kuntataloutta, valtionapuja kunnille sekä valtion toimenpiteiden vaikutusta kuntatalouteen käsitellään tarkemmin yleisperustelujen luvussa 7.

Lomitustoiminta ja sijaisapu

Maatalousyrittäjien lomituksesta annettua lakia muutetaan siten, että toiminnan menot vähenevät 5 milj. euroa. Poronhoitajien sijaisapu ehdotetaan vakinaistettavaksi ja tarkoitukseen varataan 0,3 milj. euroa.

Virastot ja laitokset

Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle on kohdennettu sektoritutkimussäästöjä 23,8 milj. euroa, josta toimintamenoihin kohdistuu 11,0 milj. euroa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen tiedonhallinta (KanTa) -hankkeelle ehdotetaan 17,3 milj. euroa.

Ympäristöministeriön hallinnonala (pääluokka 35)

Ympäristöministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 204 milj. euroa, mikä on 68 milj. euroa vähemmän kuin v. 2014. Muutosta selittää korjaus- ja energia-avustusten siirto asuntorahastosta maksettavaksi sekä menosäästöt, n. 26 milj. euroa, joista valtaosa kohdennetaan korjausavustuksiin, luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin, eräisiin ympäristömenoihin sekä ympäristönsuojelun edistämiseen. 

Talousarvion määrärahoista 60 % kohdennetaan ympäristön- ja luonnonsuojeluun. Valtaosa asuntorakentamisen kohdennettavista tuista rahoitetaan valtion talousarvion ulkopuolisesta Valtion asuntorahastosta (VAR).

Ympäristön- ja luonnonsuojelu

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) toimeenpano sekä Natura 2000 -verkoston ja aiemmin päätettyjen luonnonsuojeluohjelmien toteutus jatkuu. Soidensuojelun täydennysohjelman toimeenpano on määrä aloittaa. Yhteensä niihin ehdotetaan määrärahaa 48,8 milj. euroa sekä lisäksi sopimus- ja sitoumusvaltuutta 10 milj. euroa. Metsähallituksen luontopalveluiden julkisiin hallintotehtäviin ehdotetaan kaikkiaan n. 34 milj. euroa, josta 5 milj. euroa kertaluonteisena lisäyksenä kohdennetaan kansallispuistojen infrastruktuurin parantamiseen sekä luonto- ja kulttuurikohteiden investointeihin. Valtion tukea uusiin vesihuolto- ja ympäristötyöhankkeisiin ei enää myönnetä.

Vihreän talouden edistämiseen ehdotetaan 1,1 milj. euroa, jota on tarkoitus käyttää erityisesti ilmastopolitiikkaan liittyviin selvityksiin. Itämeren tilan parantamista edistetään kansainvälisenä ja kansallisena eri hallinnonalojen yhteistyönä, jossa tavoitteena on suojelutoimien mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren ja sisävesien tilan parantamistoimet kohdentuvat erityisesti maataloudesta peräisin olevan ravinnekuormituksen vähentämiseen. Öljyntorjunta-alusten käyttöön ja ylläpitoon sekä torjuntamenetelmien kehittämiseen osoitetaan lisäpanostuksia, minkä lisäksi merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnitteluun varataan 0,6 milj. euroa.

Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen

Talousarvion momentilta rahoitetaan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenojen lisäksi avustukset rakennusperinnön hoitoon. Kaikki muut asuntotuotannon tuet rahoitetaan valtion talousarvion ulkopuolisesta asuntorahastosta. Myös asuntojen korjaus- ja energia-avustukset, yhteensä 35 milj. euroa, maksetaan v. 2015 kokonaisuudessaan valtion asuntorahastosta. Korjausavustuksia kohdennetaan erityisesti vanhusten ja vammaisten kotona asumista tukeviin korjauksiin sekä uusien hissien rakentamiseen. Valtion asuntorahaston varoja käytetään 216,5 milj. euroa asuntotoimen avustusten, akordien ja korkotukien maksamiseen.

Korkotukivaltuuksia valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon ehdotetaan 1 250 milj. euroa, takauslainavaltuuksia 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksia 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle.

Valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon lisäämiseksi Helsingin seudun aiesopimuskunnille voidaan myöntää määräaikaisia käynnistysavustuksia yhteensä enintään 10 milj. euroa. Pääkaupunkiseudulla takauslainamallilla rakennettavien vuokra-asuntojen tukemiseksi myönnetään määräaikaisesti käynnistysavustus, enintään 3 milj. euroa v. 2015. Vuoden 2015 alusta otetaan käyttöön uusi 20-vuotinen korkotukimalli. Normaalien vuokra-asuntojen sekä nuoriso- ja opiskelija-asuntojen omavastuukoron määräaikainen alennus 3,4 prosentista 1 prosenttiin on voimassa vuoden 2015 loppuun asti. Hallitusohjelman mukaisesti pääkaupunkiseudulle kohdennetaan enintään 2 milj. euroa määräaikaisiin käyttötarkoituksen muutosavustuksiin, joilla pyritään edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.

Aiesopimusalueilla asuntotuotantoa edistetään lisäksi kunnallistekniikan rakentamisen avustuksilla, joita myönnetään enintään 15 milj. euroa.

Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista tuetaan lisäksi 120 milj. euron investointiavustuksilla. Avustukset kohdennetaan ensisijaisesti heikoimpien ryhmien asuntotuotannon edistämiseen.

Asuinalueiden kehittämiseen suunnataan 4 milj. euroa painottaen erityisesti suurimpien kaupunkien asuinalueita sekä niille sosiaalista eheyttä luovia toimenpiteitä, joilla parannetaan alueiden palvelukykyä, asukkaiden toimintamahdollisuuksia sekä alueiden toimivuutta. Asumisneuvontatoiminnan edelleen kehittämiseksi sekä vakiinnuttamiseksi vuosien 2015—2017 aikana pysyväksi toiminnaksi asumisneuvonnan avustuksen määrää nostetaan enintään 35 prosenttiin. Samalla avustuksen myöntämisvaltuus nostetaan 0,9 milj. euroon.

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan

Määrärahat taloudellisen laadun mukaan vuosina 2013—20151)

    v. 2013
tilinpäätös
v. 2014
varsinainen
talousarvio
v. 2015
esitys
 
Muutos 2014—2015
Tunnus Menolaji milj. € milj. € milj. € milj. € %
             
01-14 Toimintamenot 6 444 6 541 6 376 -165 -3
15-17 Eläkkeet 4 229 4 366 4 472 106 2
18-19 Puolustusmateriaalin hankkiminen 657 470 447 -24 -5
20-28 Muut kulutusmenot 1 490 1 581 1 407 -174 -11
29 Arvonlisäveromenot 1 171 1 141 1 094 -47 -4
01-29 Kulutusmenot 13 991 14 099 13 796 -303 -2
30-39 Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ym. 11 776 11 740 11 157 -582 -5
40-49 Valtionavut elinkeinoelämälle 3 433 3 612 3 634 23 1
50-59 Valtionavut kotitalouksille ja yleishyödyllisille yhteisöille 11 393 11 493 12 082 589 5
60 Siirrot talousarvion ulkopuolisiin valtion rahastoihin ja kansaneläkelaitokselle 5 576 5 709 5 817 108 2
61-65 EU:n rakennerahasto-osuudet, muiden EU:n rahastojen rahoitusosuudet, vastaavat valtion rahoitusosuudet ja muut siirrot kotimaahan 997 1 139 1 066 -73 -6
66-69 Siirrot EU:lle ja ulkomaille 3 146 3 082 2 972 -110 -4
30-69 Siirtomenot 36 321 36 774 36 729 -45 -0
70-73 Kaluston hankinta 131 65 69 4 6
74-75 Talonrakennukset 79 59 50 -9 -15
76 Maa-alueet, rakennukset ja kiinteistöt 26 35 35 0 0
77-79 Maa- ja vesirakennukset 539 488 459 -29 -6
70-79 Reaalisijoitukset 775 647 613 -34 -5
80-86 Valtion varoista myönnettävät lainat 1 084 505 650 145 29
87-89 Muut finanssisijoitukset 645 206 117 -89 -43
80-89 Lainat ja muut finanssisijoitukset 1 729 711 767 56 8
70-89 Sijoitusmenot 2 503 1 358 1 379 22 2
90-92 Valtionvelan korot 1 722 1 775 1 729 -46 -3
93-94 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta2) 0 0 0 0
95-99 Muut ja erittelemättömät menot 51 58 72 14 25
90-99 Muut menot 1 772 1 833 1 801 -32 -2
Yhteensä 54 587 54 064 53 705 -359 -1

1) Menot on koottu taloudellisen laadun mukaisiin ryhmiin momentin numerotunnuksen perusteella. Jokainen luku on pyöristetty erikseen tarkasta arvosta, joten laskutoimitukset eivät kaikilta osin täsmää.

2) Velanhallinnan menot otetaan huomioon momentilla Nettolainanotto ja velanhallinta (15.03.01), mikäli talousarvio on alijäämäinen.

5.3. Tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikka

Tutkimus- ja innovaatiopolitiikalla (t&i) vahvistetaan kansainvälistä kilpailukykyä, kansalaisten hyvinvointia ja ympäristöllisesti kestävän kasvun edellytyksiä. Kasvuperusta luodaan laadukkaalla tutkimuksella, kasvuyrittäjyydellä ja uusilla innovaatioilla. Suomen tavoitteena on erikoistua globaaleissa arvoverkoissa laadukasta koulutusta ja osaamista vaativiin tehtäviin. Tavoitteena on varmistaa tutkimus- ja kehittämisrahoituksen (t&k) riittävyys taloutta ja työllisyyttä pitkäjänteisesti edistävissä tärkeimmissä kohteissa ja toimissa.

Politiikkatoimia ohjaavat hallitusohjelma, rakennepoliittinen ohjelma osana julkisen talouden suunnitelmaa sekä v. 2014 valmistuva tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus vuosille 2015—2020. Hallitus vauhdittaa johdonmukaisesti innovaatiojärjestelmän uudistamista jo pitkään jatkuneen kehittämislinjan mukaisesti. Tavoitteena on luoda maailmanluokan edellytykset uuden tiedon ja osaamisen luomiselle sekä osaamisperustaisesti uusiutuvalle liiketoiminnalle.

Julkisen ja yksityisen suoran rahoituksen vähennyksistä johtuen v. 2013 t&k-intensiteetti (t&k-menot/BKT) jäänee alle 3,4 prosenttiin. Hallituskauden lopulla se lähestyy 3,3 %. Julkisen sektorin suoran t&k-rahoituksen (ei sisällä t&k-verokannustimen vaikutusta) suhde kokonaistuotantoon on 0,96 % v. 2014. Suhde pysyy nykypäätöksillä alle yhdessä prosentissa myös lähivuosina.

Valtion tutkimuslaitosjärjestelmää ja valtion t&k-rahoitusta uudistetaan perustamalla Suomen Akatemiaan strategisen tutkimuksen neuvosto ja rahoitusväline, yhdistämällä Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos ja Kuluttajatutkimuskeskus Helsingin yliopistoon sekä Mittatekniikan keskus VTT:hen. Vuonna 2015 aloittava uusi Luonnonvarakeskus muodostuu kolmen tutkimuslaitoksen (Metla, MTT, RKTL) yhdistyessä. Geodeettinen laitos liitetään Maanmittauslaitokseen. VTT:sta muodostetaan osakeyhtiö. Tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyötä vahvistetaan. T&k-rahoitusta kohdistetaan valtioneuvostolle tutkimus-, ennakointi- ja selvitystarpeisiin.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitus- ja ohjausjärjestelmien uudistaminen jatkuu. Yliopistojen rahoitusmallin tarkistukset otetaan käyttöön v. 2015. Malli tukee tutkimuksen ja opetuksen laadun parantamista, nopeampaa siirtymistä työelämään, tutkimustulosten hyödyntämistä, kansainvälistymistä ja yliopistojen profiloitumista vahvuusalueilleen. Tutkijankoulutuksen ja tutkijanuran rakenteiden uudistaminen on yliopistoissa käynnissä, tavoitteena kansainvälisesti vetovoimaisempi koulutus ja selkeät uratiet. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat on uudistettu v. 2014. Vuoden 2015 alusta toteutuvan ammattikorkeakoulu-uudistuksen toisessa vaiheessa vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirtyy kokonaan valtiolle ja ammattikorkeakouluista muodostuu itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Vuonna 2014 valmistuivat kansallinen tiekartta ja strategia tutkimuksen infrastruktuurien kehittämiseksi ja EU:n yhteisiin tutkimusinfrastruktuureihin osallistumiseksi vuosina 2014—2020. Korkeatasoisen tutkimuksen edellytyksiä painotetaan niukkenevien voimavarojen oloissa. Ajanmukaiset infrastruktuurit ovat välttämättömiä, jotta tutkimus pysyy kilpailukykyisenä ja Suomi ulkomaisten toimijoiden näkökulmasta houkuttelevana.

Terveysalan t&i-toiminnan kasvustrategialla tavoitellaan alan t&k-toiminnan kehittämistä, investointien ja toiminnan tehokkuuden lisäämistä ja uutta kasvua. Valtioneuvoston periaatepäätöksillä (huhtikuu 2014) vauhditetaan kasvua ns. cleantechin ja biotalouden uusien kärkien osalta, parannetaan aineettoman arvonluonnin edellytyksiä ja osaamista sekä vahvistetaan Suomen asemaa houkuttelevana sijaintipaikkana aineettomiin investointeihin perustuvalle liiketoiminnalle. Myös julkisten tietovarantojen avoimen saatavuuden ja hyödyntämisen edellytyksiä vahvistetaan.

Rahoittaja- ja tukiorganisaatioiden työnjakoa ja yhteistyötä kirkastetaan. Tekes Pääomasijoitus Oy aloittaa v. 2014 sijoitustoiminnan pääomarahastoihin, jotka sijoittavat suomalaisiin alkuvaiheen yrityksiin. Tarkoituksena on parantaa yritysten alkuvaiheen rahoituksen saatavuutta pääomamarkkinoilla.

Strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintamallia uudistetaan. Vuonna 2014 käynnistyi 12 kaupunkiseutua kattava uusi yhteistyömalli, Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma. Sen pääteemat ovat biotalous, tulevaisuuden terveys, kyberturvallisuus, kestävät energiaratkaisut, älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Team Finland -verkostoa ohjaava ’Strategiapäivitys 2015’ julkistettiin kesäkuussa 2014. Tavoitteena on lisätä kansallisen ja alueellisen tason toimijoiden ja voimavarojen synergiaa, tukea kansainvälisesti vetovoimaisia aloja ja osaamiskeskittymiä, luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tehostaa pitkäjänteisesti kansallisia yhteistoimia taloudellisissa ulkosuhteissa ja ulkomaisten investointien hankinnassa.

Alkuvuonna 2014 valmistuneen tutkimus- ja innovaationeuvoston arvioinnin jatkotoimet koordinoidaan osana innovaatiojärjestelmän muiden toimijoiden ja rakenteiden kehittämistarpeita sekä toimialan kokonaishallinnan vahvistamista.

Keskeisten tutkimus- ja kehittämismäärärahojen muutos, milj. euroa

  2014
varsinainen
talousarvio
2015
esitys
2014—2015
muutos
2014—2015
muutos, %
         
Korkeakoulut1) 556 567 12 2
Valtion tutkimuslaitokset2) 309 277 -32 -10
— josta valtion teknillinen tutkimuskeskus 91 82 -8 -9
Tutkimusorganisaatioiden tutkimusmäärärahat, yhteensä 864 844 -20 -2
         
Suomen Akatemia2) 323 416 93 29
Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus 568 586 18 3
— josta t&k-rahoitus3) 513 530 17 3
Rahoitusorganisaatiot yhteensä 890 1 002 111 13
         
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta 5 6 1 28
         
Valtion korvaus terveydenhuollon yksiköille erikoissairaanhoitolain mukaiseen tutkimustoimintaan 31 20 -11 -36
Yhteensä 1 793 1 873 80 4
— vain t&k-rahoitus, yhteensä 1 738 1 817 79 5

1) T&K-määrärahojen kehityksen vertailukelpoisuuden parantamiseksi yliopistojen saamaan valtionrahoitukseen ei ole laskettu mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja arvonlisäverokompensaatiota.

2) Tutkimuslaitosten voimavarojen väheneminen selittyy valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksella. Suomen Akatemian rahoituksen kasvu johtuu ko. uudistuksen yhteydessä perustetun uuden strategisen tutkimuksen rahoitustoiminnon aloittamisella sekä yliopistojen valtionrahoituksesta tehtävällä siirrolla Suomen Akatemian kautta kilpailun perusteella jaettavaksi.

3) Osa Tekesin rahoituksesta kohdistuu muuhun kuin kansainväliset tilastokriteerit täyttävään t&k-toimintaan kuten innovaatiotoimintaan sekä nuoriin, osaamisperustaisiin ja kasvaviin yrityksiin. Taulukkoon on merkitty omalle riveilleen vain t&k-toimintaan liittyvä rahoitus. Tekesin rahoituksen kasvu selittyy lainavaltuuksien lisääntymisellä. Tekesin t&k-rahoitusvolyymi on arvio, joka tarkentuu Tilastokeskuksen budjettianalyysissä helmikuussa 2015.

5.4. Alueiden kehittäminen ja rakennerahastot

Alueiden kehittäminen

Alueiden kehittämisen strategiset painopisteet ja tärkeimmät toimenpiteet määritellään hallitusohjelmassa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Alueellista kehittämistyötä toteutetaan sekä kansallisilla että EU:n osittain rahoittamilla ohjelmilla ja toimenpiteillä. Kansallinen aluepolitiikka ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toteuttaminen sovitetaan yhteen toimivaksi järjestelmäksi.

Alueiden kehittämisen toimintajärjestelmää sekä valtakunnallisia alueiden kehittämisen tavoitteita toteuttavia toimenpiteitä käsitellään tarkemmin työ- ja elinkeinoministeriön pääluokan luvussa 32.50.

EU:n rakennerahastojen toiminta Suomessa ja rakennerahastovarat talousarvioesityksessä

Suomessa toteutetaan vielä v. 2015 ohjelmakauden 2007—2013 EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitetta, joka keskittyy ensisijaisesti tutkimukseen, innovointiin, saavutettavuuteen ja työllisyyden edistämiseen. Ohjelmakauden 2007—2013 toimenpideohjelmien käytännön toteutus ja sulkemistoimenpiteet jatkuvat vuoden 2015 loppuun saakka.

Lisäksi Suomessa toteutetaan, yhteistyössä usean muun maan kanssa, Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (tavoite 3) sekä Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden (ENPI CBC) -ohjelmia. Päämääränä on mm. lujittaa unionin alueen yhdentymistä kaikilla osa-alueilla sekä lisätä rajat ylittävää yhteistyötä ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Näiden ohjelmien EU-varat eivät sisälly valtion talousarvioon.

Suomen saama rakennerahastorahoitus ohjelmakaudella 2007—2013 on käyvin hinnoin yhteensä n. 1,6 mrd. euroa ja vastaavan valtion rahoitusosuuden arvioidaan olevan n. 1,5 mrd. euroa.  

Ohjelmakaudelle 2014—2020 laaditun rakennerahasto-ohjelman tavoitteena on

  • — alueiden elinkeinorakenteen uudistaminen ja monipuolistaminen sekä työllisyyden edistäminen,
  • — pk -yritysten kasvumahdollisuuksien parantaminen,
  • — uusiutuvan energian osuuden ja energiatehokkuuden lisääminen,
  • — rakenteellisen työttömyyden vähentäminen ja työelämän laadun kehittäminen,
  • — osaamisen ja uuden tiedon hyödyntäminen kilpailukyvyn vahvistamiseksi,
  • — työmarkkinoiden ja elinkeinoelämän tarpeita vastaavan osaavan työvoiman varmistaminen ja
  • — elinikäisen oppimisen tukeminen sekä sosiaalisen osallisuuden edistäminen.

Rakennerahasto-ohjelmalla toteutetaan Eurooppa 2020 -strategiaa ja sen kansallista ohjelmaa.

Ohjelmakauden 2014—2020 Euroopan alueellisen yhteistyön -tavoitteen ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosion (ENI CBC) toimenpitein tuetaan raja-alueiden ja laajempien yhteistyöalueiden kokemusten vaihtoa, yhteistyötä ja verkostojen syntymistä.

Rakennerahastovaroja arvioidaan tuloutuvan valtion talousarvioon v. 2015 yhteensä 70 milj. euroa. Tässä ovat mukana Euroopan aluekehitysrahastosta ja Euroopan sosiaalirahastosta ohjelmakaudelta 2007—2013 saatavat tulot sekä ohjelmakauden 2014—2020 ennakkomaksut.

EU:n rakennerahasto-ohjelma 2014—2020 ja vuoden 2015 TAE:ssa esitetty rahoitus (EU:n ja valtion rahoitus yhteensä) milj. euroa

Ohjelma/-osio/prioriteetti Ohjelmakauden
2014—2020
rahoituskehys
valtuutena
Myöntämisvaltuus
v. 2015
     
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 1 376,860 185,096
Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 897,197 122,532
Eurooppalainen alueellinen yhteistyö (EAY) ja Eurooppalaisen naapuruuden välineen rajayhteistyöosio (ENI CBC) 120,975 17,282
Eurooppalaisen avun rahasto (FEAD) 26,519 3,639
     
EAKR, ESR, EAY/ENI CBC ja FEAD yhteensä 2 421,551 328,549