Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Tuloarviot
     21. Eduskunta
       01. Hallinto
            (50.) Palkkaturva
       70. Kotouttaminen

Talousarvioesitys 2016

30. (32.30, osa) Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaPDF-versio

Selvitysosa:Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla tuetaan työvoiman osaamisen kehittämistä, yritysten kansainvälistymistä ja kasvua, alkavaa yritystoimintaa sekä torjutaan työttömyyttä ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmia. Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikalla kehitetään pk-yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vaikutetaan myös toimintaympäristön muutoksiin, joita aiheuttavat digitalisaatio, globalisaatio, väestön ikääntyminen sekä energiapolitiikan ja ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Työllisyys- ja yrittäjyyspolitiikkaa toteutetaan julkisilla työvoima- ja yrityspalveluilla ja yritysrahoituksella. Työllisyys- ja yrityspolitiikassa painotuksena on työttömyyden alentaminen sekä kasvun vauhdittaminen luomalla edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle, yritysten uudistumiselle sekä vastaamalla yritysten työvoima- ja osaamistarpeisiin. Palveluja ja rahoitusta suunnataan erityisesti pk-yritysten kasvun, kehittymisen ja kansainvälistymisen edistämiseen. Yritysten kehittymistä, rakennemuutosten hallintaa ja työurien jatkumista tuetaan toteuttamalla yritysten tarpeiden mukaista työvoimakoulutusta ja yritystoiminnan kehittämispalveluja. Uusien yritysten syntymistä edistetään starttirahalla ja antamalla alkaville yrityksille kokonaisvaltaista tukea niiden elinkaaren alkuvaiheissa neuvonnan ja koulutuksen keinoin.

Työvoima- ja yrityspalveluilla tuetaan osaavan työvoiman saatavuutta, työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja yrittäjyyttä. Hallitus valmistelee vuoden 2015 loppuun mennessä ehdotukset julkisen työvoima- ja yrityspalvelun kokonaisvaltaiseksi uudistamiseksi. Uudistuksessa resurssien käyttöä kohdennetaan työnhakijoiden aktivointiin. TE-toimiston tehtäväksi määritellään yritys- ja työnantajalähtöinen työnvälitys, joka tukee nopeaa työllistymistä ja avoimien työpaikkojen mahdollisimman tehokasta täyttöä. Työnvälityksen yhteistyötä työnantajayritysten kanssa vahvistetaan, ja työnhakijan roolia työnhaussa aktivoidaan. TE-toimistot lisäävät työtarjousten tekemistä työttömille ja ehdokasesittelyjen käyttöä. Tarjotun työn vastaanottamista ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumista seurataan tehokkaasti ja laiminlyönnit sanktioidaan. Asiakkaille, joiden työmarkkinavalmiuksissa on puutteita tai jotka joutuvat rakennemuutosten vuoksi tai muista syistä vaihtamaan alaa tai jotka harkitsevat yrittäjyyttä, tarjotaan ohjausta ja neuvontaa tavoitteena auttaa alan valinnassa ja lisätä heidän osaamistaan ja parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Monikanavaista palvelumallia kehitetään ja verkkoasiointimahdollisuuksia laajennetaan. Palkkatuen käyttöä suunnataan työntekijöiden rekrytoimiseksi yrityksiin. Työvoima- ja yrityspalvelujen toteutuksessa toimitaan yhteistyössä muiden hallinnonalojen ja palvelutuottajien kanssa seudullisissa yrityspalveluissa ja monialaisessa yhteispalvelussa. Yksityisten työvoimapalveluiden roolia palvelujen tuottajana lisätään ja yhteistyötä yrittäjäjärjestöjen kanssa kehitetään.

Nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille tuetaan laajapohjaisessa yhteistyössä toteutettavan nuorisotakuun avulla. Tavoitteena on malli, jossa nuori saa tukea monialaisen palveluperiaatteen mukaisesti. Henkilökohtaisten ohjauspalvelujen saatavuus nuorille varmistetaan. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret ohjataan ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen, oppisopimuskoulutukseen tai muihin työssä oppimisen muotoihin. Tutkinnon suorittaneita nuoria ohjataan hakemaan avoimia työpaikkoja ja tarvittaessa heidän työllistymistään tuetaan palkkatuen ja siihen pohjautuvan Sanssi-kortin avulla. Nuorten työllistymistä tukevaa työnetsijätoimintaa kehitetään. Nuorten yrittäjyyden tukemista jatketaan valtakunnalliseksi laajennetulla Nuorten yrittäjyyspaja -toimintamallilla. Yhteistyötä nuorisotakuun toteutuksessa tiivistetään yritysten, muiden työnantajien sekä yrittäjäjärjestöjen, alueellisten yrityspalvelujen, kolmannen sektorin sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa.

Julkisen työvoima- ja yrityspalvelujen kokonaisuudistuksessa arvioidaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalveluiden järjestämisvastuun ja resurssien siirtomahdollisuus kunnille. Pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi tuetaan työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimeenpanoa vuonna 2015 voimaan tulleen lain mukaisesti. Monialaisessa yhteispalvelussa lisätään ja kehitetään valtion ja kuntien yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja niiden rahoittamisessa. Palkkatukea ja muita työvoimapalveluja kohdennetaan pitkäaikaistyöttömille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville. Osatyökykyisten työvoimapalvelujen kehittämisestä valmistellaan ehdotus vuoden 2016 kuluessa. Pitkään työttömänä olleiden osuutta työvoimakoulutuksessa lisätään hyödyntämällä valmennuspalveluja, kokeiluja ja koulutuksen räätälöintiä. Palvelujen hankintaa ulkoisilta palvelutuottajilta kehitetään palvelujen työllisyysvaikutusten lisäämiseksi.

Työvoimapalvelujen piirissä henkilöitä keskimäärin (htv) vuoden aikana (ei sisällä ESR-ohjelmasta rahoitettavia toimenpiteitä)

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
arvio
       
Palkkatuettu työ      
— Valtionhallinto 897 900 750
— Kunnat ja kuntayhtymät 6 775 6 780 5 600
— Yksityinen sektori 19 174 15 350 12 780
Starttiraha 4 530 3 570 3 050
Työvoimakoulutus 24 545 19 200 16 170
Valmennukset 2 115 3 440 1 630
Yhteensä 58 036 49 240 39 980
Työkokeilut 10 877 13 500 10 500
Yhteensä 68 913 62 740 50 480

Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työllisyyden ja yrittäjyyden tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto paranee      
— Rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus, enintään % 24,5 26 23
Rakenteellinen työttömyys vähenee      
— Vaikeasti työllistyvien määrä, enintään hlöä 184 524 150 000 170 000
Työttömyysjaksot lyhenevät      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen, enintään % 43 29 29
Nuorten osallisuus lisääntyy      
— Virta yli 3 kk työttömyyteen alle 25-vuotiailla, enintään % 31,7 10 25
Yrittäjyys lisääntyy      
— Uusien yritysten määrä 8 358 9 000 9 300

01. Työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 151 022 000 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriö päättää, kuinka suuri osa työ- ja elinkeinotoimistojen toimintamenoihin tarkoitetuista määrärahoista käytetään työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun.

Selvitysosa:Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti työ- ja elinkeinotoimistoille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:

Toiminnallinen tuloksellisuus

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Palvelukyky ja laatu      
— työnantaja-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 64 > 69 > 69
— työnhakija-asiakkaiden positiivisten palvelukokemusten osuus (%) 61 > 65 > 65

Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen

  2014
toteutuma
2015
tavoite
2016
tavoite
       
Henkilötyövuosien kehitys 2 931 2 800 2 748
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) 3,1 > 3,2 > 3,2

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2014
toteutuma
2015
varsinainen
talousarvio

2016
esitys
       
Bruttomenot 165 833 154 286 151 422
Bruttotulot 494 400 400
Nettomenot 165 339 153 886 151 022
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 14 407    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 8 694    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
ELY-keskusten yhteinen kehittämis- ja hallintoyksikkö (siirto momentille 32.01.02) (-18 htv) -889
Tulkkauspalvelut hankinta (siirto momentilta 32.30.51) 700
Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 088
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa -906
Palkkaliukumasäästö -520
Palkkausten tarkistukset 969
Toimintamenojen tuottavuussäästö -736
Toimintamenosäästö (HO 2015) -400
Vuokramenojen indeksikorotus 157
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -151
Yhteensä -2 864

2016 talousarvio 151 022 000
2015 I lisätalousarvio -800 000
2015 talousarvio 153 886 000
2014 tilinpäätös 159 626 000

44. Alueellinen kuljetustuki (siirtomääräraha 3 v)

Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) nojalla annetun alueellista kuljetustukea koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen kuljetustuen maksamiseen tukeen oikeutetuilla alueilla toimiville pk-yrityksille niiden valmistamien tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvien kuljetuskustannusten alentamiseksi.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Kuljetustukea maksetaan harvaan asutuilla alueilla, eli Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS 2 -alueella, sekä Saarijärven—Viitasaaren seutukunnan alueella toimivien pienten ja keskisuurten yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Kuljetustukijärjestelmän tavoitteena on alentaa syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten ylläpitää ja lisätä yritystoimintaa näillä alueilla.

Kuljetustukea maksetaan noin 300 pienelle ja keskisuurelle yritykselle.


2016 talousarvio 5 000 000
2015 talousarvio 5 000 000
2014 tilinpäätös 5 067 000

45. Yritysten kehittämishankkeiden tukeminen (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 29 818 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain (9/2014) ja sitä edeltäneen lain (1336/2006) mukaisten avustusten maksamiseen yritysten kansainvälistymis- ja muihin merkittäviin kehittämishankkeisiin sekä voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen pk-yritysten toimintaympäristöä parantaviin hankkeisiin.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa tehdä enintään 7 678 000 euron arvosta sitoumuksia.

Mikäli vuoden 2015 valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä enintään 10 000 000 eurolla vuonna 2016.

Selvitysosa:Perusteluina vuoden 2015 valtuuden käyttämättä jääneen osan siirtämiseksi vuodelle 2016 on, että elinkeinorakenteen ennakoivaan uudistamiseen liittyvät toimenpiteet sekä rakennemuutosten hallintaan äkillisten rakennemuutosten alueilla liittyvät toimet edellyttävät hankkeiden aktivointia ja valmistelua, mistä johtuen osa hankkeista toteutuu vasta vuoden 2016 puolella.

Momentin mukaiset avustukset kohdistetaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksia parantaviin hankkeisiin ja toimenpiteisiin.

Momentin valtuudella vaikutetaan merkittävästi arviolta 230 pk-yrityksen valmiuteen aloittaa tai laajentaa kansainvälistä liiketoimintaa.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
           
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 28 218 15 878 7 371 - 51 467
Vuoden 2016 sitoumukset 1 600 3 100 2 300 678 7 678
Menot yhteensä 29 818 18 978 9 671 678 59 145

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -2 407
Keksintötoiminnan maksatusmäärärahan kasvu 600
Kertaluontoisten valtuuden lisäysten vaikutukset maksatusmäärärahaan 4 825
Maksatusmäärärahan tarkistukset -2 180
Pk-yritysten kansainvälistymisen ja viennin edistämisen valtuuden maksatukset 5 500
Säästöpäätös -1 500
Yhteensä 4 838

Momentin nimike on muutettu.


2016 talousarvio 29 818 000
2015 I lisätalousarvio 3 200 000
2015 talousarvio 24 980 000
2014 tilinpäätös 26 298 360

(50.) Palkkaturva (arviomääräraha)

Selvitysosa:Momentti ehdotetaan siirrettäväksi momentiksi 32.40.52.



51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v)

Momentille myönnetään 553 259 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) mukaisten asiantuntija-arviointien, kokeilujen, valmennusten, työvoimakoulutuksen ja yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankintaan, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä työhön ja palveluihin hakeutuville ja palveluihin ja asiantuntija-arviointeihin osallistuville maksettaviin kustannusten korvauksiin ja työolosuhteiden järjestelytuen maksamiseen

2) koulutuksen ja majoituksen hankkimiseen Pohjoiskalotin koulutussäätiöltä

3) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti valtion virastoihin ja laitoksiin palkattavan enintään 750 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön muiden palkkauskustannusten kuin lomarahan korvaamiseen enintään 3 100 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä sitä vastaavan lomarahan maksamiseen

4) palkkatuen maksamiseen julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7 luvun 9 §:n 1 momentin mukaisesti enintään 2 000 euroa kuukaudessa henkilöä kohti sekä enintään 65 prosentin työaikaa vastaavan lomarahan maksamiseen

5) starttirahan ja muun kuin kohdassa 4 tarkoitetun palkkatuen maksamiseen sekä lisätukien maksamiseen kunnille julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisesti

6) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen vakuutusturvan kustannuksiin

7) ennen työllisyyslain (275/1987) voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin

8) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisten palvelujen kehittämis- ja kokeilumenoista ja työvoimakoulutuksen tiedottamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen sekä enintään yhtä henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen

9) työnetsintäpalkkioiden maksamiseen yksityisille palveluntuottajille.

Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenojen maksamiseen.

Siirtomenoista palkkatuki, starttiraha ja työllisyyspoliittinen avustus budjetoidaan maksuperusteisena, Valtiokonttorin tapaturmavakuutusmaksut maksatuspäätösperusteisena ja muut siirtomenot suoriteperusteisena.

Valtuus

Vuonna 2016 saa työvoimakoulutuksen hankinnasta aiheutua valtiolle menoja vuoden 2016 jälkeen enintään 102 100 000 euroa.

Selvitysosa:Momentilta maksettaviin siirtomenoihin sisältyy myös arvonlisävero-osuudet, jotka aiemmin on maksettu arvonlisäveromomentilta 32.01.29.

Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)

   
Asiantuntija-arvioinnit 4 000 000
Kokeilut ja valmennukset 36 000 000
   
Työvoimakoulutuksen hankinta  
— Ammatillinen koulutus 154 000 000
— Kotoutumiskoulutus 60 480 000
Pohjoiskalotin koulutussäätiöstä hankittava koulutus 1 500 000
Yhteensä 215 980 000
   
Starttiraha 27 000 000
   
Palkkatuettu työ  
— Valtionhallinto 26 600 000
— Kunnat ja kuntayhtymät 61 570 000
— Yksityinen sektori 152 660 000
Yhteensä 240 830 000
   
Työllisyyspoliittinen avustus 13 437 000
Yritystoiminnan kehittämispalvelujen hankinta 10 000 000
Korvaukset 2 312 000
Vakuutusturva 900 000
Palvelujen kehittämis- ja kokeilumenot 1 300 000
Työnetsintäpalkkio yksityisille palvelujen tuottajille 1 500 000
Kaikki yhteensä 553 259 000

Työvoimakoulutukseen ja valmennukseen osallistuvien toimeentulo maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokasta momenteilta 33.20.50, 51 ja 52.

Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet

  2014
toteutuma
2015
arvio
2016
tavoite
       
— 3 kk ammatillisen työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 39 36 37
— 3 kk palkkatuetun työn jälkeen työttömäksi jääneiden osuus, enintään, % 46 45 45

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
           
Työvoimakoulutus          
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 73 656 20 519 3 500 - 97 675
Vuoden 2016 sitoumukset - 76 600 21 400 4 100 102 100
Menot yhteensä 73 656 97 119 24 900 4 100 199 775

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Heikentynyt työllisyystilanne ja aktivointiasteen muutos 9 710
HO (2011-2015) lisäysten päättyminen -32 500
Julkisen talouden välittömät sopeutustoimet (HO 2015) -50 000
Momentilta maksettavien siirtomenojen ALV-kustannukset (siirto momentilta 32.01.29) 57 900
Siirto momentilta 29.30.32 7 500
Tulkkauspalvelut (siirto momentille 32.30.01) -700
Yritystoiminnan kehittämispalvelut (siirto momentilta 32.01.02) 1 350
Säästöpäätös -5 000
Tasomuutos 1 100
Yhteensä -10 640

2016 talousarvio 553 259 000
2015 I lisätalousarvio
2015 talousarvio 563 899 000
2014 tilinpäätös 504 475 000

64. Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin (arviomääräraha)

Momentille myönnetään 6 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) perusteella työllisyysperusteisesta investointiavustuksesta ja työllisyystyöohjelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen (1075/2012) mukaisten avustusten maksamiseen

2) julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) perusteella eräiden työllisyysmäärärahojen käytöstä annetun valtioneuvoston asetuksen (1345/2002) 1—2 luvun mukaisten avustusten maksamiseen.

Momentilta maksettaviin valtion työllisyystyöohjelman mukaisiin investointimenoihin liittyvät arvonlisäveromenot on budjetoitu hallinnonalan arvonlisäveromomentille 32.01.29.

Momentilta saa maksaa myös sijoitusmenoja.

Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.

Selvitysosa:Momentilta maksetaan ennen vuotta 2016 tehdyistä sitoumuksista aiheutuvia menoja.

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)

  2016 2017 2018 2019 Yhteensä
vuodesta
2016 lähtien
           
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset 6 000 5 000 1 700 1 000 13 700
Menot yhteensä 6 000 5 000 1 700 1 000 13 700

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksatusaikataulusta aiheutuvat tarkistukset määrärahaan -2 000
Yhteensä -2 000

2016 talousarvio 6 000 000
2015 talousarvio 8 000 000
2014 tilinpäätös 7 307 163