Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Hallinto
         02. Valvonta
              63. Eräät erityishankkeet
         20. Työttömyysturva
         30. Sairausvakuutus
         40. Eläkkeet
         50. Veteraanien tukeminen
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2017

50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v)PDF-versio

Talousarvioesitys HE 134/2016 vp (15.9.2016)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 §:n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna.

Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin 14 500 000 euroa ja muihin menoihin 8 372 000 euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin 350 000 euroa.

Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää.

Sosiaali- ja terveysministeriön Työterveyslaitokselle osoittamat tavoitteet vuodelle 2017 noudattavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa sekä hallitusohjelmaa. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa, joka laaditaan nelivuotiskaudeksi. Sosiaali- ja terveysministeriön strategian mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Toiminnallinen tuloksellisuus

Hyvinvoinnille vahva perusta - pidempiä uria työhyvinvoinnilla -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja:

  • — työurien pidentämiseen ja työelämän laadun kehittämiseen, työhön osallisuuden lisäämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen työelämässä
  • — työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen vähentämiseen erityisesti mielenterveyshäiriöt ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet
  • — työelämän laadun edistämiseen (verkostoituminen ja pientyöpaikkojen tarpeiden huomioiminen)
  • — työhyvinvoinnin kehittämiseen muuttuvassa työelämässä.

Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin - uudet palvelujen rakenteet ja toimintatavat -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen:

  • — työterveysyhteistyön edistämiseen
  • — työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen
  • — yksilöllisen työkyvyn tukeen työterveyshuollossa
  • — työterveyshuollon laatujärjestelmien kehittämiseen
  • — työterveyshuollon toiminnan kehittämiseen osana sote-uudistusta.

Elinympäristö tukemaan hyvinvointia - varmistetaan yhteiskunnan toimivuus erityistilanteissa -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja työympäristöjen turvallisuuden varmistamiseen:

  • — kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa
  • — ympäristöherkkyysverkoston toimintaan
  • — hyvinvointia ja tuottavuutta edistävän sisäympäristön varmistamiseen toimitilojen rakentamisessa
  • — uusien teknologioiden mm. nanoteknologian turvallisuuden edistämiseen työympäristössä.
Hallitusohjelman kärkihankkeiden mukaisesti Työterveyslaitos toteuttaa seuraavia sisältöjä:

Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta:

  • — tukee työterveyshuoltoja palvelujen räätälöinnissä, kehittää laatuportaalia, työterveysyhteistyötä ja PK-yritysten työhyvinvoinnin kehittämistä (PIRA ja eSYTY)
  • — kehittää työterveyshuollon osaamista
  • — kokoaa työelämän tietovarantoja
  • — tukee rakennusterveysohjelmaa, työoloja ja työsuojelua.

Osatyökykyisille tie työelämään:

  • — edistää osapuolten osaamista osatyökykyisten työllistymisen tukemisessa
  • — kehittää palvelujärjestelmää ja tukitoimia osatyökykyisten ja työttömien työllistymisen tukemiseksi.

Digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen, otetaan käyttöön kokeilukulttuuri:

  • — kehittää työterveyshuollon vaikuttavuutta työpaikoilla
  • — toimeenpanee Työelämä 2020 -hanketta ja tiivistää verkostoyhteistyötä
  • — kehittää johtamista.
Rakennepoliittiset uudistukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
  • — osallistuu työterveyshuollon rooliin ja tehtävän määrittelyyn
  • — tukee alueellisia toimijoita yhteistyökäytännöissä
  • — seuraa sote-henkilöstön hyvinvointia.
Digitalisaatio
  • — palvelujen digitalisointi
  • — työterveys- ja turvallisuusasioiden yhden luukun toimintamalli
  • — Yritys Suomi -yhteistyö
  • — verkostomaisen yhteistyön arviointi.
Osaaminen ja koulutus, nopeutetaan siirtymistä työelämään ja nuorisotakuuta yhteistakuun suuntaan
  • — osallistuu nuorten työelämään kiinnittämiseen tarjoamalla vaikuttaviksi osoitettuja malleja.
Henkisten voimavarojen hallinta

Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi.

Tuotokset ja laadunhallinta

Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet

  2015
toteutuma
2016
tavoite
2017
tavoite
       
Tieteelliset julkaisut 326 300 300
Yleistajuiset julkaisut 225 250 250
Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk 141 000 140 000 150 000
Asiantuntijapalvelutyöpäivät 48 200 56 000 49 000
Työympäristön mittaukset ja analyysit 61 700 60 000 60 000
Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset 1 903 2 300 2 300
Koulutettavapäivät 24 639 24 000 24 000

Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan 50 002 000 euroa, myönnetään valtionapua 23 222 000 euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna 2017 seuraavaksi:

Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2015—2017 (1 000 euroa)

  Menot Oma rahoitus Valtionapu
Osaamiskeskus 2015
tot.
2016
arvio
2017
arvio
2015
tot.
2016
arvio
2017
arvio
2015
tot.
2016
arvio
2017
arvio
                   
Tiedolla vaikuttaminen 7 547     960     6 587    
Ratkaisujen kehittäminen 18 149     8 239     9 910    
Asiakasratkaisut 20 007     18 453     1 554    
Osaamiskeskukset 16 236     1 350     14 886    
Tutkimus   17 550 16 820   7 950 7 850   9 600 8 970
Asiantuntijatyö   8 180 7 900   600 600   7 580 7 300
Sisäinen toiminta   6 650 6 300   100 100   6 550 6 200
Koulutus ja palvelu   19 800 19 002   18 250 18 250   1 550 752
Yhteensä 61 939 52 180 50 022 29 002 26 900 26 800 32 937 25 280 23 222
                   
Rahoitusosuus, %       47 52 54 53 48 46

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Sektoritutkimussäästö -900
Palkkausten tarkistukset 150
Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille 29.40.54) -1 308
Yhteensä -2 058

2017 talousarvio 23 222 000
2016 talousarvio 25 280 000
2015 tilinpäätös 33 287 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 28/2016 vp (21.12.2016)

Momentille myönnetään 23 222 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 §:n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen

2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahasta saa käyttää enintään 350 000 euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen.