Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

6. Hallinnon kehittäminenPDF-versio

Hallintopoliittisten toimien tavoitteena on kääntää julkisen hallinnon tuottavuuskehitys selvään nousuun ja sitä kautta osaltaan tukea kestävää valtion taloutta.

Kansalaisten oikeus hyvään hallintoon turvataan koko maassa. Avointa hallintoa edistetään valtionhallinnossa jatkamalla ensimmäisen, kaksivuotisen toimintasuunnitelman toimeenpanoa heinäkuun 2015 alkuun saakka. Toimintasuunnitelman kattava teema on kansalaisten osallisuuden edistäminen. Ulkopuolinen arviointi toimeenpanon onnistumisesta valmistuu alkuvuodesta 2015.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) hyväksyi 28.5.2013 julkisen hallinnon asiakkuusstrategian ”Yhteistyössä palvelu pelaa!”. Siinä yhteydessä puollettiin toimeenpanohankkeen käynnistämistä. Asiakaslähtöisen palvelujen kehittämisen korostaminen lisää hallinnossa ja palvelutuotannossa tarvetta poikkihallinnollisiin ratkaisuihin ja muodostuneiden siilojen ja organisaatiorajojen purkamiseen. Valtion viranomaisten on jatkossa huolehdittava siitä, että sähköinen palvelukanava on asiakkaalle houkuttelevin vaihtoehto. Asiakkaiden siirtymistä sähköiseen palveluun tuetaan, mutta asiakkaalle järjestetään tarvittaessa mahdollisuus käyntiasiointiin.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla (VATU) vastataan osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen kirkastamalla valtionhallinnon roolia ja tehtäviä sekä nostamalla esille rakenteellisia uudistuksia sekä ottamalla käyttöön valtionhallinnon uutta roolia tukevia toimintatapoja. Ohjelman toimeenpanolla kehitetään valtionhallinnon toiminnan tuloksellisuutta tasapainoisesti kaikilla tuloksellisuuden osa-alueilla. Hallinnonalakohtaiset vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmat muodostavat ohjelman toimeenpanon ytimen ja ne muodostuvat VATU-hankkeista, inhimillisen pääoman kehittämisestä sekä ydintoimintoanalyysissä ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta. Hallinnonalojen toimenpiteillä varmistetaan tiukkojen rahoituskehysten sisällä pysyminen samalla, kun luodaan liikkumatilaa vastata niihin uusiin tarpeisiin, joita toimintaympäristön muutoksesta aiheutuu. Ministeriöt vastaavat hallinnonalan toimenpiteiden toteuttamisesta ja seurantatietojen tuottamisesta.

6.1. Hallinnon toimintatapojen, rakenteiden ja prosessien kehittäminen

Valtion keskushallinto

Keskushallinnon uudistuksen keskeisin tavoite on vahvistaa hallitusohjelman ja hallituksen strategisen näkemyksen toimeenpanoa ja toimeenpanon yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tavoitteena on muodostaa valtioneuvostosta toiminnallisesti ja taloudellisesti nykyistä yhtenäisempi rakenteellinen kokonaisuus. Työssä kehitetään ohjausjärjestelmien kokonaisuutta yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantamiseksi.

Keskushallinnon virastorakenteen kehittämistyöllä tavoitellaan ratkaisuja päällekkäisen työn vähentämiseen ja valtion resurssien mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

Valtion tulosohjausjärjestelmän uudistamista jatketaan toteuttamalla tulosohjauksen kehittämishankkeen toimenpidelinjauksia. Linjausten perusteella tulosohjausta kehitetään aikaisempaa strategisemmaksi, poikkihallinnollisemmaksi, yhtenäisemmäksi ja kevyemmäksi. Tulosohjausprosessi myös muuttuu monivuotiseksi. Lisäksi tulosten arviointiin kehitetään yhteinen arviointiasteikko ja yhteisten tavoitteiden asettamista jatkokehitetään. Erityisesti huomiota kiinnitetään virastojen asemaan uudistuksessa.

Julkisen hallinnon asiakaspalvelun kehittäminen

Valtion ja kuntien käyntiasiakaspalvelua pilotoidaan yhteisissä asiakaspalvelupisteissä vuosina 2014—2015. Asiakaspalveluun liittyen käynnissä on SADe-ohjelmaan sisältyvä etäpalveluhanke. Vuonna 2015 hankkeen tavoitteena on tarjota kansalaisille lisää etäpalveluyhteyksiä yhteisistä asiakaspalvelupisteistä viranomaisiin. Lisäksi hanke edistää etäpalvelun kotikäytön käyttöönottoa.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon uudistus

Tavoitteena on, että v. 2015 talous- ja henkilöstöhallinnon tuloksellisuutta ja tuottavuutta edistetään jatkamalla Kieku-tietojärjestelmän toisen vaiheen käyttöönottoja aikataulusuunnitelman mukaisesti sekä toteuttamalla tunnistettuja kehittämistoimenpiteitä. Kieku on keskitetysti rahoitettu laaja talous- ja henkilöstöhallinnon toiminnan muutoshanke. Yhteinen toimintamalli kattaa prosessit, tietorakenteet ja palvelukeskuspalveluiden vakioidun käytön sekä em. toimintoja tukevan tietojärjestelmäkokonaisuuden. Käyttöönottohankkeet toteutetaan Valtiokonttorin organisoimina yhteistyössä talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet), ministeriöiden ja virastojen kanssa. Ministeriöt varmistavat ohjauksellaan käyttöönottojen etenemisen määritellyssä aikataulussa räätälöityjä ratkaisuja välttäen.

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon kehittämisessä panostetaan mm. valtion taloushallintostrategian toimeenpanoon kuten Valtiokonttorin vetämän hankinnasta maksuun kehittämishankkeen tulosten hyödyntämiseen ja tilauksellisten laskujen määrän nostamiseen. Palkeet ja Valtiokonttori toimivat virastojen ja laitosten kumppaneina valtion talous- ja henkilöstöhallinnon muutoksissa edelleen täsmennettävin roolein ja tehtävin. Tavoitteena on, että valtion toimijat toimivat yhteisten prosessien ja selkeän työnjaon mukaan. Ministeriöt ohjaavat hallinnonalaansa talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien siirtämiseksi palvelukeskuksen hoidettavaksi toimintamallilla tavoiteltavien hyötyjen toteuttamiseksi sekä yhteisten tietojärjestelmien käytön ja prosessien tuottavuuden lisäämiseksi. Talous- ja henkilöstöhallinnon osaamisen sekä tietojärjestelmien toimivuuden ja helppokäyttöisyyden kehittämistä jatketaan.

Valtion toimitilojen käytön tehostaminen

Hallitusohjelman tavoitteen mukainen 10 milj. euron säästö toimitilatehokkuutta parantamalla vuoteen 2015 mennessä toteutuu täysimääräisenä. Tilatehokkuutta parannetaan edelleen vastaamaan muuttuneita työnteon tapoja sekä kansalaisten sähköisen asioinnin lisääntymistä. Vuosia 2015—2018 koskevan julkisen talouden suunnitelman mukaisesti virastojen toimintamenomäärärahoihin tehdään vuosittain toimitilamenojen indeksikorotuksia vastaava laskennallinen lisäys. Lisäysten yhteismäärä vähennetään toimintamenomäärärahoista niiden suuruuden mukaisessa suhteessa.

Valtion maiden kehittäminen ja asuntopolitiikan edistäminen

Valtion maiden kehittämistä ja maapolitiikkaa toteutetaan valtion kiinteistöstrategian mukaisesti. Valtiovarainministeriön asettama valtion maanomistajien yhteistyöryhmä pyrkii yhteen sovittamaan valtion kiinteistöomaisuutta hallinnoivien ja omistavien organisaatioiden toimenpiteitä ja tiivistämään yhteydenpitoa sekä edistämään hallituksen asuntopoliittisen ohjelman tavoitteiden toteutumista erityisesti Helsingin seudulla. Senaatti-kiinteistöt jatkaa valtion maa-alueiden asuntotuotannon hyödyntämismahdollisuuksien edistämistä.

Valtion hankintojen kehittäminen

Valtion hankintatoimea kehitetään yhteistyössä valtion keskeisten hankintaorganisaatioiden ja Hansel Oy:n kanssa toteutettavalla kehittämishankkeella. Kehittämishankkeella tuetaan hankintatoimen ohjauksen, suunnittelun, seurannan, ohjeistuksen, sopimushallinnan sekä osaamisen kehittämistä. Tavoitteena on lisäksi hyödyntää entistä laajemmin sähköisiä menettelyjä liittyen etenkin tilaustenhallintaan ja sopimushallintaan. Tavoitteena on kasvattaa yhteishankintasopimusten käyttöastetta yli 80 prosenttiin niin, että niiden perusteella tehtävien hankintojen volyymi ylittää 700 milj. euroa vuodessa. Tämä voi edellyttää yhteishankintojen laajentamista uusille tavara- ja palvelualueille. Yhtenäisten toimintatapojen osalta jatketaan valtion hankintatoimen ohjaamista mm. valtion hankintakäsikirjan päivittämisellä sekä edistetään yhtenäisten sopimusehtojen (JYSE) käyttöä. Valtion hankintatoimen neuvottelukunta seuraa hankintatoimen kehittämisen etenemistä ja konsernitavoitteiden saavuttamista.

Aluehallinto

Aluehallintoa kehitetään eduskunnalle aluehallinnon uudistuksen toimeenpanosta ja toteutumisesta annetun selonteon linjausten ja eduskunnan siihen antaman vastauksen mukaisesti. Vuoden 2015 alusta lukien toteutetaan aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten hallinnollisten tehtävien kokoaminen valtakunnallisiksi toiminnoiksi sekä lainsäädäntö- ja muut muutokset aluehallintovirastojen ja ELY-keskusten ohjausjärjestelmän selkeyttämiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

6.2. Julkisen hallinnon ICT-toiminnan kehittäminen

Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen (ICT) toiminnan kehittämisestä ja ohjauksesta. Vuonna 2015 saatetaan loppuun valtion virastojen ja laitosten toimialariippumattomien ICT-tehtävien siirrot Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtoriin. Julkisen hallinnon tietovarantojen avaamista kansalaisten, yritysten ja koko yhteiskunnan käyttöön jatketaan suunnitelmallisesti.

Kansallisen palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän toteuttamista jatketaan. Vuonna 2015 julkaistaan kansalaisen näkymän beta-versio vähintään viiden rekisterin tai palvelun osalta. Valtiovarainministeriö ohjaa kansallisen tietoalan toimialat ylittävien tietoteknologisten palveluiden kehittämistä ja toimeenpanee kansallista tietopolitiikkaa. Tietoalan ohjauksen vahvistamisella ja kansallisen palveluarkkitehtuurin mukaisten toimialat ylittävien tietoteknologisten ratkaisujen toteutuksella pyritään vahvistamaan kansallista tietojärjestelmien yhteentoimivuutta erityisesti julkisessa hallinnossa.

Vuonna 2015 jatketaan valtionhallinnon ympärivuorokautisen tietoturvatoiminnan kehittämishanketta (SecICT) ja sen osana parannetaan havainnointi- ja reagointikykyä vakaviin sekä laajavaikutteisiin tieto- ja kyberhäiriötilanteisiin. Vuonna 2014 käynnistettyä SATU-hanketta jatketaan kehittämällä tietojärjestelmiä ja palveluita, jotka mahdollistavat valtion ylimmän johdon ja valtioneuvoston johtamistoiminnassa tarvittavan salassa pidettävän tiedon sähköisen käsittelyn turvallisuustilanteissa.

Valtiovarainministeriö osallistuu kuntasektorin verkostomaiseen tietohallintoyhteistyöhön ja sovittaa yhteen yhteistyötä valtionhallinnon ja muiden sidosryhmien kanssa sekä tukee osaltaan kunta- ja palvelurakenteen ja julkisten palvelujen uudistamista. Vuonna 2015 jatketaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ICT-muutostukea ja Kuntatieto-ohjelmaa sekä varmistetaan Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelman) valmistuminen ja kehitettyjen palveluiden käyttöönotot.

6.3. Valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka

Valtion budjettitalouden piirissä työskentelee v. 2015 n. 76 200 henkilöä ja työvoimakustannukset ovat n. 4,5 mrd. euroa.

Valtion sopimusratkaisu vuosille 2014—2017 on työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen. Valtion virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti palkkoja tarkistettiin 1.8.2014 lukien 20 euron yleiskorotuksella, joka kertaantuu prosentuaalisissa palkkaustekijöissä. Vuonna 2015 palkkoja tarkistetaan 1.8.2015 lukien yleiskorotuksella 0,30 prosentilla. Sopimusratkaisun johdosta on talousarvioesityksessä lisätty toimintamenomäärärahoja 28,4 milj. euroa. Mikäli vireillä olevassa oikeudenkäynnissä katsotaan, että vuosilomakarenssi on poistunut jo vuosilomalain nojalla, tulee 1.8.2015 lukien maksettavaksi ja otettavaksi huomioon edellä sanottujen lisäksi 0,1 prosentin yleiskorotus.

Kevään 2014 julkisen talouden suunnitelman ja valtioneuvoston 28.5.2014 antaman päätöksen mukaan valtion palkkaliukuma rajoitetaan muiden työmarkkinoiden keskimääräiselle tasolle. Tästä johtuva säästö on vuoden 2015 osalta toteutettu osittain vähentämällä virastojen budjettirahoitteisia määrärahoja yhteensä 9 milj. eurolla.

Valtion henkilöstöpolitiikan tavoitteena on kilpailukyvyn vahvistaminen työnantajana ja henkilöstövoimavarojen joustava ja tarkoituksenmukainen käyttö valtionhallinnon sisällä. Henkilöstön saatavuutta edistetään sisäisiä työmarkkinoita kehittämällä ja hyvällä työnantajakuvalla. Edelleen työelämän laatua, työn tuottavuutta sekä henkilöstön työhyvinvointia ja osaamista kehitetään yhteistyössä muiden työmarkkinatoimijoiden kanssa. Valtio tukee myös työnantajana kansantalouden kehitysedellytyksiä pidentämällä työuria valtionhallinnossa. Henkilöstön eläkkeellesiirtymisikä on noussut viime vuosina sekä työhyvinvointi pysynyt hyvällä tasolla ja parantunut työtyytyväisyyttä ja sairauspoissaolojen kehitystä kuvaavien mittarien valossa.

Valtiolle on työnantajana tärkeää kyetä hankkimaan palvelukseensa, kehittämään ja kannustamaan päteviä johtajia, sillä johtajien eläkepoistuma on nopeaa lähivuosina. Valtiovarainministeriö on käynnistänyt ylimmän johdon uudistuksen. Tavoitteena on, että sen piiriin kuuluvat n. 120 virkamiestä muodostavat valtionhallinnon yhteisen voimavaran, jota tuetaan tarkoituksenmukaisella virka- ja tehtävärakenteella ja kehittämistoimilla. Uudistuksen yleisiä lähtökohtia ovat poikkihallinnollisuus, ammattimainen ja tuloksellinen johtaminen sekä hallinnon tuottavuus ja kestävä kehitys.

Valtionhallinnon viranomaisten ja virkamiesten toiminnan eettisyys on keskeinen asia valtion toimintojen julkisen luotettavuuden kannalta. Virkamiesetiikan korkeaa tasoa edistetään parhaiten arvopohjaisella johtamisella ja ennakoivalla lähestymistavalla. Tätä kehitystä vahvistamaan valtiovarainministeriö on asettanut pysyvän neuvoa-antavan virkamieseettisen neuvottelukunnan.

Budjettitalouden henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja vuosina 2012—2015

Tunnusluku 2012 2013 20141) 20151)
         
Henkilöstön lukumäärä 82 800 81 200 80 200 76 200
Muutos edell. vuodesta, % -2,7 -1,9 -1,2 -5,0
Henkilötyövuodet, lukumäärä 81 500 80 400 79 400 75 400
Muutos edell. vuodesta, % -2,2 -1,3 -1,2 -5,0
Palkkasumma, milj. euroa 3 706 3 758 3 763 3 613
Työvoimakustannukset, milj. euroa 4 607 4 662 4 698 4 510
Keskimääräinen kokonaisansio euroa/kk/henkilö 3 690 3 750 3 799 3 833
Palkkojen sivukulut, % 61,5 61,2 62,2 62,2
Valtion maksamat kaikki eläkemenot, milj. euroa 4 032 4 221 4 367 4 463
Naisten osuus, % 48,4 48,7 48,7 48,7
Henkilöstön keski-ikä, vuotta 45,9 46,1 46,1 46,0

1) Vuosien 2014 ja 2015 tiedot ovat arvioita. Niissä on otettu huomioon tuottavuuden parantamisen mahdollistama valtion henkilöstön väheneminen sekä vuonna 2015 Teknologian Tutkimuskeskuksen VTT:n, Mittatekniikan keskuksen, Kuluttajatutkimuskeskuksen ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen siirtyminen valtion budjettitalouden ulkopuolelle. Muita vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyviä henkilöstömuutoksia ei ole otettu huomioon.