Talousarvioesitys 2017
50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)
Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)
Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.
Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.
Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 500 000 euroa ja muihin menoihin 8 372 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.
Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.
Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitokselle osoittamat tavoitteet vuodelle 2017 noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa sekä hallitusohjelmaa. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa, joka laaditaan nelivuotiskaudeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:
Hyvinvoinnille vahva perusta - pidempiä uria työhyvinvoinnilla -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:
- — työurien pidentämiseen ja työelämän laadun kehittämiseen, työhön osallisuuden lisäämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen työelämässä
- — työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen vähentämiseen erityisesti mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet
- — työelämän laadun edistämiseen (verkostoituminen ja pientyöpaikkojen tarpeiden huomioiminen)
- — työhyvinvoinnin kehittämiseen muuttuvassa työelämässä.
Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen:
- — työterveysyhteistyön edistämiseen
- — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
- — yksilöllisen työkyvyn tukeen työterveyshuollossa
- — työterveyshuollon laatujärjestelmien kehittämiseen
- — työterveyshuollon toiminnan kehittämiseen osana sote-uudistusta.
Elinympäristö tukemaan hyvinvointia - varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työympäristöjen turvallisuuden varmistamiseen:
- — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa
- — ympäristöherkkyysverkoston toimintaan
- — hyvinvointia ja tuottavuutta edistävän sisäympäristön varmistamiseen toimitilojen rakentamisessa
- — uusien teknologioiden mm. nanoteknologian turvallisuuden edistämiseen työympäristössä.
Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta:
- — tukee työterveyshuoltoja palvelujen räätälöinnissä, kehittää laatuportaalia, työterveysyhteistyötä ja PK-yritysten työhyvinvoinnin kehittämistä (PIRA ja eSYTY)
- — kehittää työterveyshuollon osaamista
- — kokoaa työelämän tietovarantoja
- — tukee rakennusterveysohjelmaa, työoloja ja työsuojelua.
Osatyökykyisille tie työelämään:
- — edistää osapuolten osaamista osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa
- — kehittää palvelujärjestelmää ja tukitoimia osatyökykyisten ja työttömien työllistymisen tukemiseksi.
Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, otetaan käyttöön kokeilukulttuuri:
- — kehittää työterveyshuollon vaikuttavuutta työpaikoilla
- — toimeenpanee Työelämä 2020 -hanketta ja tiivistää verkostoyhteistyötä
- — kehittää johtamista.
- — osallistuu työterveyshuollon rooliin ja tehtävän määrittelyyn
- — tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytännöissä
- — seuraa sote-henkilöstön hyvinvointia.
- — palvelujen digitalisointi
- — työterveys- ja turvallisuusasioiden yhden luukun toimintamalli
- — Yritys Suomi -yhteistyö
- — verkostomaisen yhteistyön arviointi.
- — osallistuu nuorten työelämään kiinnittämiseen tarjoamalla vaikuttaviksi osoitettuja malleja.
Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.
Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet
2015 toteutuma |
2016 tavoite |
2017 tavoite |
|
Tieteelliset julkaisut | 326 | 300 | 300 |
Yleistajuiset julkaisut | 225 | 250 | 250 |
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk | 141 000 | 140 000 | 150 000 |
Asiantuntijapalvelutyöpäivät | 48 200 | 56 000 | 49 000 |
Työympäristön mittaukset ja analyysit | 61 700 | 60 000 | 60 000 |
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset | 1 903 | 2 300 | 2 300 |
Koulutettavapäivät | 24 639 | 24 000 | 24 000 |
Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 50 002 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2017 seuraavaksi:
Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2015—2017 (1 000 euroa)
Menot | Oma rahoitus | Valtionapu | |||||||
Osaamiskeskus | 2015 tot. |
2016 arvio |
2017 arvio |
2015 tot. |
2016 arvio |
2017 arvio |
2015 tot. |
2016 arvio |
2017 arvio |
Tiedolla vaikuttaminen | 7 547 | 960 | 6 587 | ||||||
Ratkaisujen kehittäminen | 18 149 | 8 239 | 9 910 | ||||||
Asiakasratkaisut | 20 007 | 18 453 | 1 554 | ||||||
Osaamiskeskukset | 16 236 | 1 350 | 14 886 | ||||||
Tutkimus | 17 550 | 16 820 | 7 950 | 7 850 | 9 600 | 8 970 | |||
Asiantuntijatyö | 8 180 | 7 900 | 600 | 600 | 7 580 | 7 300 | |||
Sisäinen toiminta | 6 650 | 6 300 | 100 | 100 | 6 550 | 6 200 | |||
Koulutus ja palvelu | 19 800 | 19 002 | 18 250 | 18 250 | 1 550 | 752 | |||
Yhteensä | 61 939 | 52 180 | 50 022 | 29 002 | 26 900 | 26 800 | 32 937 | 25 280 | 23 222 |
Rahoitusosuus, % | 47 | 52 | 54 | 53 | 48 | 46 |
Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)
Sektoritutkimussäästö | -900 |
Palkkausten tarkistukset | 150 |
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) | -1 308 |
Yhteensä | -2 058 |
2017 talousarvio | 23 222 000 |
2016 talousarvio | 25 280 000 |
2015 tilinpäätös | 33 287 000 |
Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)
Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.
Määrärahaa saa käyttää:
1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen
2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.
Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.