Siirry sisältöön
  Vastaa budjetti.vm.fi-sivuston käyttäjäkyselyyn ja vaikuta uuden budjettiverkkosivuston kehittämiseen. Kyselyyn pääset tästä.
Sisällysluettelo
   Numerotaulu
     Tuloarviot
     Määrärahat
       21. Eduskunta
         01. Ministeriö ja hallinto
              20. Erityismenot
              50. Avustukset
         30. Syyttäjät
         50. Vaalimenot
       36. Valtionvelan korot

Talousarvioesitys 2018

01. Ministeriö ja hallintoPDF-versio

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Selvitysosa:Toiminta-ajatuksensa mukaisesti oikeusministeriö luo oikeuspolitiikan linjoja ja kehittää säädöspolitiikkaa osana valtioneuvostoa sekä ohjaa hallinnonalaansa. Oikeusministeriön tavoitteena on avoin, aktiivinen ja turvallinen yhteiskunta, jossa jokainen voi luottaa oikeuksiensa toteutumiseen. Oikeusministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat alustavat tavoitteet vuodelle 2018.

Perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat. Kansalaiset osallistuvat ja vaikuttavat valmisteluun ja päätöksentekoon. Julkinen hallinto on avoin ja herättää luottamusta.

Vuoden 2018 alussa toimeenpannaan presidentinvaali ja maakuntavaalit. Kyseessä on uudenlainen yhdistetty vaali, mikä edellyttää uudistuksia vaalitietojärjestelmään ja vaalien toimeenpanoon. Uusien maakuntien osalta kehitetään aloitepalvelua sekä muutenkin tuetaan maakuntien osallistumisjärjestelmien käyttöönottoa. Nettiäänestystä koskevan esiselvityksen valmistuttua tehdään päätös järjestelmän jatkokehittämisestä.

Jatketaan demokratiapoliittisen sekä perus- ja ihmisoikeuspoliittisen toimintaohjelman samoin kuin kansalliskielistrategian toimeenpanoa. Valtioneuvoston hyväksymät ohjelmat antavat puitteet hankkeille, joilla mm. parannetaan eri kansalaisryhmien tietoisuutta omista oikeuksistaan sekä osallistumismahdollisuuksistaan. Kielellisten oikeuksien toteutumista seurataan erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä. Demokratiaverkkopalveluita kehitetään myös suhteessa muihin valtioneuvoston digitaalisiin palveluihin.

Huolehditaan Ahvenanmaan itsehallintolain kokonaisuudistuksen toteuttamisesta.

Huolehditaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen edellyttämän kansallisen yleislainsäädännön voimaan saattamisesta ja koordinoidaan muun kansallisen lainsäädännön tarkistamistyötä.

Huolehditaan EU:n tietosuojadirektiivin edellyttämän kansallisen yleislainsäädännön ja oikeusministeriön hallinnonalan rekisterilainsäädännön muutosten voimaan saattamisesta.

Tavoitteena on jatkaa vaikuttamista EU:n toimielinten asiakirjojen julkisuutta koskevan lainsäädännön avoimuusmyönteiseen soveltamiseen sekä hyvää hallintoa EU:n toimielimissä koskevan lainsäädännön aikaansaamiseksi.

Valmistellaan saamelaisia koskevia säädösmuutoksia ja parannetaan luottamusta ja dialogia saamelaiskäräjien kanssa.

Edistetään yhdenvertaisuutta ja hyviä etnisiä suhteita. Ehkäistään syrjintää ja vihapuhetta.

Oikeusjärjestelmä muodostaa johdonmukaisen kokonaisuuden, joka tukee ennakoitavuutta ja yhdenvertaisuutta. Lainsäädäntö on selkeää.

Lainvalmisteluohjeistusta kehitetään jatkamalla työtä hallituksen esitysten laatimisohjeen uudistamiseksi.

Valtioneuvostossa laaditut säädösehdotukset tarkastetaan oikeusministeriössä lakitekniseltä kannalta.

Lainsäädäntö mahdollistaa kansalaisten toiminnan ja valinnan vapauden ja siten lisää toimeliaisuutta ja hyvinvointia.

Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen etu- ja sukunimilaiksi ja laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain (950/2001) 8 ja 9 §:n muuttamisesta.

Laajennetaan sakkomenettelyn soveltamisalaa.

Selvitetään ns. purkavaan lisärakentamiseen liittyvät asunto-osakeyhtiölain muutostarpeet ja valmistellaan tarpeelliset lainsäädäntömuutokset.

Heikomman osapuolen suojasta huolehditaan.

Huolehditaan lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan lain uudistamisen loppuun saattamisesta.

Sähköinen asiointi ja palvelut ovat asiakaslähtöisiä.

Hallinnonalan kuusi isoa ict-kehittämishanketta ovat käynnissä v. 2018. Myös olemassa oleviin tietojärjestelmiin kohdistuu kehittämis- ja uusimistarpeita. Hallinnonalan perustietotekniikkaa uudistetaan ottamalla käyttöön valtion yhteisiä tuotteistettuja ict-palveluita. Sähköistä asiointia ja ict-hankkeiden etenemistä ja yhteentoimivuutta tuetaan valtion ja hallinnonalan yhteisillä palveluilla, kokonaisarkkitehtuurityöllä sekä säännöllisellä seurannalla. Sähköistä asiointia edistetään ja sen tilannekuvaa ylläpidetään laaditun digitalisaatiosuunnitelman mukaisesti.

Oikeusturva toteutuu käytännössä.

Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyviin talouden reunaehtoihin v. 2013 valmistuneen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja sen päivitysten pohjalta. Toimenpiteillä huolehditaan kansalaisten oikeusturvasta, mahdollistetaan oikeudenhoidon sektoreiden keskittyminen ydintehtäviinsä, vähennetään rikollisuutta ja kehitetään seuraamusjärjestelmää sekä vaikutetaan oikeudelliseen yhteistyöhön EU:ssa.

Jatketaan hallintoasioiden oikeudenkäyntimenettelyä koskevan uudistuksen valmistelua siten, että se voidaan toteuttaa tämän vaalikauden aikana.

Kehitetään rikosprosessin keventämistä koskevaa sääntelyä.

Keskitetään riidattomat velkomusasiat ja eräät muut siviilioikeudelliset asiat (ns. summaariset asiat) eräisiin käräjäoikeuksiin.

Huolehditaan tiedustelutoiminnan valvontaa ja perustuslain tarkistamista koskevien lainsäädäntöhankkeiden loppuun saattamisesta.

Jatketaan rangaistusluonteisia hallinnollisia seuraamuksia koskevan yleisen lainsäädännön valmistelua.

Kehitetään julkisen oikeusavun laadun arviointia, oikeudellista neuvontaa, sähköistä asiointia ja vaihtoehtoisia riidanratkaisumenetelmiä v. 2016 valmistuneen oikeusavun kehittämisen toimenpidesuunnitelman mukaisesti. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa palveluja tuotetaan nykyistä asiakaslähtöisemmin, monipuolisemmin eri palvelukanavia ja menetelmiä hyödyntäen niin että palvelut ovat helposti kansalaisen saavutettavissa.

Valmistellaan talous- ja velkaneuvonnan tehtävien organisointia oikeusaputoimistoihin ja kehitetään yhdenmukaisia toiminta- ja menettelytapoja sekä tehostetaan palveluprosesseja.

Osallistutaan ulosoton rakenneuudistushankkeen (URA) toteutukseen. Jatketaan tarvittavia lainsäädäntötoimia ja virkaehtosopimusneuvotteluja.

Rikosvastuu toteutuu tehokkaasti. Rikollisuus ja sen haitat vähenevät, turvallisuus ja sen tunne lisääntyvät.

Laajennetaan sakkomenettelyn soveltamisalaa.

Rikoksen uhreille tarjottavat tukipalvelut järjestetään uhridirektiivin edellyttämällä tavalla yhteistyössä sosiaali- ja terveyshallinnon ja palveluita tuottavien järjestöjen kanssa. Kehitetään siihen liittyvää valtionavustusjärjestelmää. Valmistellaan ehdotukset uhrin tarpeet huomioon ottavista hyvistä käytännöistä.

Kehitetään paikallista rikoksentorjuntaa v. 2016 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Korruption vastaisia toimenpiteitä toteutetaan v. 2017 annettavan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti.

Selvitetään ehdollisen vankeusrangaistuksen tehostamismahdollisuudet laajentamalla oheisseuraamusten käyttöalaa. Annetaan tätä koskeva hallituksen esitys v. 2018.

Uudistetaan syyttäjälaitoksen organisaatiorakenne siten, että tavoitteena on uuden lain voimaantulo v. 2018.

Uudistetaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilaverkostoa syksyllä 2015 tehdyn päätöksen mukaisesti vuosien 2016—2019 aikana. Valmistellaan Rikosseuraamuslaitoksen toimitilojen kehittämiseen liittyvät oikeusministeriön päätökset.

Valmistellaan ja otetaan käyttöön ROTI-tietojärjestelmä. Valmistellaan käyttöönoton edellyttämät säädösmuutokset tavoitteena antaa hallituksen esitys v. 2018.

Valmistellaan lainsäädäntöä, jolla sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamistehtävät siirretään ulosottolaitokselta Rikosseuraamuslaitokselle.

Arvioidaan vankeinhoidollista ensikertaisuutta koskevien säännösten muutostarve v. 2017 laadittavan selvityksen ja siitä saatavan lausuntopalautteen pohjalta.

Vahvistetaan päätöksentekoa tukevaa oikeuspoliittista tietopohjaa erityisesti tukemalla Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituuttia.

Lisätään poikkihallinnollista yhteistyötä rangaistusta suorittavien normaalipalveluihin pääsyn tehostamiseksi.

Osallistutaan poikkihallinnolliseen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaan rikoksiin syyllistyneiden nuorten palveluiden kehittämiseksi.

Kehitetään edelleen oikeusministeriön ja Rikosseuraamuslaitoksen yhteisiä valmisteluprosesseja.

Otetaan niukkojen voimavarojen kohdentamisessa huomioon oikeusturva ja rikosvastuun toteutuminen sekä asioiden käsittelyketjut.

Olettaen, että Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamista ja Eurojust-asetusta koskevat neuvottelut saadaan päätökseen v. 2017, käynnistetään kansallisten täytäntöönpanotoimien valmistelu, jos Suomi osallistuu EPPO:on.

Rakenteiden uudistaminen ja henkilömuutosten tuki

Käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus vähentää nykyisestä 27:stä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä tehokkuutta ja hyödyntää samalla tuomarien osaamista aiempaa monipuolisemmin. Uudistus tulisi voimaan viimeistään vuoden 2019 alussa. Summaaristen riita-asioiden käsittelyn keskittämistä valmistellaan. Oikeusapu- ja edunvalvontapiirien yhdistämistä yhdeksi valtakunnalliseksi virastoksi selvitetään vuoden 2017 aikana ja linjaus etenemisestä tehdään v. 2018. Ulosottotoimen rakenneuudistusta jatketaan. Tarkoituksena on organisoida ulosottolaitos yhdeksi virastoksi. Samalla täytäntöönpanotehtävät jaetaan uudella tavalla eri henkilöstöryhmille asian laadun ja vaativuuden mukaan. Uudistusta tukee myös asiankäsittelyn automatisointi ja sähköisen asioinnin käyttömahdollisuuksien lisääminen. Rakenneuudistus tulisi voimaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Rikosseuraamuslaitoksen rakenteellisia ja toiminnallisia tehostamistoimia jatketaan.

Tietoja henkilöstöstä

  2016
toteutuma
2017
arvio
2018
arvio
       
Oikeusministeriö      
Henkilötyövuodet 237 235 238
Työtyytyväisyysindeksi 3,7 3,7 3,7
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 6,6 6,5 6,5
       
Muut erillisvirastot      
Henkilötyövuodet 209 210 218
Sairauspoissaolot, työpäivää/htv 7,4 7,0 7,0

01. Oikeusministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 20 068 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen sekä oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

Selvitysosa:

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 19 631 20 846 20 468
Bruttotulot 329 400 400
Nettomenot 19 302 20 446 20 068
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 356    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 6 482    

Määrärahan arvioitu käyttö

  htv %
     
Yhteiskuntapolitiikan strategiat ja seuranta 14 6
Ministeriön toimialan ohjaus ja toiminta- ja taloussuunnittelu sekä seuranta 29 12
Lainsäädännön valmistelu ja seuranta 54 23
EU- ja kansainväliset asiat 12 5
Ministeriön muut erityistehtävät 31 13
Ministeriön sisäinen hallinto 50 21
Palkallinen poissaolo 48 20
Yhteensä 238 100

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lainvalmistelun voimavarojen vahvistaminen 160
Palkkaliukumasäästön VNHY-osuuden tarkistus (siirto momentille 23.01.01) -5
Säästöjen VNHY-osuuden palautus momentilta 23.01.01 32
Valtioneuvoston lehtihankintojen keskittäminen lopuilta osin (siirto momentille 23.01.01) -9
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -36
Kirjanpidon keskittäminen (HO 2015) -22
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -9
Palkkaliukumasäästö -34
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -13
Toimintamenojen tuottavuussäästö -129
Toimintamenosäästö (HO 2015) -260
Työajan pidentäminen (Kiky) -23
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -30
Yhteensä -378

2018 talousarvio 20 068 000
2017 I lisätalousarvio -89 000
2017 talousarvio 20 446 000
2016 tilinpäätös 21 428 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 988 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Vähennys talousarvioesityksen 20 068 000 euroon nähden on 80 000 euroa, mistä 74 000 euroa aiheutuu siirrosta momentille 23.01.01 valtioneuvoston yhteisen verkkojulkaisualustan palvelun menoihin ja 6 000 euroa siirrosta momentille 25.01.05 Oikeusrekisterikeskuksen tietojärjestelmien ylläpito- ja pienkehittämismenoihin.


2018 talousarvio 19 988 000
2017 I lisätalousarvio -89 000
2017 talousarvio 20 446 000
2016 tilinpäätös 21 428 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 19 988 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten yhteisöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien maksamiseen sekä oikeusministeriön hyväksymien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 250 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös demokratiapalkintoja varten.

Selvitysosa:Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 190 000 euroa palkkausten tarkistuksista ja 90 000 euroa siirtona momentilta 28.70.20 henkilötietoja sisältävien asiakirjojen automaattinen anonymisointi ja sisällönkuvailu -hankkeeseen sekä vähennyksenä 30 000 euroa siirtona momentille 25.01.50 Julkisen sanan neuvoston toimintaedellytysten turvaamiseen.


2018 I lisätalousarvio 250 000
2018 talousarvio 19 988 000
2017 tilinpäätös 20 357 000
2016 tilinpäätös 21 428 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 250 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahaa saa käyttää myös demokratiapalkintoja varten.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentilta vähennetään 8 000 euroa.

Selvitysosa:Vähennys on siirtoa momentille 25.10.03 ja aiheutuu viran siirrosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.


2018 II lisätalousarvio -8 000
2018 I lisätalousarvio 250 000
2018 talousarvio 19 988 000
2017 tilinpäätös 20 357 000
2016 tilinpäätös 21 428 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentilta vähennetään 8 000 euroa.

03. Oikeusministeriön yhteydessä toimivien viranomaisten toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 661 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

Selvitysosa:Lapsiasiavaltuutetun tehtävänä on arvioida ja edistää lapsen edun ja oikeuksien toteutumista yleisellä hallinnon, yhteiskuntapolitiikan ja lainsäädännön tasolla sekä edistää Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen hyväksymän lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 59-60/1991) toteutumista. Lapsiasiavaltuutettu raportoi YK:n lapsen oikeuksien komitealle, valtioneuvostolle ja eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutettu tekee aloitteita ja selvityspyyntöjä havaitsemistaan puutteista. Lasten aseman ja oikeuksien sekä niitä koskevan viranomaisten yhteistyön edistämistä varten lapsiasiavaltuutetun apuna toimii lapsiasianeuvottelukunta.

Tasa-arvovaltuutettu valvoo naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) noudattamista ja edistää aloitteiden, neuvojen ja ohjeiden avulla lain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvovaltuutettu antaa tietoja tasa-arvolaista ja sen soveltamisesta sekä seuraa naisten ja miesten tasa-arvon toteutumista yhteiskuntaelämän eri aloilla. Tasa-arvovaltuutettu antaa ohjeita ja neuvontaa sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella syrjintää epäilevälle, selvittää syrjintäkieltojen rikkomistapauksia ja pyrkii lisäämään tietoisuutta tasa-arvolakiin liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.Tasa-arvovaltuutettu toimii niin, että yhteiskunnassa, työpaikoilla ja oppilaitoksissa edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa tasa-arvolaissa tarkoitetulla tavalla.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista sen mukaan kuin sanotussa laissa säädetään sekä muutoinkin edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamista. Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunta toimii yhdenvertaisuusvaltuutetun johdolla ja edistää viranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden yhteistyötä syrjintään puuttumisessa ja yhdenvertaisuuden edistämisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen vaikuttavuustavoitteina on varmistaa yhtäläinen osallistuminen niin, ettei esimerkiksi henkilön sukupuoli, alkuperä, vammaisuus, ikä, seksuaalinen suuntautuminen tai vakaumus vaikuta hänen mahdollisuuksiaan rajoittavasti.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta käsittelee ja ratkaisee yhdenvertaisuuslain sekä naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain mukaan sille kuuluvat asiat.

Tietosuojavaltuutetun tehtävänä on käsitellä ja ratkaista henkilötietojen ja luottotietojen käsittelyä koskevat asiat siten kuin henkilötietolaissa (523/1999) ja luottotietolaissa (527/2007) säädetään sekä hoitaa muut mainituista laeista johtuvat tehtävät. Tietosuojavaltuutetun toimisto ylläpitää ja edistää perusoikeutta yksityisyyteen ja luottamusta yhteiskunnan palveluihin sekä osallistuu tietoyhteiskunnan kehittämiseen Suomessa ja EU:ssa. Toukokuussa 2016 voimaan tullut EU:n yleinen tietosuoja-asetus laajentaa olennaisesti tietosuojan valvonnan tehtäväaluetta. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen tietosuoja-asetusta täydentäväksi yleiseksi lainsäädännöksi syysistuntokaudella 2017. Esitys sisältää säännökset kansallisesta tietosuojaviranomaisesta. Tietosuoja-asetuksen soveltaminen alkaa toukokuussa 2018.

Tietosuojalautakunta käsittelee ja ratkaisee asiat, jotka henkilötietolain mukaan kuuluvat sen päätettäviksi sekä seuraa henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön kehittämistarvetta ja tekee tarpeelliseksi katsomiaan aloitteita.

Onnettomuustutkintakeskuksen tehtävänä on turvallisuustutkintalain (525/2011) mukaan kehittää ja ylläpitää onnettomuuksien tutkintavalmiutta, selvittää tehokkaasti ja luotettavasti onnettomuuksien syitä ja antaa niiden perusteella turvallisuussuosituksia sekä seurata turvallisuussuositusten toteutumista.

Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimiva Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutti tuottaa kansainvälisiä asiantuntijapalveluja kriminaalipolitiikan alalla. Laitoksen toimintaa ohjaavat keskeisesti YK:n kriminaalipoliittinen ohjelma ja siihen liittyvät linjapäätökset.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 7 588 7 588 7 861
Bruttotulot 485 400 200
Nettomenot 7 103 7 188 7 661
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 1 326    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 631    

Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa)

   
Lapsiasiavaltuutetun toiminta 597
Tasa-arvovaltuutetun toiminta 955
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toiminta 1 437
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta 195
Lapsiasianeuvottelukunta 20
Tietosuojavaltuutetun toiminta 2 223
Tietosuojalautakunta 15
Onnettomuustutkintakeskus 1 491
Kriminaalipolitiikan instituutti 505
Palvelukeskusten maksut 223
Yhteensä 7 661

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Muu muutos -24
Tietosuojavaltuutetun toimisto; tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano 525
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto; maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonta (josta 60 000 euroa siirtona momentilta 25.10.04) 100
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -12
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -4
Palkkaliukumasäästö -12
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -5
Toimintamenojen tuottavuussäästö -26
Toimintamenosäästö (HO 2015) -50
Työajan pidentäminen (Kiky) -9
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -10
Vuokrien indeksikorotus 2
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -2
Yhteensä 473

2018 talousarvio 7 661 000
2017 I lisätalousarvio 100 000
2017 talousarvio 7 188 000
2016 tilinpäätös 7 408 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 961 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys 300 000 euroa talousarvioesityksen 7 661 000 euroon nähden aiheutuu yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistolle maastapoistamisen täytäntöönpanon valvonnasta aiheutuvista menoista.


2018 talousarvio 7 961 000
2017 I lisätalousarvio 100 000
2017 talousarvio 7 188 000
2016 tilinpäätös 7 408 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Maasta poistamisen valvonta. Valiokunta on tyytyväinen siihen, että hallitus on talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä ehdottanut 300 000 euron korotusta yhdenvertaisuusvaltuutetulle maasta poistamisen valvontaan. Valvontatehtäviin oli alun perin esitetty vain 100 000 euron määrärahaa sekä ensi vuoden puoliväliin ulottuvaa EU:n projektirahaa. Tämä olisi ollut riittämätön, sillä maasta poistamisten määrän arvioidaan kasvavan vuosien 2018 ja 2019 aikana, kun hallintotuomioistuimissa olevat kielteistä turvapaikkaa koskevat valitukset on käsitelty.

Valiokunta painottaa, että ensi keväänä laadittavassa julkisen talouden suunnitelmassa on huolehdittava, että yhdenvertaisuusvaltuutetun lakisääteiselle tehtävälle osoitetaan riittävä vakituinen määräraha. Kehysrahoituksessa on muutoinkin varauduttava tiedossa oleviin valvontatehtäviin ja niihin liittyviin määrärahatarpeisiin.

Valiokunta toteaa, että yhdenvertaisuusvaltuutetulla on direktiivistä (2008/115/EY) johtuva lakisääteinen velvollisuus valvoa ulkomaalaisten maasta poistamista. Lisäksi Suomea velvoittava Frontex-asetus edellyttää, että kaikissa Frontexin (Euroopan raja- ja merivartiovirasto) yhteisissä maahanmuuttajien pakkopalautusoperaatioissa on jäsenvaltioista saatavilla koulutettuja valvojia. Riippumattoman valvojan osallistuminen on myös edellytyksenä Frontex-rahoitukselle. Valvojan mukanaolo helpottaa etenkin vaikeiden palautustilanteiden onnistumista niin täytäntöönpanosta vastaavan poliisin kuin myös palautettavan henkilön kannalta.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 7 961 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) lapsiasiavaltuutetun toimiston, tasa-arvovaltuutetun toimiston, yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston, tietosuojavaltuutetun toimiston, onnettomuustutkintakeskuksen, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan, tietosuojalautakunnan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin toimintamenojen maksamiseen

2) Euroopan Kriminaalipolitiikan instituutin jakamien apurahojen maksamiseen.

Nettobudjetoinnissa ei oteta tuloina huomioon tietoyhteiskuntakaaren (917/2014) 305 §:ssä säädetyistä valvontatehtävistä perittävistä maksuista kertyviä tuloja.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 66 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 66 000
2018 talousarvio 7 961 000
2017 tilinpäätös 7 288 000
2016 tilinpäätös 7 408 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 66 000 euroa.

05. Oikeusrekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 058 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

Selvitysosa:Oikeusrekisterikeskus toimii oikeusministeriön hallinnonalan tietojärjestelmien ja rekisterien rekisterinpitäjänä sekä välittää hallinnonalan viranomaisten ilmoittamia tietoja muille viranomaisille. Käytetyimpiä rekisterejä ovat rikosrekisteri, sakkorekisteri, konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteri sekä velkajärjestelyrekisteri. Oikeusrekisterikeskus huolehtii sakkoihin, menettämisseuraamuksiin, maksuihin ja saataviin liittyvistä täytäntöönpanotehtävistä ja käyttää valtion puhevaltaa näissä tehtävissä. Lisäksi Oikeusrekisterikeskus huolehtii hallinnonalan tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä yhteistyössä hallinnonalan virastojen kanssa siten kuin palvelusopimuksissa on sovittu. Oikeusrekisterikeskus toimii myös hallinnonalan IT-hankintojen hankintayksikkönä.

Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa)

  2016
toteutuma
2017
varsinainen
talousarvio
2018
esitys
       
Bruttomenot 12 149 14 642 15 640
Bruttotulot 5 212 6 341 6 582
Nettomenot 6 937 8 301 9 058
       
Siirtyvät erät      
— siirtynyt edelliseltä vuodelta 47    
— siirtynyt seuraavalle vuodelle 400    

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Maksukyvyttömyysrekisterin kehittäminen (siirto momenteilta 25.10.03, 25.10.04, 25.20.01 ja 25.30.01) 130
Oikeusrekisterikeskuksen menot (kertaluonteinen v. 2017 rahoitus) -500
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -850
Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien kehittämishanke (eORK) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 1 880
Tietosuojadirektiivi ja -asetus 200
WinCapita-asioiden korvausvaatimusten käsittely -50
Hankinnasta maksuun -säästö (HO 2015) -6
Lomarahojen alentaminen (Kiky) -7
Sairausvakuutusmaksun alentaminen (Kiky) -5
Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito (HO 2015) -1
Toimintamenojen tuottavuussäästö -16
Työajan pidentäminen (Kiky) -9
Työnantajan eläkemaksun alentaminen (Kiky) -7
Vuokrien indeksikorotus 1
Vuokrien indeksikorotusta vastaava säästö -3
Yhteensä 757

2018 talousarvio 9 058 000
2017 talousarvio 8 301 000
2016 tilinpäätös 7 290 000

 

Täydentävä talousarvioesitys HE 176/2017 vp (16.11.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 530 000 euroa.

Selvitysosa:Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen.

Lisäys talousarvioesityksen 9 058 000 euroon nähden on 472 000 euroa, mistä 6 000 euroa on siirtoa momentilta 25.01.01, 72 000 euroa siirtoa momentilta 25.10.03, 19 000 euroa siirtoa momentilta 25.10.04, 29 000 euroa siirtoa momentilta 25.20.01, 13 000 euroa siirtoa momentilta 25.30.01, 61 000 euroa siirtoa momentilta 25.40.01 ja 200 000 euroa lisäystä Oikeusrekisterikeskuksen viranomaistoiminnan tietojärjestelmien ylläpito- ja pienkehittämismenoihin sekä 72 000 euroa lisäystä hallituksen esityksessä alkoholilaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 100/2017 vp) ehdotetun seuraamusmaksun täytäntöönpanosta Oikeusrekisterikeskukselle aiheutuviin tietojärjestelmämenoihin.


2018 talousarvio 9 530 000
2017 talousarvio 8 301 000
2016 tilinpäätös 7 290 000

 

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2017 vp (11.12.2017)

Talousarvioesitystä täydentävässä esityksessä momentin määrärahaan on tehty vajaan 0,5 milj. (472 000) euron korotus, joka on tarkoitettu lähinnä viranomaistoiminnan tietojärjestelmien ylläpito- ja kehittämismenoihin. Näin ensi vuoden toiminta on saatu vakaalle pohjalle.

Oikeusrekisterikeskuksen vaikea määrärahatilanne oli esillä myös viime vuonna, jolloin eduskunta lisäsi talousarvioon kertaluonteisesti 500 000 euroa akuutin määrärahavajeen helpottamiseksi. Kuluneen vuoden aikana taloustilanne on parantunut mm. erilaisten kehittämistoimien ansiosta. Myös Oikeusrekisterikeskuksen toiminnan auditointi on saatu valmiiksi ja parhaillaan selvitetään, miten taloutta jatkossa vahvistetaan. Rahoituksen haasteena on erityisesti se, miten tietojärjestelmien perustoiminnot turvataan samalla, kun varaudutaan lainsäädännön muutoksiin ja muiden viranomaistahojen tietojärjestelmäuudistuksiin.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että Oikeusrekisterikeskuksen rahoitustaso saadaan pysyvästi kestävälle tasolle. Viranomaistoimintaan liittyvien tietojärjestelmien on oltava ehdottoman toimivia ja luotettavia, mikä edellyttää riittävää resursointia sekä järjestelmien ylläpitoon että niiden kehittämiseen.

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään nettomäärärahaa 9 530 000 euroa.

Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon hallinnonalan toimialariippuvaiset ICT-palvelumaksut ja rekisterinpitoviranomaisena tehtyjen tietoluovutuspäätösten nojalla annettujen massapoimintatietojen kustannusten perusteella saadut tulot.

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 46 000 euroa.

Selvitysosa:Lisäys aiheutuu palkkausten tarkistuksista.


2018 I lisätalousarvio 46 000
2018 talousarvio 9 530 000
2017 tilinpäätös 8 301 000
2016 tilinpäätös 7 290 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 46 000 euroa.

20. Erityismenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 12 032 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Rikoslain 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaiset korvaukset -7 000
Yhteensä -7 000

2018 talousarvio 12 032 000
2017 I lisätalousarvio -6 500 000
2017 talousarvio 19 032 000
2016 tilinpäätös 13 492 078

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 12 032 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) turvallisuustutkintalaista (525/2011), Euroopan unionin lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sopimusten mukaan turvallisuustutkintaa varten asetetuista tutkintaryhmistä sekä kansainvälisenä yhteistyönä toimitettavasta tutkinnasta aiheutuvien palkkioiden ja muiden kulutusmenojen maksamiseen

2) konkurssiasiamiehen vähävaraisessa konkurssipesässä ottamaan kuluvastuuseen liittyen ulkomaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa antamasta sitoumuksesta mahdollisesti johtuvan korvausvastuun toteuttamiseen

3) viranomaistoiminnasta lakien ja asetusten nojalla aiheutuvien oikeudenkäyntikulujen ja alaikäiselle asianosaiselle esitutkintaa varten edunvalvojan määräämisestä aiheutuneiden kulujen sekä edunvalvojan palkkioiden ja kulujen maksamiseen

4) valtion maksettavaksi vahingonkorvauslain (412/1974) nojalla määrättyjen korvausten maksamiseen

5) oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä annetun lain (362/2009) nojalla aiheutuvien hyvitysten maksamiseen

6) oikeusapulain (257/2002) mukaisesti hoidettavien asioiden tulkkaus- ja käännöskulujen maksamiseen

7) oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta annetun lain (378/2005) 19 §:n ja 20 §:n mukaisten korvausten maksamiseen

8) siirtomenojen maksamiseen julkisen oikeusavun ja yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen päämiehille arvonlisäveron määrää vastaavana hyvityksenä

9) oikeudenkäyntikulujen maksamiseen yhdenvertaisuuslain (1325/2014) mukaisissa asioissa, joissa yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii avustajana epäillyn syrjinnän uhriksi joutuneen henkilön oikeudenkäynnissä ja on sitoutunut korvaamaan mahdolliset oikeudenkäyntikulut, jos asia hävitään

10) rikoslain (356/2016) 10 luvun 11 §:n 2 momentin mukaisten korvauksen maksamiseen.

21. Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

Selvitysosa:Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määräraha on tarkoitus käyttää tuottavuutta edistävien hankkeiden rahoittamiseen.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (siirto momentille 25.01.50) -130
Yhteensä -130

2018 talousarvio 115 000
2017 talousarvio 245 000
2016 tilinpäätös 235 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 115 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää ministeriön hallinnonalalla tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan.

Määrärahaa saa käyttää myös enintään kolmea henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen määräaikaisiin tehtäviin tuottavuustoimien edistämiseksi.

22. Toimisto- ja viestintäjärjestelmien valtavirtaistaminen (siirtomääräraha 3 v)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 2 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen.

Selvitysosa:Oikeusministeriön hallinnonalalla on tarkoitus ottaa käyttöön toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtion yhteiset niin sanotut valtavirtatuotteet, kun tällä hetkellä hallinnonalalla on käytössä niistä poikkeavia tuotteita. Hankkeesta on tehty oikeusministeriön ja valtiovarainministeriön välillä tuottavuuden lisäämistä koskeva yhteistoimintasopimus.

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2017 rahoitus) (siirto momentille 28.70.20) -2 184
Yhteisten ICT-palveluiden käyttöönotto (valtavirtaistamishanke) (v. 2018 rahoitus) (siirto momentilta 28.70.20) 2 590
Yhteensä 406

2018 talousarvio 2 590 000
2017 talousarvio 2 184 000
2016 tilinpäätös 1 935 000

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 2 590 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää toimisto- ja viestintäjärjestelminä valtavirtatuotteiden käyttöönotosta oikeusministeriön hallinnonalalla aiheutuvien menojen maksamiseen.

29. Oikeusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 43 902 000 euroa.

Selvitysosa:

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Valtori (siirto momentilta 28.01.29) 197
Yhteensä 197

Määräraha on kehyksen ulkopuolinen.


2018 talousarvio 43 902 000
2017 talousarvio 43 705 000
2016 tilinpäätös 48 730 129

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 43 902 000 euroa.

 

II lisätalousarvioesitys HE 215/2018 vp (25.10.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Selvitysosa:Lisämäärärahan tarve aiheutuu siitä, että määrärahan taso on osoittautunut riittämättömäksi vastaamaan tämän hetkiseen oikeusministeriön hallinnonalan toimintamenojen tasoon. Momentin vuoden 2018 määrärahataso on 1 124 611 euroa vuoden 2017 tilinpäätöstä pienempi ja lisäksi muun muassa Oikeusrekisterikeskuksen järjestelmähankkeista aiheutuvat arvonlisäveromenot ovat kasvaneet.


2018 II lisätalousarvio 2 000 000
2018 talousarvio 43 902 000
2017 tilinpäätös 45 026 611
2016 tilinpäätös 48 730 129

 

Eduskunnan kirjelmä EK 29/2018 vp (23.11.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

50. Avustukset (kiinteä määräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 8 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

4) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle

5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 4 855
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 317
Muut avustukset (enintään) 190
Yhteensä 8 362

Selvitysosa:

Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa)

  2018 2019 2020 2021 2022 2023 lukien
             
Saamelaiskulttuurikeskuksen vuokrasopimusvaltuus            
Ennen vuotta 2018 tehdyt sitoumukset 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi
Vuoden 2018 sitoumukset - - - - - -
Menot yhteensä 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481 1 481/vuosi

Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa)

   
Lähisuhdeväkivallan uhreille suunnattu tukipuhelintoiminta (siirto momentille 33.03.04) -78
Saamelaiskäräjien toiminnan turvaaminen (siirto momentilta 25.01.21) 130
Vuokrien indeksikorotus 5
Yhteensä 57

2018 talousarvio 8 362 000
2017 I lisätalousarvio 20 000
2017 talousarvio 8 305 000
2016 tilinpäätös 6 165 130

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 8 362 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) avustuksiin saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen

2) avustuksiin rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin

3) avustuksiin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille

4) avustuksiin Julkisen Sanan Neuvostolle

5) avustuksiin oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan

6) valtionhallinnon laitosten ja Helsingin yliopiston kanssa rikoksentorjuntaan ja rikoksentorjunnan arviointiin liittyvistä hankkeista aiheutuviin menoihin.

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 4 855
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 317
Muut avustukset (enintään) 190
Yhteensä 8 362

 

I lisätalousarvioesitys HE 73/2018 vp (31.5.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 4 855
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 317
Muut avustukset (enintään) 220
Yhteensä 8 392

Selvitysosa:Lisäys on siirtoa momentilta 25.01.01 Julkisen sanan neuvoston toimintaedellytysten turvaamiseen. Lisäys kohdennetaan käyttösuunnitelmakohtaan Muut avustukset.


2018 I lisätalousarvio 30 000
2018 talousarvio 8 362 000
2017 tilinpäätös 8 323 099
2016 tilinpäätös 6 165 130

 

Eduskunnan kirjelmä EK 15/2018 vp (27.6.2018)

Momentille myönnetään lisäystä 30 000 euroa.

Lisäksi momentin käyttösuunnitelma muutetaan seuraavaksi:

Käyttösuunnitelma (1 000 euroa)

   
Avustukset rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille (enintään) 4 855
Avustukset saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen (enintään) 3 317
Muut avustukset (enintään) 220
Yhteensä 8 392

51. Eräät valtion maksamat korvaukset (arviomääräraha)

Talousarvioesitys HE 106/2017 vp (19.9.2017)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.


2018 talousarvio 19 000 000
2017 talousarvio 19 000 000
2016 tilinpäätös 18 906 183

 

Eduskunnan kirjelmä EK 35/2017 vp (20.12.2017)

Momentille myönnetään 19 000 000 euroa.

Määrärahaa saa käyttää:

1) rikosvahinkolain (1204/2005) nojalla maksettaviin rikosvahinkokorvauksiin

2) syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta annetun lain (422/1974) nojalla maksettaviin korvauksiin sekä niihin liittyvien vähäisten asiamiespalkkioiden maksamiseen.