Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.

Talousarvioesitys 2015

3. Hallituksen finanssipolitiikkaPDF-versio

Suomen julkisen talouden tila on heikko ja näkymät vaisut. Taantuma käänsi julkisen talouden rahoitusaseman selvästi alijäämäiseksi. Vaikka kasvu elpyy ja talouden tuotanto vähitellen saavuttaa tarjolla olevan työn määrän ja pääoman sekä tuottavuuden määrittämän potentiaalisen tason, kasvu jää vaisuksi. Vähäiset investoinnit ja teollisuuden rakennemuutos heikentävät tuottavuuden kasvua taloudessa. Ikärakenteen muutos pienentää taloudessa tarjolla olevaa työn määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia eläke-, hoito- ja hoivamenoja erityisen nopeasti seuraavan parin vuosikymmenen aikana.

Ikäsidonnaisten menojen kasvu heikentää julkisen talouden suhdannetilanteesta riippumatonta rakenteellista rahoitusasemaa niin, että vallitsevalla veroasteella muodostuvat julkisen talouden tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja talouden nähtävissä olevan normaalin kehityksen puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti suhteessa kokonaistuotantoon. Julkisen talouden rahoitus ei ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä.

Pääministeri Stubbin hallitus jatkaa edellisen hallituksen talouspoliittisella linjalla, ja sen ohjelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmaan, rakennepoliittiseen ohjelmaan ja julkisen talouden sopeuttamista koskeviin linjauksiin. Painopistealueina ovat edelleen köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen ja kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmaan sisältyy lisäksi uusia panostuksia kasvuun, työllisyyteen ja ostovoiman tukemiseen.

3.1. Finanssipolitiikan tavoitteet

Pääministeri Stubbin hallituksen finanssi- ja talouspolitiikkaa ohjaavat pääministeri Kataisen hallitukselta periytyneet konkreettiset tavoitteet pienentää valtiontalouden alijäämä korkeintaan yhteen prosenttiin ja kääntää valtion velka laskuun suhteessa kokonaistuotantoon vaalikauden loppuun mennessä.

Hallituksen politiikkaa ohjaa myös koko julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle asetettu tavoite korkeintaan 0,5 prosentin suuruisesta alijäämästä suhteessa kokonaistuotantoon keskipitkällä aikavälillä sekä EU:n perussopimuksessa määritetyt julkisen talouden alijäämän ja velan enimmäisviitearvot.

Finanssi- ja talouspolitiikan avulla pyritään täyttämään julkisen talouden kestävyysvaje. Kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi rakennepoliittisen ohjelman toteutuminen varmistetaan.

Lisäksi kasvun ja työllisyyden edellytyksiä vahvistetaan, ja valtiontaloutta sopeutetaan julkisen talouden suunnitelmassa keväällä 2014 ja hallitusohjelmassa kesäkuussa 2014 tehtyjen päätösten mukaisesti.

3.2. Finanssipolitiikan toimenpiteet

Julkisyhteisöjen rakenteellisen rahoitusaseman koheneminen vaatii toimia, jotka lisäävät julkisyhteisöjen tuloja ja vähentävät julkisyhteisöjen menoja. Toimet voivat olla tuloihin ja menoihin kohdistuvia välittömiä sopeutustoimia tai toimia, jotka kohentavat talouden kasvun edellytyksiä.

Toimenpiteet finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi

Finanssipolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi vaalikauden aikana on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka ovat nettomääräisesti n. 6,4 mrd. euroa vuoden 2018 tasolla, eli 2,8 % suhteessa kokonaistuotantoon, kun vertailukohtana on edellisen vaalikauden viimeinen valtiontalouden kehyspäätös. Sopeutustoimet kohoavat koko julkisen talouden tasolla valtion sopeutustoimia suuremmiksi, vuoden 2018 tasolla 3,3 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Tämä johtuu etenkin sosiaaliturvamaksujen korotuksista.

Kasvua ja työllisyyttä tuetaan heikossa taloudellisessa tilanteessa määräaikaisilla, kohdennetuilla toimenpiteillä erityisesti vuosina 2014—2015. Osana kevään 2014 julkisen talouden suunnitelmaa päätettiin valtion varallisuuden ohjaamisesta tuottavampaa käyttöön ja vuosina 2014—2015 lähes 0,5 mrd. euroon kohoavista määräaikaisista kasvutoimista. Edelleen uusista työllisyyttä ja kasvua tukevista toimenpiteistä päätettiin Stubbin hallituksen ohjelmassa. Näitä päätöksiä toimeenpannaan tässä talousarvioesityksessä.

Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää keskeiset elementit talouden rakenteiden uudistamiseksi talouden kasvua ja julkisen talouden kestävyyttä tukevalla tavalla: kuntatalouden tasapainottamisen käyttöön otettavan rahoituskehyksen ja valtion ja kuntien muiden yhteisten toimien avulla, palvelutuotannon tuottavuuden kohottamisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelu- ja rahoitusrakenneuudistuksen avulla sekä työurien pidentämisen eläkeuudistuksen ja muiden työuran alkuun ja katkoksiin kohdistuvien toimien avulla. Ohjelma sisältää myös lukuisia toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja asuntomarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Hallituksen päätöksessä rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanon vahvistamisesta (28.8.2014) päätetään mm. valmistella pikaisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten hallinnan toteuttava budjettikehysjärjestelmä.

Aiemmat päätökset alentaa yhteisöverokantaa, uudistaa osinkoverojärjestelmää ja edistää erityisesti nuorten työllistymistä vahvistavat ohjelmaa ja nivoutuvat luontevaksi osaksi uudistuskokonaisuutta.

Näkymät tavoitteiden saavuttamiseksi

Kun talouden kasvu ja työllisyys ovat jääneet ennakoitua heikommiksi ja myös kasvunäkymä on vaisu, valtiontaloudelle asetetut tavoitteet ovat karanneet kuluvalla vaalikaudella.

Sopeutustoimista huolimatta valtiontalouden alijäämät säilyvät suurina. Valtion velan kasvun kuitenkin arvioidaan pysähtyvän suhteessa kokonaistuotantoon kehyskauden aikana.

Julkisen talouden rakenteellinen rahoitusasema uhkaa poiketa tavoitteestaan merkittävästi. Merkittävän poikkeaman riski merkitsee, että asia nousee keskusteluun paitsi EU-tasolla myös kansallisesti, sillä kansallinen ns. finanssipoliittinen laki1) edellyttää valtioneuvoston ryhtyvän tarpeellisiksi katsomiinsa korjaaviin toimenpiteisiin merkittävän poikkeaman uhkan havaitessaan.

Julkisen talouden velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 % suhteessa kokonaistuotantoon v. 2015. Velkakriteerin ylitys ei kuitenkaan johtane liiallisen alijäämän prosessin käynnistämiseen, sillä sen taustalla ovat euroalueen maiden tukemiseen liittyvät solidaarisuusoperaatiot ja epäsuotuisten suhdanteiden vaikutus.

Toimenpiteet mahdollisten merkittävien poikkeamien eliminoimiseksi

Heikentyneen taloustilanteen vuoksi Suomi ei ole saavuttamassa keskipitkän ajan tavoitetta. Rakenteellinen alijäämä on muodostumassa suuremmaksi kuin keväällä 2014 Suomen vakausohjelmassa2) arvioitiin.

Poikkeamien eliminoimiseksi hallitus varautuu arvioimaan tarpeen uusille tarvittaville toimenpiteille valtiovarainministeriön tuoreimpaan kokonaistaloudelliseen ennusteeseen perustuvan arvion perusteella.

Lisäksi pääministeri Stubbin hallitus on sitoutunut panemaan rakennepoliittisen ohjelman toimeen ja vahvisti ohjelmaa vuoden 2015 talousarvioesityksestä päättäessään siten, että ohjelma voi toteutua aiemmin sovitun mukaisesti.