Talousarvioesitys 2016
20. (32.20 ja 32.60, osa) Elinkeino- ja innovaatiopolitiikka
Selvitysosa:Elinkeino- ja innovaatiopolitiikalla vahvistetaan kilpailukyvyn ja talouden kasvun edellytyksiä ja painotetaan toimenpiteitä, jotka kohdistuvat kasvun uusien lähteiden vahvistamiseen rakenteita uudistamalla ja tuottavuuden kasvun nopeuttamiseen.
Toimenpiteillä edistetään korkeaan arvonlisään tähtäävää rakennemuutosta eli yritysten hakeutumista uusiin, kasvaviin liiketoimintoihin, työntekijöiden siirtymistä entistä vaativampiin ja korkeamman tulotason tehtäviin sekä entistä tehokkaampien toimintatapojen käyttöönottoa yrityksissä ja julkisella sektorilla.
Kilpailu pakottaa yritykset innovoimaan, muuttamaan toimintatapojaan ja hakemaan uusia markkinoita. Avoimilta markkinoilta on toisaalta saatavissa korkeampia tuottoja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämisinvestoinneille. Elinkeinopolitiikalla vastataan haasteeseen arvoketjujen pilkkoutumisesta ja talouden globalisaatiosta, jotka muuttavat yritysten toimintaympäristöä.
Keskeistä on yritysten, yrittäjyyden ja omistajuuden vahvistaminen ja edellä mainittuja tukeva veropolitiikka sekä työpanoksen kasvattamiseen tähtäävät toimet. Politiikkatoimilla parannetaan yritysten kyvykkyyttä vastata kilpailun haasteisiin, kuten kykyä hyödyntää globaalien arvoverkostojen luomia mahdollisuuksia; muun muassa biotalous ja puhtaat ratkaisut-, luovien alojen-, elintarvike- ja terveysteknologiastrategiat sekä digitaalisen liiketoiminnan edistämiseen tähtäävät hankkeet.
Julkisen rahoituksen välineillä on tärkeä tehtävä rahoitusmarkkinoiden toiminnassa olevien puutteiden korjaamisessa. Julkisen yritysrahoituksen yleiseksi periaatteeksi on otettu markkinaehtoisuus ja yksityisen rahoituksen täydentäminen ja katalysointi. Julkisen rahoituksen välineitä tarvitaan erityisesti aloittavien, uusissa liiketoiminnoissa olevien yritysten rahoittamisessa.
Teollisen rakennemuutoksen uudistumishaasteeseen vastataan investoimalla yritysten kasvuun, kansainvälistymiseen ja uudistuvaan liiketoimintaan erityisesti uusilla kasvualoilla, kuten cleantech-, bio- ja luonnonvaratalous, arktinen liiketoiminta sekä digitalisaation luomat mahdollisuudet.
Kasvuyritysten menestys kertoo talouden muutosvalmiuden, dynamiikan, onnistumisesta. Kasvuyritysten kansainvälistymisen ja muiden toimintaedellytysten parantaminen on keskeinen rakennemuutoksen edistämistoimi.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti elinkeino- ja innovaatiopolitiikan tulosalueelle yhteistyössä konsernin muiden tulosalueiden kanssa seuraavat yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet vuodelle 2016:
2014 toteutuma/ arvio |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Elinkeinoelämä uudistuu | |||
---|---|---|---|
— Yritysten t&k-toiminta kasvaa | vähentynyt | kasvaa | kasvaa |
Elinkeinorakenne ja yritysrakenne monipuolistuvat | |||
— Pk-yritysten osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta kasvaa | kasvaa | kasvaa | |
Elinkeinoelämä kansainvälistyy | |||
— Pk-yritysten viennin osuus tavaraviennistä kasvaa | kasvanut | kasvaa | kasvaa |
Yksityinen kasvurahoitus lisääntyy | |||
— Yrityksiin tehtyjen yksityisten riskisijoitusten määrä kasvaa | kasvanut | kasvaa | kasvaa |
Elinkeino- ja innovaatiopolitiikan toteuttamiseen osallistuvat ministeriön lisäksi Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Innovaatiorahoituskeskus Tekes, Finnvera Oyj, Suomen Vientiluotto Oy, Suomen Teollisuussijoitus Oy, Finpro sekä useat valtionapuyhteisöt.
01. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 32 890 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös:
1) kansainvälisten jäsenmaksujen maksamiseen
2) EU-rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, joka edistää maankamaran luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on tiedon, osaamisen ja innovaatioiden avulla tukea elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä kustannustehokasta yhteiskuntasuunnittelua. Tutkimuskeskusta kehitetään kansallisena geotietokeskuksena sekä eurooppalaisena huippuosaajana mineraalivarojen kestävän käytön tutkimuksessa.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
- — Investointien ja elinkeinotoiminnan vahvistaminen osana kestävän kehityksen taloutta.
- — Uusilla innovaatioilla ja geotiedon hyödynnettävyydellä lisätään kustannustehokkuutta ja vahvistetaan elinkeinopolitiikassa määriteltyjä kasvun kärkialueita.
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Tulosalueiden osuus kustannuksista, % | |||
— mineraalivarat ja raaka-ainehuolto | 57,8 | 57 | 57 |
— energiahuolto ja ympäristö | 21,4 | 22 | 21 |
— maankäyttö ja rakentaminen | 20,8 | 21 | 22 |
Yhteisrahoitteinen toiminta | |||
— kustannusvastaavuus, % | 59,0 | 50 | 50 |
Maksullinen toiminta | |||
— ylijäämä, % tuotoista | 7,6 | 7 | 7 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Valittujen malmipotentiaalisten alueiden kallioperän ja malminmuodostusprosessin mallit valmistuvat. Suomen keskeisistä kaivosmineraaleista on tuotettu kokonaisarvio, joka ottaa huomioon tunnettujen varantojen lisäksi myös otaksutut, löydettävissä olevat varannot. | |||
Digitaaliset tietoaineistot yhtenäistetään kv. standardien mukaisiksi, tehokkaat palvelut mahdollistaviksi karttatietokantakokonaisuuksiksi. | |||
— Aineistolataukset (kpl) | |||
— Kävijämäärä kohdistetuissa verkkopalveluissa (kpl) | |||
Tutkimusyhteistyö yritysten kanssa kasvaa koskien energiaratkaisuja ja ydinlaitosten turvallista sijoittamista | |||
— Yhteishankkeet yritysten kanssa (kpl) | |||
— Hankevolyymi (euroa) | |||
Yhdyskuntarakentamisen yhteistoiminta- ja tietotuotantomalli (suunnittelua ja rakentamista palvelevat 3D-mallit) on käynnistynyt kasvualueilla. Uudet käyttäjälähtöiset tietopalveluratkaisut lisäävät tutkimustiedon ja aineistojen monipuolista käyttöä | |||
— Maakairauspisteiden määrän kasvu rekisterissä lkm (kpl) | |||
Yritysasiakkuuksien määrä kasvaa ja asiakastyytyväisyys on hyvällä tasolla | |||
— Yritystoimeksiannot lkm (kpl) | |||
— Tulot yritystoimeksiannoista (euroa) | |||
— Asiakastyytyväisyys (1—10) |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittämien
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 560 | 555 | 535 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | - | 3,5 | 3,5 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 49 510 | 45 110 | 41 890 |
Bruttotulot | 12 536 | 9 000 | 9 000 |
Nettomenot | 36 974 | 36 110 | 32 890 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 1 553 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 2 553 |
Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Maksullisen toiminnan tuotot | |||
— suoritteiden myyntituotot | 8 073 | 6 500 | 6 500 |
— muut tuotot | 84 | - | - |
Tuotot yhteensä | 8 157 | 6 500 | 6 500 |
Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset | |||
— erilliskustannukset | 5 553 | 4 600 | 4 600 |
— osuus yhteiskustannuksista | 1 983 | 1 445 | 1 445 |
Kustannukset yhteensä | 7 536 | 6 045 | 6 045 |
Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) | 621 | 455 | 455 |
Kustannusvastaavuus, % | 108 | 108 | 108 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -24 |
Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa | -565 |
Palkkaliukumasäästö | -169 |
Palkkausten tarkistukset | 202 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -1 098 |
Säästöpäätös | -1 000 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -168 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -200 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -196 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 31 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -33 |
Yhteensä | -3 220 |
2016 talousarvio | 32 890 000 |
2015 talousarvio | 36 110 000 |
2014 tilinpäätös | 37 974 000 |
06. Innovaatiorahoituskeskus Tekesin toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään nettomäärärahaa 38 448 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää myös hanke- ja ohjelmatoiminnan, aktivoinnin tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen sekä ennakointitoimintaan ja kansainvälistymisen edistämiseen.
Selvitysosa:Innovaatiorahoituskeskus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian, innovaatioiden ja kasvurahoituksen keinoin. Tämä uudistaa elinkeinoja, kasvattaa jalostusarvoa, tuottavuutta ja työelämän laatua, lisää vientiä sekä luo työllisyyttä ja hyvinvointia. Tulokset saavutetaan asiakkaiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla, johon Tekes kannustaa rahoituksellaan ja siihen liittyvillä palveluilla. Asiakkaita ovat ilman toimialarajoituksia kaiken kokoiset yritykset sekä tutkimus- ja julkiset organisaatiot.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Toiminnallinen tehokkuus | |||
Rahoitus- ja asiakkuustyön kokonaiskustannus/myönnetty rahoitus, % | 4,4 | < 5,0 | < 5,0 |
Asiakaspalautteen yleisarvio Tekesin toiminnasta (1—5) | 4,3 | > 4 | > 4 |
Tuotokset ja laadunhallinta | |||
Suoritteet | |||
Pk-yritysten osuus yritysrahoituksesta, % | 63 | > 60 | > 60 |
Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Henkilötyövuosien kehitys | 285,6 | 290 | 290 |
Kokonaistyötyytyväisyys (1—5) | 3,7 | 3,5 | > 3,5 |
Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen osallistuu Tekesin lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten Tekes-tehtäviä hoitava henkilöstö, joiden osalta resurssit on budjetoitu momentille 32.01.02. Tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään toimintamenojen lisäksi Tekesin hallinnoimien muiden momenttien (32.20.40, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89) määrärahoja ja valtuuksia. Momenttiensa myöntövaltuuksilla Tekes rahoittaa riskipitoisia tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoiminnan projekteja, jotka toteutetaan pääosin vuosina 2016—2019.
Määrärahan arvioitu käyttö (euroa)
Hanke- ja ohjelmatoiminta | 5 997 000 |
Toimintamenot | 32 451 000 |
Yhteensä | 38 448 000 |
Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)
2014 toteutuma |
2015 varsinainen talousarvio |
2016 esitys |
|
Bruttomenot | 41 440 | 40 672 | 38 548 |
Bruttotulot | 411 | 300 | 100 |
Nettomenot | 41 029 | 40 372 | 38 448 |
Siirtyvät erät | |||
— siirtynyt edelliseltä vuodelta | 18 288 | ||
— siirtynyt seuraavalle vuodelle | 18 383 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 28.10.01) | -7 |
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) | -12 |
Palkkaliukumasäästö | -100 |
Palkkausten tarkistukset | 155 |
Toimintamenojen tuottavuussäästö | -200 |
Toimintamenosäästö (HO 2015) | -1 740 |
Vuokramenojen indeksikorotus | 20 |
Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö | -40 |
Yhteensä | -1 924 |
2016 talousarvio | 38 448 000 |
2015 I lisätalousarvio | 200 000 |
2015 talousarvio | 40 372 000 |
2014 tilinpäätös | 41 124 000 |
28. (32.60.28) Materiaalitehokkuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) materiaalitehokkuutta edistävään selvitys-, kokeilu-, menetelmäkehitys- ja informaatiotoimintaan
2) EU:n rahoittamien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden osarahoitukseen
3) enintään 130 000 euroa yritysten materiaalikatselmusten kehittämisen yhteydessä suoritettaviin avustusluonteisiin vähämerkityksisiin kustannusosuuksiin, jotka liittyvät yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Materiaalitehokkuus on luonnonvarojen säästeliästä käyttöä, tehokasta sivuvirtojen hallintaa, jätteen määrän vähentämistä ja materiaalien kierrätystä sekä haitallisten ympäristövaikutusten vähentämistä. Määrärahaa käytetään kansallisen materiaalitehokkuusohjelman toimeenpanoon liittyviin hankkeisiin, joilla edistetään materiaalitehokkuutta parantavien ratkaisujen kehittymistä siten, että yritysten kilpailukyky paranee ja haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät. Määrärahaa käytetään myös yritysten materiaalikatselmuskokeiluihin.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet
— Materiaalien tehokkaampi käyttö lisää energiatehokkuutta ja kilpailukykyä sekä edistää kestäviin tuotanto- ja kulutustapoihin siirtymistä.
2016 talousarvio | 500 000 |
2015 talousarvio | 500 000 |
2014 tilinpäätös | 500 000 |
40. Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan tukeminen (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 328 970 000 euroa.
Vuonna 2016 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään 231 015 000 euron arvosta.
Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 30 000 000 eurolla.
Määrärahaa ja valtuutta saa käyttää:
1) valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein ja Euroopan komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan
2) kansallisiin ja Euroopan unionin rahoitusosuuksiin eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa
3) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä kunnallisten ja muiden budjettitalouden ulkopuolisten julkisten organisaatioiden julkisen toiminnan innovatiivisiin kehittämishankkeisiin
4) työelämän kehittämishankkeisiin, jotka voivat olla myös kuntien ja kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion budjettitalouden virastojen ja laitosten työelämän kehittämishankkeita
5) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tai tiedon levittämistä tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimus- ja tiedonlevittämisorganisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin, jotka edistävät teknologisen, liiketoiminnallisen sekä muun elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kehittymisen kannalta merkittävän osaamisen syntymistä, kehittymistä ja laaja-alaista hyödyntämistä
6) valtion budjettitalouden piirin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin, hankkeiden valmisteluun sekä osaamisen ja strategisten toimintaedellytysten kehittämiseen
7) valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien organisaatioiden sekä korkeakoulujen ja vastaavien julkista tutkimusta tekevien budjettitalouden ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden kansainväliselle organisaatiolle maksettaviin jäsen- ja ohjelmamaksuihin sekä laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin
8) julkisen toiminnan laatua ja kustannustehokkuutta kohottaviin innovaatioihin liittyvien julkisten hankintojen valmisteluun ja toteutukseen kunnissa ja kuntayhtymissä, yleishyödyllisissä yhteisöissä, valtion virastoissa ja laitoksissa sekä muissa hankintalain (348/2007) mukaisissa hankintayksiköissä
9) kansainvälisille organisaatioille innovaatioyhteistyön ja -ohjelmien jäsen- ja osallistumismaksuihin.
Avustusta voidaan maksaa myös palveluseteleinä.
Momentilta voidaan maksaa ennen vuotta 2010 momentilta 32.20.20 tehtyjen sitoumusten aiheuttamat menot.
Momentilta voidaan maksaa ennakkomaksuja pienille ja keskisuurille yrityksille, kun ennakkomaksulla vähennetään muun julkisen rahoituksen tarvetta Tekes-avustuksen siltarahoitukseen.
Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Rahoitusta kohdistetaan erityisesti elinkeinorakenteiden uudistumista nopeuttaviin riskipitoisiin hankkeisiin. Rahoituksella kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä sekä valtion budjettitalouteen kuuluvia organisaatioita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta sekä edistämään työelämän kehitystä. Rahoitusta myönnettäessä otetaan huomioon Tekesin rahoituksen vaikutus hankkeen toteutukseen, hankkeen vaikuttavuus, tavoiteltava liiketoiminta sekä kehitettävän innovaation tai osaamisen uutuusarvo, tulosten hyödyntäminen, käytettävät voimavarat, taloudelliset edellytykset ja verkottuminen sekä hankkeiden välilliset vaikutukset elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa.
Tukea myönnetään erityisesti:
- — riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen luomiseen ja hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
- — nuorten innovatiivisten yritysten liiketoimintojen kehittämiseen
- — pienille ja keskisuurille yrityksille uuden teknologian, osaamisen, teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen
- — innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- tai demonstraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
- — kunnallisten organisaatioiden, valtion budjettitalouteen kuuluvien organisaatioiden, yritysten ja muiden yhteisöjen sellaisten innovatiivisten hankintojen suunnitteluun ja toteuttamiseen, joilla tilaaja tavoittelee toimintansa tai palvelujensa laadun ja kustannustehokkuuden merkittävää parantamista ja jotka edellyttävät tarjoajilta uuden tuotteen, tuotantomenetelmän, palvelun tai muun innovatiivisen ratkaisun kehittämistä
- — työelämän kehittämishankkeisiin.
Tekesin tulostavoitteiden saavuttamiseen käytetään myös momenttien 32.20.06, 32.20.42, 32.20.83 ja 32.20.89 määrärahoja ja valtuuksia.
Eurooppalaisia yhteistyöhankkeita koskevat EU-tulot on merkitty momentille 12.32.99.
Tekesin vaikuttavuustavoitteiden toteutumista seurataan ensisijaisesti riippumattomilla vaikuttavuusarvioinneilla sekä vuosittain suuntaa-antavilla seurantamittareilla.
Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen työ- ja elinkeinoministeriö asettaa alustavasti Tekesille seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2016:
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
1. Globaalisti kilpailukykyinen elinkeinoelämä: Tuottavuus ja kansainvälinen liiketoiminta kasvavat ja elinkeinoelämä uudistuu erityisesti radikaalien innovaatioiden ja innovaatiotoiminnan laaja-alaistumisen avulla | |||
Alkavat ja pk-yritykset | |||
Tekes kannustaa suuren määrän yrityksiä merkittävään kansainväliseen kasvuun innovaatioiden avulla ja kehittymään houkutteleviksi sijoituskohteiksi yksityisille sijoittajille | |||
— Alkavien yritysten keräämä yksityinen pääoma/Tekesin rahoitus (segmentin yläkvartaali), kerroin | - | - | > 2 |
— Pk-yritysten viennin kasvu/Tekesin rahoitus (segmentin yläkvartaali), kerroin | - | - | > 25 |
— Rahoitettujen hankkeiden synnyttämä vuosittainen vienti/Tekesin rahoitus, kerroin | - | - | > 10 |
2. Suomi on yksi maailman parhaista innovaatioympäristöistä: Tekes rakentaa yhdessä kumppaneidensa kanssa Suomeen yhden maailman parhaista kansainvälisesti verkottuneista innovaatioympäristöistä, jossa kansainvälisen huipputason osaaminen, verkostot ja toimintatavat tukevat yritysten rohkeaa uudistumista ja kasvua. | |||
Suuret yritykset | |||
Tekes kannustaa suuret yritykset rohkeaan ja kansantalouden kannalta merkittävään uudistumiseen sekä osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia kumppaneille synnyttävään yhteistyöhön | |||
— Suurten yritysten T&K-alihankinnat pk-yrityksiltä ja tutkimusorganisaatioilta/Tekesin rahoitus | - | - | > 90 |
Julkiset tutkimusorganisaatiot | |||
Tekes vauhdittaa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti hyödyllisten osaamisten, verkostojen ja tutkimustulosten synnyttämistä ja siirtymistä elinkeinoelämän hyödynnettäväksi | |||
— Yritysten arvio tutkimustulosten ja osaamisten kaupallisen hyödyntämisen todennäköisyydestä, % | - | > 65 |
Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa)
Määräraha | Valtuus | |
Avustukset tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatiotoimintaan | 183 560 | 151 015 |
— alkaville yrityksille | 50 000 | |
— pk-yrityksille | 51 015 | |
— suuryrityksille | 50 000 | |
Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus | 128 610 | 63 800 |
Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut | 16 800 | 16 200 |
Yhteensä | 328 970 | 231 015 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 289 470 | 145 870 | 52 200 | 14 390 | 3 280 | 505 210 |
Vuoden 2016 sitoumukset | 39 500 | 103 300 | 63 100 | 24 100 | 1 015 | 231 015 |
Menot yhteensä | 328 970 | 249 170 | 115 300 | 38 490 | 4 295 | 736 225 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
INKA-ohjelma (momentille 32.20.42 tehdyn siirron tasokorjaus) | 2 000 |
Kertaluonteisten valtuuslisäysten maksatukset | -3 150 |
Maksatusmäärärahojen tarkistus | -5 151 |
Säästöpäätös (HO 2015) | -20 000 |
Valtuuslisäyksen (1 milj. euroa 2015 TA) maksatukset | -500 |
Säästöpäätös | -11 800 |
Yhteensä | -38 601 |
2016 talousarvio | 328 970 000 |
2015 talousarvio | 367 571 000 |
2014 tilinpäätös | 386 295 557 |
41. Valtionavustus Finpron toimintaan (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 31 600 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtionavustuslain (688/2001) ja yleisavustuksesta ulkomaankauppaa, elinkeinopolitiikkaa sekä yritysten kansainvälistymistä edistäville yhteisöille annetun asetuksen (1301/2010) mukaisesti yleisavustuksena Finpron toiminnan menoihin, joilla edistetään:
1) Yritysten kansainvälistymistä
2) Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua
3) Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja.
Finprolle voidaan sen palvelujen julkiseen palveluun verrattavan luonteen sekä sen toiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden perusteella myöntää valtionavustusta kustannusten täyttä määrää vastaavasti.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Muut kuin Finpron yleisavustukseen tarkoitetut määrärahat on siirretty momentille 32.01.40.
Yleisavustusta voidaan myöntää Finpron tuottamiin toimintoihin, joilla edistetään yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvaa ulkomaista matkailua sekä Suomeen suuntautuvia ulkomaisia investointeja, ja Finpron alaisuudessa toimivan vientikeskusverkoston ylläpitämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Yritysten kansainvälistymisen edistämisessä tarjotaan yrityksille kansainvälistymisneuvontaa, tunnistetaan ja jaetaan tietoa kansainvälisistä liiketoimintamahdollisuuksista sekä verkotetaan yrityksiä niin Suomessa kuin ulkomailla. Matkailun edistämisessä vahvistetaan ja parannetaan Suomen matkailumaakuvaa, matkailutuotteiden vientiä ja kysyntää yhteismarkkinoinnilla toimijoiden kanssa sekä tuetaan tuotekehitystä. Investointien hankinnassa korostetaan osaamisintensiivisiä aloja, korkean lisäarvon tuotantoa, T&K&I-investointeja sekä investointien työllistämisvaikutuksia.
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
Yritykset kansainvälistyvät ja verkottuvat keskenään ja niiden kansainvälisen liiketoiminnan osaaminen syvenee | |||
— Pk-yritysten osuus Finpron kaikista asiakkaista (%) | 78 | > 75 | > 75 |
— Finpron neuvontapalveluasiakkaiden lukumäärä (kpl) | 1 437 | 1 500 | 1 550 |
Matkailutulo kasvaa | |||
— Ulkomaisesta matkailusta saatavat vientiin rinnastettavat tulot (ml. kuljetustulot, milj. euroa) | 3 940 | 4 450 | 4 717 |
— Rekisteröidyt ulkomaiset yöpymiset (1 000 vrk) | 5 697 | 5 880 | 6 000 |
Ulkomaisilla investoinneilla luodaan talouskasvua, lisätään työpaikkoja ja vahvistetaan osaamispohjaa | |||
— Ulkomaisten investointien työllistävyys (työpaikkojen lukumäärä) | 173 | 630 | 660 |
— Ulkomaisten investointien taloudellinen merkitys (milj. euroa) | 299 | 470 | 480 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 tavoite |
2016 tavoite |
|
— Asiakastyytyväisyys Finpron Export Finland -toimintoon | 4,10 | > 4,10 | > 4,10 |
— Ulkoinen asiakastyytyväisyys Finpron Visit Finland -toimintoon (sidosryhmät) | 3,40 | 3,60 | 3,70 |
— Asiakastyytyväisyys Finpron Invest in Finland -toimintoon | 4,31 | > 4,10 | > 4,10 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Finpron yleisavustus (siirto momentilta 32.01.66) | 1 000 |
Kertaluonteisen säästöpäätöksen poistuminen | 5 000 |
Kertaluonteisten kasvupanostusten poistuminen | -19 000 |
Muu muutos | -2 441 |
Muut avustukset (siirto momentille 32.01.40) | -4 751 |
Yhteensä | -20 192 |
Momentin nimike on muutettu.
2016 talousarvio | 31 600 000 |
2015 I lisätalousarvio | 303 000 |
2015 talousarvio | 51 792 000 |
2014 tilinpäätös | 61 937 000 |
42. Innovaatiokeskittymien kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 4 800 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Innovatiiviset kaupungit -ohjelman toteutukseen, sisältäen yritysten, kuntien, kuntayhtymien, yleishyödyllisten yhteisöjen sekä valtion virastojen ja laitosten tähän liittyvät toimenpiteet
2) muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.
Määrärahaa saa käyttää myös kulutusmenoihin.
Kulutusmenot budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena siltä osin kuin on kyse kilpaillusta hankerahoituksesta. Momentille budjetoituihin kulutusmenoihin liittyvät arvonlisäveromenot maksetaan momentilta 32.01.29.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Määrärahalla lisätään suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion välistä yhteistyötä vetovoimaisten innovaatiokeskittymien aikaansaamiseksi Suomeen sekä luodaan vahvoja alueellisia innovaatiokeskittymiä, jotka ovat kansallisesti ja kansainvälisesti verkottuneita. Yhteistyö näkyy kansallisten linjausten ja paikallisten kehittämisstrategioiden yhdensuuntaisuutena sekä voimavarojen suuntaamisessa valituille temaattisille painopistealueille.
Tärkein toimenpide on Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA), johon on valittu viisi kansallisesti tärkeää temaattista painopistettä: Biotalous, Kestävät energiaratkaisut, Kyberturvallisuus, Tulevaisuuden terveys sekä Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus. Ohjelman toteuttajiksi on hyväksytty 12 kaupunkiseutua. Hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti INKA-ohjelma lopetetaan vuoteen 2017 mennessä. Vähenevien määrärahojen vuoksi ohjelman toimenpiteitä uudelleen suunnataan kaikkein vaikuttavimpiin hankkeisiin.
INKA-ohjelmassa määrärahaa käytetään alueen eri toimijoiden yhteistyöhön lisäämiseen, yritysten aktivointiin, laajojen hankekokonaisuuksien valmisteluun sekä yritysten, korkeakoulujen, kuntien, kuntayhtymien sekä yleishyödyllisten yhteisöjen, valtionvirastojen ja laitosten tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Hankkeilla edistetään kehitys- ja kokeiluympäristöjä, jotka mahdollistavat käyttäjien, yritysten ja julkisten toimijoiden yhteistyön ja ratkaisujen pilotoinnin uuden liiketoiminnan synnyttämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää kaupunkiseutujen suuret tulevaisuusinvestoinnit innovaatioiden kokeilu- ja demonstraatioympäristöinä.
Määrärahaa saa käyttää Innovatiiviset kaupungit -ohjelman kehittämishankkeiden toteutukseen valtioneuvoston asetuksella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (1444/2014) säädetyin perustein.
Momentin määrärahaa voidaan käyttää myös muihin innovaatiokeskittymiä tukeviin kehittämistoimenpiteisiin.
- — Innovaatiokeskittymissä syntyy elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden yhteistyöhön perustuen uutta osaamislähtöistä, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
- — Kaupunkiympäristöistä luodaan vetovoimaisia kokeilu- ja kehitysalustoja innovaatiotoiminnalle.
- — Innovaatiotoimijoiden kytkennät kansallisiin ja globaaleihin innovaatio- ja liiketoimintaverkostoihin vahvistuvat.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
INKA-ohjelma (momentilta 32.20.40 tehdyn siirron tasokorjaus) | -2 000 |
Säästöpäätös (HO 2015) | -3 000 |
Yhteensä | -5 000 |
2016 talousarvio | 4 800 000 |
2015 I lisätalousarvio | — |
2015 talousarvio | 9 800 000 |
2014 tilinpäätös | 10 600 000 |
43. Kansainvälistymisavustus yritysten yhteishankkeisiin (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 7 318 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yritysten yhteishankkeisiin myönnettävästä kansainvälistymisavustuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1300/2010) mukaisesti aikaisempina vuosina avustuspäätöksen saaneiden hankkeiden toteuttamiseen ja maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Vuonna 2016 momentilta ei enää myönnetä uusia avustuksia.Yritysten yhteishankkeita toteuttavat ulkomaankauppaa ja elinkeinopolitiikkaa edistävät järjestöt ja Finpro, eri toimialojen toimialaliitot sekä yritykset tai niiden yhteenliittymät.
Määrärahalla toteutetaan yritysten yhteishankkeita, joissa osallistujina on pääasiallisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Yhteishankkeisiin osallistumisen tavoitteena on yrityksen viennin käynnistäminen uusilla markkina-alueilla, uusien tuotteiden markkinoille vieminen, yritysten viennin kasvattaminen ja nykyisten liikesuhteiden säilyttäminen sekä uusien kumppanuuksien etsiminen uusilta vientimarkkinoilta. Yhteishankkeisiin osallistuminen madaltaa yritysten kansainvälistymisen kynnystä ja nopeuttaa pk-yritysten uusille markkinoille pääsyä. Osallistujina yhteishankkeissa on kasvuyrityksiä, tuotekehitysvaiheen jälkeisessä kaupallistamisvaiheessa olevia yrityksiä, yritysten uusia, innovatiivisia verkostoja ja muita yritysryhmiä.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Pk-yritysten liiketoimintaosaaminen ja kansainvälistymisen taidot vahvistuvat | |||
---|---|---|---|
— Cleantech-alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl | 191 | 135 | 20 |
— Bio- ja luonnonvaratalouden alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl | 90 | 64 | 5 |
— Digitaalisen liiketoiminnan alan hankkeisiin osallistuvien yritysten lukumäärä, kpl | 33 | 23 | 5 |
Toiminnallinen tuloksellisuus
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Yhteishankkeisiin osallistuvat yritykset (kpl) | 1 469 | 1 035 | 100 |
Pk-yritysten osuus yhteishankkeiden avustuksista (%) | 83 | 85 | 87 |
Toteutettujen yksittäisten yhteishankkeiden lukumäärä, (kpl) | 286 | 210 | 15 |
Pk-yrityksille suunnattujen vientiverkostohankkeiden ja kumppanuusohjelmien määrä (kpl) | 53 | 60 | 5 |
Osallistumiset kv.näyttelyihin | 109 | 90 | 5 |
Käsittelyajat (kk) | 1—2 | 1—2 | 1—2 |
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 7 318 | 3 445 | 10 763 |
Menot yhteensä | 7 318 | 3 445 | 10 763 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Maksatusten tarkistukset | -1 425 |
Säästöpäätös (HO 2015) | -2 000 |
V. 2012 III ja 2013 III lisätalousarvio, maksatukset | -750 |
Vihreä talous -lisäpanostuksen poistuminen | -1 225 |
Säästöpäätös | -1 800 |
Yhteensä | -7 200 |
2016 talousarvio | 7 318 000 |
2015 talousarvio | 14 518 000 |
2014 tilinpäätös | 14 351 319 |
47. Finnvera Oyj:n tappiokorvaukset (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 56 735 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Finnvera Oyj:n luotto- ja takaustoiminnasta syntyneiden tappioiden osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston antaman luotto- ja takaustappiositoumuksen mukaisesti.
Selvitysosa:Valtioneuvosto on antanut valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain (445/1998) 8 §:n nojalla sitoumuksen siitä, että valtio korvaa Finnvera Oyj:n luottotappioita sitoumuksen ehtojen mukaisesti niistä luotoista ja takauksista, jotka yhtiö on myöntänyt 1.1.1999 alkaen. Tätä ennen Kera Oy:n myöntämistä luotoista ja takauksista korvataan luotto- ja takaustappiot Kera Oyj:stä annetun lain (65/1971) nojalla annettujen valtioneuvoston sitoumusten mukaisesti. Valtion luotto- ja takaustappiositoumuksiin perustuva korvausosuus Finnveran Oyj:n luottotappioista on 35—80 % riippuen tukialueesta, yritystyypistä ja käytetystä rahoitusinstrumentista.
Finnvera Oyj korjaa yritysrahoituksessa ilmeneviä markkinapuutteita sekä suuntaa rahoitustaan edistämään yritystoiminnan alkua sekä yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.
Luottotappiokorvaukset mahdollistavat sen, että Finnvera Oyj voi myöntää lainoja ja takauksia silloinkin, kun yrityksen vakuudet ovat riittämättömiä. Vuonna 2016 Finnvera Oyj:n arvioidaan tekevän noin 8 000 rahoituspäätöstä ja myöntävän luotto- ja takaustappiositoumuksen piirissä olevia lainoja ja takauksia yritystoimintaan noin 1,0 mrd. euroa. Asiakkaita Finnvera Oy:llä on noin 29 000, josta alle kymmenen henkilöä työllistävien yritysten osuus on noin 90 %. Finnvera Oy rahoitti vuonna 2014 yli 2 200 kasvavaa yritystä, minkä määrä arvioidaan vuonna 2016 säilyvän samalla tasolla. Finnvera Oyj myöntää rahoitusta noin 2,0 mrd. euron kokonaishankkeisiin, josta Finnvera Oyj:n osuus on hieman alle 50 % sekä pankkien ja muun rahoituksen osuus hieman yli 50 %.
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Aloittavien yritysten määrä, kpl | 3 247 | 3 500 | 3 500 |
Myötävaikutetut uudet työpaikat, kpl | 8 105 | 8 000 | 8 000 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Luotto- ja takaustappiositoumuksen muutos / pk-yrityksiä suurempien yritysten rahoituksen laajentaminen tukialueiden I ja II ulkopuolelle | 5 060 |
Maksatusten tarkistukset / muu muutos | -4 463 |
Riskinoton lisäys | 300 |
Säästöpäätösten vaikutusten muutos | 1 500 |
Yhteensä | 2 397 |
2016 talousarvio | 56 735 000 |
2015 I lisätalousarvio | 44 005 000 |
2015 talousarvio | 54 338 000 |
2014 tilinpäätös | 53 255 061 |
48. Korko- ja muu tuki julkisesti tuetuille vienti- ja alusluotoille (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 16 500 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasauksesta annetun lain (1137/1996) sekä julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisen korkotuen maksamiseen
2) Valtiokonttorille korontasaussopimuksista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden ja kustannusten maksamiseen
3) julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korontasausyhtiöstä annetun lain (1136/1996) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan hallinnointipalkkion suorittamiseen
4) julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) mukaisesti Suomen Vientiluotto Oy:lle maksettavan alijäämäkorvauksen suorittamiseen.
Määräraha budjetoidaan siirtomenojen osalta maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa: Julkisesti tuettujen vienti- ja alusluottojen korkotuen avulla varmistetaan, että suomalaisilla viejillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita ja alihankkijoita työllistämään.
Julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla Suomen Vientiluotto Oy voi tehdä korontasaussopimuksia enintään 7 000 milj. euron pääomalle sekä myöntää OECD-ehtoisia kiinteä- ja vaihtuvakorkoisia luottoja koskevia rahoituspäätöksiä enintään 7 000 milj. euron pääomalle.
Myöntämisvaltuuden käyttöastetta laskettaessa otetaan huomioon korontasaussopimusten erääntymätön pääoma täysimääräisenä ja tarjousten pääomasta 50 %.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Uusia vientiluottoja koskevia korontasaussopimuksia ja -päätöksiä (milj. euroa) | 600 | 800 | 1 000 |
Myönnettyjen luottojen sopimuskanta vuoden lopussa (milj. euroa) | 1 170 | 2 000 | 2 800 |
Korontasaussopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Vientiluottojen korkotuki | 10 100 | 19 600 | 29 400 | 36 600 | 95 700 |
Suojausmenot | 6 400 | 4 500 | 2 000 | 1 000 | 13 900 |
Menot yhteensä | 16 500 | 24 100 | 31 400 | 37 600 | 109 600 |
Korontasaussopimuksista sekä korko- ja valuuttariskien suojaamisesta aiheutuvien menojen lisäksi valtiolle tuloutuu korkohyvityksiä ja suojaustuloja. Vuonna 2014 valtio sai korkohyvityksiä yhteensä 19,5 milj. euroa, ja korontasaustoiminnan ylijäämä oli 12,4 milj. euroa. Korontasaustoiminnasta valtiolle tulevien korkohyvitysten ja suojaustulojen arvioidaan olevan yhteensä 19,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 15,2 milj. euroa vuonna 2016.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Lainakannnan muutokset | 2 800 |
Suojauskustannusten muutokset | 1 900 |
Yhteensä | 4 700 |
2016 talousarvio | 16 500 000 |
2015 talousarvio | 11 800 000 |
2014 tilinpäätös | 7 144 492 |
49. Valtionavustus Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n toimintaan (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 91 770 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää yleisavustuksena yhtiölle yhtiölain mukaisena rahoituksena seuraavasti:
1) Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n strategiseen, muuhun kuin liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaan toimintaan. Tämä käsittää muun muassa yhtiön oma- ja yhteisrahoitteisen tutkimus- ja kehitystyön, osaamisen kehittämisen, innovaatiotoiminnan, teknologian lisensioinnin, uusien yritysten perustamisen ja yhteisrahoitteisten tutkimushankkeiden omarahoitusosuutta koskevat menot ja kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisen toteuttamisen, hallinnoinnin ja kehittämisen, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksen, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisen sekä mittatekniikan edistämisen
2) korvaukseen yhtiölle hankintojen ja toimitilavuokrien arvonlisävero-osuuteen sekä toimitilavuokrien piileviin arvonlisäverokustannuksiin muun kuin arvonlisäverolain (1501/1993) 1 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun liiketoiminnan muodossa harjoitetun liiketaloudellisen toiminnan osalta
3) Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom -ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen
4) Metrijärjestön jäsenmaksuun.
Määrärahaa saa käyttää erityisavustuksena uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointeihin ja käyttöönottoon.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena ja se voidaan maksaa ennakkona.
Selvitysosa:VTT:n tehtävä on riippumattomana ja puolueettomana tutkimuslaitoksena edistää tutkimuksen ja teknologian laaja-alaista hyödyntämistä sekä kaupallistamista elinkeinoelämässä ja yhteiskunnassa. Yhtiö vastaa tehtäväänsä liittyvästä kansainvälisestä toiminnasta. Yhtiöllä voi tehtävänsä toteuttamiseksi olla tytäryhtiöitä. Tehtävänsä toteuttamiseksi yhtiö harjoittaa teknologian soveltavaa tutkimusta ja kehittämistä sekä näihin liittyvää ennakointitoimintaa (strateginen tutkimus), tuottaa teknologiaan ja innovaatioihin perustuvia tutkimus- ja asiantuntijapalveluja (liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuva tutkimus), toimii kansallisena metrologialaitoksena tieteellisen metrologian osalta, ylläpitää ja kehittää kansallista metrologiajärjestelmää, mittanormaalijärjestelmää ja kalibrointipalvelua sekä harjoittaa metrologian strategista ja liiketaloudellisilla perusteilla tapahtuvaa tutkimusta.
Strategisesti erityisen tärkeässä tutkimuksessa valtion tuki on 100 %.
VTT toteuttaa vaikuttavuustavoitteitaan sekä omien ohjelmiensa kautta (kärki- ja innovaatio-ohjelmat, sekä iBET-ohjelma (innovative Business from Emerging Technologies)) että osallistumalla julkisiin tutkimushankkeisiin (EU, Tekes, SHOK:it, Suomen Akatemia, Strategisen tutkimuksen rahoitus ja VNK:n selvitys- ja tutkimustoiminta), joissa kehitetään uutta osaamista. Valtionavustuksesta pääosa käytetään omana rahoitusosuutena näissä julkisissa tutkimushankkeissa. VTT:n uudistumisen pääinstrumentti on iBET-ohjelma, jolla luodaan sellaisia uusia ratkaisuja, joilla on huomattavaa teknologista, teollista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta 5—10 vuoden tähtäimellä. VTT:n tutkimustoiminta edesauttaa Suomen teollisuuden elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn tukemista sovelletun teknologiatutkimuksen ja -innovaatioiden luomisen avulla.
Valtionavustusta kohdennetaan vaikuttavuudeltaan suurempiin kokonaisuuksiin (%)
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Kärki- ja innovaatio-ohjelmat | 44 | 48 | 50—60 |
Osaamisen kehittäminen | 52 | 49 | 35—45 |
Uudistuminen (Emerging technologies-ohjelma) | 3 | 3 | 5 |
Vaikuttavuus
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 tavoite |
|
Elinkeinoelämä uudistuu kasvuhakuisesti ja yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on käytettävissä sitä palvelevaa tutkimustietoa | |||
— Kaupallisesti tai tuotannollisesti hyödynnetyt hanketulokset 1—3 vuoden kuluessa, % vastaajista (VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely) | 54 | 65—70 | 65—70 |
VTT menestyy erityisen hyvin EU:n tutkimus- ja innovaatiorahoituksen kotiuttamisessa | |||
— EU:n tutkimusrahoituksen tuotot, (milj. euroa) | 32,6 | 32,6 | > 32,6 |
Kasvua vauhdittavat toimenpiteet kohdistuvat strategisesti tärkeille kasvualoille (biotalous, cleantech, digitalous, terveysala) ja aineettomaan arvonluontiin | |||
— VTT:n rooli energian ja raaka-aineiden käytön tehostamisessa, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely (1—5), keskiarvo | 3,8 | 3,6—3,9 | 3,6—3,9 |
VTT:n osaaminen vahvistuu ja uudistuu strategisen yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyön avulla valituilla kärkialueilla | |||
— VTT:n rooli teknologian kehittäjänä ja käyttöönoton edistäjänä, VTT:n asiakasvaikuttavuuskysely 1—5), keskiarvo | 3,9 | > 4,0 | > 4,0 |
Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)
Yleisavustus | 91 520 |
Erityisavustus Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom ohjelma 2014—2018) fuusiotutkimuksen kansallisen koordinaatiotehtävän hoitamiseen | 160 |
Erityisavustukset jäsenmaksuihin | 90 |
Yhteensä | 91 770 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Eduskunnan tekemän kertaluonteisen lisäyksen poistuminen | -2 000 |
Palkkaliukumasäästön loppuminen | 127 |
Uusiutuvien energialähteiden koetoimintalaitteiden investointien loppuminen | -3 310 |
Palkkausten tarkistukset | 103 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -9 053 |
Säästöpäätös | -3 500 |
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille 23.01.22) | -1 617 |
Yhteensä | -19 250 |
2016 talousarvio | 91 770 000 |
2015 I lisätalousarvio | 19 168 000 |
2015 talousarvio | 111 020 000 |
50. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)
Momentille myönnetään 1 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää avustuksena kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Selvitysosa:Kansainvälinen teknologiapalkinto, ns. Millennium-teknologiapalkinto, on joka toinen vuosi myönnettävä yhden miljoonan euron suuruinen palkinto, jonka tavoitteena on lisätä Suomen kuvaa korkeatasoisena teknologia- ja hyvinvointivaltiona.
Palkinto on tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja. Palkintohankkeen toteuttajana on Tekniikan Akatemia -säätiö.
2016 talousarvio | 1 000 000 |
2014 tilinpäätös | 1 000 000 |
80. Lainat Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 98 715 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Suomen Vientiluotto Oy:lle viennin jälleenrahoitustoimintaa varten myönnettyjen lainojen maksamiseen
2) Valtiokonttorille jälleenrahoitustoimintaan myönnetyistä lainoista aiheutuvien korko- ja valuuttariskien suojaukseen tarvittavien toimenpiteiden aiheuttamien koron yhteydessä tai muuten lainan saajalta perittyjen kustannusten maksamiseen.
Selvitysosa:Viennin jälleenrahoitusmalli otettiin tilapäisesti käyttöön vuosiksi 2009—2011. Lisäksi vuoden 2012 ensimmäisessä lisätalousarviossa myönnettiin uusi yhden miljardin euron lainavaltuus käyttöön, kunnes uusi luottomuotoinen vienninrahoitusjärjestelmä (1543/2011) on saatu toimimaan. Tilapäisen jälleenrahoitusmallin voimassaoloaikana myönnettyjen jälleenrahoitusluottojen maksatus jatkuu vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen valtiolle koituu luottojen kuolettamiseen saakka suojaustuloja/-menoja arviolta noin vuoteen 2023 saakka.
Viennin jälleenrahoitusmallin tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.
Vientihankkeiden jälleenrahoitusmallissa Suomen Vientiluotto Oy jälleenrahoittaa koti- tai ulkomaisen luotto- tai rahoituslaitoksen suomalaiseen pääomatavaravientiin järjestämiä ostajaluottoja OECD-ehdoin. Jälleenrahoitus toteutetaan Suomen Vientiluotto Oy:lle myönnetyillä lainoilla.
Lainan takaisinmaksu luottolaitokselle tapahtuu samassa aikataulussa Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoituksen takaisinmaksun kanssa. Suomen Vientiluotto Oy:n rahoitusosuuden enimmäismäärä on OECD-ehtoisen vientiluoton määrä edellyttäen, että Finnvera Oyj antaa Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämälle luotolle täyden takuun. Lisäksi edellytetään, että jälleenrahoituksen saava pankki täyttää riittävät vakavaraisuutta ja taloudellista toimintakykyä koskevat vaatimukset.
Toimintaa kuvaavia tunnuslukuja
2014 toteutuma |
2015 arvio |
2016 arvio |
|
Lainojen nostot, milj. euroa | 401,8 | 402,1 | - |
Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | Yhteensä | |
Suojausmenot | 98 715 | 90 927 | 83 790 | 76 297 | 349 729 |
Yhteensä | 98 715 | 90 927 | 83 790 | 76 297 | 349 729 |
---|
Jälleenrahoitustoimintaan käytettävät varat ovat takaisinmaksettavia lainoja, joista valtio saa tuloja takaisinmaksettavien pääomien ja korkojen muodossa. Jälleenrahoitustoiminnasta valtiolle voi kertyä suojaustuloja tai aiheutua suojausmenoja. Talousarviovuoden aikana toteutuneiden suojaustulojen ja suojausmenojen yhteenlaskettu nettomäärä kirjataan vuoden päättyessä joko suojaustulona momentille 12.32.99 tai suojausmenona momentille 32.20.80. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05. Vuonna 2014 suojaustuloista aiheutui nettomenoja 8,1 milj. euroa. Vuonna 2014 lainojen lyhennykset olivat 356,3 milj. euroa ja korkotulot 86,8 milj. euroa. Suojaustuloista aiheutui nettomenoja 8,1 milj. euroa.
Jälleenrahoituksen arvioidut lainan lyhennykset, korkotulot ja suojaustulot ovat yhteensä 409,4 milj. euroa vuonna 2015 ja 420,7 milj. euroa vuonna 2016. Jälleenrahoitustoiminnan lainojen lyhennykset ja kurssierot lainoista ja johdannaisista tuloutuvat momentille 15.01.04 ja korkotulot lainoista ja johdannaisista momentille 13.01.05.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Jälleenrahoitustoiminnan budjetointimenettelyn muutos | 24 888 |
Maksatusten tarkistukset | -31 095 |
Nostojen vähentyminen | -369 300 |
Suojausmenojen muutos | 29 127 |
Valuuttakurssimuutokset | -14 200 |
Yhteensä | -360 580 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 98 715 000 |
2015 talousarvio | 459 295 000 |
2014 tilinpäätös | 478 981 208 |
82. Lainat Finnvera Oyj:n varainhankintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 10 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettujen luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa turvaavien lainojen maksamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö voi myöntää valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 8 b §:ssä tarkoitettuja vienninrahoitukseen liittyviä lainoja Finnvera Oyj:lle enintään 500 000 000 euroa. Lainat saadaan myöntää vakuutta vaatimatta. Lainojen myöntämisen edellytyksenä on se, että rahoitusmarkkinoiden toiminnan häiriötila estää Finnvera Oyj:n valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 8 a §:ssä tarkoitetun varainhankinnan toteuttamisen. Myönnettävien lainojen takaisinmaksuaika saa olla enintään 12 kuukautta. Myönnettävistä lainoista peritään käypää korkoa.
Selvitysosa:Suomen Vientiluotto Oy voi myöntää Finnvera Oyj:n varainhankintaan perustuvia vienti- ja alusluottoja julkisesti tuetuista vienti- ja alusluotoista sekä korontasauksesta annetun lain (1543/2011) nojalla. Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain mukaan valtio voi taata Finnvera Oyj:n luottomuotoiseen vienninrahoitukseen liittyvää varainhankintaa. Jos rahoitusmarkkinoiden toiminta on sellaisessa häiriötilanteessa, että se estää Finnvera Oyj:tä hankkimasta markkinoilta varainhankintaan tarkoitettuja lainoja ja lainaohjelmia kohtuullisilla ehdoilla, voidaan yhtiölle myöntää valtion talousarviossa olevien määrärahojen puitteissa lyhytaikaista enintään 12 kuukauden pituista lainaa käypää korkoa vastaan. Lainat on tarkoitus myöntää vakuutta vaatimatta.
Suomen Vientiluotto Oy:n myöntämien vienti- ja alusluottojen tavoitteena on varmistaa, että suomalaisilla yhtiöillä on käytössään vastaavanlainen kansainvälisesti kilpailukykyinen viennin ja alustoimitusten rahoitusjärjestelmä kuin tärkeimpien kilpailijamaidemme viejillä. Tämän rahoitusjärjestelmän avulla parannetaan suomalaisten viejien mahdollisuuksia menestyä pääomatavaraviennin- ja alustoimitusten tarjouskilpailuissa ja sitä kautta myös samalla autetaan viejiä, kotimaisia telakoita sekä niiden alihankkijoita työllistämään.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 10 000 |
2015 I lisätalousarvio | — |
2015 talousarvio | 10 000 |
2014 tilinpäätös | — |
83. Lainat tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (arviomääräraha)
Momentille myönnetään 141 700 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää valtion lainanannosta sekä valtion takauksesta ja valtion takuusta annetun lain (449/1988) mukaisesti, valtioneuvoston asetuksilla tarkemmin säädettävin perustein ja vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 1407/2013) mukaisesti yrityksille ja muille yhteisöille tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palveluiden kehittämistä ja hyödyntämistä koskevaan teknologiseen, liiketoiminnalliseen ja muuhun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä pääosin nuoria innovatiivisia yrityksiä palvelevien yrityskiihdyttämöjen ja riskipääomarahastoa kokoavien yritysten toiminnan käynnistämiseen.
Lainoja voidaan myöntää riskiehtoisena. Mikäli hanke tai sen tulosten taloudellinen hyödyntäminen viivästyy tai epäonnistuu, Tekesillä on lainansaajan hakemuksesta oikeus muuttaa lainan ehtoja valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määriteltävällä tavalla.
Lainat myönnetään pääsääntöisesti vakuutta vaatimatta. Osa rahoituksesta voidaan maksaa ennakkona.
Määräraha budjetoidaan maksatuspäätösperusteisena.
Vuonna 2016 uusia lainoja saa myöntää enintään 146 823 000 eurolla.
Mikäli vuoden 2015 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2016 enintään 30 000 000 eurolla.
Selvitysosa:Lainoilla kannustetaan yrityksiä ja muita yhteisöjä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä yhteisiin teknologia-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä sekä kasvattamaan jalostusarvoa ja tuottavuutta.
Rahoitusta myönnetään erityisesti:
— yrityksille ja muille yhteisöille tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka tavoitteena on edistää kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden, tuotantomenetelmien ja palvelujen kehittämistä ja parantamista
— riskipitoisiin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiohankkeisiin ja ohjelmiin, joilla tähdätään uuden teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen sekä energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen teollisuudessa ja palveluissa
— alkavien innovatiivisten yritysten ja olemassa olevien yritysten uusien liiketoimintojen käynnistämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja tulosten liiketaloudellisen hyödyntämisen edistämiseen
— markkinaläheisiin riskipitoisiin kehitys-, pilotointi- ja demonstrointihankkeisiin
— innovatiivisten tuotantotapojen kehittämiseen ja kokeilemiseen pilotti- ja demostraatiomittakaavassa sekä koetuotantoon
— pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien sekä innovaatiopalvelujen hankkimiseen tutkimus-, tuotekehitys- ja innovaatiohankkeen osana.
Valtiokonttorin hoidossa olevien Tekesin lainojen lainakanta oli vuoden 2014 tilinpäätöksessä 721,7 milj. euroa.
Lainojen takaisinmaksuista saatavat tulot on merkitty momentille 15.01.04 ja korot momentille 13.01.05.
Vaikuttavuustavoitteet on esitetty momentin 32.20.40 yhteydessä.
Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot (1 000 euroa)
2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020— | Yhteensä vuodesta 2016 lähtien |
|
Ennen vuotta 2016 tehdyt sitoumukset | 74 500 | 22 780 | 7 480 | 1 420 | 400 | 106 580 |
Vuoden 2016 sitoumukset | 67 200 | 55 700 | 16 700 | 6 200 | 1 023 | 146 823 |
Menot yhteensä | 141 700 | 78 480 | 24 180 | 7 620 | 1 423 | 253 403 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Innovaatioiden kaupallinen hyödyntäminen (2013 III LTA:n lisävaltuuden maksatusten lasku) | -2 000 |
Kasvutoimien (cleantech, digitaalinen arvonluonti, digitalous) lisävaltuuksien maksatukset | 3 200 |
Yhteensä | 1 200 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 141 700 000 |
2015 talousarvio | 140 500 000 |
2014 tilinpäätös | 105 579 892 |
87. Pääomalaina Finnvera Oyj:lle (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 5 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää osakeyhtiölain (624/2006) 12 luvun 1 §:ssä tarkoitetun korottoman ja vakuudettoman pääomalainan myöntämiseen Finnvera Oyj:lle käytettäväksi Aloitusrahasto Vera Oy:n pääomittamiseen. Mikäli pääomitettavan yhtiön rahoitustoiminnasta syntyy tappioita, laina voidaan jättää takaisinperimättä.
Selvitysosa: Aloitusrahasto Vera Oy toimii rahoitusmarkkinoita täydentävänä pääomasijoittajana. Rahaston toiminnalla täydennetään rahoitusmarkkinoita tuotekehitystoiminnan rahoittamisen ja yksityisen pääomasijoitustoiminnan välillä erityisesti yritysten siemen- ja käynnistysvaiheessa. Rahasto tekee sijoituksia aikaisen vaiheen teknologiayrityksiin sekä teknologiaintensiivisiin tai innovatiivisiin palveluyrityksiin. Tarkoituksena on, että pääomalainan takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.
Kohdeyrityksillä tulee olla potentiaalia kehittyä kasvuyrityksiksi ja kansainvälistyä. Rahaston hallinnoinnista vastaa Finnveran tytäryhtiö Veraventure Oy. Määrärahan tarkoituksena on ehkäistä riskipääomasijoitusmarkkinoiden puutteita, jotka vaikeuttavat erityisesti nopeasti kasvavien, aloittavien ja laajenevien yritysten riskipääoman saamista.
Finnvera Oyj:n pääomasijoitustoiminta päättyy vuoden 2017 lopussa, kun siemen- ja käynnistysvaiheen pääomasijoitustoiminta siirtyy vaiheittain Innovaatiorahoituskeskus Tekesille.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 5 000 000 |
2015 talousarvio | 5 000 000 |
2014 tilinpäätös | 5 000 000 |
88. Pääomasijoitus Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 30 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Suomen Teollisuussijoitus Oy:n osakepääoman korottamiseen.
Selvitysosa:Määräraha suunnataan suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin rahastoihin pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseksi ja monipuolistamiseksi Suomessa.
Määräraha on tarkoitus käyttää suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämiseen ja monipuolistamiseen tekemällä markkinaehtoisia sijoituksia suomalaisiin kasvuyrityksiin sijoittaviin pääomasijoitusrahastoihin. Yhtiön sijoitustoimintaa kohdistetaan erityisesti myöhäisen venture-vaiheen rahoitukseen. Keskeisimpinä sijoitustoiminnan kohteina ovat uusien hallinnointiyhtiöiden ja -tiimien perustamat rahastot, jotka sijoittavat Suomessa myöhäisempään venture-vaiheeseen. Lisäksi varoja voidaan kohdistaa kasvurahastoihin, joista esimerkkinä välirahoitusrahastot ja kooltaan pienet pk-yritysten yritysjärjestelyrahastot. Määräraha on tarkoitus kohdistaa 6—8 rahastosijoitukseen vuosien 2016—2017 aikana. Sijoitustoiminnan vaikuttavuutta seurataan vuosittain muun muassa kohdeyhtiöiden kasvun ja työpaikkakertymän muodossa.
Sijoitustoiminnan tavoitteena on monipuolistaa suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa madaltamalla uusien toimijoiden markkinoille tulon kynnystä sekä pyrkimällä lisäämään markkinoilla erityisesti myöhemmän venture-vaiheen ja kasvurahastojen määrää. Kohderahahastojen koon tulisi kasvaa siten, että suomalaisiin kasvuyrityksiin tehtävät sijoitukset saadaan riittävän suuriksi ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle. Yhtiön sijoitukset toimivat useissa tapauksissa rahastojen ankkurisijoituksina, jotka mahdollistavat myös ulkomaisten sijoittajien mukaan tulon kohteena oleviin rahastoihin. Sijoitustoiminnan tavoitteena on olla taloudellisesti kannattavaa ja siihen kohdistuneet varat ovat sijoituksista palautuessaan käytettävissä uusiin kasvuyrityssijoituksiin.
— Määrärahan avulla kohderahastojen arvioidaan keräävän julkisen rahoituksen lisäksi yhteensä vähintään 100—200 milj. euroa yksityistä ja kansainvälistä pääomaa, mikä mahdollistaa uuden riskisijoituspääoman kanavoitumisen suomalaisiin kasvuyrityksiin.
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Kasvupanostusten päättyminen (uudistuva teollisuus) | -50 000 |
Yhteensä | -50 000 |
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 30 000 000 |
2015 I lisätalousarvio | 25 000 000 |
2015 talousarvio | 80 000 000 |
2014 tilinpäätös | 80 000 000 |
89. Pääomasijoitus Tekes Pääomasijoitus Oy:lle (siirtomääräraha 3 v)
Momentille myönnetään 20 000 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää Tekes Pääomasijoitus Oy:n osakkeiden merkintähinnan ja muun pääoman maksamiseen. Sijoitukset yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin pääomarahastoihin tehdään Tekes Pääomasijoitus Oy:n ja yksityisten sijoittajien sijoitussitoumuksin. Sijoituksissa Tekes Pääomasijoitus Oy voi tyytyä yksityisiä sijoittajia pienempiin tuottoihin tai ottaa suurempaa riskiä.
Selvitysosa:Innovaatiorahoituskeskus Tekes käynnisti vuonna 2014 pääomasijoitustoiminnan, josta vastaa Tekes Pääomasijoitus Oy. Toiminta on osa kasvurahoitusohjelmaa ja valtion pääomasijoitustoiminnan uudelleenjärjestelyä. Tekes Pääomasijoitus Oy tekee sijoituksia pääomarahastoihin, joissa on yksityisiä sijoittajia. Rahastojen sijoitustoiminnan painopiste on alkuvaiheen suomalaisissa kasvuhakuisissa ja kansainvälistyvissä yhtiöissä.
Vuoden 2016 aikana alkavan vaiheen pääomasijoitusrahastoihin tehtävien sijoitussitoumusten määräksi arvioidaan 20 milj. euroa. Sijoitukset voivat sisältää valtiontukea.
— 2—4 uutta rahastosijoitusta, joissa yksityisen pääoman osuus on pääsääntöisesti vähintään 50 %.
Momentin nimike on muutettu ja määräraha on muutettu kolmevuotiseksi siirtomäärärahaksi.
Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.
2016 talousarvio | 20 000 000 |
2015 talousarvio | 20 000 000 |
2014 tilinpäätös | 20 000 000 |