Talousarvioesitys 2016
30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikka
Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.
Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja ja rahoitusta suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.
Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan, ja työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. TE-toimistot lisäävät työtarjousten tekemistä työttömille ja ehdokasesittelyjen käyttöä. Tarjotun työn vastaanottamista ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumista seurataan tehokkaasti ja laiminlyönnit sanktioidaan. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi tai muista syistä vaihtamaan alaa tai jotka harkitsevat yrittäjyyttä, tarjotaan ohjausta ja neuvontaa tavoitteena auttaa alan valinnassa ja lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja monialaisessa yhteispalvelussa. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetään.
Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Henkilökohtaisten ohjauspalvelujen saatavuus nuorille varmistetaan. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.
Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tuetaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa vuonna 2015 voimaan tulleen lain mukaisesti. Monialaisessa yhteispalvelussa lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa. Palkkatukea ja muita työvoimapalveluja kohdennetaan pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Osatyökykyisten työvoimapalvelujen kehittämisestä valmistellaan ehdotus vuoden 2016 kuluessa. Pitkään työttömänä olleiden osuutta työvoimakoulutuksessa lisätään hyödyntämällä valmennuspalveluja, kokeiluja ja koulutuksen räätälöintiä. Palvelujen hankintaa ulkoisilta palvelutuottajilta kehitetään palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi.
Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Palkkatuettu työ | |||
— Valtionhallinto | 897 | 900 | 750 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 6 775 | 6 780 | 5 600 |
— Yksityinen sektori | 19 174 | 15 350 | 12 780 |
Starttiraha | 4 530 | 3 570 | 3 050 |
Työvoimakoulutus | 24 545 | 19 200 | 16 170 |
Valmennukset | 2 115 | 3 440 | 1 630 |
Yhteensä | 58 036 | 49 240 | 39 980 |
Työkokeilut | 10 877 | 13 500 | 10 500 |
Yhteensä | 68 913 | 62 740 | 50 480 |
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee | |||
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % | 24,5 | 26 | 23 |
Rakenteellinen työttömyys vähenee | |||
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä | 184 524 | 150 000 | 170 000 |
Työttömyysjaksot lyhenevät | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % | 43 | 29 | 29 |
Nuorten osallisuus lisääntyy | |||
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % | 31,7 | 10 | 25 |
Yrittäjyys lisääntyy | |||
— Uusien yritysten määrä | 8 358 | 9 000 | 9 300 |
01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 022 000 euroa.
Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.
Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Palvelukyky ja laatu | |||
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) | 64 | > 69 | > 69 |
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) | 61 | > 65 | > 65 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 2 931 | 2 800 | 2 748 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,1 | > 3,2 | > 3,2 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 165 833 | 154 286 | 151 422 |
Bruttotulot | 494 | 400 | 400 |
Nettomenot | 165 339 | 153 886 | 151 022 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 14 407 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 8 694 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-18 htv) | -889 |
Tulkkauspalvelut hankinta (siirto momentilta 32.30.51) | 700 |
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) | -1 088 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -906 |
Palkkaliukumasäästö | -520 |
Palkkausten tarkistukset | 969 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -736 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -400 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 157 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -151 |
Yhteensä | -2 864 |
2016 talousarvio | 151 022 000 |
2015 I lisätalousarvio | -800 000 |
2015 talousarvio | 153 886 000 |
2014 tilinpäätös | 159 626 000 |
44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.
Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.
2016 talousarvio | 5 000 000 |
2015 talousarvio | 5 000 000 |
2014 tilinpäätös | 5 067 000 |
45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 29 818 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2016 saa tehdä enintään 7 678 000 euron arvosta sitoumuksia.
Mikäli vuoden 2015 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 10 000 000 eurolla vuonna 2016.
Selvitysosa:Perusteluina vuoden 2015 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2016 on, että elinkeinorakenteen ennakoivaan uudistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä rakennemuutosten hallintaan äkillisten rakennemuutosten alueilla liittyvät toimet edellyttävät hankkeiden aktivointia ja valmistelua, mistä johtuen osa hankkeista toteutuu vasta vuoden 2016 puolella.
Momentin mukaiset avustukset kohdistetaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin.
Momentin valtuudella vaikutetaan merkittävästi arviolta 230 pk-yrityksen valmiuteen aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 28 218 | 15 878 | 7 371 | - | 51 467 |
Vuoden 2016 sitoumukset | 1 600 | 3 100 | 2 300 | 678 | 7 678 |
Menot yhteensä | 29 818 | 18 978 | 9 671 | 678 | 59 145 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -2 407 |
Keksintötoiminnan maksatusmäärärahan kasvu | 600 |
Kertaluontoisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan | 4 825 |
Maksatusmäärärahan tarkistukset | -2 180 |
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen valtuuden maksatukset | 5 500 |
Säästöpäätös | -1 500 |
Yhteensä | 4 838 |
Momentin nimike on muutettu.
2016 talousarvio | 29 818 000 |
2015 I lisätalousarvio | 3 200 000 |
2015 talousarvio | 24 980 000 |
2014 tilinpäätös | 26 298 360 |
(50.) Palkkaturva (arviomääräraha)
Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.52.
51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 553 259 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen
2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä
3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen
4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen
5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti
6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin
7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin
8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen
9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.
Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.
Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 102 100 000 euroa.
Selvitysosa:Momentilta maksettaviin siirtomenoihin sisältyy myös arvonlisävero-osuudet, jotka aiemmin on maksettu arvonlisäveromomentilta 32.01.29.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Asiantuntija-arvioinnit | 4 000 000 |
Kokeilut ja valmennukset | 36 000 000 |
Työvoimakoulutuksen hankinta | |
— Ammatillinen koulutus | 154 000 000 |
— Kotoutumiskoulutus | 60 480 000 |
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus | 1 500 000 |
Yhteensä | 215 980 000 |
---|---|
Starttiraha | 27 000 000 |
Palkkatuettu työ | |
— Valtionhallinto | 26 600 000 |
— Kunnat ja kuntayhtymät | 61 570 000 |
— Yksityinen sektori | 152 660 000 |
Yhteensä | 240 830 000 |
Työllisyyspoliittinen avustus | 13 437 000 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta | 10 000 000 |
Korvaukset | 2 312 000 |
Vakuutusturva | 900 000 |
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot | 1 300 000 |
Työnetsintäpalkkio yksityisille palvelujen tuottajille | 1 500 000 |
Kaikki yhteensä | 553 259 000 |
Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % | 39 | 36 | 37 |
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % | 46 | 45 | 45 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Työvoimakoulutus | |||||
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 73 656 | 20 519 | 3 500 | - | 97 675 |
Vuoden 2016 sitoumukset | - | 76 600 | 21 400 | 4 100 | 102 100 |
Menot yhteensä | 73 656 | 97 119 | 24 900 | 4 100 | 199 775 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Heikentynyt työllisyystilanne ja aktivointiasteen muutos | 9 710 |
HO (2011-2015) lisäysten päättyminen | -32 500 |
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) | -50 000 |
Momentilta maksettavien siirtomenojen ALV-kustannukset (siirto momentilta 32.01.29) | 57 900 |
Siirto momentilta 29.30.32 | 7 500 |
Tulkkauspalvelut (siirto momentille 32.30.01) | -700 |
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentilta 32.01.02) | 1 350 |
Säästöpäätös | -5 000 |
Tasomuutos | 1 100 |
Yhteensä | -10 640 |
2016 talousarvio | 553 259 000 |
2015 I lisätalousarvio | — |
2015 talousarvio | 563 899 000 |
2014 tilinpäätös | 504 475 000 |
64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen
2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.
Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.
Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2016 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 6 000 | 5 000 | 1 700 | 1 000 | 13 700 |
Menot yhteensä | 6 000 | 5 000 | 1 700 | 1 000 | 13 700 |
---|
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusaikataulusta aiheutuvat tarkistukset määrärahaan | -2 000 |
Yhteensä | -2 000 |
2016 talousarvio | 6 000 000 |
2015 talousarvio | 8 000 000 |
2014 tilinpäätös | 7 307 163 |