Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

2. Talouden näkymätPDF-versio

Tässä luvussa esitellään tiiviisti valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste, johon hallituksen talousarvioesitys pohjautuu. Valtiovarainministeriön kokonaistaloudellinen ennuste laaditaan ministeriön kansantalousosastolla riippumattomasti. Talouden näkymät kuvataan kattavasti valtiovarainministeriön Taloudellisessa katsauksessa, joka annetaan eduskunnalle talousarvioesityksen liitteenä.

2.1. Suhdannenäkymät

Maailmantalouden kasvu nopeutuu erityisesti Yhdysvaltojen ja Iso-Britannian talouksien jättäessä finanssikriisin taakseen. Geopoliittiset jännitteet mm. Venäjällä, Irakissa ja Libyassa varjostavat teollisuusmaiden kasvunäkymiä. Venäjän talouskasvu hidastui kuitenkin jo ennen Ukrainan kriisiä. Euroalueen taantuma on päättynyt, ja talous on kääntynyt hitaaseen nousuun. Hauraan kasvun taustalla on toipuminen velkakriisin vaikutuksista. Kasvua hidastavat useiden jäsenvaltioiden heikko kilpailukyky, joka vaimentaa tarjonnan mahdollisuuksia, sekä yksityisen sektorin velkojen sopeutus, joka rajoittaa yksityisen kulutuksen ja investointien kasvua.

Suomen bruttokansantuote ei kasva v. 2014. Talouden ennustetaan pääsevän hitaaseen nousuun vuoden loppupuolella. Vuonna 2015 kokonaistuotanto lisääntyy 1,2 % ennen kaikkea viennin ja yksityisten investointien tukemana. Maailmankaupan virkoamisen vanavedessä vienti kasvaa 4 %. Yksityisten investointien kasvu nopeutuu sekä rakennus- että koneinvestointien lisääntyessä. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %, ja kasvu on laajapohjaista. Tällöin kokonaistuotanto kasvaa talouden potentiaalista tuotantoa nopeammin, vaikka kasvuvauhti on hidasta historiaan nähden. Talouden kasvupotentiaali on alhainen, sillä työikäinen väestö ei kasva, rakennemuutos on tuhonnut olemassa olevaa tuotantokapasiteettia ja tuottavuuden kasvu on merkittävästi hidastunut.

Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin tänä vuonna ja on n. 8,5 % v. 2015. Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea.

Vaimea kotimainen talouskehitys on hidastanut kuluttajahintojen nousua. Myös hintapaineet kansainvälisiltä raaka-ainemarkkinoilta ovat vähäiset. Kuluttajahintojen nousu hidastuu 1,1 prosenttiin tänä vuonna ja nopeutuu 1,5 prosenttiin v. 2015. Molempina vuosina välillisen verotuksen kiristäminen nostaa hintoja 0,5 prosenttiyksikköä.

Kansantalouden kehitys

  2011 2012* 2013* 2014** 2015** 2016**
             
BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 197 199 201 204 209 216
BKT, määrän muutos, % 2,6 -1,5 -1,2 0,0 1,2 1,4
Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2
Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5
Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8
Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2015

Kuvio 2. BKT ja työttömyysaste 1990—2015

2.2. Julkisen talouden näkymät

Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, vaikka sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Matalasuhdanne heijastuu selvimmin valtiontalouteen, joka pysyy selvästi alijäämäisenä, mutta myös kuntasektori on alijäämäinen vaimean verotulokehityksen ja väestön ikääntymisestä aiheutuvien menojen kasvun vuoksi. Työeläkelaitosten ylijäämää heikentää kasvavat eläkemenot. Muiden sosiaaliturvarahastojen odotetaan pysyvän lähellä tasapainoa.

Julkisyhteisöjen menojen samoin kuin niiden saamien verojen suhde kokonaistuotantoon nousee edelleen v. 2014. Sopeutustoimet ja viriävä talouskasvu kääntävät menoasteen laskuun v. 2015. Julkisen velan suhde kokonaistuotantoon on ylittämässä 60 prosentin rajan v. 2015.

Julkisen talouden keskeisiä tunnuslukuja kansantalouden tilinpidon mukaan

  2011 2012* 2013* 2014** 2015** 2016**
             
Suhteutettuna bruttokansantuotteeseen, %            
Verot ja sosiaaliturvamaksut 42,1 42,9 44,0 44,4 44,3 44,5
Julkisyhteisöjen menot 54,4 56,3 57,8 58,5 58,2 57,9
Nettoluotonanto -1,0 -2,1 -2,3 -2,7 -2,4 -1,7
Valtionhallinto -3,2 -3,7 -3,5 -3,4 -2,6 -2,3
Paikallishallinto -0,5 -1,1 -0,8 -0,8 -1,1 -1,1
Työeläkelaitokset 2,7 2,4 1,9 1,7 1,5 1,8
Muut sosiaaliturvalaitokset 0,0 0,2 0,0 -0,2 -0,2 0,0
Perusjäämä -1,0 -1,9 -2,3 -2,4 -2,2 -1,6
Rakenteellinen jäämä -1,0 -1,2 -0,8 -1,2 -1,3 -1,2
Julkisyhteisöjen velka 48,5 53,0 55,9 59,6 61,2 62,1
Valtionvelka 40,5 42,2 44,6 47,6 48,5 49,0

Keskeiset muutokset suhteessa kevään julkisen talouden suunnitelmaan

Suurimmat erot kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan tulevat muuttuneesta tilastopohjasta ja makrokuvasta. Päätösperäisissä toimenpiteissä on otettu huomioon pääministeri Stubbin hallitusohjelman mukaisia muutoksia sekä eräitä talousarvioesityksessä päätettyjä uudelleenkohdennuksia.

Makroennusteen muutokset ovat heikentäneet valtion rahoitusasemaa, mutta toisaalta päivittynyt tilastopohja on parantanut sitä. Paikallishallinnon ennusteen muutokset ovat kokonaisuutena pieniä kevääseen 2014 verrattuna, ja ennusteessa on rahoitusasemaan vastakkaisiin suuntiin vaikuttavia tekijöitä. Työeläkelaitoksissa isohkot muutokset tulevat pitkälti muuttuneesta tilastopohjasta sekä makrokuvan muuttumisesta. Alentunut korkotaso pienentää työeläkelaitosten omaisuustuloja, ja palkkasumman hidas kasvu vaimentaa maksutulojen kehitystä, mitkä näkyvät heikentävinä tekijöinä työeläkelaitosten nettoluotonannossa.

Julkisen talouden rahoitusasemaan vaikuttavat muutokset suhteessa kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaan

Kansantalouden tilinpidon mukaan, % BKT:sta 2014 2015
     
Julkisen talouden tasapaino, huhtikuu 2014 -2,4 -1,4
Valtio:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,3 0,3
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,2
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 -0,1
Muutos korkomenoarviossa 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Paikallishallinto:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Työeläkerahastot:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,2 -0,2
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,3 -0,3
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,1 -0,1
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Muut sosiaaliturvarahastot:    
Muuttuneen tilastolähtökohdan vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muuttuneen makroennusteen vaikutus tulo- ja menoarvioon -0,1 -0,2
Päätösperäisten toimenpiteiden vaikutus tulo- ja menoarvioon 0,0 0,0
Muiden tekijöiden vaikutus 0,0 0,0
Julkisen talouden tasapaino, syyskuu 2014 -2,7 -2,4